Liite 1: Lyhennelmät suunnitelmaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja kommenteista sekä vastineet niihin 1. Kaakkois-Suomen poliisi: Suunnitelmassa on huomioitu yleiseen turvallisuuteen, liikenne- ja pelastusturvallisuuteen sekä ympäristönsuojeluun liittyvät seikat erinomaisesti. Suunnitelmaan ei ole huomauttamista ja se voidaan poliisitoimen näkökulmasta vahvistaa muutoksitta. 2. Kaakkois-Suomen ELY-keskus (sähköposti Pertti Perttola 3.5.2017) Reitistösuunnitelma vaikuttaa huolella laaditulle. Suunnitelmassa luonto ja kulttuuriarvot on tullut ottaa huomioon. Hyvin suunnitellulla ja toimivalla reitistöllä voidaan samanaikaisesti tehostaa alueen virkistyskäyttöä ja vähentää ympäristöä kuluttavia vaikutuksia. Kaakkois Suomen ELY keskuksella ei nykyisen suunnitelman suhteen ole tarvetta tämän lisäksi erillisen lausunnon antamiseen. 3. Etelä-Karjalan Liitto: On tärkeää että reitistösuunnitelma laaditaan ja olisi hyvä, että Rauhan ja Ukonniemen suunnitelmat olisi mahdollista yhdistää yhdeksi palvelukokonaisuudeksi käyttäjille. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää, että opasteet ovat selkeät ja yhtenäiset ja palvelut voivat verkostoitua alueen sisällä kaupunkien rajoista välittämättä. Olisi erittäin tärkeää, että palvelut näkyisivät opasteissa eri tasoisina. Suurempien palveluiden esim. kylpylän lisäksi myös pienemmät palvelujen opastukset olisivat järjestelmässä ja palveluista olisi tietoa esim. alueelle sijoitetuissa infotauluissa ja sähköisessä palveluissa. Tärkeää, että juuri käynnistynyt Etelä-Karjalan polkupyöräilyn teemareittien suunnitelma olisi mahdollista liittää osaksi alueen reittiopastusjärjestelmää. Vastine: Opastuksen käytännön toteutus ratkaistaan parhaillaan laadittavassa Rauhan ja Ukonniemen opastussuunnitelmassa. Opastus suunnitellaan ja toteutetaan yhtenäisenä ja samoilla periaatteilla molempien kuntien alueilla. Opasteiden ja sähköisen opastuksen piiriin kuuluvat kylpylöiden lisäksi myös pienemmät palvelupisteet, mukaan lukien laavut ja taukopaikat. Reitistösuunnitelma koskee maastossa tapahtuvaa liikkumista, kun taas pyöräilyn teemareitit sijoittuvat pääosin tie- ja katuverkolle. Siltä osin kun pyöräilyn teemareitit sijoittuvat reitistösuunnitelman alueelle voidaan ne liittää opastusjärjestelmään, mikäli tämä on aikataulullisesti mahdollista. Mikäli teemareittien tieto ei ole olemassa tauluja toteutettaessa, voidaan tieto liittää opasteiden myöhempiin päivityksiin. 4. Lpr kaupunki, Tekninen toimi, Kadut ja ympäristö: Ei huomautettavaa. 5. Lpr kaupunki, Tekninen toimi, Kiinteistö - ja mittaustoimi:
