Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus Liite 1 1) MÄÄRITTELY JA RAJAUS 2) KVALITATIIVINEN KUVAUS JA KARSINTA 3) OPERATIONALI- SOINTI 4) SUURUUDEN MITTAAMINEN 5) VAIKUTTAVUU- DEN MITTAAMINEN

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 3 SISÄLLYS 1 TAUSTA 5 2 TEHTÄVÄKUVAUS 7 21 Tienpidon vaikutusten arviointikehikko 7 211 Vaikutusketjut arvioinnin lähtökohtana 7 212 Arviointikehikon rakenne 9 213 Vaikutuskehikolle asetettavat ehdot 10 22 Tienpidon vaikutusten operationalisointi 10 221 Operationalisoinnin perusrakenne 10 222 Operationalisoinnin vaiheistus 12 3 TOTEUTTAMINEN 18 31 Työvaiheet 18 32 Työn organisointi 19 4 LIITTEET 21 LIITE 1: ESIMERKKI VAIKUTUSTEN JÄSENTÄMISESTÄ 1

4 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 5 TAUSTA 1 TAUSTA Tienpidon vaikutusten arvioinnin kolme päätasoa ovat ohjelmataso, hanketaso ja teknisten ratkaisujen taso 1 Ohjelmatasolla tarkasteltavina ovat toimenpidejoukkojen ja tienpidon toimien erilaisten painotusten vaikutukset, hanketasolla verkon tietyssä kohdassa toteutettavien investointien vaikutukset ja teknisten tarkastelujen tasolla tienpitoon liittyvien rakentamisteknisten tai menetelmällisten ratkaisujen vaikutukset Ohjelmatasolla on yleensä kyse makrotason vaikutuksista, joita voidaan kuvata tai joita on luontevaa käsitellä vain kokonaisuuksina 2 Teknisten ratkaisujen kohdalla on kyse yksilön tasolla tai pistekohtaisesti havaittavissa olevista mikrotason vaikutuksista 3 Hanketasolla taas liikutaan hankkeesta ja suunnitteluvaiheesta riippuen sekä mikro- että makrotasolla 4 Tienpidon ohjelmatason vaikutusten arviointi on perinteisesti ollut tavoitearviointia: on arvioitu, miten toimenpiteet edistävät ohjelmalle tai laajemmin tienpidolle asetettuja tavoitteita Hanketasolla vaikutusten arvioinnissa on painotettu hyöty-kustannusanalyysia, jonka osalta menetelmät ovat kehittyneitä Hyöty-kustannusanalyysi kattaa kuitenkin vain rahamääräiset vaikutukset sekä sovitulla tavalla sellaiseksi muunnetut vaikutukset Muiden vaikutusten arvioinnin menetelmälliset puutteet on todettu toistuvasti huomattavaksi ongelmaksi Tavoitearvioinnin ongelmana on ollut, että arvioinneissa on jääty turhan usein pelkästään vaikutusten laadullisen kuvailun tasolle Näin on käynyt, koska ei ole ollut menetelmiä ja kriteereitä vaikutuksen suuruuden arviointiin Tästä syystä myös vaikuttavuuden arviointi 5 on ollut vaikeaa Vaikeutta on lisännyt se, että tavoitteet, joiden suhteen arviointia tehdään, ovat liian yleispiirteisesti määriteltyjä Jos tavoitteeksi on määritelty elinkeinoelämän edellytysten edistäminen, eikä ole menetelmää arvioida, miten ja kuinka paljon tienpidon eri toimenpiteet vaikuttavat asiaan, jää koko vaikuttavuuden arviointi yleispiirteisen päättelyn varaan Tästä taas seuraa, että vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi ei yleensä pysty tuomaan paljonkaan lisäarvoa päätöksentekoon Tämä edelleen on selitys sille, että esimerkiksi tiehankkeista päätettäessä hyöty-kustannussuhde on ainoa edes jollain tasolla käyttökelpoinen tulos eri vaihtoehtojen vertailuun Teknisten ratkaisujen vaikutusten arvioinnissa ei ole ollut samalla tavalla menetelmällisiä esteitä Tällä tasolla kyse on pitkälti siitä, että mittauksin ja mallein tutkitaan ja seurataan, mitä muutoksia erilaiset tekniset ratkaisut aiheuttavat Vaikuttavuuden arviointikin on tällä tasolla helpompaa, jos teknisiin ratkaisuihin johtavista normeista on sovittu Tienpidon tavoitteet kuiten- 1 Teknisellä ratkaisulla tarkoitetaan tiehen liittyvää rakenteellista tai menetelmällistä ratkaisua, jonka avulla pyritään tiettyyn toimivuuteen 2 Esimerkiksi alueen raskaan liikenteen kuljetuskustannusten muutos 3 Esimerkiksi liittymän kanavoinnin vaikutus viivytyksiin tai onnettomuusriskiin 4 Esimerkiksi vaikutus onnettomuusriskiin lasketaan lähtien pistekohtaisten toimenpiteiden vaikutuskertoimista, mutta onnettomuusmäärien kokonaismuutosten arviointi on tehtävä koko tarkasteltavan verkon tasolla ottaen huomioon kaikki toimenpiteet ja liikennemäärien muutokset 5 Vaikuttavuuden arvioinnissa määritetään kuinka hyvin/missä määrin ohjelma, hanke tai toimenpide edistää sille asetettuja tavoitteita

