1. luokka 2. luokka Oppilas

Transkriptio

1 ÄIDINKIELI VUOSILUOKAT 1 2 Vuosiluokkien 1 2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Vuorovaikutustaidot 1. luokka 2. luokka -haluaa ja uskaltaa ilmaista itseään suullisesti -osallistuu keskusteluun -oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen eri tilanteissa -oppii ymmärtämään kuulemaansa -oppii toisen kuuntelemista ja mielipiteen arvostamista -rikastuttaa sana- ja ilmaisuvarastoan sekä mielikuvitustaan -suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa -kysyminen, vastaaminen, kertominen sekä omien tietojen, kokemuksien, ajatuksien ja mielipiteiden ilmaiseminen -johdonmukaisen tarinan kerronnan harjoittelua -keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua -kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista -ohjeiden mukaan toimiminen -improvisointi -leikki -draama -pari-, pienryhmä- ja luokkatyöskentely -juhlat -selostaminen ja kertominen -opettajan kerronta ja luenta -kuunnelma yhteistyö esim. Taidelukio, teatteri ja Linnala Lukeminen ja kirjoittaminen 1. luokka 2. luokka -oppii lukemisen ja kirjoittamisen -ymmärtää harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja perustekniikoita ja niihin liittyviä käsitteitä kirjoittamisen merkityksen taitojen kehittymisessä -ymmärtää harjoittelun ja säännöllisen -lukee melko sujuvasti lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen -harjoittelee eläytyvää lukemista taitojen kehittymisessä -kehittää kielentuntemustaan ja medialukutaitoaan -oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja -ottaa huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja kirjoittajana sääntöjä -tutustuu kielentuntemuksen alkeisiin -kehittää hienomotorisia taitojaan -tutustuu medialukutaitoon -oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja -huomaa kirjoitetun kielen sopimuksia ja kirjoittajana sääntöjä -kirjoittaa melko sujuvasti käsin -kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja oikein -sitoo kirjaimia sujuvasti toisiinsa -harjaannuttaa hienomotorisia taitojaan -kirjoittaa pieniä johdonmukaisesti eteneviä -kirjoittaa tietokoneella kertomuksia -kirjoittaa tekstejä tietokoneella 1

2 -kielellisen tietoisuuden kehittäminen -äänne-, kirjain- ja tavutaso: äänne-kirjain vastaavuuden runsasta harjoittelua -mekaanisen lukutaidon ja oikeinkirjoituksen kehittäminen -sanataso: -äänteiden kestot (pitkä vokaali ja geminaatta) -ng äänne -iso alkukirjain -sanaväli - lausetaso: luetun ymmärtäminen, iso alkukirjain ja lauseen lopetusmerkit -aakkoset, erisnimet -erilaiset kuvat ja tekstit -suur- ja pienaakkoset -oikea kynäote ja kirjoitusasento -ensimmäisen luokan sisältöjen varmistaminen -lause- ja tekstitaso -tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja totuttautumista: -ennakoiminen -pysähtyminen -keskeiset asiat -päätelmät -liittäminen omiin kokemuksiin -eläytyvän lukemisen harjoittelu -aakkosjärjestys -alustava tutustuminen sanaluokkiin (verbi, substantiivi, adjektiivi) -lauseen tunnukset -yhdyssanat -pienet ja isot kirjoituskirjaimet -sanaväli -sanan jakaminen eri riveille -omien tekstien tuottamista, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa -äänne- ja lukuleikit -kuunteluharjoitukset -lukemaan opettamisen menetelmät -ilmeikäs ääneen lukeminen -kokonaisvaltainen ja monipuolinen eri aistikanavien kautta tapahtuva harjoittelu -sanelu -monipuolisten tekstien lukeminen -äänetön lukeminen -lukeminen yksin, parin kanssa, ryhmässä -toistokirjoitus -kuvien ym. virikkeiden hyväksikäyttö omien tekstien tuottamisessa -ikäkaudelle suunniteltujen opetusohjelmien käyttäminen Kirjallisuus ja kieli 1. luokka 2. luokka -pääosin samat tavoitteet kuin 1. vuosiluokalla -saa elämyksiä Lisäksi oppilas -oppilaan lukemisinnostus herää -oppii valitsemaan itseään kiinnostavaa ja -tutustuu kirjakieleen lukutaitoaan vastaavaa luettavaa -tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen -nauttii lukemisesta -harjoittelee kirjaston/kirjastoauton käyttöä -harjoittelee kirjallista keskustelua -käyttää kirjastoa/ kirjastoautoa -monipuolinen kirjallisuus mm. sadut, runot, lorut, riimit, kertomukset, sarjakuvat, tietokirjat, vitsit, hokemat, arvoitukset ja kansanperinne -kirjakassit -Savonlinnan kaupungin KUUTTIkirjallisuusdiplomin aloittaminen -monipuolinen kirjallisuus mm. sadut, runot, lorut, riimit, kertomukset, sarjakuvat, tietokirjat, vitsit, hokemat, arvoitukset ja kansanperinne -käsitteisiin tutustuminen: päähenkilö, tapahtumaaika ja paikka, juoni -kirjastoon tutustuminen ja kirjastokortti -Savonlinnan kaupungin KUUTTI - kirjallisuusdiplomin suorittaminen -opettajan luenta tai kuunnelma -lukeminen, keskustelu, kerronta -draama, video, elokuva -vierailut -pari- ja ryhmälukeminen -yhteisten kirjojen lukeminen -lorujen ja runojen harjoitteleminen ulkoa 2

