Suunnitelmallisuus suojelee lasta valvontaohjelma lastensuojelupalvelujen tukena Kunnalliset lastensuojelupalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma 2013-2014 1
Valvontaohjelman perusta Lastensuojelulain tarkoituksena on: turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kuntien tehtävänä on vastata alueensa lastensuojelupalvelujen tarpeeseen riittävällä ja laadukkaalla tavalla. Kunta vastaa itse järjestämiensä ja tuottamiensa lastensuojelupalvelujen laillisuudesta. Valvontaviranomaiset ohjaavat ennakoivasti sekä valvovat jälkikäteen lastensuojelupalvelujen osia ja kokonaisuutta. 2
Valvontaohjelman tarkoitus Lasten ja nuorten heikot mahdollisuudet valvoa itse omien oikeuksiensa toteutumista on yksi lastensuojelupalvelujen suurimmista riskeistä. Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä valmisteleman kunnallisten lastensuojelupalvelujen valtakunnallisen valvontaohjelman tarkoituksena on: tukea suunnitelmaperusteista ja yhdenmukaista valvontaa ja ohjausta (informaatio-ohjaus, reaktiivinen valvonta) vahvistaa lapsen edun sekä lapsen ja perheiden osallisuuden ja perusoikeuksien toteutumista lastensuojelutyössä 3
4
Valvontaohjelman sisältö Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun: järjestäminen edellytykset, menettelytavat Ajantasaista tietoa niistä vaatimuksista, joita toiminnassa pitää noudattaa: palveluista vastuussa oleville palvelujen käyttäjille 5
Valvontaohjelman sisältö (2/2) Painopisteet: Lasten hyvinvoinnin edistäminen ja lastensuojelun järjestäminen Lapsen osallisuus Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun menettelyt Henkilöstö ja henkilöstömitoitus Dokumentointi ja asiakirjahallinto 6
Valvontaohjelman toimeenpano Valvontaohjelman toimeenpanoon kuuluvat: lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattamisen valvonta lastensuojelun ammatillisen henkilöstön määrän ja kelpoisuuden valvonta samanaikaisesti eri puolella maata toteutettavan valvontaintervention valmistelu, jonka osana myös kehitetään valvonnan käytäntöjä ja puuttumiskriteerejä. 7
Saatteeksi Lapsen oikeutta erityiseen suojeluun on korostettava, samoin kuin vanhempien ja viranomaisten erityistä velvollisuutta suojella lasta. Valvontaviranomaisten jokapäiväinen toiminta ja tämä valvontaohjelma vastaavat omalta osaltaan kansainvälisen lapsen oikeuksien sopimuksen 18 artiklan mukaiseen valtion velvollisuuteen turvata lastensuojelupalvelut. Uskon, että valvontaohjelmasta on lisäksi konkreettista tukea lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden sekä lastensuojelutyön ammattilaisten arkeen. Marja-Liisa Partanen, ylijohtaja, Valvira 8
Lapsen oikeudet, lastensuojelulaki ja lapsen etu (1/3) Vanhemmilla tai huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja heidän pitää turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lapsen edun on määrättävä heidän toimintaansa. Sama koskee julkista valtaa jonka kaikessa toiminnoissa, jotka koskettavat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Kunnat ja valtio ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että vanhemmat/huoltajat voivat toteuttaa huoltajille kuuluvia oikeuksiaan. Tähän sisältyy myös periaate, että julkinen valta voi puuttua perheen autonomiaan vain poikkeustapauksissa, silloin kun lapsen oikeuksia ei voida muuten turvata. Julkisen vallan on turvattava erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien asema ja oikeudet. 9
Lapsen oikeudet, lastensuojelulaki ja lapsen etu Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Tämän toteuttamiseksi lapselle on erityisesti annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko itse tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. à Lastensuojelussa on tuettava lapsen tietoisuutta siitä, että hänellä on samat lapsen oikeudet kuin muillakin lapsilla. 10
Lapsen oikeudet, lastensuojelulaki ja lapsen etu (3/3) Lastensuojelutoimenpiteiden on oltava oikeasuhtaisia, jolloin on ensisijaisesti käytettävä avohuollon tukitoimia, mikäli lapsen etu ei muuta vaadi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti lastensuojelussa on valittava käytettävissä olevista palvelujärjestelmän mahdollistamista keinoista se, joka parhaiten edesauttaa lapsen ja hänen perheensä ongelmien ratkaisua ja joka vähiten puuttuu perheen autonomiaan ja yksityisyyteen. Lapsen oikeus erityiseen suojeluun edellyttää kuitenkin sijaishuollon järjestämistä viivytyksettä silloin, kun lapsen etu sitä vaatii. Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä. 11
Lapsen etu lastensuojelun tärkein periaate (1/2) Tulkittaessa lapsen etua lastensuojelun eri tilanteissa on syytä ottaa erityisesti huomioon miten eri toimenpidevaihtoehdot ja ratkaisut turvaavat lapselle: tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet; mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon; taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen; turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden; itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen; mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan; kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen. (LSL 4 ) 12
Lapsen etu lastensuojelun tärkein periaate (2/2) Lapsen etua ei voida yleisesti ja tyhjentävästi määritellä. Lapsen edun arviointi lastensuojelun prosesseissa on yksilökohtaista kokonaisarviointia, jossa kaikilla edellä mainituilla arviointikriteereillä pitää olla merkitystä. Lastensuojelun päätöksenteossa on aina kysymys erilaisten lapsen elämään vaikuttavien olosuhteiden arvioinnista ja niiden välisten syy- ja seuraussuhteiden punninnasta. Lapsen etu ratkaistaan tapauskohtaisesti, mutta kullakin hallinnonalalla kunkin lapsiin liittyvän kysymyksen yhteydessä on suositeltavaa pohtia sitä, millä tekijöillä voidaan lapsen parhaan toteutuminen turvata mahdollisimman hyvin. Tällöin kysymys on lapsivaikutusten arvioinnista joka on välttämätöntä lapsen edun huomioon ottamiseksi yleisemmällä tasolla. 13
