OSA II PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 7-9

OSA II PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 7-9 2008-2009 1

2

11. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt vuosiluokilla 7-9 11.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet O petus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta niiden tavoitteet ja sisällöt ovat kunkin oppiaineen lopussa olevassa taulukossa. 1. Ihmisenä kasvaminen Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. Viestintä ja mediataito Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 1

6. Turvallisuus ja liikenne Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. 7. Ihminen ja teknologia Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tule tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaa liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. 11.2. Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä VUOSILUOKAT 7-9 V uosiluokilla 7-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan kielenkäyttötaitoja kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan sekä arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Vuorovaikutustaidot Yleistavoitteena on, että oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla tavalla. 7. luokka - kehittää edelleen viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. - pyrkii omalta osaltaan luomaan ryhmänsisäistä myönteistä viestintäilmapiiriä. - tottuu siihen, että on erilaisia tapoja ja näkemyksiä osallistua vuorovaikutukseen. Keskeiset sisällöt - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja toisten kertomusten havainnoiva kuunteleminen -puhelimen asiallinen käyttö viestimenä - omien viestintätaitojen arvioiminen - palautteen antaminen ja vastaanottaminen - sähköpostin ja sähköisten keskustelupalstojen asiallinen ja vastuullinen käyttö viestimenä (esim. kirjallisuuskeskusteluissa) - itse tuotetun tai valmiin käsikirjoituksen pohjalta pienen esityksen esittäminen - erilaisiin ilmaisuharjoituksiin osallistuminen Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki, improvisointi, väittely - parilukeminen - kirjallisuuskeskustelut verkossa - kuunnelma - puhelimen ja sähköpostin käytön harjoittelua ohjatusti 2

8. luokka 9. luokka - harjaantuu toimimaan puhujana, - osaa valita tilanteeseen sopivan kielimuodon kirjoittajana ja lukijana tavoitteellisesti - oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella - osaa ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää tavalla eri vuorovaikutustilanteissa ja ottamaan sitä vastuuta yhteisten asioiden hoidosta sekä - osaa antaa rakentavaa palautetta toisille kouluyhteisössä että koulun ulkopuolella Keskeiset sisällöt Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - erilaisia keskusteluja - mielipiteen ilmaisu ja perustelu - verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän tarkastelua - tutustutaan erilaisiin viestintäkulttuureihin - mielipidepuhe - neuvottelu, väittely, kokous - kirjallisuuskeskustelut - ilmaisutaitoharjoituksia - puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen - puhutun ja kirjoitetun kielen erojen tarkastelua - kielimuodon valinta tarkoituksenmukaisella tavalla Tekstinymmärtäminen 7. luokka - löytää lukemastaan ja kuulemastaan olennaisen ja vertaa sitä tietoihinsa ja kokemuksiinsa. - hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden osia, ylä- ja alakäsitteitä. - laajentaa käsitystään erilaisista kaunokirjallisista ja asiateksteistä - tutustuu mediatekstin eri osa-alueisiin Keskeiset sisällöt Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - erityyppisten tekstien avaamista ja tulkintaa - erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun vahvistaminen - lukukokemuksen jakaminen - vertaillaan kaunokirjallisten ja asiatekstien eroja - tutustutaan mediateksteihin (musiikki, liike, kuva, puhe) - referaatti - aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua - miellekartat, käsitekartat ja kysymykset - parilukeminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset 3

8. luokka 9. luokka - syventää kuuntelemisen ja lukemisen - oppii tunnistamaan tekijän tavoitteet ja taitojaan keinot - oppii erottamaan kuulemastaan ja - oppii erittelemään ja arvioimaan tekstin lukemastaan mielipideaineksen vaikuttavuutta - harjoittelee tunnistamaan tekstistä tekijän - tunnistaa eri tekstilajeja tavoitteita - tottuu hyödyntämään mediaa aktiivisesti, - tottuu ennakoimaan, millaista luku- tai kriittisesti ja itsenäisesti. kuuntelutapaa tekstilaji edellyttää. - saa käsityksen, miten media muokkaa - saa käsityksen mainonnan keinoista ja maailmankuvaa. mahdista. Keskeiset sisällöt - mediatekstin (teksti, kuva ja ääni) tulkinta - kuvien rooli tekstin täydentäjänä, esim. graafiset kuviot - mainonnan keinot (esim. positiiviset mielikuvat, hätkähdyttäminen, huumori, julkisuuden henkilöt) - puheesta, kirjoituksesta ja kuvista löytyvien arvojen ja asenteiden etsimistä ja tarkastelua - elokuvien ja näytelmien tutkiskelua kriittisyyden näkökulmasta - sanoma- ja aikakauslehdet - lehtitekstit: uutinen, kolumni, haastattelu, artikkeli, pakina. - lehtijutun rakenne Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - referaatti - tiivistelmä - aineistopohjainen kirjoittaminen - miellekartat, käsitekartat, kysymykset - arvostelu, kirjallisuus- tai elokuvakriitikon työn harjoittelua - yksilö- ja ryhmätöitä lehdistöstä ja televisiosta - omien mainosten suunnittelu ja toteutus Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin. 7. luokka Puhe-esitykset - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä - oppii harjoittamaan viestintätaitojaan erilaisissa esiintymisympäristöissä kohderyhmä huomioiden - tutustuu modernin viestintäteknologian mahdollisuuksiin esitysten monipuolisen havainnollistamisen tukena Kirjoitelmat - tiedostuu omasta tyylistään kirjallisten esitysten laatijana - varmentaa oikeinkirjoitustaitojaan - vahvistaa lausetajuaan ja soveltaa sitä omaan kielenkäyttöönsä - kartuttaa oman kielenkäyttönsä ilmaisuvarastoa sekä puheessa että kirjoittamisessa. - tilannesidonnaisen kielenkäytön harjoittelua 4

Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset - kohderyhmän huomioiminen esityksen suunnittelussa - huomion kiinnittäminen esityksen ilmeikkyyteen - palautteen antaminen toisten puhe-esityksistä Kirjoitelmat - tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla - tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua - omien tekstien kriittinen tarkastelu (rakenne, sujuvuus, sanasto, sisältö, oikeinkirjoitus, käsiala) - palautteen antaminen toisten kirjoitelmista - aineistokirjoituksen harjoittaminen - sähköisen viestinnän keinojen käyttäminen Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, essee, tiivistelmä, kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, reportaasi, mainos, mielipidekirjoitus - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua - aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - esitelmiä erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu 8. luokka 9. luokka Puhe-esitykset - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään suullisesti ja erilaisissa tilanteissa - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaiset keinot ja rakenteen suulliseen viestintäänsä Kirjoitelmat - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisen tekstilajin ja rakenteen kirjoitelmaansa Puhe-esitykset - osaa laatia suullisia tekstejä eri tarkoituksiin - tuntee puhe-esityksen laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan erilaisia puhe-esityksiä laatiessaan Kirjoitelmat - osaa laatia kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin - tuntee kirjoitelmien laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan - soveltaa oikeakielisyyskäytänteitä tuottaessaan tekstejä - lisää tietoaan kielen sosiaalisesta ja maantieteellisestä vaihtelusta 5

Keskeiset sisällöt Puhe-esitykset - puheenvuoron rakentaminen - perustelutavat - puhe- ja kirjakielen eroja Kirjoitelmat - kertomisen keinot: kuvaus, dialogi, selostus - tekstin jäsentelyn harjoittelua - lukusanojen ja numeroilmausten oikeinkirjoitus - puhe- ja kirjakielen eroja - puhe- ja kirjakielen eroja (esim. aktiivi ja passiivi, subjektin ja predikaatin kongruenssi, omistusliite) Puhe-esitykset - puheenvuoron sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä: jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito - slangit ja murteet osana kielikarttaa Kirjoitelmat - erilaisten tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä: jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito - asiakirjat (esim. raportti, hakemus, kokouskutsu, pöytäkirja) - tyylivälimerkkien käyttö (puolipiste, ajatusviiva) - lyhenteiden ja vierassanojen oikeinkirjoitus Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - puhe-esityksiä: esitelmä, puhe, päivänavaus, kokous-, neuvottelu- ja väittelypuheenvuorot - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, novelli, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu, asiakirjat - kielenhuoltoharjoituksia - omien tekstien kielen tarkastelua Tiedonhallintataidot osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa tietolähteensä. Keskeiset sisällöt 7. luokka - harjaantuu edelleen hankkimaan tietoa eri lähteistä. - harjoitellaan etsimään tietoa kirjastosta, tietoverkoista ja haastattelemalla - harjoitellaan lähteiden merkitsemistä - rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen - haastattelu - kirjaston käyttö omatoimisesti - vierailut (esim. kirjasto, maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori) 8. luokka 9. luokka Keskeiset sisällöt - hyödyntää erilaisia lähteitä ja osaa valita aineiston tarkoituksenmukaisesti - oppii suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti - tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä - lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia - yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekeminen - harjaantuu tiedonhankinnan suunnittelussa - oppii valikoimaan tietoa ja rakentamaan siitä aiempien tietojensa ja kokemuksiensa kanssa yhtenäisiä kokonaisuuksia - lähdekritiikki - lähdeluettelon laatiminen 6

Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - esitelmä - tutkielma Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin osaa tarkastella kielen rakennetta ja sanastoa ja pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä kuvatessaan. 7. luokka Kieli - osaa sanaluokat ja sijamuodot sekä tutkii niiden merkityksiä. - tutustuu verbien tapaluokkiin ja osaa aikamuodot sekä ymmärtää, miten ne vaikuttavat merkitykseen - tutustuu suomen kielen kehityshistoriaan ja tietää joitakin sukulaiskieliämme - varmistuu lauseen pääjäsenien tunnistamisessa Kirjallisuus - tunnistaa kaunokirjallisuuden päälajit (lyriikka, draama, suorasanainen kerronta) - harjaantuu erittelemään fiktion rakenteita keskeisiä käsitteitä käyttäen - vahvistaa lukukokemuksista saamiaan esteettisiä elämyksiä ja syventää lukuharrastustaan Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla - ymmärtää erityylisten tekstien soveltuvuuden eri tilanteisiin ja eri käyttötarkoituksiin - kehittää näkemystään kulttuurin koko kentästä - ymmärtää tekstin merkityksen myös esittävän taiteen ja sarjakuvailmaisun perustana - osaa pohtia juonen ja teeman suhdetta esittävässä taiteessa - havainnoi ja pohtii paikallisen miljöön vaikutusta kotiseudun kirjailijoiden tai sarjakuvataiteilijoiden tuotoksiin sekä Savonlinnan seudulle sijoittuvien elokuvien tai TV-sarjojen sisältöön - oppilaan tieto ja tunne kuulumisesta Savonlinnan seudun kulttuuriympäristöön syvenee Keskeiset sisällöt Kieli - sanojen ryhmittely - sanojen muotojen ja ilmausten merkitykset ja käyttö - verbioppi Kirjallisuus - tutustutaan satuihin, sarjakuviin, nuortenkirjoihin, runoihin ja novelleihin sekä vertaillaan niitä toisiinsa - perehdytään keskeisiin käsitteisiin, joita ovat henkilökuvaus, miljöö, kertoja, kieli, aihe ja teema - perehdytään lisää paikallisten kirjailijoiden teksteihin Muu kulttuuri - lukuharrastuksen tukeminen - lukutottumusten seuraaminen ja arviointi - tietämyksen lisääminen kotiseudun kirjailijoista - elokuvien ja teatteriesitysten seuraaminen 7

Esimerkkejä mahdollisista työtavoista - käsitekarttojen laadinta - teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi - paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen - lukijamuotokuva - saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli, elokuva- tai näytelmä, sarjakuva - kielenhuoltoharjoitusten tekeminen - omien tekstien kielen tarkastelu - murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset - elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut - läänintaiteilijavierailut - sanomalehti opetuksessa yhteyshenkilön hyödyntäminen - henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen 8. luokka 9. luokka Kieli Kieli - osaa verbin tapaluokat ja ymmärtää, miten ne - tunnistaa verbin nominaalimuodot ja osaa vaikuttavat merkitykseen käyttää niitä teksteissään - tuntee keskeiset lauseenjäsenet (subjekti, - tiedostaa suomen kielen aseman maailman predikaatti, objekti, adverbiaali, attribuutti, kielten joukossa ja ymmärtää predikatiivi) vähemmistökielien aseman Suomessa Kirjallisuus Kirjallisuus - tunnistaa kirjallisuuden eri lajityyppejä - syventää kirjallisuudentuntemustaan ja hän - tottuu käyttämään kirjallisuuden oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden peruskäsitteitä (henkilökuvaus, miljöö, kertoja, vaiheita ja eri maiden klassikkoja kieli, aihe, teema) kirjoittaessaan ja - ymmärtää Kalevalan ja muun kertoessaan lukemastaan kansanrunouden merkityksen nykykielelle ja Muu kulttuuri kulttuurille - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä Muu kulttuuri kokemusmaailmaansa elokuvan ja lukemisen - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä avulla kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla ja teatteriesityksiä seuraamalla - tarkastelee murteiden käyttöä eri seutujen teksteissä ja pohtii kotiseudun murteen ja kulttuurin välistä yhteyttä - oppilas tuntee paikallisia kirjailijoita eri ajoilta 8

Keskeiset sisällöt Kieli - verbioppi: tapaluokat - lauseoppi: lauseenjäsennys Kirjallisuus - tutustutaan dekkarin, kauhun, scifin ja fantasian tunnusmerkkeihin - tutustutaan nuortenkirjallisuuteen teemoittain Muu kulttuuri - elokuva ja sen ilmaisukeinot - erilaisten kaunokirjallisten tekstien lukeminen - televisioilmaisun peruskäsitteitä (esim. segmentti, sarjoittuminen, ankkuri) Kieli - lauseoppi: lauseenvastikkeiden käyttö - perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta - kirjakielen kehitys - suomen kielen ominaispiirteet Kirjallisuus - keskeisiä kirjailijoita ja heidän teoksiaan - tekstien tyylillinen pääjako romanttisiin, realistisiin ja moderneihin teksteihin - kansanperinne ja Kalevala Muu kulttuuri - teatteri (historia, teatteriin liittyvät keskeiset käsitteet, näytelmätekstin tunnuspiirteet) - erilaisten kaunokirjallisten tekstien lukeminen Esimerkkejä mahdollisista työtavoista Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Esim. - yksilö- ja ryhmätyöskentelyä - yhteistoiminnallinen oppiminen - teemapäivien vietto (Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi, kirjailijakansio - Kalevalan henkilökuvien syventämistä, esim. nykypäivän Kullervo - teemapäivien vietto (esim. Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä, mielikirjapäivä) - lukijamuotokuva - elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - monenlaisten tekstien lukeminen - kirjailija- ja näyttelijävierailut - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - tutustuminen paikkakunnan kirjailijoiden elämään vierailuilla (esim. Joel Lehtosen Putkinotko ja patsas, Marja-Liisa Vartion hauta ja puisto) Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän -haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään -osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa -osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja -edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä -tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi -pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän -osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa -tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä 9

-lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen -erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista -tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja -osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut -pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä -osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia -tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun -pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista -pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn -pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän -osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne -tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan -kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata -pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä -pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä -osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään -soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän -on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen -löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan -on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän -tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia -pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa -osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä -tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan -tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 10

11.3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Tavoitteena on, että peruskoulun päättyessä oppilas tulee toimeen tavallisissa arkielämän kielenkäyttötilanteissa niin viestien vastaanottajana kuin niiden tuottajana. on omaksunut keskeisiä asioita kielialueen maantieteestä, elinkeinoista ja kulttuurista. ta on ohjattu vastuulliseen ja pitkäjänteiseen työntekoon ja itsenäiseen tiedonhankintaan sekä oman työskentelynsä ja kielitaitonsa kehityksen seurantaan ja arviointiin. 7. luokka 8. luokka 9. luokka - oppilas tulee toimeen helpoissa jokapäiväisissä puhetilanteissa ja hallitsee yksinkertaisia sanoja, sanontoja ja rakenteita - oppilas oppii viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa - oppilas hallitsee erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja - oppilas osaa päätellä merkityksiä asiayhteydestä - oppilas ymmärtää nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää puhetta ja tekstiä - oppilas osaa kertoa vastaavista asioista suullisesti ja kirjallisesti - oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen - oppilas ymmärtää ja osaa käsitellä arkielämään keskittyvien aihepiirien ohella myös vaativampia kokonaisuuksia, kuten ympäristönsuojelua, tulevaisuusvisioita - oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä - oppilas tarkkailee ja korjaa omaa tuotostaan Sisällöt - itsestä, perheestä, koulusta ja harrastuksista kertominen, ostostenteko- ja ruokailutilanteet, urheilu ja musiikki, lukusanat, kellonajat, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat - rakenteista opitaan substantiivien ja adjektiivien taivutus, persoona- ja omistuspronominit, apuverbit, verbin perusmuoto ja preesens, kysymyssanat, tavallisimmat prepositiot, suora ja käänteinen sanajärjestys - harrastukset ja vapaa-ajan vietto - nuorisokulttuuri - koti ja asuminen - ostoksilla käynti ja matkustus - terveydentila - rakenteista kerrataan ja opitaan verbien taivutus ja aikamuodot; uutuuksina imperfekti ja supiini, substantiivien taivutus, adjektiivien taivutus ja vertailu, yleisimmät prepositiot, keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet, sanajärjestys, järjestysluvut, adverbit, ajanmääreet, manrakenne, tavallisimmat pronominit mm. persoonapronominien objektimuodot, demonstratiivipronominit sekä indefiniittipronominit - monikulttuurisuus - ympäristönsuojelu - ammatteja - Pohjoismaat: historiaa/nykypäivää; kulttuuria/käytäntöä - rakenteista kerrataan aikamuodot, opitaan infinitiivi, konditionaali, imperatiivi, sanajärjestys: päälause/sivulause ; epäsuora esitys, liikkuvat määreet, S- passiivi, refleksiivipronominit ja verbit, omistuspronominit, aine- ja abstraktisanat, adjektiivit attribuuttina/predikatiivina, prepositioilmauksia 11