6 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TAUSTA kin yleisellä tasolla ohjaavat sitä, millaisia kysymyksiä teknisten ratkaisujen tasolla ylipäänsä ratkotaan Esimerkiksi pääteiden uusia parantamisratkaisuja käsitelleessä Tiehallinnon strategisessa projektissa S12 oli lähtökohtana löytää suunnitteluperiaatteita, joilla saavutetaan hyvä liikenteen turvallisuus ja sujuvuus ottaen huomioon ympäristötavoitteet ja tienpidon kustannustehokkuus Teknisten ratkaisujen vaikutusten arviointi muodostaa pohjan tienpidon vaikutusten arvioinnille, perustuuhan useimpien vaikutusten arviointi teknisten ratkaisujen tasolla todennettuihin tai mallinnettuihin vaikutuksiin Teknisten tarkastelujen tasolla vaikutustiedon tuottamiseen tarvitaan usein koeteitä tai muita vastaavia seurantakohteita, jolloin vaaditaan huomattavia taloudellisia panostuksia Tienpidon vaikutusten hallinnan tutkimusohjelman tavoitteena on paikata vaikutustiedossa olevia puutteita sekä kehittää vaikutusten arvioinnin menetelmiä Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisessa ja operationalisoinnissa on kyse näiden kummankin tavoitteen toteutumisen edistämisestä Nyt käynnistyvässä työssä: Määritellään ja kuvataan tienpidon tuotteiden vaikutusmekanismit kuvailevalta tasolta mitattaviin vaikutuksiin Määritellään ja kuvataan tienpidon vaikutusten sisältö osiin, joista erotellaan sellaiset osatekijät tai ilmiöt, joissa tapahtuvat muutokset ovat suoraan riippuvaisia tienpidon toimenpiteistä Määritellään kaikille edellä määritellyille osatekijöille vaikutuksen suuruutta kuvaavat asteikot (kuinka suuri muutos parempaan tai huonompaa voi eri tekijöiden suhteen enintään olla) Kehitetään menetelmä vaikuttavuuden arviointiin Arviointikehikon laatiminen ja vaikutusten operationalisointi ovat on erittäin haastavia tehtäväkokonaisuuksia On selvää, että työn tuloksena ei saada aukotonta ja näkemyseroista vapaata arviointikehikkoa Aukkojen ja näkemyserojen esille tuominen tulee kuitenkin nähdä yhdeksi työn tavoitteista; vain tekemisen, tulosten ja keskustelun kautta on mahdollista ratkaista näinkin monitahoinen ja vaikea asiakokonaisuus

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 7 TEHTÄVÄKUVAUS 2 TEHTÄVÄKUVAUS 21 Tienpidon vaikutusten arviointikehikko 211 Vaikutusketjut arvioinnin lähtökohtana Tiehallinto toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä yleisen tieverkon ylläpitämisestä, hoitamisesta ja kehittämisestä tienpidon tuotteita tilaamalla Tienpidon tuotemäärittely (ks Tiehallinto 2004) tarjoaakin toimivan lähtökohdan tienpidon vaikutusten arvioinnille Tienpidon tuotteiden vaikutusketjut tuntemalla voidaan arvioida kuinka paljon vaikutuksia tienpidon eri osa-alueilla tuotetaan Liittämällä tuotetut vaikutukset tienpidolle asetettuihin, ja riittävän yksityiskohtaisesti määriteltyihin tavoitteisiin, voidaan edelleen arvioida, kuinka hyvin tienpito toteuttaa sille asetettuja tavoitteita Kuva 1 Esimerkki tienpidon tuotteiden vaikutusketjusta

8 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TEHTÄVÄKUVAUS Kuvassa 1 on esitetty tienpidon tuotteiden vaikutusketjun perusrakenne Laajasti tarkasteltuna vaikutusketjuun voidaan liittää myös tienkäyttäjien, tienpitäjän 6 ja muun yhteiskunnan tarpeiden selvittäminen sekä tienpidon tuotteiden tilaamista koskeva päätöksentekoprosessi Yhteiskunnan tarpeet tulee tuntea, jotta osataan tehdä tarpeita tyydyttäviä päätöksiä Oikeat päätökset edellyttävät myös tietoa tienpidon vaikutuksista Tienpidon vaikutusten arviointikehikossa keskitytään tarpeiden selvittämisen ja päätöksentekoprosessin analyysin sijasta vaikutusketjun vaiheisiin, jossa tienpidon vaikutukset syntyvät ja kumuloituvat tavoitelluiksi vaikutuksiksi Kyse on muutosten sarjasta, jossa tienpidon toimenpiteen aiheuttamasta muutoksesta seuraa edelleen muita muutoksia Kuvan 1 tasolla III on kyse havaittavissa ja edelleen mitattavissa olevista tien tai sen lähiympäristön fyysisten ominaisuuksien muutoksista Kyse voi olla esimerkiksi tien poikkileikkauksessa, päällysteen kitkassa tai vaikka pohjavesien puhtaudessa tapahtuvista tilan muutoksista Nämä muutokset kiinnostavat kuitenkin vain siltä osin, kun niiden avulla voidaan selittää tienkäyttäjien, tienpitäjän ja muun yhteiskunnan kokemia toiminnallisten ja laadullisten ominaisuuksien sekä viimekädessä näiden kokemisesta aiheutuvia hyvinvoinnin muutoksia (kuvan 1 taso IV) Tämä arviointi on mahdollista vain silloin, kun on olemassa koettujen vaikutusten suuruutta kuvaavia kriteerejä Vaikutusketjut voivat olla hyvinkin pitkiä ja monimutkaisia Indikaattoreiden ja mittareiden oikea valinta ja päällekkäisten mittareiden poisto johtaa kuitenkin keskeisiin vaikutuksiin, jolloin tarkasteltava kokonaisuus supistuu yleensä 10 16 vaikutukseen Tällä hetkellä Tiehallinnossa tarkastellaan tyypillisesti useita kymmeniä vaikutuksia rinnakkain, jolloin on todennäköistä, että tarkastelussa on mukana päällekkäisiä mittareita Vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ole vain suuruuden muutoksen mittaamista Kaikki vaikutusketjut aiheuttavat yhdessä tai useammassa vaiheessa muutoksen tai muutoksia jollain liikennepoliittisella tavoitealueella Tienpidon tuotteiden vaikuttavuutta arvioitaessa mitattu vaikutustieto liitetään tienpidolle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen (kuvan 1 taso V) Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, missä määrin tarkasteltavalla toimenpiteellä saavutetaan tavoiteltuja vaikutuksia (Tiehallinto 2002) Syntyvä vaikutus on jokin muutos, jota voidaan mitata tietyllä sovitulla kriteerillä, joka em määrittelyn mukaisesti voidaan johtaa tavoitteista Tämän kriteerin mittaus tehdään sovitulla mittarilla tai indikaattorilla 7 Vaikutuksen suuruuden mittaaminen on vaikuttavuuden arvioinnin perusta, koska oikein tuotettuna se on luonteeltaan tienpidon tavoitteista ja arvioitsijan arvostuksista riippumatonta ja pysyvää 8 Tienpidon tavoitteet ja niiden keskinäiset painotukset sen sijaan vaihtelevat eri aikoina vallitsevien yhteiskunnan tarpeiden ja päätöksentekijöiden arvostusten mukaisesti Kuvassa 1 6 Tienpitäjän tarpeilla tarkoitetaan tässä väyläomaisuuden hallintaa eli jo olemassa olevan verkon taloudellista ja tehokasta ylläpitoa 7 Mittarilla ei tarkoiteta pelkästään pituuteen tai määrään verrattavissa olevia suhdeluvullisia asteikkoja vaan kyseessä voi olla myös sovitulla tavalla luokiteltu laadullinen tieto 8 Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tietyllä tienpidon toimenpiteillä on aina vaikutus henkilöauton kuljettajan kokemaan ajomukavuuteen, olipa tuo asia tavoitteena tai ei

