Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Matkaraportti 14.10.2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jaana Laurila Merja Mäkinen Kaija Vesanen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 1
Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 tutustumaan vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Matkaohjelma: 28.9.2010 lento Helsinki Amsterdam tutustuminen Syngentan kenttään 29.9.2010 tutustuminen Bejon- ja Nickerson-Zwaanin -kenttiin 30.9.2010 tutustuminen Rijk Zwaanin -kenttään tutustuminen Combinations BV taimikasvatuslaitokseen lento Amsterdam Helsinkiin Tiivistelmä: Satafood Kehittämisyhdistys ry järjesti 28. 30.9.2010 matkan vihannesviljelijöille Hollantiin Avomaan vihannestuotannon monipuolistaminen uusilla lajeilla ja lajikkeilla hankkeessa. Matkan tarkoituksena oli tutustua erilaisiin vihanneslajeihin ja lajikkeisiin ja saada ideoita oman, paikallisen vihannestuotannon kehittämiseksi sekä saada näkemys vihannesviljelyn tilasta Euroopassa. Matkalla vierailtiin vihannesten lajikejalostajien avoimina olleilla esittelykentillä ja käytiin isossa taimikasvatuslaitoksessa. Matkakohteina olivat seuraavien lajikejalostajien esittelykentät: Syngenta, Bejo, Nickerson-Zwaan, Clause ja Rijk Zwaan. Taimikasvatuslaitos oli Combiplant T.M. Noordam & Zn b.v.. Kustakin esittelykentästä oli laadittu kenttäkirja. Matka oli hyvin antoisa, sillä kentillä oli hyvin paljon nähtävää. Matkalle osallistuneet viljelijät olivat hyvin aktiivisia ja esittelyjen yhteydessä syntyi runsaasti keskustelua. Erityiskiitokset esittelyjen onnistumisesta menevät HL-Vihanneksen Pasi Myllymäelle ja Juha Ritalle sekä S.G. Niemisen Jussi Peltoselle. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2
Tiistai 28.9.2010 Syngenta Open Field Demo Days 2010 Pasi Myllymäki ja Juha Rita HL-Vihannekselta ja useampi Syngentan asiantuntijoista esittelivät meille kenttää. Syngenta on maailmanlaajuinen yritys, jonka esittelykentällä oli esillä lajikkeita koko maailman käyttöön, ei siis pelkästään Euroopan tarpeisiin. Syngentan lajikkeiden risteytystyö tehdään Hollannin Enkhuizenissa, mutta lajikkeiden viljelyominaisuuksia ja sopivuutta kullekin alueelle testataan ympäri maailmaa. Syngenta on keskittynyt mm. lajikkeiden taudinkestävyysominaisuuksiin. Useissa Syngentan uusissa kaalilajikkeissa oli merkintä TopRes, mikä tarkoitti möhöjuurenkestävyyttä. Jos Syngentan kaalien lajikenimestä löytyy osa -kila-, on lajike juuri möhöjuurenkestävä. Muiden lajikejalostajien lajikkeissa möhöjuurenkestävyyttä ei vielä ole. Osakentät oli merkitty hyvin. Samoin myös mm. lajike-, kylvö-, istutus- ja tiheystiedot. Kenttä oli jaettu selkeästi 15 osaan. Kentästä oli olemassa kenttäkirja, jossa oli alueen kartta ja esiteltynä kaikki esillä olleet lajit ja lajikkeet. Esillä olleet lajit olivat erilaiset kukkakaalit, lehtikaalit, ruusukaalit, parsakaalit, keräkaalit, kiinankaalit, savoijinkaalit, erityyppiset salaatit, pinaatit, pensaspavut, kesäkurpitsat ja sokerimaissit. Kukin lajike oli istutettu/kylvetty kolmena eri ajankohtana, jotta erilaiset kasvuvaiheet olisivat nähtävissä. Syngentalla oli kullekin lajille omat asiantuntijat, jotka hoitivat esittelyt. Joitakin vihanneksia myös maisteltiin. Aluksi katseltiin kukkakaaleja. Esillä oli mm. Clarify-möhöjuurenkestävä lajike, joka on jo Suomessa viljelyssä. Se soveltuu alku- ja keskikesän viljelyyn. SG5759-linja saattaa tulla Suomeen viljelyyn. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 3
