Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kotihoito 7.3.2007 KOTIHOIDON KRITEERIT

Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kotihoito 7.3.2007 KOTIHOIDON KRITEERIT

KOTIHOIDON KRITEERIT

Sisällys KOTIHOIDON KRITEERIT.1 1. Kriteerien tarkoitus 3 2. Hoidon kriteerit..3 3. Hyvä kotihoito toteutuu, jos.3 4. Kotihoidon palveluja voidaan harkita lopetettavaksi, jos 4

3 1. Kriteerien tarkoitus Kotihoidon kriteerien tarkoitus on selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille tamperelaisille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu asuinalueesta riippumatta. Kriteerien avulla kohdennetaan kotihoidon palveluja henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. Valtuustokauden tavoitteena kotihoidon keskiössä ovat yli 85- vuotiaat. Laitoksista kotiutuvat kaupunkilaiset joutuvat odottamaan kotihoidon palveluja eli jonottamaan kotiin. 2. Hoidon kriteerit Kotihoitoon voidaan ottaa asiakas, jonka toimintakyky on selkeästi alentunut. Asiakas tarvitsee apua päivittäisissä perustoiminnoissa, joita ovat ruokailut, peseytyminen, wc käynnit, pukeutuminen ja muu perushoito sekä lääkehoidon toteutus. joka tarvitsee sairauksiensa tai alentuneen toimintakykynsä vuoksi sairaanhoitoa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluita. joka on omaistensa hoidossa. Omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa tueksi kotihoitoa. Kotihoito voi ohjata asiakkaan vaihtoehtoisiin toimintoihin kuten päivätoimintaan ja erityisesti päiväkeskukseen. joka on ollut sairaalahoidossa ja jonka kotona selviytymisen edellytykset on selvitetty hoitoneuvottelussa ennen kotiutumista. joka on kotisairaalan potilas, jonka hoito kotona järjestetään yhteistyössä kotihoidon kanssa. Asiakkaan sairaanhoidollinen hoitovastuu on kotisairaalalla. 3. Hyvä kotihoito toteutuu, jos asiakas ja häntä edustava henkilö sekä kotihoidon työntekijät sopivat noudattavansa yhdessä laadittua palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. asiakkaan asuinolosuhteet vastaavat hänen tarpeitaan ja tukevat kotona selviytymistä sekä asiakas haluaa asua kotona edelleen. asiakas käyttää hoidon kannalta olennaisia apuvälineitä kuten sairaalasänky, nostolaitteet jne. Apuvälineiden käytöllä taataan asiakkaan ja kotihoidon työntekijöiden työturvallisuus hoitotilanteissa. Lisäksi tarvittaessa selvitetään asiakkaan mahdollisuudet hankkia täydentäviä omarahoitteisia lisäpalveluita, jos hoitoneuvottelussa tai palvelu- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa todetaan yhdessä niiden tarve tai varmistetaan asiakkaan halukkuus ostaa lisäpalveluita.

4 4. Kotihoidon palveluja voidaan harkita lopetettavaksi, jos asiakas ei halua tai toistuvasti ei ota vastaan palvelua. asiakkaan aggressiivista käyttäytymistä ei saada hallintaan tai jos hän ei suostu yhteistyöhön vaikka ymmärtäisi yhteistyön merkityksen oman hoitonsa kannalta. kotihoidon työntekijöiden koskemattomuutta ei voida turvata. Tarvittaessa käynneille mukaan otetaan turvamies. Kotihoidon lopettaminen on äärimmäinen toimenpide. Palvelujen lopettamisesta on tehtävä aina päätös, josta asiakas voi halutessaan tehdä oikaisuvaatimuksen lautakunnalle. Ennen palvelujen lopettamista asiakasta tai hänen laillista edustajaansa on kuultava. Palvelut lopetettaessa asiakkaan hoito varmistetaan jollakin muulla tavalla.