3 Arviointi Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 2. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän -on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa -osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä -osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän -on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta -on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan -osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan -osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella -osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän -etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa -on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen -pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä -on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 3

4 VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Vuorovaikutustaidot Yleistavoite: Oppilaan taito ilmaista itseään kehittyy. 3. luokka 4. luokka 5. luokka - rohkaistuu osallistumaan - osallistuu keskusteluihin - osaa käyttää puheenvuoroa keskusteluihin - harjoittelee erilaisia viestintä- ja keskusteluissa - harjoittelee aktiivisen vuorovaikutustilanteita - ottaa vastaanottajan huomioon kuuntelijan ja viestijän taitoja - osaa kuunnella ja arvostaa omassa viestinnässään - tutustuu viestinnän toisen mielipidettä - osaa ilmaista itseään selkeästi ja perustekijöihin ja - rohkaistuu ilmaisemaan itseään johdonmukaisesti viestintävälineisiin eri tavoin - osaa käyttää erilaisia - totuttelee ilmaisemaan - harjoittelee erilaisten viestintävälineitä itseään eri tavoin viestintävälineiden käyttöä - ilmaisee itseään monipuolisesti - toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua - kertominen ja selostaminen - oman mielipiteen esittäminen - viestinnän perustekijöihin tutustuminen (vastaanottaja, lähettäjä, sanoma, viestintäväline) - oman mielipiteen esittäminen - asiointia - kysymysten tekoa - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista - vastaanottajan huomioon ottaminen viestinnässä - omien ajatusten ja mielipiteiden esittäminen ja perusteleminen - sanaton viestintä - kysymysten tekoa - keskustelupuheenvuoron käyttäminen - eri viestintävälineiden käytön harjoittelua - vuorovaikutuksen havainnoiminen - keskustelutaitojen kehittäminen - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen - sanaton viestintä - kysymysten tekoa - viestintätilanteen ja välineen huomioon ottaminen - ilmaisutaidon kehittäminen: esittämis- ja esiintymistottumusten saaminen -draamatyötapoja: vuoropuhelu, roolit, pantomiimi, improvisointi, mielikuvituksen käyttö ja tapahtumaketjujen luominen parin kanssa tai ryhmissä kuullun, luetun, nähdyn tai koetun pohjalta - runojen ja lorujen harjoittelemista myös ulkoa - selostaminen ja kertominen - väittelyt ja keskustelut - opettajan kerronta ja luenta - erilaisten asiointitilanteiden harjoittelua - kuunnelma: kuuntelu, laatiminen ja analysointi - yhteistyötä esim. Taidelukion, Savonlinnan kaupunginteatterin ja muiden teatterien kanssa 4

5 Tekstin ymmärtäminen 3. luokka 4. luokka 5. luokka - harjoittelee lukemaan erilaisia - osaa lukea sujuvasti erilaisia - lukee sujuvasti erilaisia tekstejä tekstejä tekstejä - osaa hyödyntää luetun - oppii erottamaan tekstistä - harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämisen strategioita faktan ja fiktion ymmärtämisen strategioita - pohtii ja ilmaisee tekstin - harjoittelee käyttämään luetun - tarkkailee ja arvioi itseään herättämiä ajatuksia ja vertaa ymmärtämisen strategioita lukijana niitä omiin kokemuksiinsa - harjoittelee keskittyvää ja - harjoittelee keskittyvää ja - tietää, mitä uutta hän on ymmärtävää kuuntelua ja ymmärtävää kuuntelua. tekstistä oppinut lukemista. - osaa muodostaa lukemastaan oman mielipiteen. - kuuntelee keskittyneesti ja ymmärtää kuulemansa. - luetun ymmärtämisen strategioita: silmäilevä, etsivä, sanatarkka lukeminen -tekstin sisällön ennakointi kuvien, otsikon ja aikaisempien lukukokemusten perusteella - tärkeimmän asian etsiminen tekstistä - ajastuskartan laatiminen tekstin sisällöstä - mediatekstin (teksti, kuva, ääni) tulkitseminen ja tuottaminen ( esim. sarjakuva) - luetun ymmärtämisen strategioita: pääasioiden erottaminen yksityiskohdista, väliotsikointi, kysymysten esittäminen - mediatekstin tulkitseminen (esim. animaatio) - luetun ymmärtämisen strategioita: tekstin tiivistäminen, päätelmien teko, luetun arviointi - mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. mainos) - mediakriittisyyteen ohjaaminen - luetun ymmärtämisen strategioita ( ks. ) - sanomalehdet, aikakauslehdet, erilaiset tieto- ja kaunokirjalliset tekstit, mediatekstit Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. 3. luokka 4. luokka 5. luokka - osaa ilmaista ja perustella -osaa selittää tutun asian oman mielipiteensä suullisesti - kehittää äänenkäyttöään - harjoittelee juonellisen kertomuksen kerrontaa Kirjoitukset - vahvistaa oikeinkirjoitustaitoaan - laajentaa ja täsmentää sanavarastoaan - vahvistaa käsialakirjoitustaitoaan - harjoittelee tekstin tuottamista tekstinkäsittelyohjelmilla Kirjoitukset - käyttää kirjoitelmissa vaihtelevasti lauseita - vahvistaa oikeinkirjoitustaitoaan - harjoittelee arvioimaan omaa ilmaisuaan - harjoittelee puhe-esitysten valmistamista tukisanalistan avulla Kirjoitukset - harjoittelee arvioimaan omaa kirjallista ilmaisuaan - harjoittelee loogisen juonen rakentamista - tutustuu oikeinkirjoitussääntöihin 5