Lastensuojelun valvonta Kunta vastaa itse järjestämiensä ja tuottamiensa lastensuojelupalvelujen laillisuudesta. Kunnassa lastensuojelua ja toiminnan lainmukaisuutta valvoo sosiaalihuollosta vastaava toimielin. Lisäksi kunnan on seurattava ja valvottava sekä kunnan omaa että alueellaan sijaitsevaa ja muualta ostettua yksityistä sijaishuollon palvelutuotantoa. Valvontaa toteutettaessa sijoituskunnan ja aluehallintoviraston on toimittava yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. (LSL 79 ) Järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa aina myös niistä järjestämisvastuunsa piiriin kuuluvista palveluista, jotka se on ulkoistanut, hankkinut ostopalveluina tai palvelusetelillä. 14
Miten lastensuojelupalveluja valvotaan kunnassanne? Kunnan toteuttamassa lastensuojelun valvonnassa on keskeisintä, että: toiminnan lainmukaisuutta, palvelujen saatavuutta ja laatua seurataan riittävällä tavalla. Mahdollisiin puutteisiin on tartuttava viiveettä. 15
Omavalvonta laadunhallintaa (1/2) Omavalvonta tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla toimija itse systemaattisesti seuraa, arvioi ja valvoo toimintaansa ja sen 1) laatua, 2) tuottamiaan palvelua ja 3) niiden riittävyyttä. Yksityisen sosiaalihuollon palveluntuottajille omavalvontasuunnitelman laatiminen on ollut pakollista 1.9.2012 alkaen (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011), 6 ). 16
Omavalvonta laadunhallintaa (2/2) à On suositeltavaa, että kunta laatii lastensuojelun omavalvontasuunnitelman. Sen voi myös sisällyttää osaksi kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä sekä lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä koskevaa suunnitelmaa (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) (LSL 12 ). Palvelujen asianmukainen järjestäminen, johtaminen ja kehittäminen edellyttävät toimivaa omavalvontaa eli jäsentynyttä toimintamallia ohjaus-, seuranta- ja valvontajärjestelmineen. Organisaation johto on vastuussa toimivan omavalvonnan kehittämisestä ja toiminnan arvioinnista. Ennakkovalvontaa, jolloin on mahdollista välttää valvontaviranomaisen puuttuminen toimintaan jälkikäteisen valvonnan tai seuraamusten keinoin. 17
Muistutukset à Toimintayksiköiden on analysoitava säännöllisesti muistutuksia ja yhteydenottoja ja hyödynnettävä saatua tietoja palvelujensa laadun kehittämisessä. Toimintayksikön johtajan vastuulla on, että muistutukset käsitellään huolellisesti, objektiivisesti ja asianmukaisesti. Lastensuojelun asiakkaalla on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaan oikeus tehdä saamastaan kohtelusta muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle (23 ). Kuntien on nimettävä ne henkilöt, joille muistutus osoitetaan. Lainsäätäjän tarkoitus on ollut, että muistutukset ohjautuvat käsiteltäväksi sellaisille viranhaltioille tai vastuuhenkilöille, joilla on mahdollisuus toimivaltansa nojalla vaikuttaa tilanteen muuttamiseksi, mikäli muistutus antaa siihen aihetta. Valvira on antanut ohjeen koskien muistutusmenettelyn käyttöä sosiaalipalveluissa (ohje 8/2010). 18
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Muistutukset Kunnassa on toimintamalli muistutusten käsittelemiseksi Lastensuojelua koskevista muistutuksista kerätään ja analysoidaan säännöllisesti tietoa toiminnan parantamiseksi 19
Aluehallintovirastot ja Valvira Alueellisina sosiaalihuollon lupa- ja valvontaviranomaisina toimivat kuusi aluehallintovirastoa (AVIt). Valvira ohjaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisena aluehallintovirastojen toimintaan niiden toimintaperiaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi sosiaalihuollon ohjauksessa ja valvonnassa. Valvira ohjaa ja valvoo sosiaalihuoltoa erityisesti silloin, kun kysymyksessä ovat periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat, usean aluehallintoviraston toimialuetta tai koko maata koskevat asiat tai asiat, joita aluehallintovirasto on esteellinen käsittelemään (SHL 3 ). Ensisijaisia aluehallintovirastojen ja Valviran valvonnan muotoja ovat ohjaus, neuvonta ja seuranta joiden avulla voidaan usein välttää valvontaviranomaisen tarve puuttua toimintaan muun valvonnan tai velvoitteiden keinoin. 20
Ehkäisevä lastensuojelu koskee kaikkia Kunnan on järjestettävä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevän lastensuojelun järjestäminen koskee kaikkia kunnan viranomaisia eikä se edellytä lastensuojelun asiakkuutta. à Kuntien on huolehdittava siitä, että terveyden- tai sairaanhoidollinen tarve ei saa johtaa lastensuojelun asiakkuuteen silloin, kun lapsi tai nuori ei oman käyttäytymisensä tai huoltajien huolenpitokyvyn puutteiden vuoksi tarvitse lastensuojelutoimenpiteitä. Terveydenhuollon viranomaisten on varattava riittävät resurssit lasten- ja nuorisopsykiatriaan, jotta vältytään epätarkoituksenmukaisilta lastensuojelun sijaishuollon ratkaisuilta. 21
Yhteistyö lasten ja perheiden asioissa Konsultaatioapu: nimettävä asiantuntija-apua peruspalveluille antavat lastensuojelun asiantuntijat konsultoinnin muodot on sovittava ja niiden pitää vastata laadultaan sekä määrältään peruspalvelujen henkilöstön tarpeita ja olla kaikkien osapuolten tiedossa. Lasten huomioiminen aikuisten palveluissa: Lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki tilanteissa, joissa lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja à Lastensuojelun ja aikuisille suunnattujen palvelujen yhteistyön käytännöt, vastuut ja perheiden tukemisessa käytettävät menetelmät tulee sopia ja niiden on oltava kaikkien osapuolten tiedossa. 22
