kaltoinkohtelu on jo tapahtunut

Samankaltaiset tiedostot
RCT-tutkimus lastensuojelun kontekstissa. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmäohjelma

UUTISKIRJE lokakuu 2017

U U T I S K I R J E S Y K S Y

KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät Mia Lahti

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

Työpaja. MDFT-terapeuttina sosiaali- ja terveyspalveluissa. MDFT-terapian vaikuttavuus ja yhteistyön merkitys nuorten kanssa työskentelyssä

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Monitoimijainen, yhteinen perhetyö

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

FamilyBoost. Vanhemmuuden voimalähde

Lataa Meille tulee vauva (50 kpl) Lataa

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Lapin ensi- ja turvakoti ry

AJANKOHTAISTA VÄKIVALTATYÖSSÄ

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

Barnahus-hanke. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Taina Laajasalo, Johtava asiantuntija, THL Rika Rajala, Koordinaattori, THL

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Integratiivinen toimintamalli traumaattisista oloista maahan tulleille lapsille ja perheille PKS-LAPE Lapsen paras yhdessä enemmän

Esityksen aihe

Hyvinvointi ja liikkuminen

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Lapsi tulee hoidetuksi vasta kun saadaan yhteys vanhempiin. Kati Pajamäki Helsingin Diakonissalaitos

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014


Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Lasten Kaste, ajankohtaista syksyllä Seija Saalismaa

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Perheet keskiöön! -hanke. Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen

Perheeksi ryhmätoiminta odottaville ja vauvaperheille koonti tapaamisista eri lapsiperheiden toimijoiden kanssa ryhmätoimintojen näkökulmasta

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Pia Eriksson, kehittämispäällikkö, THL

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

T U I J A H E L L S T E N

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

Lastensuojelun rajoilla

MONITOIMIJAINEN PERHETYÖ JA PERHEKUNTOUTUS

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Koulutuksen, tiedon tuottamisen ja tutkimuksen kehittämisen ydinkärjet Lapissa

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN TUKI YHDESSÄ JA EROSSA Seinäjoki

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Raskausajan tuen polku

Päihteet ja vanhemmuus

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN PÄÄKAUPUNKISEUDUN LAPE-HANKE

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Transkriptio:

KIBB -työmuodosta suomalaiseen mallinnukseen - korjaavan työmuodon kehittäminen perheille, jossa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut Siilinjärvi 6.9.2017 Projektityöntekijä Merja Kortelainen, Viola ry

Ylisukupolvisen kaltoinkohtelun katkaisu -hanke (YKK) Ensi- ja turvakotien liiton hanke vuosille 2017-2020. Hankkeessa: 1) kehitetään keinoja, jotka kannustavat ammattilaisia puhumaan turvallisuudesta ja turvattomuudesta lasten kanssa 2) kehitetään ehkäisevää tukea sellaisille odottaville ja vauvaperheille, joiden vanhemmat ovat itse kokeneet lapsuuden aikaista kaltoinkohtelua tai joissa on jo todettu vauvan kaltoinkohtelua 3) mallinnetaan lapsen ja vanhemman turvallista vuorovaikutusta rakentavaa kansainvälistä mallia (CPC-CBT) työmuodoksi perheille, joissa kaltoinkohtelu on jo tapahtunut, mutta perhe jatkaa elämistä yhdessä. Tätä osatavoitetta pilotoidaan Violan ja ESSOTE:n yhteistyönä. Yhteistyökumppaneina on myös Vaasan ensi- ja turvakoti ry ja Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry.