6 - tutun asian selittäminen suullisesti - mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen - puhe-esitysten valmistaminen (tukisanalista) Kirjoitukset - oman tekstin suunnittelu - kirjoitetaan satuja, runoja ja jatketaan tarinoita - yleiskielen käytön vahvistaminen - selkeän käsialan harjoitteleminen - oikeinkirjoituksen perusasioiden vahvistaminen: * ison ja pienen alkukirjaimen keskeiset käyttötavat * lopetusmerkit * yhdyssanat * pilkun käyttö luetteloissa Kirjoitukset - oman tekstin muokkaaminen - kirjoitetaan mielikuvitustarinoita, asiatekstejä, selostuksia, mielipiteitä ja runoja - lopetusmerkit - yhdyssanat - pilkun käytön harjoittelua - vuorosanojen kirjoittamisen harjoitteleminen - äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa Kirjoitukset - tekstin otsikoiminen ja kappalejaon harjoitteleminen - kirjoitetaan asiatekstejä, kuvauksia ja runoja - pilkun käytön harjoitteleminen - vuorosanojen kirjoittaminen - fiktiivistä kerrontaa - juonikaavio - kertomuksen aloitus, keskikohta, lopetus - erilaiset kirjoitusharjoitukset käsin ja tekstinkäsittelyohjelmilla (kymmensormijärjestelmä) - omien puhe-esitysten laatiminen ja esittäminen - prosessikirjoittaminen - näytelmä tekstistä esitykseksi Tiedonhallintataidot opettelee etsimään tietoa erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä tarkkaillen niiden luotettavuutta. 3. luokka 4. luokka 5. luokka : - harjoittelee etsimään oppija tietokirjoista tietoa annetusta aiheesta - tutustuu tietoverkkoihin - tutustuu kirjaston käyttöön - osaa tuottaa pienimuotoisen suullisen tai kirjallisen esityksen annetusta aiheesta - aakkostamisen hyödyntäminen - tiedon etsiminen oppi- ja tietokirjoista - kirjaston käytön harjoittelu: aineiston luokitus : - löytää sisällysluetteloa apuna käyttäen oppi- ja tietokirjoista tietoa annetusta aiheesta - harjoittelee tiedon etsimistä tietoverkoista - harjoittelee pääasioiden etsimistä tietotekstistä - osaa tuottaa pienimuotoisen suullisen ja kirjallisen esityksen annetusta aiheesta - tutustuu kirjaston pääluokitukseen - tietokirjojen käytön harjoitteleminen (sisällysluettelo) - pääasioiden etsiminen tietoteksteistä - kirjaston käytön monipuolistaminen: kirjojen hakua ja varausta - löytää oppi- ja tietokirjoista ja tietoverkoista tarvitsemaansa tietoa - harjoittelee tiivistämään tietotekstin sisältöä - osaa tuottaa suullisen ja kirjallisen esityksen - osaa etsiä kirjastosta tarvitsemaansa tietoa - herää lähdekritiikkiin - tietokirjojen ja tietoverkon käytön laajentaminen - sisällysluettelo - tukisanalista - kysymysten, väliotsikoiden, käsitekarttojen, kaavioiden laatiminen tietoteksteistä - tietotekstin keskeisen sisällön tiivistäminen 6