KOTIHOIDON KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET

SISÄLLYS 1. MITÄ KOTIHOITO ON? 3 1.1 KOTIHOITO IKÄIHMISTEN NÄKÖKULMASTA....3 2. KOTIHOIDON SISÄLTÖ JA TAVOITTEET..4 LIITTEET.6 LIITE 1. KOTIHOITO PROSESSINA..6 LIITE 2. HENKILÖSTÖRAKENNE KOTIHOIDOSSA...7 LIITE 3. TYÖRYHMÄT..8

1. MITÄ KOTIHOITO ON? 1.1 Kotihoito ikäihmisten näkökulmasta 3 Tampereella kaupunkistrategian painopistealueena on kotona asumisen tukeminen. Kotona asuvat ikäihmiset hakeutuvat kotihoidon asiakkaaksi ottamalla yhteyttä oman alueensa kotipalveluohjaajaan tai kotisairaanhoidon terveydenhoitajaan. Tämän jälkeen arvioidaan asiakkaan palveluntarve. Palvelutarpeen arvioinnilla selvitetään asiakkaan toimintakyky ja tarvittavat palvelut. Mikäli asiakas tarvitsee kotona palveluja ja kotihoidolla on resursseja ottaa vastaan asiakas, hän pääsee välittömästi kotihoidon palveluiden piiriin (liite 1). Lähtökohtana on, että kaupunkilaiset voivat halutessaan asua kotona ja että he halutessaan voivat palata laitoshoidosta omaan kotiinsa. Tämän mahdollistamiseksi kotihoito järjestää palvelut tarvittaessa esim. tarkistamalla kotihoidon asiakkaiden sen hetkiset palvelutarpeet sekä selvittämällä asiakkaan mahdollisuudet saada kotona asumisen / kotiutumisen edellyttämät palvelut joko kaupungin tuottamana palveluna tai asiakkaan itsensä kustantamana esimerkiksi kotitalousvähennyksen mahdollisuudet huomioiden. Palveluiden järjestämisessä voidaan hyödyntää myös molempia mahdollisuuksia. Mahdollisen kotihoidon ja asiakkaan kotiutumisen estävän resurssivajeen toteaminen ei voi perustua alueellisten kotihoidon tiimien omaan ilmoitukseen, vaan kotihoidon johdon tulee pystyä toteamaan se objektiivisesti tarkastelemalla mm. kotihoitopiireittäin asiakkaiden lukumäärää, palvelutunteja, työn järjestelyjä ja työsuoritteita kokonaisuudessaan. Säännöllinen kotihoito perustuu yhdessä asiakkaan kanssa tehtyyn palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Tilapäisellä kotihoidolla tarkoitetaan harvemmin kuin kerran viikossa tapahtuvaa palvelua. Kotihoidon palveluista peritään asiakasmaksu. Säännöllisen kotihoidon kuukausimaksua määriteltäessä otetaan huomioon kaikki asiakkaan kuukausitulot. Tilapäisestä kotihoidosta peritään käyntimaksu. Kotihoidon tukipalvelut ovat maksullisia. Kotihoito Lähimmäisyyspalvelut esim. kulttuuri-, liikunta-,mummonkammari ym. ASIAKAS KOTONA Palveluohjaus palvelu- ja hoitosuunnitelma Omaishoidon tuki Päivätoiminnat: päiväkeskukset Omaistaan kotona hoitavat Lyhytaikaiset asumis- ja kuntoutuspalvelut Kuva 1. Kotihoidon kokonaisuus.