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 9 TEHTÄVÄKUVAUS esitetyt tavoitealueet voidaankin määrittää ja painottaa eri aikoina eri tavoin Sen sijaan yksittäisessä suunnitteluprosessissa tavoitteet tavallisesti pysyvät yhtenäisinä läpi koko prosessin 212 Arviointikehikon rakenne Kuvan 2 kehikossa on esitetty tienpidon tuoteryhmät, tienpidon tavoitteet näkökulmien tasolla, vaikutusten ylätason luokittelu sekä kriteerit vaikutusten suuruuden ja vaikuttavuuden mittaamiseen Kehikossa liitetään tienpidon tuotteet niiden tuottamisesta aiheutuviin vaikutuksiin ja tienpidon tavoitteet niihin liittyviin vaikutuksiin Saatua vaikutuslistausta täsmennetään ja rajataan sekä määritetään kriteerit vaikutuksen suuruuden ja vaikuttavuuden arviointiin Tämä tapahtuu operationalisoimalla tavoitteiden ja tuotteiden vaikutusketjujen kautta oleellisiksi todetut vaikutukset Tienpidon tavoitteet Tienpidon tuoteryhmät Tienpidon vaikutukset Kriteerit (mittari/muutos) Vaikuttavuus (muutos suhteessa tavoitteisiin) Elinkeinoelämän kilpailukyky Ihmisten hyvinvointi Hoito Tienpidon kustannukset Liikkumisen kustannukset ja palvelutaso Kriteeri 1 Kriteeri 2 Kriteeri 3 Kriteerille 1 Kriteerille 2 Kriteerille 3 Alueiden kehittyminen Ylläpito Liikenneturvallisuus Ympäristö Ihmisten terveys Turvallisuus Investoinnit Elinkeinoelämä ja alueet Taloudellisuus Liikenteen hallinta Ympäristö Tavoite n Vaikutus n Kriteeri n Kriteerille n Kuva 2 Tienpidon tavoitteet, tuotteet, vaikutukset ja vaikuttavuus muodostavat yhtenäisen ketjun Kuvan 2 mukainen järjestelmä synnyttää kokonaisuudessaan tienpidon vaikutusten arviointikehikon Kehikosta tulisi ilmetä tienpidon tavoitteet, vaihtoehtoiset tienpidon toimet, joilla tavoitteisiin voidaan päästä, näistä syntyvät vaikutukset sekä vaikutuksen suuruuden ja vaikuttavuuden mittarit Seuraavaksi käsiteltävässä tienpidon vaikutusten operationalisoinnissa on kyse tarkoituksenmukaisten vaikutusten suuruuden ja vaikuttavuuden mittareiden luomisesta, joka edellyttää tienpidon tavoitteiden konkretisoimista ja tienpidon tuotteiden vaikutusten tuntemista Lisäksi vaikutuskehikkoon tulee liittää teoreettisesti perusteltu ja käytännössä toimiva arviointimenetelmä

10 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TEHTÄVÄKUVAUS 213 Vaikutuskehikolle asetettavat ehdot Ajan kuluessa yhteiskunta muuttuu ja tietomäärä lisääntyy Vaikutusten arviointikehikkoa ei olekaan tarkoitettu staattiseksi pysyväksi vaan muunneltavaksi dynaamiseksi Mittaustapoja voidaan ja tulee kehittää jatkuvasti Uusia kriteerejä voidaan tuoda kehikkoon mukaan ja vanhoja poistaa tai uudistaa Nyt tekeillä olevaa työtä ja sen tuloksia voisikin kutsua lähtövaiheeksi On selvää, että lähtövaiheen vaikutuskehikon tulee olla avoinna kaikella kritiikille Näin jo siksi, että vaikutustiedon puutteet pakottavat vaikutuksia yksinkertaistavien mittareiden valintaan Keskustelun vääriksi osoittamia valintoja tulee voida korjata Vaikutusten arviointikehikolle voidaan asettaa ainakin seuraavia ehtoja: Joustavuus kehikon soveltamisessa tulee jättää sijaa perustellulle luovuudelle Käyttäjä hyödyntää kussakin suunnittelutilanteessa tarvitsemiaan kriteerejä/mittareita ja perustelee, miksi muut vaikutukset on jätetty tarkastelun ulkopuolelle Muunneltavuus - kehikkoa tulee voida päivittää riittävän helposti Ajanmukaisuus - kehikko vaatii jatkuvaa kehittämistä ja päivittämistä Tämän varmistamiseksi tulee määrittää kehikon päivittämisvastuut Läpinäkyvyys tavoitteiden ja vaikutusten operationalisoinnin perustelut tulee kirjata selvästi näkyville, jotta indikaattorin / kriteerin valinta ja sisältö olisi helppoa ja toistettavaa Kattavuus - kehikon tulee sisältää kaikki oleelliset tienpidon tuotteista aiheutuvat vaikutukset Riippuvuuksien hallinta - tulee osoittaa eri tuotteiden vaikutuksissa olevat keskinäiset riippuvuudet sekä mahdolliset tavoitteiden päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet Teoreettinen toimivuus - vaikutusten operationalisoinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien tulee olla teoreettisesti perusteltuja ja silti avoimia perustellulle kritiikille 22 Tienpidon vaikutusten operationalisointi 221 Operationalisoinnin perusrakenne Vaikutusten operationalisointi on vaikutusten arviointikehikon puitteissa tapahtuvaa, tienpidon tuotteista ja tavoitteista lähtevää etenemistä kuvailluista vaikutuksista mitattaviin vaikutuksiin Operationalisointi on siis sekä käsitemäärittelyä että kriteerien ja niitä mittaavien mittareiden luontia Operationalisointi noudattaa aina seuraavaa perusrakennetta (ks kuva 3): Vaikutusten määrittely ja rajaus - yleisistä määritelmistä muodostetaan toimiva "ylätason" käsite Tässä vaiheessa kootaan kaikki käsitteen määrittelyn kannalta oleellinen tieto ja muodostetaan sen perusteella tarkoituksenmukaisesti rajattu määrittely vaikutukselle Esimerkkinä ylätason käsitteestä voidaan käyttää ajomukavuutta Kvalitatiivinen kuvaus - analysoidaan "ylätason" käsitteestä osaalueet, joista vaikutus koostuu tai joista se on riippuvainen Nyt laaja