7 Kielen tehtävät ja rakenne - tiedonhankintatehtäviä (tietokirjat, lehdet, tietoverkot, CD-rom, opetusohjelmat, haastattelut) - kirjallisten ja suullisten esitysten laatiminen ja esitteleminen - tietotekstien lukeminen ja sisällön avaaminen - muistiinpanojen, käsitekarttojen kaavioiden laatiminen tietotekstistä - kirjaston käytön harjoittelu - vierailijat koululla - vierailut (esim. kirjastot, Savonlinnan maakuntamuseo, taidemuseo, Nestori) Yleistavoite: Tavoitteena on kasvattaa oppilaan kiinnostusta kieleen niin, että hän oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita ja havaitsemaan ympäristössään puhuttavat eri kielet ja oman paikkakunnan murteen ja antamaan niille arvon. 3. luokka 4. luokka 5. luokka : - ymmärtää ja tarkastelee sekä vertailee kirjoitetun ja puhutun tekstin sanojen merkityksiä erilaisissa tekstiyhteyksissä - osaa tarkastella ja ryhmitellä sanoja niiden merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin : - osaa muodostaa lauseen - osaa hahmottaa tekstistä lauseen - ymmärtää ja pohtii sanojen merkityksiä ja muotoja - opettelee havainnoimaan ja hyödyntämään puhutun ja kirjoitetun kielen eroja : - ymmärtää ja tuntee puhutun ja kirjoitetun kielen taivutuksen eroja ja osaa hyödyntää niitä omassa ilmaisussaan - osaa ilmaista verbeillä persoonaa ja aikaa ja tietää verbin tehtävät lauseessa - harjoittelee tunnistamaan lauseesta subjektin ja predikaatin - aakkosjärjestys, vokaalit ja konsonantit - lauseen tunnistaminen ja tuottaminen, iso alkukirjain ja lauseen loppumerkit (piste, huutomerkki ja kysymysmerkki) - erisnimi, yleisnimi - yhdyssanat - pilkun käyttö luettelossa - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivi, adjektiivi, verbi) - sanaluokat (numeraalit, pronominit, partikkelit) - verbin persoonamuodot - adjektiivin vertailumuodot - yhdyssana ja -merkki - pilkun käytön harjoittelu - vuorosanaviivan ja lainausmerkkien käyttöön tutustuminen - savolaisiin murresanoihin ja nimistöön tutustuminen - lauserakenne (päälause ja sivulause) - verbin aikamuodot - nominien taipuminen - lauseenjäsenet - vuorosanaviivan ja lainausmerkkien käyttö tekstissä - pilkun käyttö - kokonaisvaltainen ja monipuolinen kielitietoisuuden harjoittelu ja vahvistaminen eri aistikanavien kautta (lukeminen, kuuntelu, kirjoittaminen ja ilmaisutaito) - opetusohjelmat (CD-rom, tietoverkot ja televisio) - sanomalehti- ja aikakauslehti opetuksessa - lastenkirjallisuus savon murteella (Aku Ankka, Asterix, Harald Hirmuinen, Kalevala) 7

8 Kirjallisuus ja muu kulttuuri Tavoitteena on, että oppilas lukee ja kuuntelee nauttien ja eläytyen monipuolista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja että hän osaa valita itselleen sopivaa ja monipuolista luettavaa. Oppilaan positiivinen asenne lukemiseen säilyy. tutustuu oman maansa ja muiden kansojen kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin. 3. luokka 4. luokka 5. luokka - käsittelee lukukokemuksiaan - käsittelee - keskustelee lukemastaan monin tavoin lukukokemuksiaan monin tavoin - saa aineksia lukemastaan - vertailee lukemaansa tekstiä - vertaa lukemaansa tekstiä omiin oman elämänsä hallitsemiseen omiin kokemuksiinsa kokemuksiinsa - kuvailee itseään lukijana - tarkkailee kieltä - harjoittelee kuvailemaan itseään - tietää Kalevalan päähenkilöt ja - tutustuu elokuvan, teatterin ja lukijana tuntee juonen pääpiirteissään median keinoin rakennettuun - tutustuu elokuvan, teatterin ja - tutustuu elokuvan, teatterin ja fiktioon median keinoin rakennettuun median keinoin rakennettuun fiktioon fiktioon - erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - tutustuminen kirjallisuuden, elokuvan ja näytelmän käsitteisiin ( henkilöt, tapahtuma-aika ja paikka, juoni) - tutustuminen kirjallisuuden lajeihin ( sadut, kertomukset, lastenromaanit, runot) - tutustuminen lastenkirjailijaan ja hänen teoksiinsa - erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - tutustuminen kirjallisuuden lajeihin ( pohjoismaiset sadut ja tarinat, sarjakirjat, seikkailukirjat) - kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen ( kertoja, kieli) - tutustuminen johonkin lastenkirjailijaan ja hänen tuotantoonsa tutustuminen esim. paikalliseen kirjailijaan ja hänen tuotantoonsa - elokuvan tai näytelmän katsominen ja arviointi - erilaisten tekstien runsas kuunteleminen ja lukeminen - luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen - tutustuminen kirjallisuuden lajeihin (historialliset lasten- ja nuortenkirjat) - tutustuminen johonkin lasten tai nuortenkirjailijaan ja hänen teoksiinsa - tutustuminen Kalevalaan - elokuvan tai näytelmän katsominen ja avaaminen - Opettajan ääneen lukeminen - lukukokemuksen jakaminen monin eri tavoin: - lukupiiri - dramatisointi - henkilökuvat - lukupäiväkirja - kirjaesittely - kirja-arvostelut - teatterivierailut, koulukino -kirjailija- ja lääninkirjailijavierailut -sanomalehti opetuksessa yhteyshenkilön hyödyntäminen - Mauri Kunnas: Seitsemän koiraveljestä, Koirien Kalevala - Suomen lasten Kalevala - kirjallisuusdiplomi 8