Esillä oli myös violetteja (lajike Graffiti) ja oransseja (lajike Ortoli) kukkakaaleja. Savoijinkaaleja eli kurttukaaleja oli esillä myös runsaasti. Tämä on kaalityyppi, mikä ei ole saanut juurikaan jalansijaa Suomen markkinoilla. Sen jalostuksessa ollaan siirtymässä hybridijalostuksesta cms-jalostukseen, missä saadaan sisäsiitosta ja epäyhtenäisiä kasveja pois. Savoijinkaalia myydään Euroopassa esim. kahden kaalin pakkauksessa. Tätä kaalia voidaan valmistaa keittämällä sitä 5 min, minkä jälkeen se on valmista nautittavaksi. Savoijinkaali on näyttävä kaali. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 4
Valkoisen ja punaisen keräkaalin välimaastoon on saatu aikaiseksi pinkki versio esim. salaattikäyttöön (lajike Pinkton). Se ei tahraa samalla tavalla kuin punakaali. Keräkaalilajikkeita oli runsaasti tarjolla tuore-, prosessi-, teollisuus- ja varastointikäyttöön. Kilajack on castello-tyypin möhöjuurenkestävä lajike, jolla voisi olla Suomessa mahdollisuuksia tuorekäytössä. Muita aikaisia lajikkeita olivat Kevin ja Grepala. Esillä oli myös Greenway-lajike, joka on Aasia-tyyppinen lajike. Ruusukaalilajikkeita oli myös esillä. Niistä Gustus, Abacus, Crispus, Plutus ja Maximus voisivat aikaisina lajikkeina sopia Suomen oloihin. Ruusukaalien päät murskataan loppukesällä (heinäkuun loppu elokuun loppu), jotta ylimmät ruusut kasvaisivat oikeaan kokoon. Suomessa ruusukaalit poimitaan käsin. Fijnartissa näimme ruusukaalin konekorjuuta. Kone leikkaa koko kasvin poikki. Koneessa istuva työntekijä työntää koko kasvin laitteeseen, joka irrottaa ruusut. Abacus-ruusukaali Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 5
Salaattivalikoima oli runsas. Väriskaala vaihteli vaaleanvihreästä tummanpunaiseen. Kaikki kolme endiivi-tyyppiä oli esillä: silo- ja liuskareunainen sekä Tres fine. Esillä oli myös BellaGio-lajikkeita, jotka kulkevat muilla jalostajilla salanova-nimellä. Roomansalaatista olivat esillä Mini ja Midi Cos Green tyypit. Myös tammenlehväsalaatit ja bataviat olivat esillä. Suomessa avomaan salaatinkasvatus on vähäistä. Roomansalaatti on kuitenkin kasvava laji Suomessa. Joissakin Suomessa kokeiluissa olleissa lajikkeissa on ollut kukkimis- ja lehtipolteongelmaa. Esillä oli myös teollisuuteen meneviä pensaspapulajikkeita. Niitä luokiteltiin pavun kapeuden mukaan (fine, very fine, extra fine). Esittelykentän sisätiloissa oli esillä vielä satoa, mm. erilaisia kaaleja ja tomaatteja. Retiisistä oli tehty erilaisia napostelutuotteita. Kentälle riitti juuri ja juuri 4 tunnin esittely- ja katseluaika. Keskiviikko 29.9.2010 Open Days Bejo 2010 Bejon esittelykenttä Warmenhuizenissa oli laajin ja monipuolisin nähdyistä. Siellä oli vihanneskentän lisäksi nähtävissä vihannesten luomukenttä, koneita, istutus- ja korjuunäytöksiä ja esittelyjä yrityksen tiloissa. Bejon vihanneskenttä oli jaettu 25 osaan ja esillä oli esillä kaikki mahdolliset kaalit, sipulit ja purjot, porkkanat ja punajuurikkaat, sellerit, fenkolit, pinaatit, persiljat, sikurit, avomaan tomaatit ja salaatteja. Luomukenttä oli jaettu 10 osaan ja siellä oli esillä hyvin paljon samoja lajeja ja lajikkeita kuin isolla esittelykentällä. Luomukenttä oli hyvinvoivan näköinen. Kenttä oli lannoitettu kompostilla (20 t/ha) ja lisälannoitteena oli annettu 10 % höyhenjauhoa tarvittaessa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 6