Hyvää kotona asumista vahvistetaan järjestämällä toimintakykyä ylläpitäviä palveluita kotiin sekä kehittämällä kotona tuotettavia palveluita. Omaishoidon tuki koostuu kolmesta osasta, joita ovat omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja omaishoitajalle järjestettävä tuki. Päivätoiminta, lyhytaikaispaikat eri kuntoutus- ja laitoshoidossa sekä asumispalveluissa tukevat kotihoitoa. Kotihoidon lisäksi asiakasta voidaan ohjata käyttämään myös muita toimintakykyä, selviytymistä ja sosiaalista hyvinvointia tukevia palveluita. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi palvelukeskukset ja korttelikerhot tai Mummonkammari sekä kolmannen sektorin palvelut kuten Apunetti tai Senioripysäkin toiminta. Lähimmäisyyspalveluita ovat esimerkiksi seurakunnan ja eri yhdistysten toiminta kuten vertais- ja sururyhmät. Ikäihmiset käyttävät myös kunnan yleisiä palveluita. 4 2. KOTIHOIDON SISÄLTÖ JA TAVOITTEET Kotihoidon palvelukokonaisuuden ytimen muodostavat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. Kotihoidon palvelujen tarkoituksena on tukea asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa siten, että hän voi asua turvallisesti kotona. Kotihoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa. Kotihoito, hoiva ja huolenpito kohdentuvat ensisijaisesti paljon hoitoa ja huolenpitoa tarvitseville ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Kotihoito voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä. Säännöllisen kotihoidon palvelut koskevat henkilöä, jonka kanssa on tehty palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon palvelu on säännöllistä silloin, kun asiakas saa palvelua vähintään kerran viikossa. Asiakas ja mahdollisesti asiakkaan omaiset ja kotihoidon henkilökunta tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa laativat palvelu- ja hoitosuunnitelman. Palvelu- ja hoitosuunnitelma sisältää riittävät ja oikeaaikaiset sekä mahdollisimman pitkälle asiakkaan tarpeita vastaavat palvelut. Kotihoidon työntekijät tukevat myös omaisia ja muita läheisiä asiakkaan auttamisessa ja hoidossa. Kotihoidon asiakkaalle, jolle on laadittu palvelu- ja hoitosuunnitelma nimetään omahoitaja. Asiakas ja omahoitaja seuraavat palvelu- ja hoitosuunnitelman toteutumista. Omahoitajan tehtävänä on seurata palvelujen toteutumista sekä palvelu- ja hoitosuunnitelman ajantasaisuutta. Omahoitaja välittää myös seurantatietoa kotihoidon tiimille. Palvelu- ja hoitosuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa tai vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelu- ja hoitosuunnitelman tarkistuksessa kotihoito voi jatkua ennallaan tai kotihoitoa voidaan lisätä, vähentää tai se voidaan lopettaa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmassa mainittujen palvelujen lisäksi asiakas ja/tai omaiset voivat hankkia omakustanteisia palveluja haluamaltaan taholta. Kotihoidon työntekijät tukevat ja auttavat asiakasta hänen heikentyneen toimintakykynsä tai sairautensa vuoksi. Kotihoitoon kuuluu asiakkaan hoidon tarpeeseen vastaaminen, avustaminen peseytymisessä, ruuan valmistuksessa tai ateriapalvelun turvaaminen sekä avustaminen vaatehuollossa, kodin päivittäisessä siistimisessä, lääkehoidon toteuttamisessa ja tarvittavassa asioinnissa.

Kotisairaanhoitoa on mahdollista saada silloin kun asiakas ei pysty hakeutumaan kodin ulkopuolelle sairaanhoitoon. Kotisairaanhoitoa on lääkehoidon toteuttaminen: lääkkeiden annostelu ja antaminen sekä lääkehoidon vaikutusten seuranta, erilaiset sairaanhoidolliset toimenpiteet (esimerkiksi haavahoidot) ja terveydenhuollolliset seurannat (esimerkiksi verenpaineen mittaus, verensokerin seuranta). Kotisairaanhoidossa arvioidaan asiakkaan vointia ja selviytymistä kotona. Kotisairaanhoidon tehtävänä on myös asiakkaan ja hänen läheistensä tukeminen, neuvonta ja ohjaus. Kotihoidon tavoitteena on järjestää tamperelaiselle aikuisväestölle palveluja kotiin ja kotona, jotta kuntalaiset voivat asua kotona elämänsä loppuun asti niin halutessaan. Kotihoidon keskiössä ovat yli 85-vuotiaat tamperelaiset ja laitoksista kotiutuvat kuntalaiset. Osa kotihoitopalveluista järjestetään tukipalveluina. Tukipalveluita ovat ateria-, kauppa-, sauna-, kuljetus-, turva- ja siivouspalvelut. Kotihoidon tavoitteena on asiakkaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen. Päämääränä on, että kotihoidon asiakas kokee osallistuvansa ja vaikuttavansa omiin asioihinsa ja toimintaympäristöönsä. Hyvinvointi merkitsee päivittäisistä perustoiminnoista selviytymistä autettuna, koettuna terveytenä sekä turvallisuutena ja sosiaalisten suhteiden ylläpitämisenä. Kotihoidon tavoitteena on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille tasa-arvoisesti. 5