9 Arviointi Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 5. luokan päättyessä Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia, hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti. - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin, hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan -on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 9

10 VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan kielenkäyttötaitoja kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan, nauttimaan lukemastaan sekä arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Vuorovaikutustaidot Yleistavoitteena on, että oppilas osaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä kirjallisesti että suullisesti tilanteen vaatimalla tavalla. 6. luokka 7. luokka - kehittää viestintätaitojaan ja osaa liittää viestintänsä eri tilanteisiin sopivaksi - seuraa aktiivisesti mutta kriittisesti eri medioista tulvivaa tietoa - pyrkii luomaan viestintätilanteet myönteisiksi - osaa antaa ja vastaanottaa palautetta - harjaantuu käyttämään viestintäänsä tavoitteellisesti - kehittää edelleen viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. - pyrkii omalta osaltaan luomaan ryhmänsisäistä myönteistä viestintäilmapiiriä. - tottuu siihen, että on erilaisia tapoja ja näkemyksiä osallistua vuorovaikutukseen. - omista kokemuksista, elämyksistä ja omaan elämään liittyvistä tapahtumista kertominen ja toisten kertomusten havainnoiva kuunteleminen - erilaisten viestimien asiallinen ja vastuullinen käyttö - palautteen antaminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen - erilaisiin ilmaisuharjoituksiin osallistuminen - erilaisten viestimien asiallinen ja vastuullinen käyttö - itse tuotetun tai valmiin käsikirjoituksen pohjalta pienen esityksen esittäminen - erilaisiin ilmaisuharjoituksiin osallistuminen - palautteen antaminen, vastaanottaminen ja hyödyntäminen - suullisia esityksiä ja draamatyötapoja eri aiheista esim. vuoropuhelu, pantomiimi, roolileikki, improvisointi, väittely - parilukeminen - kirjallisuuskeskustelut verkossa - kuunnelma - sähköpostin käytön harjoittelua 8. luokka 9. luokka - harjaantuu toimimaan puhujana, kirjoittajana ja lukijana tavoitteellisesti - osaa ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä - osaa antaa rakentavaa palautetta toisille - osaa valita tilanteeseen sopivan kielimuodon - oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla eri vuorovaikutustilanteissa ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta sekä kouluyhteisössä että koulun ulkopuolella - mielipiteen ilmaisu ja perustelu - verbaalisen ja nonverbaalisen viestinnän tarkastelua - puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen - puhutun ja kirjoitetun kielen erojen tarkastelua - kielimuodon valinta tarkoituksenmukaisella tavalla - mielipidepuhe - neuvottelu, väittely, kokous - kirjallisuuskeskustelut - ilmaisutaitoharjoituksia 10

11 Tekstinymmärtäminen 6. luokka 7. luokka - harjoittelee ymmärtävää ja arvioivaa kuuntelua ja lukemista - harjoittelee erilaisia tekstin lukutapoja - löytää lukemastaan ja kuulemastaan olennaisen ja vertaa sitä tietoihinsa ja kokemuksiinsa. - hahmottaa kokonaisuuksia ja niiden osia, ylä- ja alakäsitteitä. - laajentaa käsitystään erilaisista kaunokirjallisista ja asiateksteistä - tutustuu mediatekstin eri osa-alueisiin - harjoitellaan silmäilevää, etsivää, sana- ja asiatarkkaa sekä päättelevää lukutapaa - erityyppisten tekstien vertailua, esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti - tarkastellaan erilaisia tekstilajeja, esim. selostus, kuvailu, kertomus ja mielipide - lukukokemuksen jakaminen - erityyppisten tekstien avaamista ja tulkintaa - erityyppisten tekstien vertailua esim. mainosteksti, mielipideteksti, sanoma- ja aikakauslehtitekstit ja tietokirjateksti - ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun vahvistaminen - lukukokemuksen jakaminen - vertaillaan kaunokirjallisten ja asiatekstien eroja - tutustutaan mediateksteihin - referaatti - aineistopohjaisen kirjoittamisen harjoittelua - miellekartat, käsitekartat ja kysymykset - parilukeminen - kirjan esitteleminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset 8. luokka 9. luokka - syventää kuuntelemisen ja lukemisen taitojaan - oppii erottamaan kuulemastaan ja lukemastaan mielipideaineksen - harjoittelee tunnistamaan tekstistä tekijän tavoitteita - tottuu ennakoimaan, millaista luku- tai kuuntelutapaa tekstilaji edellyttää. - saa käsityksen mainonnan keinoista ja mahdista. - mediatekstin (teksti, kuva ja ääni) tulkinta - kuvien rooli tekstin täydentäjänä, esim. graafiset kuviot - mainonnan keinot (esim. positiiviset mielikuvat, hätkähdyttäminen, huumori, julkisuuden henkilöt) - sanoma- ja aikakauslehdet - lehtitekstit: uutinen, kolumni, haastattelu, artikkeli - lehtijutun rakenne - oppii tunnistamaan tekijän tavoitteet ja keinot - oppii erittelemään ja arvioimaan tekstin vaikuttavuutta - tunnistaa eri tekstilajeja - tottuu hyödyntämään mediaa aktiivisesti, kriittisesti ja itsenäisesti. - saa käsityksen, miten media muokkaa maailmankuvaa. - erilaisista teksteistä löytyvien arvojen ja asenteiden etsimistä ja tarkastelua - referaatti - tiivistelmä - aineistopohjainen kirjoittaminen - miellekartat, käsitekartat, kysymykset - arvostelu - yksilö- ja ryhmätöitä lehdistöstä ja televisiosta - omien mainosten suunnittelu ja toteutus 11