Erityisperhepalvelujen kokonaisuus Miten kunnassanne on järjestetty ao. erityisperhepalvelut, niiden resursointi ja yhteistyö/rajapinta lastensuojelun kanssa? Perheasioiden sovittelu Lastenvalvojat Huolto- ja tapaamisoikeusselvitykset Valvotut tapaamiset Adoptioneuvonta ja adoption jälkeinen tuki 23
Valvonta kohdistuu: Tieto lasten ja nuorten kasvuoloista, sosiaalisista ongelmista ja palvelutarpeesta Ohjaus tuen ja erityisen tuen piiriin peruspalveluissa Viranomaisten yhteistyö Adoptioneuvonta Vaadittava taso: Ajantasainen ja monipuolinen, myös lasten ja nuorten näkemys on huomioitu Toimintamalli palveluihin ohjaamisessa Alle 3 viikon odotusaika tuen tarpeen arviointiin Lastensuojelun konsultaatioapu muulle sosiaali-, terveys- ja opetustoimen henkilöstölle Toimintamalli lastensuojelun ja aikuisten palvelujen yhteistyöstä (ml. lasten tilanteen huomioiminen aikuisten palveluissa) Toimintamalli adoptioneuvonnan ja adoption vahvistamisen jälkeisen tuen antamisessa Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus ja perehtyneisyys adoptioasioihin 24
Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestäminen Kunnissa on varmistettava, että toimintarakenteet tukevat lainsäädännön toteuttamista. Lapsen suotuisan kehityksen ja hyvinvoinnin edistämisen toteutumiseksi lastensuojelulle on luotava riittävät mahdollisuudet toteuttaa lastensuojelua niin, ettei toimenpiteillä aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle ja että mahdollisuus jatkotyöskentelyyn perheen kanssa säilytetään. (HE 252/2006 s. 117) Kunta ei voi vedota resurssien puutteeseen, jos kuntalaisten perusoikeuksia turvaavien työtehtävien suorittaminen viivästyy kunnassa lainvastaisesti (EOA 30.3.2007, Dnro 38/2/05). 25
Ostopalvelut Lastensuojelussa tehtävät päätökset ja muut ratkaisut, jotka vaikuttavat annettavan hoidon ja tuen määrään ja laatuun kuuluvat toimielimen siis lapsen asioista vastaavan työntekijän vastuulle. (Räty 2010, 139) Virkavastuulla suoritettavat lastensuojelun tehtävät, joita ei voi hankkia yksityisinä ostopalveluina ovat: lastensuojeluilmoitusten vastaanottaminen ja arviointi lastensuojelutarpeen selvitys asiakassuunnitelmien laatiminen lastensuojelun päätöksenteko lastensuojelun valvonta 26
Alustuksen alueellinen painotus, PSAVI Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lapsen mielipiteen selvittäminen Asiakassuunnitelman ja dokumentoinnin (kirjaamisen) merkitys Yksityisesti sijoitettujen lasten rekisteri 27
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sisällettävä tiedot: lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; lastensuojelun tarpeesta kunnassa; lastensuojeluun varattavista voimavaroista; lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta 28
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Valtuuston hyväksymä ja päivittämä vähintään 4 vuoden välein Huomioitu kunnan talousarviossa Valmisteltu laajassa yhteistyössä Sisältää tarvittavat tiedot (ks. edellä), myös seurannasta Linkittyy nuoriso- ja/tai lapsipoliittiseen ja muuhun kunnan ohjelmatyöhön ja terveydenhuoltolain mukaiseen hyvinvointikertomukseen 29
Velvoite lapsen osallisuudesta Lapsen osallisuuteen lastensuojeluasiassa liittyvät mm.: mahdollisuus ilmaista näkemyksensä ja toivomuksensa sekä saada siihen tukea ja apua mahdollisuus vaikuttaa lastensuojeluprosessiin mahdollisuus saada tietoa tietyissä tilanteissa mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin. (LSL 5, 20, EOA 10.9.2009, Dnro 543/4/08) Lapsen osallisuuden varmistamiseksi lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä tai muulla lastensuojelun työntekijällä on velvollisuus tavata lapsi henkilökohtaisesti riittävän usein eri lastensuojelutoimenpiteiden yhteydessä. àlapsen tapaaminen riittävän usein tarkoittaa sitä, että lapsen tai nuoren ja työntekijän välille syntyy aidosti mahdollisuus tuttuun ja luottamukselliseen vuorovaikutussuhteeseen. 30
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lapsen osallisuus ja mielipiteen selvittäminen Asiakasasiakirjoissa kirjaukset lapsen tapaamisista sekä mielipiteen selvittämisen tavasta ja sen pääasiallisesta sisällöstä Työntekijöillä on tieto käytettävissä olevista menetelmistä lapsen mielipiteen selvittämiseksi ja niitä käytetään 31
Lastensuojelun edunvalvoja àaina kun on syytä epäillä, että huoltaja on esteellinen käyttämään lapsen puhevaltaa, lastensuojelussa on arvioitava tarvetta hakea lapselle edunvalvoja. Edunvalvojan määrääminen voi tulla kyseeseen esim. tilanteissa: joissa on objektiivisesti arvioiden aihetta olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan eikä sen vuoksi voi puolueettomasti valvoa lapsen etua. joissa huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene valvomaan lapsen etua tai ilmeisen puolueettomuuden vaarantuessa tilanteessa, jossa huoltajan tai hänelle läheisen ihmisen epäillään pahoinpidelleen tai käyttäneen lasta seksuaalisesti hyväkseen. 32
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Edunvalvojan määrääminen Kunnassa on toimintamalli edunvalvonnan tarpeen arviointiin Kunnassa on asiantuntijalista edunvalvojana käytettävissä olevista henkilöistä 33
Lastensuojeluasian vireille tulo Lastensuojeluasia tulee vireille hakemuksesta kun lapsi, nuori tai vanhempi ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai lastensuojeluilmoituksen taikka saanut muutoin tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä viipymättä havaittuaan seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on kyseisen henkilön arvion mukaan syytä selvittää. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilanteita, joissa lapsi tai hänen huoltajansa kieltää lastensuojeluilmoituksen tekemisen. (LSL 25, 26 ). à Lastensuojeluilmoitukset ja muut lastensuojeluasian vireille tulot arvioidaan yhdenmukaisesti seitsemän arkipäivän sisällä ja lastensuojelutarpeen selvitys käynnistetään aina tarvittaessa. Lapsen huoltajille on tiedotettava viipymättä lastensuojeluilmoituksen käsittelystä, kuitenkin vähintään seitsemän arkipäivän sisällä. 34