Työtavat -parikeskustelut, tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoitukset, pelit ja leikit, tuottamistehtävät, suulliset ja kirjalliset rakenneharjoitukset sekä ryhmätyöt -yhä oma-aloitteisemmat kielen opiskelulle tyypilliset työtavat: omien viestien laatiminen ja tiedonhankintavälineiden käyttö, asiayhteyden merkityksen painotus etenkin uusien sanojen oppimisessa, parikeskustelu, tekstin- ja kuullunymmärtämisen harjoitukset, tuottamistehtävät, suulliset ja kirjalliset rakenneharjoitukset, ryhmätyöt -kuuntelu, toisto, puhe: repliikit, parikeskustelu, ryhmäkeskustelu; lukeminen, kirjoittaminen; itsenäinen työskentely, ryhmätyö, projektit, portfoliot, työpajat, työpisteet, kielistudio, tietokoneavusteinen työskentely, erilaisten tiedonhankintavälineiden (atk, sanakirjat, media jne) käyttö, vierailut ja opintoretket Kaikilla luokkatasoilla eriyttäminen on toteutettavissa oppilas- ja tilannekohtaisesti. Tarvittaessa voidaan valita kokonaan eri tehtäviä eri oppilaille tai varioida tehtävien laajuutta tai sisältöä. Suullisia tehtäviä tai kuulusteluja voidaan käyttää kirjallisten sijaan. Lisä- tai oheismateriaaliin voidaan turvautua, tukiopetuksen antaminen on mahdollista. Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 - perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon niin viestien tuottamisessa kuin niiden vastaanottamisessa. Opettajan suorittaman arvioinnin rinnalla oppilaan itsearviointi - kulttuuritaitojen osalta oppilas tuntee pohjoismaisten kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä, tapakulttuuria, historiallisia juuria - oppilas osaa käyttää kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja - oppilas on oivaltanut sinnikkään viestinnällisen harjoittelun ja osallistuvan vuorovaikutuksellisen viestinnän merkityksen niin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja toiminnassa kuin pohjoismaisessa/ kansainvälisessä yhteistyössä Kielen osaamisen taso 9.luokan päättyessä taitotasokuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito 11.4. Vieraat kielet A 1 kieli, englanti E nglannin kielen opetus antaa oppilaalle valmiuksia selviytyä kansainvälistyvässä maailmassa ja hyödyntää teknistyvän maailman mahdollisuuksia. Kielitaidon osa-alueet ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on kokonaisuus, jossa nämä osa-alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon. Oppilaiden annetaan mahdollisimman usein kuulla autenttista opiskeltavaa kieltä ja myös sen alueellisia variantteja. Kirjoittamisen osuus lisääntyy mitä ylemmälle luokalle edetään. Kielitaidon hankkiminen on aktiivinen prosessi. Tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat runsasta, monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua. Viestinnässä edetään tunnistamisen, ymmärtämisen ja omaksumisen kautta kielen aktiiviseen, itsenäiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen ja tuottamiseen. Oppilaan reseptiivinen kielitaito kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen. 12

Oppiaineessa sovelletaan ajanmukaisia ja monipuolisia opetus- ja opiskelumenetelmiä ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan käytössä olevia teknisiä apuvälineitä. Opetuksessa käytetään paljon oppilaskeskeisiä työtapoja. Opetusta eriytetään oppilas- tai tilannekohtaisesti. Käytetään erilaisia suullisia ja kirjallisia tehtäviä vaihdellen niiden laajuutta, vaikeusastetta ja määrää. Kirjallisten kokeiden sijaan voidaan käyttää suullisia kokeita. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään myös tukiopetusta. Aihekokonaisuudet sisältyvät luontevasti kieltenopetukseen. Ne tulevat käsitellyiksi sisällöissä ja työtavoissa. Vuosiluokat 7-9 kykenee hahmottamaan maailmaa vieraan kielen avulla ja tuntee englantia puhuvan maailman perusasioita ( kuuluisia henkilöitä, maantietoa, historiaa, tärkeitä tapahtumia, arkielämän tapakulttuuria ). Hän on valmis ilmaisemaan itseään vieraalla kielellä, esimerkiksi hän pystyy kertomaan perusasioita omasta lähiympäristöstään ja suomalaisesta elämänmuodosta sekä kykenee kohteliaaseen kanssakäymiseen englantia puhuvien ihmisten kanssa arkipäivän tyypillisissä tilanteissa. oppii tuntemaan vastuuta sekä itsestään että ympäröivästä maailmasta. Hän oppii arvostamaan sekä itseään että muita ihmisiä. Hän oppii arvostamaan omaa kulttuuriperintöään ja oppii suhtautumaan avoimesti muihin kulttuureihin. 7. luokka 8. luokka 9. luokka -myönteisen asenteen vahvistaminen englannin opiskeluun -oppilas ymmärtää jokapäiväiseen elämään liittyvää helpohkoa puhetta ja tekstiä -oppilas pystyy kertomaan itsestään ja elämänpiiristään suullisesti ja kirjallisesti -oppilas selviytyy arkielämän tilanteista suullisesti ja kirjallisesti -oppilas pystyy keskustelemaan tavallisista hänen elämänpiiriinsä liittyvistä asioista -oppilas pystyy tuottamaan lyhyen kirjallisen tekstin apuneuvoja käyttäen -oppilas tulee toimeen erilaisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa sekä suullisesti että kirjallisesti -oppilas ymmärtää normaalitempoista puhetta ja pystyy osallistumaan keskusteluun -oppilas ymmärtää myös vaativampaa tekstiä -oppilas pystyy päättelemään merkityksiä asiayhteydestä -oppilas hallitsee kielen keskeistä sanastoa, keskeisiä sanontoja ja perusrakenteita -oppilas osaa kertoa oman maansa ja kotipaikkakuntansa erityispiirteistä (Savonlinna ympäristöineen, luonto ja kulttuuritapahtumat) -oppilas pystyy tuottamaan kirjoitetun kertovan tai kuvailevan tekstin apuneuvoja käyttäen Sisällöt -oppilas ja hänen elämänpiirinsä: minä, perhe, ystävät, harrastukset, koulu, tutustuminen uusiin ihmisiin -kouluelämä, terveet elämäntavat, nuoret ja vanhemmat, teini-ikäisen maailmankuva, puhelinkeskustelut, ostoksilla käynti, lomamatkat -Suomi- ja Savonlinnatietoutta -ympäristö ja luonnonsuojelu -elämä siirtolaisena -jatko-opinnot ja työelämä -media ja viihde 13