12 Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen pystyy laatimaan suullisia ja kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin. 6. luokka 7. luokka - harjaantuu luontevaksi esiintyjäksi - harjaantuu toimimaan puhujana tavoitteellisesti - osaa esiintyä erilaisissa puhetilanteissa yksin ja ryhmässä - harjoittaa ilmaisutaitojaan koulunäytelmissä Kirjoitelmat - käyttää ja kehittää käsialakirjoitustaan - tottuu suunnittelemaan ja etenemään tavoitteellisesti kirjoitustehtävissään - käyttää kirjoittaessaan vaihtelevaa, monipuolista sanastoa - osaa hyödyntää omia kokemuksiaan kirjallisia esityksiä laatiessaan - kokee kirjoittamisen yhtenä tunne-elämän ilmaisukeinona - osaa korjata tekstiään saamansa palautteen perusteella - osaa kirjoittaa erilaisia tekstityyppejä - ilmaisutapojen kehittäminen - omien näkemysten esittäminen ja puolustaminen Kirjoitelmat - tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla - tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä - tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua: aloitus, jaksotus ja päätäntätaidon varmentamista - kirjoitelman laatimisen prosessin tunteminen ja soveltaminen - tottuu suunnittelemaan viestintäänsä - osaa esiintyä erilaisissa puhetilanteissa yksin ja ryhmässä - tutustuu modernin viestintäteknologian mahdollisuuksiin esitysten monipuolisen havainnollistamisen tukena Kirjoitelmat - käyttää ja kehittää käsialakirjoitustaan - kertomisen keinot: kuvaus, dialogi, selostus - tiedostuu omasta tyylistään kirjallisten esitysten laatijana - hallitsee tärkeimmät oikeakielisyyskäytännöt - vahvistaa lausetajuaan ja soveltaa sitä omaan kielenkäyttöönsä - kartuttaa oman kielenkäyttönsä ilmaisuvarastoa sekä puheessa että kirjoittamisessa. - tilannesidonnaisen kielenkäytön harjoittelua - kohderyhmän huomioiminen esityksen suunnittelussa - huomion kiinnittäminen esityksen ilmeikkyyteen - palautteen antaminen toisten puhe-esityksistä Kirjoitelmat - tekstin tuottaminen sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla - tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua - omien tekstien kriittinen tarkastelu (rakenne, sujuvuus, sanasto, sisältö, oikeinkirjoitus, käsiala) - palautteen antaminen toisten kirjoitelmista - aineistokirjoituksen harjoittaminen - tietotekniikan ja viestintävälineiden hyödyntäminen työskentelyssä - kirjallisten esitysten laatiminen eri tarkoituksiin: kuvaus, selostus, koevastaus, tiivistelmä, kuvateksti, tutkielma, projektityö, lehtiartikkeli, uutinen, mainos, mielipidekirjoitus - muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen harjoittelua - aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi - esitelmiä erilaisiin aihepiireihin ja oppiaineisiin liittyen - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu 12