Combined Parent- Child Cognitive Behavioral Therapy (CPC-CBT) Kognitiv Intererad Behandling vid Barnmisshandel (KIBB) Suomalainen malli

CPC-CBT -työmuodon tavoitteita Riskit ruumiilliselle kurittamiselle ja väkivallan käytölle vähenevät perheissä Vanhempien vihanhallintataidot kohenevat ja väkivallattomat kasvatuskeinot lisääntyvät Auttaa vanhempia ymmärtämään lasten kehitystä, mitä minkäkin ikäiseltä voi vaatia, niin ettei väärinymmärryksiä ja epärealistisia odotuksia syntyisi Vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen paraneminen Lasten hyvinvointi perheessä lisääntyy

Työmuodosta käytännössä Lastensuojelu ja lasten- ja nuortenpsykiatria ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita 16 tapaamiskertaa kerran viikossa joko ryhmässä tai perhekohtaisesti Ryhmässä 2 h/ viikko, perhekohtaisessa työskentelyssä 90 min/ viikko Samanaikaisesti kokoontuvat vanhempien ja lasten (3-17 -vuotiaat) erilliset ryhmät Tapaamiset päättyvät aina perhekohtaiseen tapaamiseen

Työskentelystä Lasten kanssa mm. puhutaan väkivallasta, sen seurauksista ja vaikutuksista, opetellaan tunteiden ilmaisua, sosiaalisia taitoja, vihanhallintaa, työstetään traumakokemuksia, tehdään turvasuunnitelma Vanhempien kanssa mm. puhutaan väkivallasta, itsehillinnästä, vastuusta, lapsen kokemuksellisuudesta, edesautetaan hyväksyttävien vanhemmuustaitojen ja ongelmanratkaisukeinojen oppimista ja lisäämistä, tehdään turvasuunnitelma Yhteistapaamisissa mm. harjoitellaan opittuja vanhemmuustaitoja, jaetaan ryhmissä työstettyjä asioita (lupa puhua), harjoitellaan myönteistä palautetta Pohjautuu kognitiivis behavioraaliseen teoriaan ja menetelmiin, psykoedukaation ja kehityspsykologian elementtejä myös

Tuloksia Ruotsin KIBB -mallissa sekä lapset että vanhemmat osallistuivat vaikuttavuuden tutkimukseen kolme kertaa: työskentelyn alkaessa, 4 kk ja 10 kk työskentelyn alkamisesta Strukturoituja lomakkeita oli erikseen lapsille, vanhemmille itselleen ja vanhemmille koskien heidän näkemyksiään lasten voinnista Lasten PTSD -oireet vähenivät, samoin käyttäytymispulmat ja masentuneisuuskokemukset Vanhempien väkivaltainen käyttäytyminen vähentyi, taidot toimia vanhempana lasta huomioivalla tavalla koheni Myös vanhemmat ilmoittivat paremmasta psyykkisestä voinnistaan Vuorovaikutus vanhempien ja lasten välillä parani

Yhtymäkohtia perhetyön ja perhekuntoutuksen kehittämiseen Arviointi keskeisessä asemassa läpi koko työskentelyprosessin oikea-aikainen, oikein kohdentunut palvelu Turvallisuus Monitoimijuus: lastensuojelun, psykiatrian, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyö Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden vahvistaminen ytimessä Lapset ja vanhemmat yhteisessä työskentelyssä: lasten kokemukset esille, vanhemmuustaidot, vuorovaikutus Ryhmämuotoisuus - vertaisuus Tutkimusperustaisuus: jo olemassa olevan tutkittuun tietoon perustuvan työmuodon suomalaiseen kontekstiin mallintaminen, pilotointi, vaikuttavuuden tutkiminen, edelleen kehittäminen

Lähteitä KIBB projektet. Kognitiv Integrerad Behandling vid Barnmisshandell 2013-2015. Slutrapport. Osoitteessa: http://www.allmannabarnhuset.se/wpcontent/uploads/2015/11/kibb_rapport.pdf Kjellgren, Cecilia, Svedin, Carl Göran, & Nilsson, Doris. 2013. Child physical Abuse Experiences of combined treatment for children and their parents: A pilot study. Child Care in Practice, 19, 275 290. Runyon, Melissa K., Deblinger, Esther & Schroeder, C.M. 2009. Pilot evaluation of outcomes of Combined Parent-Child Cognitive-Behavioral Group Therapy for Families at Risk for Child Physical Abuse. Cognitive And Behavioral Practice, 16, 101-118. Runyon, Melissa K., Deblinger, Esther & Steer, Robert A. 2010. Group Cognitive Behavioral Treatment for Parents and Children At-Risk for Physical Abuse: An Initial Study. Child & Family Behavior Therapy (32), 196-218.