Rakenteet -kerrataan 3-6-luokkien aikana opitut rakenteet -perfekti ja pluskvamperfekti -make- ja do-verbit -konditionaali, futuuri, sanajärjestys, liitekysymykset, adverbit, epäsuora kysymyslause -passiivi, II konditionaali, epäsuora kysymyslause, verbin infinitiivi ja ingmuoto, paljoussanat Esimerkkejä mahdollisista työtavoista Arviointi -3-6-luokkien aikana käytettyjen työtapojen lisäksi pieniä kirjallisia tuotoksia -kielistudiotyöskentely -aikaisemmin opittujen työtapojen ohella kannustetaan oppilasta itsenäiseen ajatteluun ja päättelyyn -tiedonhankintavälineiden käyttö -käytetään oppimistilanteisiin sopivia, erilaisia vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategioita -projektit, portfoliot Arviointi perustuu jatkuvaan näyttöön. Käytetään kielen eri osa-alueita testaavia kokeita, arvioidaan sekä suullisen että kirjallisen ymmärtämisen ja tuottamisen taitoja. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä (liite) Kuullun ymmärtäminen B1.1 Puhuminen A2.2 Toimiva peruskielitaito Kehittyvä peruskielitaito Tekstin ymmärtäminen B1.1 Kirjoittaminen A2.2 Toimiva peruskielitaito Kehittyvä peruskielitaito Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. A2-kieli, ranska on motivoitunut opiskelemaan ranskankieltä pitkäjänteisesti. oppii kielelle ominaisia viestintätapoja ja oppii kielelle luontevan ääntämisen ja intonaation. oppii kulttuurisia asioita ranskankielisistä alueista sekä näiden alueiden maantieteellisiä faktoja. osaa työskennellä päämäärätietoisesti ryhmässä ja itsenäisesti. 14

Sisällöt 7.luokka 8.luokka 9.luokka Aihepiirit ja kulttuuritietous - henkilötietoja ja vapaa-aika - ihmisen keho ja ominaisuudet - matkailu ja ympäristö - ravintolassa ja ostoksilla - elekieli - Pariisi - alueellisia ruokaerikoisuuksia ja kauppoja - tapakulttuuria Rakenteet - tapaamisen sopiminen - vapaa-ajanviettotapoja - juhlavalmisteluja, ruokia - mieltymysten ilmaisua - kirpputorilla ostaminen ja tinkiminen - vapaaehtoistyö - ranskalaisia reseptejä - pöytätavat - esimerkkejä työelämästä ja lomanviettomahdollisuuksista - ranskalaista chansonia - ranskalainen sarjakuva - ranskalainen elokuva - suomalaiset elintavat - suomalainen saaristo - asuminen - maan ominaispiirteitä - matkailumainontaa - eläimistö - ranskankielinen maailma - luokkatasojen 4-6 asioiden kertausta - II ja III deklinaatio - lisää epäsäännöllisiä verbejä - passé composé vahvistuu - monikon omistuspronominit - persoonapronominin objektimuodot - komparatiivi - edellisen kertautuu - pronominit en ja y - relatiivipronomini - refleksiiviverbien passé composé - superlatiivi - lisää epäsäännöllisiä verbejä - imperfekti - adverbit - edellinen kertautuu - gerundi - konditionaali - futuuri - pronomini dont Viestintä 7.luokka 8.luokka 9.luokka Kuullun ymmärtäminen - itseä kiinnostavan kertomuksen pääasioitten ymmärtäminen - selkeän, yksinkertaisen viestin tuttujen yksityiskohtien havaitseminen - arkitapahtumia käsittelevän keskustelun pääsisällön ja joittenkin yksityiskohtien ymmärtäminen - selkeän yhtenäisen esityksen pääsisältöjen ja joittenkin yksityiskohtien ymmärtäminen 15