13 8. luokka 9. luokka - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään suullisesti ja erilaisissa tilanteissa - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaiset keinot ja rakenteen suulliseen viestintäänsä - osaa laatia suullisia tekstejä eri tarkoituksiin - tuntee puhe-esityksen laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan erilaisia puhe-esityksiä laatiessaan Kirjoitelmat - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisen tekstilajin ja rakenteen kirjoitelmaansa - puheenvuoron rakentaminen - perustelutavat - puhe- ja kirjakielen eroja Kirjoitelmat - kertomisen keinojen soveltamista omiin teksteihin - tekstin jäsentelyn harjoittelua - lukusanojen ja numeroilmausten oikeinkirjoitus - puhe- ja kirjakielen eroja Kirjoitelmat - osaa laatia kirjallisia tekstejä eri tarkoituksiin - tuntee kirjoitelmien laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan - omaksuu keskeiset oikeakielisyyskäytännöt - puheenvuoron sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä: jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito Kirjoitelmat - erilaisten tekstien sisällön, kielen ja muodon tarkastelua ja suunnitelmallista kehittämistä: jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaito - asiakirjat (esim. raportti, hakemus, kokouskutsu, pöytäkirja) - tyylivälimerkkien käyttö (puolipiste, ajatusviiva) - lyhenteiden ja vierassanojen oikeinkirjoitus Tiedonhallintataidot - puhe-esityksiä: esitelmä, puhe, kokous-, neuvottelu- ja väittelypuheenvuorot - erilaisia kirjoitelmia: kertomus, novelli, aineistopohjainen teksti, referaatti, arvostelu, asiakirjat, mielipidekirjoitus, essee, tutkielma - kielenhuoltoharjoituksia - omien tekstien kielen tarkastelua osaa käyttää monipuolisesti eri tietolähteitä ja valita niistä käyttökelpoisimmat sekä myös ilmoittaa tietolähteensä. 6. luokka 7. luokka - osaa käyttää eri tietolähteitä tiedonhankinnassaan. - oppilas osaa käyttää tietoteoksia ja tietoverkkoja tietoja hankkiessaan ja suhtautuu tietoon kriittisesti - harjaantuu edelleen hankkimaan tietoa kriittisesti eri lähteistä. - harjoitellaan etsimään tietoa kirjastosta, tietoverkoista ja haastattelemalla ja esittämään se omin sanoin - harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä - rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa - harjoitellaan etsimään tietoa kirjastosta, tietoverkoista ja haastattelemalla ja esittämään se omin sanoin - harjoitellaan lähteiden merkitsemistä - rakennetaan kokonaisesitys valikoimalla ja ryhmittelemällä aineistoa 13

14 - oman tutkimuksen tai esitelmän laatiminen käsitekarttaa ja muistiinpanoja apuna käyttäen - haastattelu - kirjaston käyttö - vierailut 8. luokka 9. luokka - hyödyntää erilaisia lähteitä ja osaa valita aineiston tarkoituksenmukaisesti - oppii suhtautumaan löytämäänsä tietoon kriittisesti - tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä - lähteiden luotettavuuden ja ymmärrettävyyden arviointia - yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekeminen - esitelmä - tutkielma - harjaantuu tiedonhankinnan suunnittelussa - oppii valikoimaan tietoa ja rakentamaan siitä aiempien tietojensa ja kokemuksiensa kanssa yhtenäisiä kokonaisuuksia - lähdekritiikki - lähdeluettelon laatiminen Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin osaa tarkastella kielen rakennetta ja sanastoa ja pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon käsitteitä kieltä kuvatessaan. 6. luokka 7. luokka Kieli - tuntee oikeinkirjoitussäännöt pääpiirteissään - osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä - hallitsee pää- ja sivulauseen käytön sekä tuntee asiaan liittyvän pilkun käyttämisen - erottaa murreilmaisut yleiskielestä sekä perehtyy eri murteiden välisiin eroihin - osaa yleisiä lyhenteitä ja sivistyssanoja - osaa sanaluokkien nimet ja tehtävät sekä tuntee yleisimpien sijamuotojen nimet ja tehtävät (nominatiivi, genetiivi, partitiivi, essiivi, translatiivi) - tunnistaa lauseen pääjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti) - tunnistaa verbin pääluokat (aktiivi, passiivi) Kieli - osaa sanaluokat ja tuntee sijamuodot sekä tutkii niiden merkityksiä. - osaa aikamuodot sekä ymmärtää, miten ne vaikuttavat merkitykseen - varmistuu lauseen lajien tunnistamisessa Kirjallisuus - tunnistaa kaunokirjallisuuden päälajit (lyriikka, draama, suorasanainen kerronta) - harjaantuu erittelemään fiktion rakenteita keskeisiä käsitteitä käyttäen - vahvistaa lukukokemuksista saamiaan esteettisiä elämyksiä ja syventää lukuharrastustaan Kirjallisuus - tuntee ikäkaudelleen sopivia teoksia ja teossarjoja sekä tietää niiden kirjoittajia - lukee yhteisiä ja valinnaisia kokonaisteoksia - lukee sekä ohjatusti että itsenäisesti erilaisia lyhyitä tekstejä - tutustuu lyriikkaan kirjallisuudenlajina - tuntee harrastuneisuutta lukemista kohtaan ja saa lukemisesta esteettisiä elämyksiä Muu kulttuuri - katsoo teatteriesityksiä ja elokuvia ja pystyy analysoimaan näkemäänsä - tuntee paikallista kulttuuritarjontaa, kuten esim. kirjallisia tekstejä tai teatteria Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla - ymmärtää erityylisten tekstien soveltuvuuden eri tilanteisiin ja eri käyttötarkoituksiin - ymmärtää tekstin merkityksen myös esittävän taiteen ja sarjakuvailmaisun perustana - osaa pohtia juonen ja teeman suhdetta esittävässä taiteessa - oppilaan tieto ja tunne kuulumisesta Savonlinnan seudun kulttuuriympäristöön syvenee 14