1 Tavoite sovittaa yhteen eri liikuntamuotojen tarpeet on onnistunut hyvin nähtävillä olevassa luonnoksessa. Kiinteistö- ja mittaustoimi hallitsee kaupungin maa- ja vesiomaisuutta, jollei sitä ole erikseen jonkin alueen osalta toisin määrätty. Ei huomautettavaa reitistösuunnitelmaluonnoksen reittilinjauksiin eikä opasteiden sijoittamiseen. 6. Lappeenrannan kaupunki, rakennusvalvonta Ei huomautettavaa. 7. Museovirasto Kulttuuripoluilla voitaisiin tuoda esille myös vesi- ja ranta-alueisiin liittyviä historiallisia erityispiirteitä, esim. Tiurun kivipengerrys ja laituri sekä Vipeleenniemi entisenä kummelipaikkana. Kulttuurikohdeopastuksiin on aiheellista sisällyttää myös maastossa olevat kiinteät muinaisjäännökset alueella harjoitetusta kaskiviljelystä. Reitistön joidenkin osien parantamisessa, raivaamisessa, maisemoinnissa ja ylläpidossa tulee ottaa huomioon vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Suunnitelmaalueella on tiedossa muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä Vipeleensuo, Tiuruniemi ja Kurjenlahti ja on mahdollista, että alueella olisi lisää kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hanke saattaa koskea näin ollen myös ennestään tuntemattomia, kartoittamattomia muinaisjäännöksiä. Ennen hankkeen toteuttamista muuttuvan maankäytön alueilla tullaan tekemään muinaisjäännösinventointi. Muinaismuistolain mukaan on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Inventoinnin tulee kattaa muinaismuistoalain rauhoittamien kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi myös alueella mahdollisesti sijaitsevat toisen maailmansodan aikaiset kohteet, jotka otetaan huomioon mm. maankäytön suunnittelussa historiallisesti merkittävinä rakenteina. Vasta Inventoinnin jälkeen on mahdollista määrittää arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimus- ja suojelutarpeet. Kokonaisuudessaan hanke on myönteinen ja tukee alueen merkittävän kulttuuriympäristön hoidon ja suojelun tavoitteita. Vastine: Vesi- ja ranta-alueisiin liittyvät historialliset erityispiirteet sekä kiinteät muinaisjäännökset huomioidaan tulevaisuudessa mahdollisina opastuskohteina. Maininta näistä on lisätty suunnitelmaselostukseen. Hankkeen toteuttaminen ei tässä vaiheessa edellytä maaston muokkausta lukuun ottamatta raportissa mainittuja pistemäisiä kohteita. Ennen suunnitelmaan sisältyviä raivaamis-, maisemointi- ym. toimenpiteitä Lappeenrannan kaupunki on yhteydessä Museovirastoon mahdollisten lisäselvitystarpeiden selvittämiseksi. 8. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Suunnitelma on hyvin laadittu ja sisältää kartoituksen luonnonympäristön arvokohteista. Reitistösuunnitelmaan ja opastussuunnitelmaan perustuen on hyvät edellytykset rakentaa korkeatasoiset ulkoilu- ja liikuntareittipalvelut Rauhan ja Tiurun alueelle ja yhdistää palveluun myös Ukonniemen alue. Ympäristötoimella ei ole huomautettavaa reitistösuunnitelmasta.