Suullinen viestintä - kertominen ja kuvailu - yleisissä paikoissa, kuten kaupoissa tai liikennevälineissä asioiminen - pienten keskustelujen ja näytelmien tekeminen suullisesti ja niiden esittäminen - lyhyessä tuttua asiaa koskevassa vapaassa keskustelussa selviytyminen Tekstin ymmärtäminen - ruokapöydässä - mielipiteen kysyminen ja kertominen - asioiminen - menneistä asioista kertominen - oman elämän tärkeät tapahtumat - omasta maasta kertominen - yhteiskunnan arkiset tapahtumat - arkipäivän viestien, kuten ruokalistojen ja aikataulujen pääasioitten ymmärtäminen - asiatekstin pääasioitten ymmärtäminen ja joittenkin yksityiskohtien arvaaminen päättelemällä sekä tarvittaessa apuvälineitä, kuten sanakirjaa, käyttämällä - arkielämän lyhyiden viestien ymmärtäminen - vaikeahkon kuvailevan tekstin (esimerkiksi matkaesite tai Internet-sivu) pääsisällön ja joittenkin yksityiskohtien ymmärtäminen apuvälinein - selkeän asiatekstin ja joittenkin yksityiskohtien ymmärtäminen Kirjallinen viestintä - lyhyitä kuvailuja ja kertovaa tekstiä - ohjattuja kirjoitustehtäviä - elaborointi - lyhyiden keskustelujen kirjoitus - muistiinpanojen kirjoitus - kirje - lyhyt esitelmä - arkielämän viestin kirjoittaminen - lyhyt aine Opiskelu-strategiat - ymmärtää sinnikkään opiskelun merkityksen - tutustuu erilaisiin tapoihin oppia vieraan kielen sanoja - oppii selittämään sanoja toisin sanoin vertailee vierasta kieltä äidinkieleen ja muihin kieliin - oppii tavoitteiden asettamista ja oman opiskelun suunnittelua sekä vastuuta niiden toteuttamisesta - tutustuu erilaisiin tapoihin oppia kirjoittamaan vieraskielistä tekstiä - tottuu työskentelyn ja kielitaidon eri osa-alueitten reflektointiin Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä ja erityispiirteitä, yhtäläisyyksiä ja eroja sekä pystyy vuorovaikutukseen kohdekielellä ominaisella tavalla tavallisissa arkipäivän tilanteissa. 16

Työskentelytaidot oppii itsenäistä tiedon hakua eri apuvälineitä käyttäen. oppii työskentelemään kielistudiossa. kykenee itsenäiseen ja ryhmässä tapahtuvaan projektityöskentelyyn. pyrkii kykyjensä mukaan käyttämään kohdekieltä erilaisissa tuntitilanteissa mahdollisimman paljon ja pyrkii luontevaan ääntämiseen sekä ranskankielelle ominaisiin kielenkäyttötapoihin. Arviointi Opettajan arviointivälineet ovat summatiiviset ja formatiiviset kokeet, sanakokeet, tunti-aktiivisuus ja läksyjen teko. Itsearviointi on osa oppimisprosessia Kielen hyvän osaamisen taso 9. luokan päättövaiheessa on taitotasokuvausasteikon mukaan: (liite 4 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko) KUULLUN YMMÄRTÄMINEN A2.2. PUHUMINEN A2.1 Kehittyvä peruskielitaito Peruskielitaidon alkuvaihe TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN A2.2 Kehittyvä peruskielitaito KIRJOITTAMINEN A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe AIHEKOKONAISUUDET Edellisten vuosiluokkien lisäksi: Ihmisenä kasvaminen näkyy oman mielipiteen ilmaisemisen, itsestä kertomisen ja toisten huomioimisen harjoittelussa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Omaksutaan eurooppalaista kulttuuria, kieltä ja tapoja. Aiheina ovat myös historialliset tapahtumat. Suulliset ja kirjalliset viestintätilanteet kehittävät viestintä- ja mediataitoa. Autenttista lukemista voidaan käyttää. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on edelleen mukana yhteiskunnan eri osien esittelyssä (liikenne, työ, lomailu). Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Aihepiireinä ovat luonto ja teollisuus. Turvallisuus ja liikenne. Opitaan kertomaan omista tunteista, puhutaan terveydestä, liikenteestä ja vastuullisesta käyttäytymisestä. Ihminen ja teknologia. Tietotekniikan ja kielistudiotekniikan käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Saadaan tietoa Ranskasta teknologian edelläkävijämaana.. 11.5. Matematiikka V uosiluokkien 7 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on matematiikan osaamisen vahvistaminen ja riittävien perusvalmiuksien tarjoaminen. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelutapojen oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. 17