Kentällä oli nähtävissä koneita ja työnäytöksiä. Luomukentällä oli monipuolisesti lajeja esillä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 7
Bejo on merkittävä ruokasipulien jalostaja, mikä näkyi myös sipulikentässä. Porkkanoista oli myös perinteisten oranssien lajikkeiden lisäksi violetteja (lajike Deep Purple) ja valkoisia (lajike White Satin) lajikkeita esillä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 8
Kiersimme esittelykenttää ilman opastusta. Lisäksi saimme Jan Langerakilta esittelyn Bejon siementuotannosta ja siementen kunnostuksesta. Bejo on yli 100 vuotta vanha, keskikokoinen perheyhtiö. Hollannissa työskentelee 800 työntekijää ja maailmalla 600 työntekijää. Se on Hollannissa merkittävin jalostaja sipuleille ja porkkanoille. Bejon vihannesten siementuotanto ei tapahdu Hollannissa, vaan Uudessa-Seelannissa, Intiassa, Kiinassa, Italiassa ja Pohjois-Amerikassa. Kun siemenet tulevat Hollantiin, niiden kunto testataan ja vasta sitten maksetaan siementuottajille siemenestä. Siementen lajittelu ja kunnostus tapahtuu Bejon Warmenhuizenin pisteessä. Lajittelu tapahtuu eri tavoilla riippuen lajista. Lajittelua tapahtuu mm. värin, siemenen koon, kypsyyden ja sileyden mukaan. Lajittelun jälkeen siemenet saavat lämminvesikäsittelyn (40 45 C) tauteja vastaan, minkä jälkeen ne kuivataan. Osalle siemenistä (mm. selleri) tehdään esi-idätys, mikä nopeuttaa itämistä pellolla. Tällaiset siemenet on käytettävä saman vuoden aikana. Kunnostetut siemenet varastoidaan kylmävarastoon, jossa on 13 15 C lämpötila ja 30 % ilmankosteus. Siemenet pakataan tilausten mukaisiin pakkauksiin. Ennen siementen lähettämistä osalle siemenistä tehdään myös fungisidikäsittely, jolloin siemenet saavat vihreän värin. Jos niille annetaan lisäksi insektisidikäsittely, saavat siemenet punaisen värin. Bejon kentällä olimme 4 tuntia. Siinä ajassa kentästä sai hyvän yleiskuvan, mutta koska kenttä oli niin laaja, sinne olisi kannattanut varata aikaa koko päivä. International Open Days 2010 Nickerson-Zwaan ja Clause Keskiviikon toisena kohteena olivat Nickerson-Zwaanin ja Clausen kentät Dirkhornissa. Jussi Peltonen S.G. Niemiseltä esitteli Nickerson-Zwaanin kenttää yhdessä tanskalaisen asiantuntijan Steen Moller Madsenin kanssa. Nickerson-Zwaan ja Clause sekä Vilmorin kuuluvat Limagrain-ryhmään. Kentällä olivat esillä kaalit, salaatit, retiisit, sipulit, pavut, punajuuret ja porkkanat. Kukkakaaleista NiZ 10-284 F1 ja NiZ 10-378 F1 voisivat olla lupaavia Suomen markkinoille. Seoul F1 on ollut menestys Hollannissa. Uusia keräkaalilajikkeita oli myös runsaasti esillä. NiZ 17-932 F1 on hyvin aikainen lajike. NiZ 17-1062 on yleislajike varastointiin. Sarton F1 on turkkilaistyyppinen lajike, joka ei muodosta kunnon kerärakennetta ollenkaan. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 9