Lastensuojeluilmoituksen käsittelyasiakirjan sisällettävä ainakin: ilmoituksen käsittelijä lasta koskevat aiemmat lastensuojeluilmoitukset lapsen asiakkuus; ei aiemmin lastensuojelun asiakkaana / lastensuojelutarpeen selvitys käynnissä / avohuollon asiakas/huostassa tai toisesta kunnasta muuttanut lastensuojelun asiakas tai lastensuojelutarpeen selvitys toisessa kunnassa kesken / muu kunta sijoittanut kunnan alueelle / toisessa kunnassa asuva lapsi (tiedot ilmoitettava lapsen kotikuntaan) mihin asiaan liittyvän huolen perusteella ilmoitus on tehty tiedot tehdyistä selvityksistä ja yhteydenotoista lastensuojeluilmoituksen käsittelyssä (kuka hankki tietoja, milloin ja mistä/keneltä) toimenpiteet, joihin ilmoituksen perusteella on ryhdytty 35
Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ilmoitusvelvollisen on tehtävä salassapitosäännösten estämättä ennakollinen lastensuojeluilmoitus (LSL 25 ) ennen lapsen syntymää, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tarvitsee lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. àkunnassa tai yhteistoiminta-alueella on oltava ohjeistus ennakollisen lastensuojeluilmoituksen käytöstä ja tähän liittyvästä aikuisten palveluiden, aikuissosiaalityön ja lastensuojelun yhteistoiminnasta. 36
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lastensuojeluilmoitusten ja muiden lastensuojeluasian vireille tulojen käsittelyaika ja sisältö 7 arkipäivän sisällä Tarvittava sisältö Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Kunnassa on ohjeistus ennakollisen lastensuojeluilmoituksen käytöstä ja henkilöstön yhteistyöstä 37
Asiakkuuden alkaminen Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytään kiireellisesti lastensuojelutoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Pääsääntönä on, että selvitystä ryhdytään tekemään. Sosiaalityöntekijän on tehtävä lastensuojelun asiakkuuden alkamisesta merkintä lasta koskeviin lastensuojeluasiakirjoihin sekä ilmoitettava siitä välittömästi huoltajalle ja lapselle. Asiakkuuden alkamisesta lähtien ovat voimassa sosiaalihuollon asiakaslain mukaisesti asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Asiakkuuden alettua tulee velvollisuus ylläpitää ja laatia lasta ja nuorta koskevia asiakirjoja (LSL 33 ). 38
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Jokaisella lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella pitää olla hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä (LSL 13 ). Tämä koskee myös lastensuojelutarpeen selvittämisen vaihetta. Lapsella on lastensuojelussa oikeus hänen asioistaan vastaavaan sosiaalityöntekijään joka: on perillä lapsen asioista ja hoitaa niitä tapaa lasta henkilökohtaisesti ja kahden kesken riittävän usein vastaa lapsen asiakassuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä keskustelee lapsen kanssa häntä koskevista asioista ja perustelee päätökset 39
Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelutarpeen selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, mutta viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta (LSL 27 ). Hallituksen esityksessä on todettu, että selvityksen tekeminen voi kestää maksimiajan kolme kuukautta ainoastaan poikkeuksellisesti esimerkiksi tilanteissa, joissa odotetaan lääkärin tai psykologin lausuntoa tai meneillään olevan poliisitutkimuksen valmistumista (HE 252/2006 vp, 144). à Laadukas lastensuojelutarpeen selvitys on lapsen oikeus. Mitä huolellisemmin lapsen tilanne kartoitetaan, sitä vaikuttavammin vastataan lapsen suojelun ja perheen tuen tarpeisiin. 40
Lastensuojelutarpeen selvitys (2/3) Selvityksestä on tehtävä kirjallinen yhteenveto joka sisältää vähintään seuraavat tiedot: käytetyt menetelmät ja tehdyt havainnot tiedot perheen selviytymistä tukevista seikoista (esim. lapsen lähiverkostoista) lapsen, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden sekä lastensuojelutarpeen arviointiin osallistuneiden muiden tahojen näkemykset lapsen tilanteesta selvityksen tekemisestä vastaavan sosiaalityöntekijän arvioinnin siitä täyttyvätkö lastensuojelun asiakkuuden kriteerit (HE 252/2006 vp, 145) 41
Lastensuojelutarpeen selvitys (3/3) on lapsikeskeinen, korostaen lapsen osallisuutta ja lapsen henkilökohtaisia tapaamisia lähtee lapsen tarpeista arvioi lapsen tilannetta ja suojelun tarvetta sisältää arvion siitä, millaisia tukitoimia lapsi ja hänen perheensä tarvitsee on menetelmien ja välineiden suhteen joustava luo perustan avohuollon asiakassuunnitelmalle luo perustan luottamukselliselle asiakassuhteelle on aitoon vuorovaikutukseen pyrkivä arviointiprosessi rakentuu joustavasti myös muualla tehdyt selvitystyöt huomioiden on tiivis, ei ylimitoitettu toteutuu annetuissa aikarajoissa, viimeistään 3 kk:n kuluessa. 42
Asiakkuuden jatkuminen tai päättyminen Selvityksen valmistuttua on tehtävä merkintä lapsen lastensuojeluasiakirjoihin ja ilmoitettava huoltajalle ja lapselle lastensuojelun asiakkuuden jatkumisesta tai asiakkuuden päättymisestä. Mikäli selvitys ei anna aihetta lastensuojelutoimenpiteisiin, päättyy myös lastensuojelun asiakkuus. Tällöin lasta ja perhettä voidaan tukea jonkin muun palvelun avulla. Kun lastensuojelun tarve todetaan, jatkuu asiakkuus asiakassuunnitelman tekemisellä. 43
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Jokaiselle lapselle on nimetty hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä Lastensuojelutarpeen selvityksen käsittely, aika ja kirjallisen yhteenvedon sisältö Viimeistään 3 kk:n kuluessa Tarvittava sisältö (ks. edellä) Kirjallinen ilmoitus lapselle ja huoltajalle asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä Viivytyksettä lastensuojelutarpeen selvityksen valmistumisen jälkeen 44