9. Suomen Purjelautaliitto ry Harrastajien ajoneuvojen pysäköiminen Tiuruniemen kärkeen on ensiarvoisen tärkeää ja tästä syystä kannustamme pysäköinnin mahdollistamiseen kyseisellä harrastuspaikalla. Harrastamisvälineemme ovat suurikokoisia ja niiden tuominen rantaan käsivoimin maitse on erittäin haastavaa. Harrastajat tukevat "kimppakyyditystä", joka osaltaan vähentää rantaan suuntautuvaa ajoliikennettä. Silloin, kun sääolosuhteet ovat edullisimmat lajiemme harrastamiselle, rannalla/ vedessä ei tuolloin ole juurikaan muita kävijöitä. Vastine: Suunnitelmaa on muutettu siten, että Tiuruniemen kärkeen on mahdollista jatkossakin tulla autolla. Suunnitelmakarttaan on merkitty purjelautailun tukikohdat Tiuruniemen kärkeen, Rauhan ja Tiurun välisen rantaraitin varteen sekä Valkamanrantaan. 10. Tiuruniemen asukas - ja ympäristöyhdistys Tiuruniemeen sijoittuvaa kulttuuripolkua ei tule tällaisenaan toteuttaa, koska se sijoittuu keskelle asuinaluetta ja kohdistuu pysyvään asutukseen. Tämä tulisi aiheuttamaan kohtuutonta häiriötä asukkaille ja laskemaan alueen asumismukavuutta merkittävästi. Koko kuulemisprosessin aikana yhteisenä tavoitteena on ollut pitää pihaalueet ja asuntojen välitön ympäristö yksityisinä ja ohjata reitistön käyttäjät pois pihoilta. Yksityiset maanomistajat ovat jopa sallineet uusien reittien ohjaamisen omien maidensa kautta. Tiuruniemen kulttuuripolkua ei tule toteuttaa asuinrakennusten ja Caprin huvilan osalta. Maininta siitä tulee poistaa reitistösuunnitelmasta. Sen sijaan on toivottavaa, että paikallista historiaa kunnioitetaan pitämällä huolta maakunnallisesti merkittävästä puistoalueesta ja suojelluista rakennuksista, kuten kulttuurikohteeseen loogisesti kuuluu. Vastine: Maininta Tiuruniemen kulttuuripolusta on poistettu suunnitelma-asiakirjoista. Asiasta on sovittu myös 24.4. pidetyssä yleisötilaisuudessa. Reitistösuunnitelmassa ei oteta kantaa kaupungin ja kaupunkiyhtiöiden omistamien rakennusten ja puistoalueiden säilyttämiseen ja ylläpitoon. 11. Mielipide 1 Alue on purjelautailun harrastuspaikkana, niin Etelä-Karjalassa kuin koko sisä-suomessa yksi merkittävimmistä, ja on paikallisille harrastajille korvaamaton tuuliolosuhteista johtuen. Aktiiviharrastajien välineiden kuljettamiseen tarvitaan autoa. Jos lähimmältä parkkialueelta varsinaiseen harrastuspaikkaan on matkaa 500 metriä, tarkoittaa se harrastuksen loppumista kyseisessä paikassa. Esitän, että niemeen rakennetaan parkkialue tien päähän, missä nykyinen ns. parkkipaikka sijaitsee. Parkkipaikkamääräksi riittää n. 10 kpl. Aktiivipurjelautailijat käyvät paikassa vain, jos tuulta on riittävästi, mikä tarkoittaa, ettei siellä ole silloin juuri muita ihmisiä. Alueella ei ole merkittävää ajoneuvoliikennettä, mikä voisi häiritä siellä sijaitsevaa patikointireittiä. Päinvastoin liikenne on vähentynyt vuosien saatossa. 12. Mielipide 2 Suunnitelmassa on mainittu, että parkkipaikka rakennetaan Vipeleenranta-nimisen kadun päähän ja ajoneuvoliikenne Tiuruniemen kärkeen estetään puomilla. Tämä estäisi Tiuruniemen kärjen käytön purjelautailuharrastukseen. Tiuruniemen kärki on tietyillä tuulensuunnilla keskeisin purjelautailun harrastuspaikka Kaakkois-Suomessa. Tiuruniemen kärki palvelee harrastajia aina Joensuu, Kouvola, Savonlinna 2