7. luokka Esimerkkejä mahdollisista työtavoista oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen -näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä -laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia -loogista ja luovaa ajattelua -soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja -erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan -perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään -esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella -näkemään säännönmukaisuuksia -työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä -päättelytehtävät (esim. viikon knoppi ) -tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna -havainnollistaminen -pari- tai ryhmätyöt -oppilaat tekevät omia tehtäviä -pelit -rakentelu -projektityöskentely -yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa Ajattelun taidot ja menetelmät Keskeiset sisällöt 7. luokka -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa 18

Luvut ja laskutoimitukset Keskeiset sisällöt 7. luokka -luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut -lukusuora -vastaluku, itseisarvo, käänteisluku -peruslaskutoimitusten varmentaminen (päässä, paperilla ja laskimella laskien) -aikalaskuja, aikaväli -luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä -murtolukujen supistaminen ja laventaminen -desimaaliluvun esittäminen murtolukuna -kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla ja murtoluvuilla -lausekkeiden sieventäminen (laskujärjestyksen varmentaminen) -pyöristämissäännöt ja tuloksen suuruusluokan arviointi -laskimen käyttö -potenssi, eksponenttina kokonaisluku -juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella. Algebra Keskeiset sisällöt 7. luokka -potenssilauseke ja sen sieventäminen -polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslaskuja kertominen vakiolla -muuttujan arvon sijoittaminen lausekkeeseen Funktiot Keskeiset sisällöt 7. luokka -lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria Keskeiset sisällöt 7. luokka -kulman mittaaminen ja piirtäminen -kolmioihin liittyviä käsitteitä (tasakylkinen, tasasivuinen, kolmion kulmien summa) -nelikulmiot ja säännölliset monikulmiot -ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet -tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen -geometrista piirtämistä -kulmien välisiä yhteyksiä 19

Todennäköisyys ja tilastot 7. luokka Keskeiset sisällöt -diagrammien laadintaa ja tulkintaa 8. luokka 9. luokka oppii -ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen -näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä -laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia -loogista ja luovaa ajattelua -soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja -erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan -ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään -esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella -näkemään säännönmukaisuuksia -työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. Esimerkkejä mahdollisista työtavoista -itsenäinen työskentely -erilaisten laskutapojen harjoittelua, mm. päässälasku, paperilla lasku, laskimen käyttö -eriyttäminen (esim. eritasoiset tunti- ja kotitehtävät, mahdollisuuksien mukaan joustavat ryhmät tai samanaikaisopetus, tietokoneen opetusohjelmien käyttö, enemmän aikaa kokeen tekemiseen, yksilöidyt koejärjestelyt, koulunkäyntiavustaja) -päättelytehtävät (esim. viikon knoppi ) -tietokone-ohjelmien käyttö opetuksen apuna -havainnollistaminen -pari- tai ryhmätyöt -oppilaat tekevät omia tehtäviä -pelit -rakentelu -projektityöskentely -yhteistyö muiden oppiaineiden kanssa Ajattelun taidot ja menetelmät 8. luokka 9. luokka Keskeiset sisällöt -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa -loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä -vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö -matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen -luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna -matemaattisten ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä -ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä -matematiikan historiaa 20

Arviointi päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 -huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet -osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa -osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon -osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden -osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa -osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen Luvut ja laskutoimitukset 8. luokka 9. luokka Keskeiset sisällöt -suhde ja verrannollisuus -prosenttilasku -aikaisemmin opittujen asioiden laajentamista ja soveltamista ottaen oppilaan yksilölliset tarpeet huomioon Arviointi päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 osaa -arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito -korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä -ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta -käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Keskeiset sisällöt 8. luokka 9. luokka -polynomi-opin laajennus (mm. -potenssisäännöt vastapolynomi, polynomi kertaa -yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, polynomi, yhteisen tekijän erottaminen, ratkaisujoukko polynomin jakolasku) -vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen -muuttujan arvon sijoittaminen -yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja lausekkeeseen graafisesti -yhtälön ratkaiseminen -aritmeettisten ja geometristen lukujonojen -vaillinaisen toisen asteen yhtälön tutkimista. ratkaiseminen -verranto 21

Arviointi päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 osaa -ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön -sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita -osaa potenssien laskutoimitukset -muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä -käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen -arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Keskeiset sisällöt Arviointi päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 8. luokka 9. luokka -riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla -funktion käsite -yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon -funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen -suoraan ja kääntäen verrannollisuus -riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla -funktion käsite -yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon -funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen -suoraan ja kääntäen verrannollisuus. -osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta -osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan -osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan -osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta -tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Keskeiset sisällöt 8. luokka 9. luokka -yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys -symmetria suoran ja pisteen suhteen -kierto ja siirto tasossa -Pythagoraan lause -kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä -trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen -ympyrän kehän ja pinta-alan laskeminen -kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen -avaruusgeometrian sovelluksia 22