Asiakassuunnitelma (1/3) Lastensuojelun järjestämisen on aina perustuttava asiakkaalle laadittuun suunnitelmaan. Lastensuojelun asiakassuunnitelmassa arvioidaan kokonaisvaltaisesti lapsen ja hänen perheensä tilanne sekä turvataan pitkäjänteinen tuki ja selvitetään lapsen etu ja arvioidaan eri toimenpiteiden todennäköiset vaikutukset lapsen kehitykseen ja kasvuun Asiakassuunnitelmasta ei tehdä hallintopäätöstä. Palveluista ja tukitoimista tehdään erikseen valituskelpoiset päätökset (AsiakasL 6 ). Huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma àvastuu lastensuojelun asiakassuunnitelman laatimisesta on aina lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä. 45
Asiakassuunnitelma (2/3) Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava aina yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa ellei sille ole ilmeistä estettä. Asiakassuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen on tarvittaessa tehtävä muun lapsen laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan henkilön kanssa. (LSL 30 ) Mukaan voidaan kutsua myös lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita sekä viranomais- ja yhteistyötahoja. Osallistujille voidaan luovuttaa lapsen tuen tarpeen selvittämiseksi ja huolenpidon järjestämiseksi välttämättömiä tietoja sosiaalihuollon asiakaslain ja julkisuuslain säännösten mukaisesti. Hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti lapsen ja huoltajan pitää saada asiakassuunnitelmasta oma kopionsa ilman aiheetonta viivytystä, ellei se ole vastoin lapsen etua. Lapsen hoidosta vastaavan tahon on saatava tietoonsa lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta olennaiset asiat. Muita tietoja, kuten lapsen vanhempia/huoltajia koskevia yksityisasioita ei saa antaa tiedoksi esim. sijaishuollon yksikölle. 46
Asiakassuunnitelmaan kirjattava: (3/3) ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan lapsen ja hänen perheensä tuen tarve ja heidän toiveensa palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen ja asiakkaiden toiveisiin pyritään vastaamaan (huom! + sostt. välttämättömiksi arvioimat) arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan lapsen ja hänen huoltajiensa sekä sosiaalityöntekijän rooli ja vastuu tavoitteiden toteutumisessa ja niiden saavuttamisessa asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen ja muiden tukitoimien järjestämisestä taho joka vastaa lapsen ja vanhempien asiakassuunnitelmien ja/tai hoito- ja kasvatussuunnitelmien yhteen sovittamisesta + suunnitelma lapsen henkilökohtaisesta tapaamisesta? Huostaan otetun tai jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäyksiä (ks. s.36) 47
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lapsen asiakassuunnitelma Jokaisella lastensuojelun asiakkaana olevalla lapsella on aina tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa päivitetty suunnitelma Laadittu yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa Kopio toimitettu lapselle ja huoltajalle Tarvittava sisältö (ks. edellä) 48
Lastensuojelun avohuolto (1/4) Lastensuojelulain tavoitteena on avohuollon ensisijaisuus, mikäli se on lapsen edun mukaista. Kunnalla on velvollisuus ryhtyä avohuollon tukitoimiin viipymättä, jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Avohuollon tukitoimia on oltava jatkuvasti tarjolla. Niitä voidaan antaa, vaikkei lastensuojelutarpeen arviointi olisikaan vielä valmistunut. (LSL 34 ) Lastensuojelun keskeisen periaatteen mukaisesti avohuollon tukitoimilla tuetaan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Tarkoituksena on auttaa lasta hänen kotiympäristössään. Avohuolto perustuu suostumukseen ja vapaaehtoisuuteen, joten mahdollisuuksien mukaan on toimittava yhteistyössä lapsen vanhempien, huoltajien ja muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. 49
Lastensuojelun avohuolto perustuu asiakkaan ja ennen kaikkea lapsen tarpeisiin ja kokemuksiin sekä siihen, että asiakas on mahdollisimman paljon mukana työn tavoitteiden määrittelyssä ja niiden arvioinnissa on lapsilähtöistä, suunnitelmallista, tavoitteellista sekä asiakkaiden tarpeiden mukaan resursoitua muodostaa asiakkaille ja työntekijöille selkeän käsityksen siitä, miten tuen vaihtoehtoja arvioidaan ja millä perusteilla niistä valitaan sopivin sekä miten vanhemmille järjestetty tuki auttaa lapsen tilannetta Perheen riittämätön toimeentulo tai puutteelliset asumisolosuhteet on korjattava ensisijaisesti ennen muihin lastensuojelutoimenpiteisiin ryhtymistä, eivätkä ne siis voi koskaan muodostaa yksin huostaanottoon johtavaa perustetta. Asuntoon liittyvät puutteet eivät myöskään saa merkitä sitä, että lapsi ja vanhempi tästä syystä joutuisivat asumaan erillään. 50
Lastensuojelun avohuolto à Kunnan on järjestettävä lastensuojelun asiakkaille ne sosiaalihuollon palvelut, jotka lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on asiakassuunnitelmassa arvioinut välttämättömiksi lapsen tai nuoren terveyden tai kehityksen kannalta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on kannustettava lasta ja perhettä kertomaan oman käsityksensä tuen tarpeesta ja tarvittavista tukimuodoista. Palveluntarvetta arvioitaessa on huomioitava nimenomaan lapsen ja perheen tuen tarpeet, eikä palveluntarvetta saa rajata kunnan aiemmin käyttämään palveluvalikoimaan. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tukitoimien keinoista on valittava se, joka parhaiten edesauttaa lapsen ja perheiden ongelmien ratkaisua ja puuttuu vähiten autonomiaan ja yksityisyyteen. (HE 137/2010 vp. s. 12) 51