Turkkilaistyyppiseen keräkaaliin ei tule tiivistä kerärakennetta. Nickerson-Zwaan on johtava suippokaalien jalostaja. Esillä oli 10 lajiketta tai linjaa. Osa lajikkeista oli myös soveltuvia mini-tuotantoon. Euroopassa suippokaalia käytetään myös kuorimalla suurin osa lehdistä pois, jolloin jäljelle jää pieni sydän. Kaksi lajikkeista oli myös ns. springgreenlajikkeita, jotka kylvetään syksyllä ja sato korjataan aikaisin keväällä. Englannissa harjoitetaan mm. tällaista tuotantoa. Suomalaisille kuluttajille suippokaali on vielä vieras laji, vaikka se sopisi erinomaisesti maukkaana ja pehmeänä kaalina salaatteihin. Kuvassa mini-mallisia suippokaaleja. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 10
Paluumatkalla hotellille kävimme tutustumassa Sinc Pancrasissa kaalinkasvatus- ja pakkauslaitokseen T.B.&S. Se on Hollannin suurimpia kaalintuottajia, jossa on viljelty kaaleja 40 vuotta. Sen yhteispinta-ala on Hollannissa ja Portugalissa 400 ha. Tuotteet menevät kauppoihin. Pakkauslaitoksessa näimme kaalivaraston sekä suippokaalien pussitusta ja pakkausta. Suippokaali on suosittu kaali Hollannissa ja Euroopassa. Tässä kaali pussitetaan ja pakataan kahdeksan kaalin laatikoihin. Torstai 30.9.2010 Rijk Zwaan Open Field Days Viimeisenä matkapäivänämme matkasimme Etelä-Hollantiin, missä tutustuimme Rijk Zwaanin esittelykenttään Fijnaartissa. Esittelyn hoiti Harm Ehmen ja vertailun Suomen oloihin hoitivat Pasi Myllymäki ja Juha Rita HL-Vihannekselta. Rijk Zwaan on v. 1924 perustettu yritys. Se on 5. suurin siementenjalostaja tällä hetkellä. Sen liikevaihto on 200 miljoonaa ja toimipisteitä sillä on 26 27 kpl. Rijk Zwaanin myyntilajikkeita on 900 1000 kpl. Se on salaattien pääjalostaja. Muita merkittäviä jalostettavia lajeja ovat kurkku, tomaatti, paprika, pinaatti ja kaalit. Fijnaartissa tapahtuu avomaan lajien jalostus ja De Lierissä kasvihuonelajien jalostus. Jalostustyössä keskitytään satoon, taudinkestävyyteen, yhtenäisyyteen, makuun ja käytettävyyteen. Jalostustoimintaa tehdään myös Espanjassa, Ranskassa ja Chilessä. Yhtiön suurimmat markkinat ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Markkinoiden laajentamistyö on aloitettu myös Etelä-Amerikassa, Kiinassa, Indonesiassa ja Afrikassa. Esittelykentällä olivat esillä kaaleista puna- ja valkokaalit, kukka- ja parsakaalit, savoijin- ja kyssäkaali sekä suippokaalit. Salaatteja oli esillä hyvin moninainen kirjo: endiivit, salanovat, lollo rossat, tammenlehvät, bataviat, jäävuorisalaatit ja babyleaf-tyypit. Lisäksi kentällä oli esillä porkkalajikkeita, sellereitä, pinaatteja, persiljaa, ruohosipuleita ja purjoa. Myös tällä kentällä lajeja on kylvetty/istutettu kolmena eri ajankohtana eri kasvuvaiheiden esittämiseksi. Kaalikentällä tarkasteltiin ja maisteltiin kerä-, kukka-, parsa-, kyssä ja suippokaaleja. Keräkaalista Mucsuma RZ F1 ja kukkakaalista Stabilis RZ F1 voisivat menestyä Suomessa. Niillä oli melko lyhyet kasvuajat. Yleensä lajikkeilla on lyhyempi kasvuaika Suomessa kuin mitä lajikejalostaja on esittänyt. Rijk Zwaanin kukkakaalilajikkeiden lehdillä on melko hyvä peittävyys. Se on tärkeä ominaisuus Suomen oloihin, koska Suomessa ei juurikaan käännellä lehtiä kehittyvän kukinnon suojaksi. Kentällä keskusteltiin mm. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 11