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 11 TEHTÄVÄKUVAUS käsite/määrittely pilkkoutuu sitä kuvaaviksi osa-alueiksi Esimerkiksi ajomukavuus voisi koostua fyysisistä kokemuksista (kuten tärinä tai sivusuuntaiset kiihtyvyydet) ja henkisistä kokemuksista (kuten näkymän miellyttävyys) Operationalisointi - kvalitatiivisista kuvauksista muodostetut osaalueet määritellään mitattaviksi ilmiöiksi Määritelmien tulee olla riittävän tarkkoja seuraavassa vaiheessa tapahtuvan mittauksen pysyvyyden (reliabiliteetti) ja pätevyyden (validiteetti) varmistamiseksi Esimerkiksi ajomukavuuden fyysinen kokemus voisi koostua ajoneuvon ominaisuuksista (joihin tienpito ei vaikuta) ja tien pintakunnosta, jota voidaan mitata IRI:llä ja urasyvyydellä Näitä voidaan edelleen analysoida yhdessä esimerkiksi ajokustannusmallilla Henkinen kokemus koostuu tien ja tieympäristön estetiikasta Mittaus - valitaan mittarit tai indikaattorit ja muut mittauksen välineet ilmiöiden mittaamiseen ja kuvataan mittaustapa Esimerkiksi valitaan, että ajomukavuuden fyysistä kokemusta mitataan IRI:llä ja uralla sekä muodostetaan määrällinen mitta-asteikko Estetiikkaa taas mitataan määritetyllä laadullisella asteikolla Miten vaikutus mitataan? Miten vaikutus voidaan kuvata/mitata? Määritellään käsitteestä seuraavat "ilmiöt" mitattaviksi asioiksi Mistä vaikutuksessa on kyse? Valitaan indikaattorit tai muut mittauksen välineet Mistä vaikutus koostuu? Määritetään ja analysoidaan osaalueet, joista vaikutus koostuu Yleisistä määritelmistä kootaan toimiva käsite Kuva 3 Vaikutusten operationalisoinnin vaiheet Tiukasti tulkittuna vaikutusten operationalisointi tapahtuu kuvan 3 kolmion kolmannella tasolla Tässä yhteydessä operationalisointi määritellään kattamaan kolmion kaikki tasot eli laajemmaksi tehtäväksi kuin pelkäksi kvalitatiivisista kuvauksista muodostettujen osa-alueiden määrittely mitattaviksi ilmiöiksi Operationalisoinnin tavoitteena on erilaisten vaikutusten konkretisoiminen Siinä määritellään miten: vaikutukset ilmenevät (esimerkiksi matka-aikojen lyhenemisenä tai säännöllisyytenä, kuljetusten täsmällisyytenä) mihin vaikutukset kohdistuvat (alueellisesti, väestöryhmittäin, liikkumistarpeittain, elinkeinotoiminnoittain) kuinka suuria eri vaikutukset ovat (vaikutuksen voimakkuus, vaikutuksen tavoitteenmukaisuus) ja mikä on tarkasteluajanjakso

12 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TEHTÄVÄKUVAUS Operationalisoinin tuloksena tienpidon eri vaikutuksille saadaan mittaväline, jolla kuvataan ja havainnoidaan tienpidon vaikutuksia Mittaväline on tavallaan menettelytapaohje, jolla varmistetaan, että eri mittaajat tarkastelevat samaa muuttujaa (vaikutusta), tarkastelevat samoja puolia/ominaisuuksia mittauskohteesta, käyttävät tiettyä operaatiota ja koodaavat havaintonsa samalla tavalla sekä muuntavat tulokset mittaluvuiksi tarkoitetulla tavalla Mittareiden luotettavuutta lisäävät operationalisoinnin vaiheiden esittäminen jäsennellysti ja konkreettisesti sekä lopullisten mittareiden valinnan ja muotoilun huolellinen perusteleminen Tämä helpottaa myös mittareiden ja samalla kokonaisten havaintoaineistojen uudelleenkäyttöä Uudiskäyttäjän on tärkeää selvittää, missä viitekehyksessä käsitettä on käytetty ja mikä on ollut alkuperäisen tutkimuksen kohderyhmä Operationalisoinnin vaatima työmäärä riippuu operationalisoitavan vaikutuksen konkreettisuudesta Esimerkiksi liikenneturvallisuus on käsitteenä ja tavoitteena huomattavasti helpompi operationalisoitava kuin tienpidon alueelliset vaikutukset Liikenneturvallisuudelle on myös helpompi muodostaa mittarit, joka kuvaavat kohtalaisen hyvin operationalisoinnin ensimmäisessä vaiheessa koostettua "ylätason" käsitettä Sen sijaan tienpidon alueellisten vaikutusten kohdalla laajasta käsitteestä mittareihin eteneminen johtaa ylätason käsitteiden melko vajavaiseen mittaamiseen Tienpidon vaikutusten mittaaminen voi tapahtua millä tahansa numeerisella asteikolla Suuruuden kuvaamisessa tätyy olla vähintään intervalliasteikolla, mutta järjestyksen kuvaamisessa riittää ordinaaliasteikko Eri arviointitasoilla (ohjelma- ja hanketaso) mittari voi olla erilainen 222 Operationalisoinnin vaiheistus Tienpidon vaikutusten operationalisointi jaetaan viiteen vaiheeseen: 1) Määrittely ja rajaus, 2) Kvalitatiivinen kuvaus ja karsinta, 3) Vaikutusten operationalisointi, 4) Vaikutuksen suuruuden mittaaminen ja 5) Vaikuttavuuden mittaaminen (ks kuva 4) Seuraavassa on kuvattu tarkemmin operationalisoinnin kulkua ja kutakin työvaihetta

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 13 TEHTÄVÄKUVAUS 1) MÄÄRITTELY JA RAJAUS 2) KVALITATIIVINEN KUVAUS JA KARSINTA 3) OPERATIONALI- SOINTI 4) SUURUUDEN MITTAAMINEN 5) VAIKUTTAVUU- DEN MITTAAMINEN Kuva 4 Vaikutusten operationalisoinnin vaiheistus 1 Kohteen määrittely ja rajaus - asiantuntija kokoaa operationalisoinnin kohteen määrittelyn kannalta oleellisen tiedon ja muodostaa sen avulla tarkoituksenmukaisesti rajatun määrittelyn vaikutukselle Aluksi asiantuntijan tulee hahmottaa, rajata ja määritellä ylätason kohteeseen sisältyvät vaikutukset Tämä vaihe voi olla suhteellisen lyhyt ja selväpiirteinen, kuten esimerkiksi mitattaessa päästön määrää, kustannuksia tai esimerkiksi melualueen laajuutta Toisaalta se voi olla hyvin laaja monivivahteinen tapahtuma, jossa asiantuntija perehtyy aikaisempaan tutkimukseen ja siinä esitettyihin määritelmiin, valitsee niistä jonkin käyttöönsä tai rakentaa niiden pohjalta omansa Esimerkiksi tiettyjen sosiaalisten vaikutusten määrittely ja rajaus edellyttää tutustumista moniin käsitteen määritelmiin ja vaihtoehtoisiin mittaustapoihin Tällöin joudutaan yleensä analysoimaan miettimällä millaisista osa-alueista sen muodostama kokonaisuus syntyy Edellä esitetyn mukaisesti kootaan määrittelyn kannalta kaikki oleellinen tieto ja muodostetaan tarkoituksenmukainen rajattu määrittely vaikutukselle Lähtökohtana voidaan pitää seuraavaa vaikutusten ylätason luokittelusta, joka vastaa hyvin ns tienpidon suunnittelun näkökulmia sekä lainsäädännön ja eri ohjelmien asettamia ja esiin nostamia kokonaisuuksia:

14 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TEHTÄVÄKUVAUS 1) Ihminen, 2) Elinkeinoelämän kilpailukyky, 3) Turvallisuus 4) Alueiden kehittyminen, 5) Ympäristö, 6) Taloudellisuus Esitetyssä luokittelussa ei voida välttää ylätason luokitteluille tyypillisiä päällekkäisyyksiä ja käsitteiden abstraktisuutta Onkin huomattava, että operationalsioinnin ensimmäisen vaiheen nimenomainen tehtävä on konkretisoida ylätason käsitteitä operationalisoinnin etenemisen mahdollistavaan muotoon Liitteessä 1 on esitetty yksi mahdollinen tapa jäsentää ylätason käsitteitä 2 Kohteeseen kuuluvien vaikutusten kvalitatiivinen kuvaus ja karsinta - asiantuntija määrittelee tarkastelun kohteena olevan ylätason vaikutuksen osa-alueet eli mitä kyseessä olevalla ilmiöllä tarkoitetaan ja mitä se pitää sisällään Tällöin ylätason vaikutukselle muodostuu hierarkia, jonka alapäässä on kokonaisuus asioista, joista ylätason kohde koostuu Samalla siirrytään vaiheittain abstraktisesta käsitteenkuvauksesta konkreettiseen suuntaan Asiantuntija voi tämän jälkeen määrittää oleelliset vaikutukset sekä päällekkäiset vaikutukset ja sulkea operationalisoinnin ulkopuolelle loput vaikutukset Työvaiheessa muodostetaan valitusta kohteesta käsitteistö, joka edelleen puretaan ja karsitaan kvalitatiivisten kuvausten avulla oleellisiin vaikutusten osa-alueisiin Konkretisoitavat vaikutukset johdetaan tienpidon tuotteiden vaikutuksista ja tienpidolle asetetuista tavoitteista Kunkin vaikutusalueen asiantuntijan tulee määrittää mitä ylätasoon liittyviä vaikutuksia esiintyy eri yhteyksissä esitetyissä tienpidon tavoitteissa Vastaavasti tienpidon tuotteiden asiantuntijat kokoavat vaikutusketjuja analysoimalla tienpidon tuotteiden tuottamisesta aiheutuvia vaikutuksia Tehtävää edesauttaa VAHAtutkimusohjelman vaikutusketjuja käsittelevissä julkaisuissa ja selvityksessä "Tienpidon tuotteiden vaikutusmekanismit" (Tiehallinnon selvityksiä 87/2001) jo tuotettu tieto vaikutusketjuista Näin edeten päädytään yhden tai useamman vaiheen jälkeen tilanteeseen, jossa on tultu täysin empiiriselle tasolle Myös kielenkäytössä on siirrytty käsitteen määrittelyssä mahdollisesta teoreettisesta kielestä konkreettiseen arkikieleen Käsitteestä seuraavat havaittavat ilmiöt ovat tulleet määritellyiksi Vaikutusten määrittelyn ja kvalitatiivisen kuvauksen tuloksena saadaan laaja vaikutusluettelo, jossa voi olla useita kymmeniä vaikutuksia Ennen vaikutusten operationalisointia on karsittava luettelosta pois kaikki muut paitsi vaikuttavuuden kannalta oleelliset vaikutukset Tässä vaikuttavuuden kannalta oleellisella vaikutuksella tarkoitetaan vaikutusta, joka on yleensä mahdollista saada aikaiseksi tienpidon toimin tai sillä voidaan olettaa olevan olennaista merkitystä hankkeen tai ohjelman kannattavuudelle tai vaihtoehtojen väliselle vertailulle Vaikuttavuuden kannalta oleellisten vaikutusten määrittäminen on tärkeä arviointikehikkoa rajaava työvaihe Vaikutusluettelon rajausta tapahtuu myös päällekkäisyyksiä karsimalla Tarkkuustasosta riippuen vaikutukset koostuvat useista erilaisista vaikutuksista, jotka voivat joskus olla jopa samoja tai lähes samoja vaikutuksia Viimekädessä päällekkäisyyksien ongelma liittyy vaikuttavuuden arviointiin,