3 alueelta, sekä lomamatkoilla alueella vierailevia harrastajia koko Suomesta. Harrastajien laajasta joukosta johtuen puomin avainjärjestelyt eivät auta tässä asiassa. Purjelautailuvälineiden kantaminen puolen kilometrin matkan verran aiotulta parkkipaikalta Tiuruniemen kärkeen on käytännössä mahdotonta ja koska purjelaudoilla tulee päästä vapaisiin tuuliin jo lähtörannasta, ei lähteminen nyt aiotun parkkipaikan läheisyydestä onnistu. Esitän omasta ja muiden purjelautaharrastajien puolesta, että Tiuruniemen kärkeen johtavalla tiellä ei autoilla kulkemista estettäisi, ja että Vipeleenranta-tien päähän aiottu parkkipaikka tai sen lisäksi toinen parkkipaikka sijoitettaisiin Tiuruniemen kärkeen. Samalla tämä järjestely helpottaisi Tiuruniemen kärjen venevalkaman veneidenomistajien toimintaa, sekä mahdollistaisi liikuntarajoitteisten lintuharrastajien, sekä Lepakon uimapaikan käyttäjien esteettömän pääsyn Tiuruniemen kärkeen. 13. Mielipide 3 Kyseinen alue on Etelä-Karjalan yksi parhaista purjehduspaikoista sekä kesällä että talvella. Talvipurjehduksen MM-kisojen valmisteluissa juuri kyseistä aluetta pidettiin ykkösalueena vuoden 2011 kisoille. Talvipurjehdus on yksi kasvavista ulkoilulajeista ja hyvän purjehduspaikan säilyttäminen käyttäjien ulottuvilla on todella tärkeä sekä kilpaurheilun että matkailun kannalta. Tien puomittamisen sijasta toivoisin lajin hyödyntämistä paikallisen matkailupalvelutarjonnan paremmin kuin mihin viimeisenä kahtena vuonna on pystytty. 14. Mielipide 4 Olen joensuulainen purjelautailun harrastaja. Olen vuosikymmenien aikana käynyt lähes vuosittain Tiuruniemen kärjessä lähteäkseni sieltä purjelaudalla Suur-Saimaalle. Suorituspaikat purje- ja leijalautailulle vähenevät vuosi vuodelta. Etsimme jatkuvasti paikkoja, joissa pääsisimme autolla kohtuullisen lähelle rantaa. Mikä tahansa ranta ei käy, sillä niin leija- kuin purjelautailukin vaatii myös tuulta. Suurin syy suorituspaikkojen vähenemiseen ovat jatkuvasti lisääntyvät ajokiellot. Lautailun harrastajille tulisi turvata pääsy lajille sopiville rannoille. Olemme tosiasiassa hyvin pieni joukko ihmisiä, ja käytämme rantoja yleensä silloin kun muut ihmiset pysyvät tuulen takia visusti neljän seinän sisällä. Toivottavasti emme menetä myös Tiuruniemeä. 15. Mielipide 5 Pysäköinti Tiurunniemen kärkeen meinataan suunnitelmissa estää puomilla ja pysäköinti olisi jatkossa Vipeleenranta-kadun päässä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että purjelautailuharrastus Tiurunniemen kärjessä loppuisi tavaroiden pitkän kantomatkan takia. Harrastajille olisi tärkeää päästä Tiuruniemen kärkeen, koska purjelaudoilla tulee päästä vapaisiin tuuliin jo lähtörannasta. Lähteminen nyt aiotusta parkkipaikan läheisyydestä ei onnistu. Toivoisin minun ja muiden purjelautailuharrastajien puolesta, että Tiuruniemen kärkeen johtavalle tielle ei autoilla kulkemista estettäisi tai jos puomi tulee, niin puomin avaus käyttäjille olisi mahdollista. Yhteinen vastine mielipiteisiin 1-5: Suunnitelmaa on muutettu siten, että Tiuruniemen kärkeen on mahdollista jatkossakin tulla autolla eikä kulkua estetä puomilla tai muilla rakenteilla. Suunnitelmakarttaan on merkitty purjelautailun tukikohdat Tiuruniemen kärkeen, Rauhan ja Tiurun välisen rantaraitin varteen sekä Valkamanrantaan. Suunnitelmaan ei ole merkitty niemen kärkeen erillistä uutta pysäköintialuetta, mutta pysäköinti on suunnitelman mukaan edelleen mahdollista nykyiseen tapaan tien päässä sijaitsevalla tasanteella.