Lastensuojelun avohuolto (4/4) Lapselle voidaan järjestää yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai muun hänen hoidostaan ja kasvatuksestaan vastaavan henkilön kanssa asiakassuunnitelmassa tarkoitetulla tavalla avohuollon tukitoimena tuen tarvetta arvioivaa ja kuntouttavaa perhehoitoa taikka laitoshuoltoa. Sijoitukseen vaaditaan lapsen huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus. Lapsi voidaan sijoittaa avohuollon tukitoimena lyhytaikaisesti myös yksin. Sijoituksen edellytyksenä on, että sijoitus on oleellinen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi, lapsen kuntoutumiseksi tai lapsen huolenpidon järjestämiseksi väliaikaisesti huoltajan tai muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta tällöin vastaavan henkilön sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi. (LSL 37 ) Ennen lapsen sijoittamista yksin ilman vanhempia pitää selvittää, onko lapsen edun mukaista sijoittaa lapsi yhdessä oman perheen tai toisen vanhemman kanssa. Lasta ei voida sijoittaa avohuollon tukitoimena, mikäli huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lasta ei myöskään saa sijoittaa toistuvasti avohuollon tukitoimena, ellei lapsen etu välttämättä vaadi uutta lyhytaikaista sijoitusta 52
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Avohuollon palvelujen saatavuus Palvelutarve on määritelty asiakaslähtöisesti. Asiakas pääsee asiakassuunnitelmassa määritellyn välttämättömän tuen ja palveluiden piiriin viivytyksettä. Päätökset avohuollon palveluista Avohuollon palveluista ja tukitoimista on tehty valituskelpoinen päätös Sijoitus avohuollon tukitoimena Huoltajan ja 12 vuotta täyttäneen lapsen suostumus Sijoituksen edellytykset ja huostaanoton tarve arvioidaan vähintään 3 kk:n välein 53
Huostaanotto (1/3) Lapsi on otettava sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos: puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. (LSL 40 ) à Huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen voidaan edellä mainitun lisäksi kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät olisi lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (LSL 40 ) 54
Huostaanotto (2/3) Lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevat asiat valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä toisen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojeluun perehtyneen työntekijän kanssa (LSL 41 ). Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ohjaa työskentelyä ja vastaa kokonaisuudesta sekä siitä, että lapsi ja perhe saavat prosessin aikana riittävän ohjauksen ja tuen. Valmistelijoilla on oltava työn tukena käytettävissä sekä oikeudellista että muuta lastensuojelun toteuttamisessa tarvittavaa asiantuntemusta. Sosiaalityötekijällä on oikeus saada huostaanoton valmistelussa, huostaanotosta päätettäessä ja sijaishuoltoa järjestettäessä tarvittavat lausunnot muilta viranomaisilta (AsiakasL 20 ). Asiaan osallisten kuuleminen sekä lapsen oman mielipiteen selvittäminen on toteutettava lastensuojelulain 42 :n mukaisesti. Lapselle ja hänen vanhemmilleen on selvitettävä huostaanoton vaikutukset huostaan otetun lapsen huoltoon. Lisäksi lastensuojelun huostaanoton toteutuessa vanhemmille pitää järjestää mahdollisuus saada tukea esimerkiksi kriisiluontoisella työskentelyllä. 55
Huostaanotto (3/3) Huostaanottoa koskevassa päätöksessä/hakemuksessa on: yksilöitävä mitkä puutteet huolenpidossa aiheuttavat vakavaa vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle selvitettävä, miten puutteet ovat aiheutuneet, miten niitä on yritetty poistaa tai ehkäistä sekä mitä nämä puutteet merkitsevät lapsen terveydelle tai kehitykselle. kuvattava kodin olosuhteita ja lapsen kasvuoloja ja näiden vaikutusta lapsen terveyteen tai kehitykseen sekä niiden aiheuttamaa vakavaa vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle. selvitettävä lapsen oireet sekä näiden oireiden tai käyttäytymisen syyyhteys puutteisiin tai puutteellisiin kasvuolosuhteisiin kuvattava millä tavoin huostaanotto ja siihen liittyvä sijaishuoltoon sijoittaminen vastaa lapsen tuen tarpeeseen ja tarjoaa paremman vaihtoehdon kuin kotiin jääminen sekä millä tavoin se on lapsen edun mukaista punnittava voidaanko sijaishuollossa huolehtia paremmin lapsen hoidosta ja huolenpidosta, järjestää valvontaa ja rajoja, varmistaa kasvuympäristön turvallisuus, turvata koulunkäynti, tarjota lapselle enemmän ymmärtämystä ja hellyyttä, turvata ruumiillinen koskemattomuus, valmentaa itsenäistymiseen tai lopettaa lapsen vahingollinen elämäntapa 56
Kiireellinen sijoitus Jos lapsi on lastensuojelulain 40 :ssä mainituista syistä välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen tarpeessa voidaan hänet sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon taikka järjestää muulla tavoin hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. à Kiireellisessä sijoituksessa on aina kyse poikkeuksellisesta tilanteesta ja vahvasta puuttumisesta itsemääräämisoikeuteen. Kiireellistä sijoitusta ei saa käyttää palvelujärjestelmästä johtuvista syistä eikä se ole huostaanoton valmistelun väline. 57
Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä, onko lapsen vanhemmalla, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sukulaisilla tai muilla lapselle läheisillä henkilöillä mahdollisuuksia ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. (LSL 32 ) Lapsen läheisverkoston selvittäminen voidaan jättää tekemättä, jos sitä ei asian kiireellisyyden tai muun perustellun syyn vuoksi ole tarpeen tehdä. àjos lapsen tilanne voidaan turvata siten, että hänen läheisverkostostaan löytyy lapsen kannalta sopiva henkilö tai perhe huolehtimaan hänen hoidostaan ja huollostaan, on sosiaalihuollosta vastaavan toimi-elimen ensisijaisesti haettava lapsen huoltoa ja asumista koskevaa määräystä (HE 252/2006 vp, 150). Tämä ei kuitenkaan saa vaarantaa lapsen tilannetta silloin, kun huostaanoton edellytykset täyttyvät. Lapsen huoltoa koskevalla ratkaisulla ei voida ohittaa toimielimelle kuuluvaa velvollisuutta puuttua lapsen olosuhteisiin, jos sitä on pidettävä lapsen edun mukaisena. 58