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 15 TEHTÄVÄKUVAUS koska myös tavoitteissa on päällekkäisyyksiä Miten tätä päällekkäisyyttä käsitellään ja miten varmistetaan esim se, ettei päätöksiä tehtäessä lasketa samoja vaikutuksia useaan kertaan, liittyy päätöksentekoa avustaviin menettelytapoihin ja menetelmiin (esim monikriteerianalyysiin tai kustannushyötyanalyysiin) Problematiikka käsitellään erillisessä työssä operationalisointityön päätyttyä 3 Kohteen operationalisointi - asiantuntija miettii ja kehittää mitkä parametrit kuvaavat kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä ja mistä tekijöistä vaikutuksen suuruus riippuu Vaikutusten suuruuden kriteereiden määrittäminen tapahtuu kuvan 3 ylimmällä tasolla Kun vaikutusten konkretisointi ja rajaus on suoritettu riittävän tarkasti, niin asiantuntijalla on joukko kriteerejä jotka ovat suoria mittauksia, indeksejä tai indikaattoreita, jotka sopivat mittausoperaation välineiksi Käytännössä tämä tarkoittaa mittavälineen kehittämistä Mittavälineiksi nimitetään niitä menettelytapoja, joilla havainnoidaan mittauskohdetta ja kuvataan sitä Mittavälineestä voidaan käyttää myös termiä mittari 4 Vaikutuksen suuruuden mittaaminen - asiantuntija miettii ja kehittää millä muuttujilla kiinnostuksen kohteena olevaa ilmiötä kuvaavia parametreja voi mitata Samalla asiantuntija miettii ja kehittää millä tarkkuudella, mittausintervallilla ja erottelukyvyllä tietoa tarvitaan (tutkimuksen tavoitteet määräävät) ja millaisia arvoja mittauksissa voidaan saada (vaihtelurajat) sekä millaisissa olosuhteissa mittaukset tehdään Asiantuntija valitsee käytettävissä olevista mahdollisuuksista em ehdot parhaiten täyttävät mittausmenetelmät, jotka ovat varmatoimisia, edullisia käyttää ja jotka edellyttävät vähiten erityisosaamista Minimivaatimus olisi vähintään ordinaalinen --- +++ asteikko Mittausmenetelmän valintaan vaikuttaa valintamahdollisuuksien lukumäärä Jos valmista mittausmenetelmää ei ole olemassa, asiantuntijan tulee antaa siitä esitys Etenemistapa voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Määrittele mitta-asteikon minimi- ja maksimipisteet sekä tämän jälkeen keskipiste Kuvaile, mitkä ominaisuudet muuttuvat, kun vaikutus paranee ja kun se heikkenee keskipisteestä maksimiin ja minimiin päin siirryttäessä Nollakohdan määrittämisen jälkeen määritä sekä kuvaa määrällisesti tai laadullisesti asteikon suurin myönteinen ja suurin kielteinen arvo Lopuksi määritä asteikon muut kriteerit Pyri määrittämään suuruusluokkien väliset erot yhtä suuriksi Ääripäiden määrittäminen perustuu arvioitsijan käsitykseen mm siitä, kuinka suuri vaikutus tarkasteltavan kaltaisella hankkeella yleensä voi olla mahdollinen Ääripäät asetetaan siis suhteessa hankkeen luonteeseen ja vaikutukseen itseensä, ei suhteessa muiden arvioitavien vaikutusten suuruuteen Mittaamisen ainoa periaatteellinen edellytys (käytännön toteutukseen liittyvien edellytysten lisäksi) olisi se, että siinä tunnetaan mikä tahansa sääntö, jonka mukaan objekteihin tai tapahtumiin voidaan liittää lukuja Mittaamiseen liittyy tavallaan ajatuskulku: jos jokin ilmiö (asia, esine) yleensä on olemassa, sitä on olemassa tietyssä määrin, ja jos sitä on olemassa tietyssä määrin, sitä voidaan mitata

16 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TEHTÄVÄKUVAUS Mitattaessa siis tarkastellaan tutkittavista kohteista, alueista, vesistöistä, matka-ajoista jne kerrallaan yhtä puolta: variaabelia/mittaa Tällä tarkoitetaan joukkoa toisensa poissulkevia luokkia Mittauskohteessa muuttujat sijoitetaan näihin luokkiin Luokille voidaan antaa nimiä, mittalukuja ja samoin koko luokkajoukolle voidaan antaa nimi Sen jälkeen, kun on päädytty mittaamaan tiettyä mittaa (variaabelia), keskeiseksi ongelmaksi muodostuu se, millaisia mittauskohteiden vertailumahdollisuuksia eli mittausoperaatioita on käytettävissä Nämä vaikuttavat siihen, millaisia mittalukuja asioille voidaan antaa niin, että mittalukujen väliset suhteet vastaavat itse ilmiöiden tai asioiden välisiä suhteita Mittauksen tuottama tieto vaihtelee mitattavan asian ja käytetyn mittausmenetelmän mukaan Mitta-asteikkoja tai asteikkotyyppejä voidaan luokitella monin perustein Jatkuvaa muuttujaa voidaan kuvata mittauksen tarkkuuden mahdollistamalla tarkkuudella Tyypillinen jatkuva muuttuja on pituus Epäjatkuva eli diskreetti muuttuja ei periaatteessakaan voi saada kuin äärellisen määrän alku- ja loppupisteensä välisiä arvoja Esimerkiksi melualueen väkiluku vaihtelee yhden henkilön suuruisina määrinä Käytännön kannalta selvästi tärkein muuttujien luokitteluperuste on kuitenkin mittaustaso Mittaustason käsitettä käytetään eriteltäessä, millaisia asioita muuttujat pystyvät ilmaisemaan Kun jotkin analyysimenetelmät perustuvat esimerkiksi havaintojen keskinäistä etäisyyttä tai järjestystä kuvaaviin tietoihin, on luonnollista, että muuttujat tulee valita niin, että niiden mitta-asteikko ilmaisee vaadittua ominaisuutta Koska tienpidon vaikutustietoa kootaan eri puolilla maata eri henkilöiden toimesta, on tärkeää, että mm mittaustapahtuma kokonaisuudessaan olisi ohjeistettu siten, että eri mittaajat/arvioijat käyttäisivät mittaria samalla tavalla Mitä pidemmälle mittausoperaatio on standardoitu, sitä enemmän se mahdollistaa sen, että eri mittaajat mittaavat lähes tarkkaan samoja tuloksia Tällöin puhutaan objektiivisista testeistä Kaikkien mittareiden osalta ei tähän luonnollisesti päästä, mutta mittaus- ja arviointitavan tulisi olla toistettavissa, jolloin joku toinen henkilö voi suorittaa saman arvioinnin, jolloin mm vaikutustietoa hyväksikäyttävä voi ymmärtää, mihin vaikutuksen suuruuden arviointi perustuu Mittauksen tulee olla myös läpinäkyvää, koska läpinäkyvyys korostuu kaikessa vaikutusten hallintaan liittyvissä asioissa; miten vaikutustieto valitaan, mitä vaikutuksia mitataan, mitkä ovat indikaattorivaikutuksia, mitä vaikutuksia jää huomiotta jne 5 Vaikuttavuuden suuruuden mittaaminen - tässä työvaiheessa kehitetään menetelmä, jolla voidaan suhteuttaa vaikutuksen suuruus asetettuun tavoitteeseen nähden Vaikuttavuuden kriteereiden määrittäminen tapahtuu vastaavasti kuin vaikutusten suuruuden kriteereiden määrittäminen Nyt kuitenkin vertailu tapahtuu tienpidon tavoitteisiin: kuinka paljon mitattu vaikutus toteuttaa asetettuja tavoitteita? Tässä käytetään hyväksi tienpidon tavoitteita ja niiden operationalisoinnin kautta muodostettuja yhteyksiä tienpidon tuotteiden vaikutuksiin Vaikutusten operationalisoinnissa ja laajemmin vaikutusten arviointikehikossa, tuleekin operationalisoinnin kaikissa vaiheissa säilyttää linkki (tavoitetuote-vaikutus-vaikuttavuus) operationalisoinnin alkupäähän On siis tiedet-