16. Mielipide 6 Tiuruniemen kulttuuripolusta ei asukkailla/omistajilla ollut minkäänlaista tietoa. Ristiriita on myös suunnitelmalle purkaa sairaalarakennus versus kulttuurinähtävyydeksi jättäminen. Funkkistalot ovat yksityisaluetta ja yksityisesti niistä on myös pidetty huolta tarkoituksena omaan asumiskäyttöön -eikä mihinkään näyttökohteeksi. Vaadimme suunnitelmaa poistettavaksi. 17. Mielipide 7 Kulttuuripolkua ei saa toteuttaa Tiuruniemen asuinalueella. On täysin käsittämätön ja kestämätön ajatus, että asuinkäytössä olevista taloista ja niiden pihapiireistä tehtäisiin minkäänlaisia esittelykohteita. Aikomus Tiuruniemen kulttuuripolusta tulee poistaa suunnitelmasta eikä sitä saa toteuttaa. Yhteinen vastine mielipiteisiin 6 ja 7: Maininta Tiuruniemen kulttuuripolusta on poistettu suunnitelma-asiakirjoista saadun palautteen pohjalta. Asiasta on sovittu myös 24.4.2017 pidetyssä yleisötilaisuudessa, jossa mielipiteiden 6 ja 7 jättäjille on vastattu myös mielipiteissä esitettyihin muihin kysymyksiin. Reitistösuunnitelmassa ei oteta kantaa kaupungin ja kaupunkiyhtiöiden omistamien rakennusten ja puisto-alueiden säilyttämiseen ja ylläpitoon. 18. Mielipide 8 Lääkärintie 15:n kohdalla ulkoilureitti kulkee yksityisen asuintontin piha-alueen halki. Ongelma on muodostunut, kun Astma- ja Allergialiiton päätontti lohkottiin niin, että Lääkäritie 15 tontti muodostettiin omakotitalotontiksi, jonka läpi ulkoilureitti kulkee. Vaikka rantapolulle ei ohjata merkein kulkijoita, niin reitin käyttö tulee lisääntymään matkailijoiden ja kauempana asuvien keskuudessa kun reittikartasto julkistetaan verkossa ja hotelleissa jaettavana paperiversiona. Maastopyöräilijät haluavat nähdä ja kokea keskivaikeaksi luokitellun rantareitin. Toivomme, että rantaraitti jäisi pois reittikartastosta, koska vauhdista johtuen laji on pyöräilijän tielle yhtäkkiä osuville ihmisille ja eläimille vaarallinen. Reitillä kulkevat pyörät ovat turvallisuusriski kaikille pihapiirissä liikkuville. Ulkoilureitti aiheuttaa merkittävää haittaa omakotitalotonttimme kotirauhalle. Ulkoilureitin käyttöoikeuden ja kotirauhan välillä valitsee selkeä ristiriita. Ulkoilureitistöehdotuksessa on paljon hyvää. Rauhan kulttuuripolku lämmitti meitä sekä opastetun reitin ohjaaminen Tiuruniemen kärjestä Caprin kautta ulkoilureitille. Vastine: Kyseisen kiinteistön kautta kulkee vahvistettuun asemakaavaan merkitty ulkoilureitti, joka on merkitty reitistösuunnitelmaan asemakaavan mukaisena. Varauksen poistaminen olisi siten mahdollista vain asemakaavaa muuttamalla. Reitistösuunnitelmassa on kuitenkin pyritty minimoimaan kyseisestä reitistä aiheutuvaa häiriötä siten, että sille on sijoitettu ainoastaan kävelyreitti, mutta ei maastopyöräily- tai muuta vastaavaa uraa. Opastussuunnitelmassa kyseinen Tiuruniemen länsirannan reitti on merkitty karttatauluihin, mutta sitä ei viitoiteta kummastakaan päästä reitti- eikä suuntaopastein, vaan rannan suuntainen liikkuminen ohjataan kauemmas rannasta Caprintielle ja Tiuruniementielle. 4