suomalaisten ja eurooppalaisten erilaisesta suhtautumisesta kukkakaalin kerän kokoon. Suomalaiset arvostavat pientä kerää ja kauppaa käydään painon mukaan. Euroopassa kerät myydään kappaletavarana, esim. 6 kpl/laatikko. Pellolla keskusteltiin paljon suippokaalin menestymisestä Suomessa. Se menestyisi Suomessa erinomaisesti, mutta vielä suomalaiset kuluttajat eivät ole ottaneet tätä pehmeää ja hyvänmakuista kaalia omakseen. Salaatteja oli siis hyvin runsaasti esillä. Suomalaiset eivät ole omaksuneet vielä salaatinkasvatuskulttuuria (roomansalaattia jonkin verran). Uutuuksia oli runsaasti tarjolla salanova-tyyppistä, josta yhdellä leikkauksella saa salaattisilpun aikaiseksi. Vaikka Euroopassa on tarjolla hyvin runsaasti erityyppisiä salaatteja, jäävuorisalaatti on vielä iso artikkeli (mm. Suomessa). Rijk Zwaanin nas loppuiset lajikkeet ovat kestäviä salaatinlehtikirvaa vastaan. Salaatinlehtikirva ei ole vielä ongelma Suomessa. Salaattikenttä oli hyvin moninainen ja värikäs. Uutuutena oli hyvin kauniita salanova-tyypin salaatteja. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 12
Vierailuaika 3 h oli hiukan tiukka tälle kohteelle. Combiplant T.M. Noordam & Zn b.v. Viimeinen vierailukohde oli Combiplant T.M. Noordam & Zn b.v.-taimikasvatuslaitos s- Gravenzandessa Westlandissa. Sen esittelyn hoiti vientivastaava Rob Gevers. Jussi Peltonen S.G. Niemiseltä hoiti kääntämisen. Combiplant on perheyhtiö, jolla on 3400 ha kasvihuonealaa 20 kasvihuoneen alueella. Huoneet on jaettu 5000 m 2 osastoihin. Yritys tuottaa maakaasusta oman sähkönsä ja lämpönsä. Kesällä sähköä riittää myös valtakunnan verkkoon. Yrityksessä on töissä 80 työntekijää vakituisesti sekä keväällä kiireaikana 50 60 lisätyöntekijää. Yrityksen liikevaihto on 30 35 miljoonaa. Yritys tuottaa ns. lämpimiä taimia kasvihuoneisiin ja ns. kylmiä taimia avomaalle. Se tuottaa mm. 120 miljoonaa salaatintainta ja 80 miljoonaa kaalintainta vuosittain. Avomaan taimista 70 % menee vientiin. Combiplantilla on 12 omaa rekkaa taimien kuljetukseen. Lisäksi se tekee yhteistyötä eri kuljetusliikkeiden kanssa. Taimia viedään myös Suomeen. Yleiskuva kasvihuoneen osastosta, joka oli sangen tyhjä syksyaikaan. Kylvöissä käytetään kaikkien jalostajien siemeniä. Siemenet kylvetetään joko puriste- tai kennopaakkuihin. Puristepaakuissa taimet pystytään kasvattamaan hiukan kennotaimia isommiksi. Turve kasvualustoihin tulee Baltian maista, Venäjältä ja Saksasta. Kylvön jälkeen kennot siirretään idätyshuoneeseen pariksi päiväksi, missä lämpötila on 20 C. Tämän jälkeen kennot menevät kasvihuoneisiin. Puoliautomaattinen robotti hoitaa taimilaatikot sisään ja ulos. Sen teho on 4000 laatikkoa tunnissa. Tomaatit vartetaan perusrunkoon. Taimia kastellaan joko sumutuskastelulla tai vuoksiluode systeemillä (tomaatit). Palautuvaa kasteluvettä tulee runsaasti. Se UV-säteilytetään ja käytetään uudestaan. Kaalintaimet karaistaan ulkona 8 ha karaisukentällä ennen niiden kuljetusta asiakkaille. Kennot ja laatikot palautuvat takaisin ja ne pestään pesulinjalla, jossa pesuun käytetään höyryä ja klooria. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 13
Pesulinja oli aivan uusi ja vielä koekäyttövaiheessa. Robotti siirtää laatikoita. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 14