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 17 TEHTÄVÄKUVAUS tävä, mitkä mitattavista vaikutuksista ovat saavutettavissa mitäkin tienpidon tuotetta tuottamalla ja minkä tavoitteen aikaan saamista tuotteen tuottaminen edistää Vaikuttavuuden kriteereillä mitataan, kuinka paljon tiettyä tuotetta tuottamalla edistetään tietyn tavoitteen toteutumista Vaikutusten arviointikehikko vaatii tuekseen menetelmän, joka luo säännöt vaikuttavuuden arvioinnille ainakin hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten arvioinnissa Vaikuttavuuden arviointiin liittyykin joukko muita kysymyksiä kuin vaikuttavuuden kriteereiden muodostaminen Näitä kysymyksiä ovat mm toimenpidekustannusten käsittely, vertailuvaihtoehtojen määrittely, arvioinnin ajallinen poikkileikkaus, tuotteiden toisiaan tukevat ja ristikkäiset vaikutukset, vaikutusten kohdistuminen, eri arviointitasojen ja -tilanteiden käsittely jne Vaikuttavuuden arviointimenetelmän laatimista ei kuitenkaan kuvata tässä yhteydessä tarkemmin, koska menetelmän kehittämiseen liittyvät asiat selviävät pitkälti vasta operationalisoinnin yhteydessä

18 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TOTEUTTAMINEN 3 TOTEUTTAMINEN 31 Työvaiheet Vaikutusten arviointikehikon toteutus koostuu vaikutusten operationalisoinnista ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmä kehittämisestä (ks kuva 5) Vaikutusten operationalisoinnissa tarvitaan tienpidon vaikutusten, tavoitteiden ja tuotteiden sekä vaikutusten operationalisoinnin menetelmien asiantuntemusta Operationalisoinnin tuloksena syntyvät tienpidon vaikutusten suuruutta ja vaikuttavuutta kuvaavat mittarit Tienpidon vaikutusten, tavoitteiden ja tuotteiden asiantuntemus liittyvät läheisesti toisiinsa ja tästä osaamisesta voivat vastata osin samat asiantuntijat Vaikutusten ja tavoitteiden asiantuntijat TIENPIDON VAIKUTUSTEN ARVIOINTIKEHIKKO 1 Vaikutusten operationalisointi 1 2 Vaikutusten operationalisoinnin ja arviointimenetelmien asiantuntija 2 Tienpidon tuotteiden asiantuntijat Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmä Kuva 5 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisessa vaadittu asiantuntemus Operationalisoinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmän kehittäminen edellyttävät vahvaa vaikutusten arvioinnin menetelmiin liittyvien teorioiden ja niiden soveltamisen asiantuntemusta Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmän kehittämisen tulee tapahtua operationalisointitehtävien rinnalla, jotta varmistetaan menetelmän yhteensopivuus kehitettyihin mittareihin Menetelmän kehittämisen osalta tuloksena on toimiva menetelmä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin sekä kuvaus menetelmän käyttöalasta ja rajoitteista sekä jatkokehittämistarpeista Työn onnistumisen ja jatkokehittämistarpeiden määrittämisen osalta on tärkeää, että kaikissa työvaiheissa kuvataan vaikutusten operationalisoinnissa paljastuvat tietopuutteet Joidenkin vaikutusten osalta joudutaan tietopuutteiden takia turvautumaan "second best" -mittareihin Tällöinkin on tärkeä kertoa mahdollisen mittarin puuttumisen syyt läpinäkyvästi

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 19 TOTEUTTAMINEN 32 Työn organisointi Vaikutusten arviointikehikon muodostaminen tapahtuu useiden eri asiantuntijoiden välisenä yhteistyönä Työn onnistumisen kannalta avainasemassa on työvaiheiden samanaikainen eteneminen ja asiantuntijoiden välinen vuorovaikutus Vähintään yhtä tärkeää on varmistaa jo työn aikana, että vaikutusten arviointikehikolla on mahdollisimman laaja hyväksyntä Tiehallinnon sisällä ja myös sen ulkopuolella Työn etenemisen ja hyväksynnän varmistamisen tärkeyttä korostaa tehtävän vaativa aikataulu, tuleehan työn olla valmiina vuoden 2005 alussa Työstä vastaavien asiantuntijoiden työtapana tulee olemaan operationalisoinnin etenemisen tarkka dokumentointi ja muiden asiantuntijoiden kanssa keskusteleminen Työn tuloksena koostetaan erillisistä raporteista koko operationalisoinnin kulun kuvaava raportti Työn aikana järjestetään myös useampi "workshop", joissa keskustellaan työn etenemisestä ja ratkotaan vuorovaikutteisesti mahdollisia ongelmakohtia Kuvassa 6 on esitetty arviointikehikon muodostamisen organisointi Arviointikehikon muodostamisesta vastaa VAHA:n projektipäällikkö, jota avustavat VAHA:n projektisihteerit Asiantuntijoiden valinta tehdään asiantuntijakutsu - periaatteella eli pyydetään VAHA:n osalta kiinnostuksensa ilmaisseita tahoja nimeämään työhön käytettävissä olevat tienpidon vaikutusten ja tuotteiden asiantuntijat Asiantuntijoiden valinta tapahtuu ensisijaisesti aiheeseen liittyvien referenssien perusteella Valinnassa joudutaan kuitenkin ottamaan huomioon myös kunkin tahon tarjoamien asiantuntijoiden yhteisosaamisen laajuus, koska työn kokonaiskustannusten hallinta mahdollistaa maksimissaan viiden sopimuskumppanin olemassaolon Goebel (projektivastuu, sopimukset) Vaikutus-/tuotekohtaiset asiantuntijat (konsultit, tutkijat) Joonas Hokkanen (menetelmäasiantuntija) AT 1 AT 2 AT n Projektisihteerit (koordinointi ja kommunikointi) Vaikutus-/tuotekohtaiset asiantuntijat (Tiehallinnossa) TH 1 TH 2 TH n Kuva 6 vaikutusten arviointikehikon laatimisen organisointi Asiantuntijoita haetaan taulukossa 1 esitetyille vaikutuksille, pois lukien ympäristövaikutukset, joiden operationalisoinnista vastaa Paavo Ristola Oy Ympäristövaikutusten operationalisointi tullaan käynnistämään ennen muiden vaikutusten operationalisointia, jotta osatehtävästä saatavia kokemuksia voidaan käyttää hyväksi muiden vaikutusten operationalisoinnissa Vaiku-