6 LIITTEET Liite 1. Kotihoito prosessina 3. Palvelu- ja hoitosuunnitelman laatiminen ei koske tilapäistä ja satunnaista sairaanhoidollista apua tarvitsevia asiakkaita. 4. Päätökset annettavista palveluista ja perittävistä asiakasmaksuista. 2. Palvelutarpeen arviointi asiakkaan kotona tai hoitoneuvottelu sairaalassa. 5. Sovittujen palveluiden alkaminen. Palvelut voivat alkaa myös välittömästi palvelutarpeen arvioinnin jälkeen. 1. Yhteydenotto kotihoitoon (asiakas, omaiset, sairaalat, naapurit, viranomaiset, yhteistyökumppanit) 6. Arviointi ja seuranta. Palveluiden ja tarpeen arviointi ja seuranta

7 Liite 2. Henkilöstörakenne kotihoidossa Kotihoidon henkilöstörakenne on murrosvaiheessa. Työntekijöiden täydennyskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen vaikutus henkilöstörakenteeseen on merkittävää. Eri ammattiryhmistä koostuva henkilöstö mahdollistaa moniammatillisen tiimityön. Kotihoidon vakanssimäärä 31.12 2005 oli 497. Vuoden 2005 aikana kotihoidon palveluksessa työskenteli 119 sijaista, 11 määräaikaista ja 30 työllistettyä. Kotihoidon palveluksessa oli näin ollen yhteensä 657 eri työntekijää vuoden 2005 aikana. Yli puolet henkilöstä (vakanssinhaltijat ja sijaiset) oli yli 45-vuotiaita. Taulukko 1. Kotihoidon vakanssit 21.12.2006. Kotihoidon päällikkö 1 Palvelupäällikkö (1.1.2007) 1 Toimistosihteeri 1 Johtavat kotipalvelunohjaajat 3 Osastonhoitajat 3 Kotipalvelun ohjaajat 26 Terveydenhoitajat 38 Sairaanhoitajat 2 Perushoitajat 26 Lähihoitajat 231 Kodinhoitajat 103 Kotiavustajat 50 Palveluavustajat 8 Kylvettäjä 1 YHTEENSÄ 494

8 Liite 3. Työryhmät Työ on valmisteltu osana Kotitori kehityshanketta. Esitys pohjautuu Kotihoidon palveluesimiesten esitykseen kotihoidon kriteereistä. Työryhmässä ovat olleet mukana: Kianen Riitta Korpi Merja Mäkinen Leila Pessi Pirkko Raatikainen Kyllikki Vuorela Riitta-Liisa kotihoidon päällikkö, Pennanen Erja Työryhmän vetäjänä toimi sosiaalipsykologi Maritta Wacklin Jatkotyöstämiseen ovat osallistuneet: Päiväranta Eeva, tilaajapäällikkö (Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen) Ripatti Päivi, projektisuunnittelija (Kotitori hanke) Laaksonen Sirpa, projektikoordinaattori (Kotitori hanke) Lehtomäki Erkki, tilaajapäällikkö (Terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen) Vasala Juha, suunnittelija (Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen) Luostarinen Sari, kehittämispäällikkö (Tilaajaryhmä) Lisäksi palautetta on saatu lukuisilta kaupungin omilta asiantuntijoilta. Vertailuaineistona on käytetty suurten kaupunkien kotihoidon kriteereitä ja vastaavia asiakirjoja.