Sijaishuollon järjestäminen (1/2) Sijaishuoltopaikan valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin ja lapsen tarpeisiin sekä lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen. Mahdollisuuksien mukaan pitää lisäksi ottaa huomioon lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Lähtökohtana on aina, että vanhempien ja lapsen kanssa yhdessä työskennellen löydetään sijaishuollon muoto ja ne tukitoimet, jotka parhaiten turvaavat hoidon ja huollon tarpeen ja jossa yhteistyön avulla saavutetaan lapsen kasvun ja kehityksen kannalta paras kokonaisuus. (LSL 50, HE 331/2010 vp., 12) 1.1.2012 lähtien sijaishuolto on pitänyt järjestää ensisijaisesti perhehoidossa (LSL 50 ). Lapsen etu ja yksilölliset tarpeet on aina huomioitava määräävinä tekijöinä sijaishuoltopaikkaa valittaessa. Mikäli perhehoidon ja tukitoimien kokonaisuus eivät turvaa lapsen tarpeiden ja edun mukaista sijaishuoltoa, sijaishuolto on toteutettava laitoshoitona. 59
Sijaishuollon järjestäminen Sijaishuollon laadun mittareita ovat hoitopaikan pysyvyys ja sijainti kohtuullisella etäisyydellä kotipaikasta lapsen ja perheen kuuleminen sijaishuoltopaikkaa valittaessa perheen välisestä yhteydenpidosta huolehtiminen perhehoidon järjestäminen kaikille sitä tarvitseville lapsen tarpeenmukaisten palvelujen saaminen riittävä ja asianmukainen sijaishuollon valvonta Ks. lisää: Lastensuojelun ympärivuorokautinen hoito ja kasvatus, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012-2014 60
Sijaishuoltopaikan muuttaminen Lapsen olosuhteet voivat muuttua sijoituksen aikana niin, että aikaisemmin lapsen tarpeita vastaava sijoituspaikka ei olekaan hänelle enää sopiva ja hänen tarpeitaan vastaava. à Lapsen toistuvat sijoitukset eri paikkoihin voivat vahingoittaa vakavasti hänen kehitystään sekä luoda juurettomuutta ja turvattomuutta. Lapsen siirtäminen sijoituspaikasta toiseen esim. taloudellisista syistä on kiellettyä, sillä sijaishuollon muutoksen pitää aina perustua lapsen etuun. à Lapsen sijaishuoltopaikan valintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota niin, että lapsi sijoitetaan hänen tarpeitaan vastaavaan sijoituspaikkaan ja että hänen yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. 61
Jälkihuolto Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto sekä sijaishuollon päättymisen jälkeen että avohuollon tukitoimena tapahtuneen sijoituksen päättymisen jälkeen, mikäli lapsi on ollut yksin sijoitettuna ja sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta. Velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. Jälkihuoltoa on järjestettävä kaiken ikäisille lapsille ja nuorille asiakassuunnitelma huomioiden. Kunnan on järjestettävä jälkihuolto tukemalla lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on. (LSL 76) à Jälkihuollon tukitoimenpiteiden arvioinnin yhtenäisestä laadusta on huolehdittava täydennyskoulutuksella, yhtenäisillä asiakirjakäytännöillä ja toimintaohjeilla. 62
Valvonta kohdistuu: Huostaanoton tarpeen arviointi Vaadittava taso: Huolellinen perehtyminen lapsen tarpeisiin ja kasvuolosuhteisiin. Huolellinen arvio vanhempien kyvystä vastata lapsen kehitykseen tai terveyteen liittyviin tarpeisiin sekä huostaanoton edellytyksiin turvata niitä. Huostaanoton valmistelu Kiireellinen sijoitus Vähintään kahden lastensuojelun sosiaalityöntekijän valmistelema Lapsen huoltoa ja asumista koskevan määräyksen sopivuus on arvioitu Asiaan osallisia on kuultu ja lapsen oma mielipide on selvitetty Lainmukainen päätös 63
Valvonta kohdistuu: Sijoituksen järjestäminen Sijaishuoltopaikan muutos Sijoitetun lapsen vanhempien tukeminen Jälkihuolto Vaadittava taso: Sijaishuoltopaikan valinta perustuu lapsen etuun ja asiakassuunnitelmaan Sijaishuoltopaikan valinnassa on huomioitu lapsen ja vanhempien mielipide ja yhteydenpidon mahdollistaminen Perhehoidon ensisijaisuus ja sukulaissijoituksen mahdollisuus on huomioitu Perustuu lapsen etuun ja asiakassuunnitelmaan Sijaishuoltopaikan valinnassa on huomioitu lapsen ja vanhempien mielipide ja yhteydenpidon mahdollistaminen Asiaan osallisia on kuultu ja lapsen oma mielipide on selvitetty Mahdollisuus kriisiluontoiseen tukeen Vanhemmuuden tukemiseksi on tarvittaessa laadittu erillinen asiakassuunnitelma Kunnassa on toimintaohje jälkihuollon tukitoimenpiteiden arviointiin 64
Sosiaalipäivystys Lastensuojelua järjestettäessä kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluja on tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuorokauden aikoina, joina lastensuojelun tarvekin ilmenee (LSL 11 ). Käytännössä säännös merkitsee erillisten ympärivuorokautisten sosiaalipäivystysyksikköjen perustamista, jolloin voidaan turvata lastensuojelun saatavuus kaikkina vuorokauden aikoina. Kiireellisten sosiaalipalvelujen saatavuuden turvaaminen voi joissakin tilanteissa edellyttää seudullista tai alueellista kuntien ja eri viranomaistahojen välistä yhteistyötä. Mikäli sosiaalipäivystys järjestetään kuntien tai muiden viranomaistahojen yhteistyönä tai ostopalveluna, on järjestelyistä tehtävä osapuolten välillä sopimus, josta ilmenee viranhaltijoiden toimivalta. 65
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Kiireelliset lastensuojelupalvelut Akuuttiin lastensuojelutarpeeseen vastataan ympärivuorokautisesti Työntekijöinä viranhaltijoita joilla kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus 66
Lastensuojelun rekisterit ja kirjaaminen 1) Lastensuojelun asiakasrekisteri 2) Rekisteri lastensuojeluilmoituksista (lastensuojeluasian vireille tuloista) 3) Rekisteri kunnan alueelle toisen kunnan toimesta ja yksityisesti sijoitetuista lapsista Rekisterejä on käytettävä niiden tarkoitusten mukaisesti lastensuojelun tarpeen seuraamiseksi, palvelujen ja tukitoimien järjestämiseksi sekä valvonnassa. Lastensuojelun asiakastyössä tietojen kirjaamisen tulee olla ajantasaista ja riittävää. Kirjaaminen pitää tehdä viipymättä, mutta viimeistään kahden viikon sisällä tapaamisesta, neuvotteluista tai muusta yhteydenotosta. Kirjaamisen laatu voidaan varmistaa myös työyhteisön yhteisillä dokumentointiohjeilla ja toimintatavoilla. à Työnantajan on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävästi aikaa lastensuojelutyön dokumentoimiseen. 67