20 Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus TOTEUTTAMINEN tusketjujen osalta haetaan asiantuntijoita taulukossa 1 esitettyihin tienpidon tuotteisiin Vaikutusten* ja tavoitteiden asiantuntemus 1 Ihminen 1 Hoito 2 Elinkeinoelämän kilpailukyky 2 Ylläpito 3 Turvallisuus 3 Investoinnit 4 Alueiden kehittyminen 4 Liikenteen hallinta 5 Ympäristö*** 6 Taloudellisuus * Liitteessä 1 on listattu joitakin vaikutusten osatekijöitä *** Ympäristövaikutusten operationalisoinnista vastaa Paavo Ristola Oy Taulukko 1 Tarvittavat asiantuntemuksen alueet Tienpidon tuotteiden asiantuntemus** ** Tarkempi määrittely Tiehallinnon tuotemäärittelyssä 2004 Arviointikehikon muodostamisen menetelmäasiantuntijana tulee toimimaan Joonas Hokkanen Paavo Ristola Oy:stä Hokkasen vastuulla tulee olemaan operationalisointitehtävän tuloksena syntyvien mittareiden laatimisen ohjaus ja laadunvarmistus Laatimisen ohjaus tapahtuu työseminaareissa ja operationalisoinnin työvaiheiden raportoinnin läpikäynnin muodossa Laadunvarmistuksella tarkoitetaan operationalisoinnin oikeellisuuden varmistamista Lisäksi Hokkanen vastaa vaikuttavuuden arvioinnin menetelmän kehittämisestä Tutkijoiden ja konsulttien sekä projektiohjauksen lisäksi tarvitaan toimintatavat arviointikehikon hyväksyttävyyden varmistamiselle Tämän osalta avainasemassa tulevat olemaan Tiehallinnon tienpidon tuotteiden ja vaikutusten asiantuntijat Tämä ryhmä muodostuu VAHA:n projektiryhmästä sekä ns näkökulmien avaamistyöstä vastanneista henkilöistä Asiantuntijoiden valinnan jälkeen neuvotellaan tapauskohtaisesti asiantuntijoita tarjonneiden tahojen kanssa sopimusten muodostamiseksi Osakokonaisuuden alustava vuoden 2004 kustannusarvio on 100 000-120 000 euroa

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus 21 LIITTEET 4 LIITTEET

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus Liite 1 (1/4) LIITTEET LIITE 1: ESIMERKKI VAIKUTUSTEN JÄSENTÄMISESTÄ Seuraavassa on esitetty ylätason vaikutukset sekä joitakin niihin liittyviä vaikutusten osatekijöitä Lisäksi on esitetty vaikutuksen kohteita ja joitakin mahdollisia mittareita On tärkeää ymmärtää, että lista on esimerkin omainen, karkea ja operationalisoinnin näkökulmasta puutteellinen Sen tarkoituksena on lähinnä suuntaa-antavasti avata vaikutusten ylätason luokittelua sekä tuoda esille ylätason vaikutusten pilkkomisesta seuraavia päällekkäisyyksiä ja vaikutusten osa-alueiden laajuutta Ihminen Vaikutus/Muutos havaitaan Kohde Mahdollinen mittari Jokapäiväiset liikkumistarpeet Työmatkaliikenne Toimivuus Sujuvuus Turvallisuus Saavutettavuus Mukavuus Vapaa-ajan liikenne Toimivuus Sujuvuus Turvallisuus Saavutettavuus Mukavuus Erityisryhmät, mm vammaiset Toimivuus Sujuvuus Turvallisuus Saavutettavuus Mukavuus Koululaiset Toimivuus Sujuvuus Turvallisuus Saavutettavuus Mukavuus Turvallisuus Loukkaantuneet ihmiset Menehtyneet ihmiset Sosiaalinen tasa-arvo Erityisryhmät, mm vammaiset Peruspalvelujen saatavuus Koululaiset Peruspalvelujen saatavuus Vapaa-aika Peruspalvelujen saatavuus Työpaikkaliikenne Peruspalvelujen saatavuus

Liite 1 (2/4) Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus LIITTEET Vaikutus/Muutos havaitaan Kohde Mahdollinen mittari Maisema Kulttuuriperintö Terveys Elinympäristön laatu Virkistyskäyttö Kaupunkikuva Rakennukset Tieympäristö Rakennukset / kulttuurimaisemat Ihmiset melualueella Ihmiset ilmapäästöjen kohteena Ihmiset tärinävaikutukselle alttiina Ihmisten viihtyisyys Ihmisen virkistyskäyttömahdollisuudet Melu Päästöt ilmaan Tärinä Elinkeinoelämän kilpailukyky Vaikutus/Muutos havaitaan Kohde Mahdollinen mittari Liikenteen toimivuus Kotimaan liikenne Matka-aika Täsmällisyys Toimivuus Saavutettavuus Ulkomaan (vienti)liikenne Matka-aika Täsmällisyys Toimintavarmuus Saavutettavuus Kuljetusten kustannustehokkuus Elinkeinoelämä Elinkeinoelämän sijoittumismahdollisuudet Turvallisuus Vaikutus/Muutos havaitaan Kohde Mahdollinen mittari Liikenneturvallisuus Sosiaalinen turvallisuus Loukkaantuneet Kuolleet

Tienpidon vaikutusten arviointikehikon laatimisen tehtäväkuvaus Liite 1 (3/4) LIITTEET Alueiden kehittyminen Vaikutus/Muutos havaitaan Kohde Mahdollinen mittari Yhdyskuntarakenne Yhdyskunnat Elinkeinorakenne Alueen monipuolisuus Alueellinen tasa-arvo Alueiden käytön tavoitteet Henkilöliikenne Työllisyys Alueen työpaikat Joukkoliikenne Houkuttelevuus Sujuvuus Elinvoimaisuus Alueen Väestölliset muutokset Asukkaat Määrä Muuttoliike Muuttoliike Asuinalueiden pirstoutuminen Palveluiden saavutettavuus Ympäristö Vaikutus/Muutos havaitaan Kohde Mahdollinen mittari Maa Vesi Ilma Globaalit päästöt (CO) Luonto Monimuotoisuus Kasvit Eläimet Luonnonvarat Energian kulutus Rakentamisen luonnonvarat Taloudellisuus Vaikutus/Muutos havaitaan Kohde Mahdollinen mittari Kotitalouksien hyvinvointi Kotitaloudet Ajokustannukset Yritysten liikennöintitalous Toimenpidekustannukset Yritykset Tienpitäjä/valtion budjettitalous Liikennöintikustannukset Liikennöinnin tehokkuus Liikennöinnin tuottavuus Kustannukset