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lastensuojelulain mukaisiin rekistereihin perustuva palvelutarpeen selvittäminen Rekistereistä ilmenevän palvelutarpeen selvittämiselle on selkeä käytäntö (esim. vastuuhenkilö) Lastensuojelun asiakasrekisteri Rekisteri lastensuojeluilmoituksista Rekisteri kunnan alueelle toisen kunnan toimesta tai yksityisesti sijoitetuista lapsista Kirjaaminen Rekisterit ovat ajantasaisia ja niistä on asianmukaiset rekisteriselosteet (henkilötietolaki 9, 10 ) Kirjaaminen on ohjeistettu ja siihen on resursoitu työaikaa Kirjaaminen tapahtuu viimeistään kahden viikon sisällä kirjattavasta tapahtumasta 68
Lastensuojelun henkilöstö (1/2) Yksilökohtaista lastensuojelutyötä tehtäessä lastensuojelun asiakkaiden asemaa voidaan parhaiten parantaa parantamalla heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten erityisasiantuntemusta ja varmistamalla riittävä henkilöstömäärä. Kunta vastaa siitä, että lapsi ja perhe saavat tarvitsemaansa tukea. Lain velvoitteiden täyttäminen edellyttää riittävää henkilöstömäärää. Valvontaviranomaisten näkemyksen mukaan tulisi harkita ovatko mahdolliset viralliset henkilöstömitoitusta koskevat suositukset riittäviä vai tulisiko niiden sitovuusastetta nostaa. 69
Lastensuojelun henkilöstö (2/2) Sosiaalityöntekijät vastaavat lastensuojeluprosessista ja heidän tehtäviinsä sisältyy paljon julkisen vallan käyttöä jolla voidaan merkittävästikin puuttua yksilön oikeuksiin ja etuuksiin. Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä hänen asioistaan vastaava sosiaalityöntekijä, jolla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän ammatillinen kelpoisuus. (LSL 13 ). Lakiin on otettu säännös, joka mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen kelpoisuusvaatimuksista: Jos sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävään ei saada henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, tehtävään voidaan ottaa enintään vuodeksi henkilö, jolla suoritettujen opintojen on riittävät edellytykset tehtävän hoitamiseen (Kelpoisuuslaki (272/2005) 12 ). à Sosiaalityöntekijän tehtävää tilapäisesti hoitavan henkilön pitäisi valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan olla suorittanut vähintään sosiaalityön aineopinnot sekä ohjatun käytännön harjoittelujakson. Sosiaalialan käytännön harjoittelujaksojaan suorittavia opiskelijoita ei saa käyttää korvaamaan varsinaisten työntekijöiden työpanosta. 70
Valvonta kohdistuu: Kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija Lastensuojelutoimenpiteistä päättävä viranhaltija Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittäminen Henkilöstön rekrytoiminen Vaadittava taso: Kelpoisuuslain 10 1 momentin mukainen kelpoisuus Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus Kelpoisuuslain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus Tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto Vuoden aikana vähintään 3 kk työskennelleiden rikostausta on selvitetty Kunnassa on toimintamalli kelpoisuusehdot täyttävän henkilöstön rekrytoimiseksi 71
Moniammatillinen asiantuntemus Kunnan tai useamman kunnan yhdessä pitää asettaa lastensuojelun asiantuntijaryhmä joka koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista (LSL 14 ). à Sosiaalityöntekijällä pitää olla mahdollisuus saada asiakasohjausryhmän tai muun moniammatillisen ryhmän asiantuntija-apua sopivien avohuollon tukitoimien valinnassa ja etsimisessä. Asiakasasia tulisi saada moniammatillisen ryhmän käsittelyyn kahden viikon sisällä tehdystä pyynnöstä 72
Valvonta kohdistuu: Vaadittava taso: Lastensuojelun asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmä on asetettu. Edustaa monipuolisesti lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta. Kokoontuu säännöllisesti ja tarvittaessa. 73
Lastensuojelua koskevia suosituksia ja tietopohjaa Hallitusohjelma 2011-2014 Kaste-ohjelma 2012-2015 Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset (lausunnolla) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) lastensuojelutilasto ja lastensuojelun käsikirja à www.lastensuojelunkasikirja.fi Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 6/2012 Toimiva lastensuojelu- selvitysryhmän loppuraportti Suojele unelmia, vaali toivoa Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi. Lastensuojelun tieto ja tutkimus- hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Alkoholiohjelma 74
Kuvailutiedot Julkaisun nimi: Kunnalliset lastensuojelupalvelut, valtakunnallinen valvontaohjelma 2013-2014 Julkaisija: Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Julkaisun päivämäärä: 27.3.2013 Dnro: 41/05.00.00.03/2013 Avainsanat: asiakassuunnitelma, avohuolto, dokumentointi, edunvalvoja, henkilöstö, huostaanotto, hyvinvointisuunnitelma, jälkihuolto, konsultaatioapu, kunta, kuuleminen, lapsen etu, lapsen oikeudet, lastensuojelu, lastensuojelupalvelut, ohjaus, omavalvonta, osallisuus, ostopalvelut, perhepalvelut, puhevalta, rekisteri, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, sijaishuolto, sosiaalipäivystys, valvonta, valvontainterventio, valvontaohjelma Liitteet: Ohjaus- ja valvonta- sekä tarkastuskäynnin kertomus Valmistelu- ja päivitysvastuu: Kristiina Ruuskanen, tarkastaja, Valvira 75
Ethän epäröi olla yhteydessä! Kristiina Ruuskanen, tarkastaja Ohjausosasto, sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmä kristiina.ruuskanen@valvira.fi p. 0295 209 627 76