15 Kieli - kehitetään kirjoitetun kielen lause- ja virketajun hallintaa sekä pyritään vakiinnuttamaan oikeinkirjoitusta - tutustutaan suomen kielen maantieteelliseen kielenkäyttöön Kirjallisuus - opetellaan keskeisistä käsitteistä juoni, pää- ja sivuhenkilöt sekä miljöö - luetaan ja analysoidaan erityylisiä ja aiheisia teoksia sekä lyhyitä tekstejä, niin tietotekstejä kuin kaunokirjallisuuttakin - opitaan tuntemaan joitakin ikäkaudelle soveltuvia paikallisten kirjailijoiden tekstejä - luodaan yleiskuva kotiseudun kirjailijoihin Muu kulttuuri - elokuvien ja teatterinäytösten seuraaminen Kieli - sanojen ryhmittely - sanojen muotojen ja ilmausten merkitykset ja käyttö - verbioppi Kirjallisuus - tutustutaan satuihin, sarjakuviin, nuortenkirjoihin, runoihin ja novelleihin sekä vertaillaan niitä toisiinsa - perehdytään keskeisiin käsitteisiin, joita ovat henkilökuvaus, miljöö, kertoja, kieli, aihe ja teema Muu kulttuuri - lukuharrastuksen tukeminen - lukutottumusten seuraaminen ja arviointi - tietämyksen lisääminen kotiseudun kirjailijoista - elokuvien ja teatteriesitysten seuraaminen - käsitekarttojen laadinta - teemapäivien vietto (esim. Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä, Kalevalan päivä, Aleksis Kiven päivä, Runebergin päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi - paikallisten kirjailijoiden tekstien lukeminen - lukijamuotokuva - saman juonen vertailu eri ilmaisukeinojen käytössä, esim. romaani/novelli, elokuva- tai näytelmä, sarjakuva - kielenhuoltoharjoitusten tekeminen - omien tekstien kielen tarkastelu - murteilla kirjoitettujen teosten tarkastelu - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - uutinen tai taideteos kertomuksen lähtökohtana - elokuvan tarkastelu, omat videokertomukset - elokuvan tai näytelmän käsikirjoituksen kirjoittaminen - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - kirjailijavierailut ja näyttelijävierailut - läänintaiteilijavierailut - sanomalehti opetuksessa yhteyshenkilön hyödyntäminen - henkilöesittelyjen ja tekstiesitelmien tekeminen 15

16 8. luokka 9. luokka Kieli - osaa verbin tapaluokat ja ymmärtää, miten ne vaikuttavat merkitykseen - tuntee lauseenjäsenet (subjekti, predikaatti, objekti, adverbiaali, attribuutti, predikatiivi) Kirjallisuus - tunnistaa kirjallisuuden eri lajityyppejä - tottuu käyttämään kirjallisuuden peruskäsitteitä (henkilökuvaus, miljöö, kertoja, kieli, aihe, teema) kirjoittaessaan ja kertoessaan lukemastaan Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa elokuvan ja lukemisen avulla Kieli - tunnistaa verbin nominaalimuodot ja osaa käyttää niitä teksteissään - tiedostaa suomen kielen aseman maailman kielten joukossa ja ymmärtää vähemmistökielien aseman Suomessa - kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan - lisää tietoaan kielen sosiaalisesta ja maantieteellisestä vaihtelusta Kirjallisuus - syventää kirjallisuudentuntemustaan ja hän oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ja eri maiden klassikkoja - ymmärtää Kalevalan ja muun kansanrunouden merkityksen nykykielelle ja kulttuurille Kieli - verbioppi: tapaluokat - lauseoppi: lauseenjäsennys Kirjallisuus - tutustutaan dekkarin, kauhun, scifin ja fantasian tunnusmerkkeihin - tutustutaan nuortenkirjallisuuteen teemoittain Muu kulttuuri - elokuva ja sen ilmaisukeinot - erilaisten kaunokirjallisten tekstien lukeminen - televisioilmaisun peruskäsitteitä (esim. segmentti, sarjoittuminen, ankkuri) Muu kulttuuri - saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa kaunokirjallisuutta lukemalla ja teatteriesityksiä seuraamalla - tarkastelee murteiden käyttöä eri seutujen teksteissä - oppilas tutustuu paikallisiin kirjailijoihin eri ajoilta Kieli - lauseoppi: lauseenvastikkeiden käyttö - perustiedot Suomen ja maailman kielitilanteesta - kirjakielen kehitys - suomen kielen ominaispiirteet - slangi ja murteet osana kielikarttaa Kirjallisuus - keskeisiä kirjailijoita ja heidän teoksiaan - tekstien tyylillinen pääjako romanttisiin, realistisiin ja moderneihin teksteihin - kansanperinne ja Kalevala Muu kulttuuri - teatteri (historia, teatteriin liittyvät keskeiset käsitteet, näytelmätekstin tunnuspiirteet) Esim. - teemapäivien vietto (Suomen kielen ja kirjallisuuden päivä, Agricolan päivä) - lukupiiri, lukupäiväkirja, esitelmä, kirjan tekstin muokkaaminen uutiseksi, haastatteluksi tai näytelmäksi, kirjan kannen tai takakannen suunnittelu, tietokilpailu, novelliraati, dramatisointi, kirjailijakansio - Kalevalan henkilökuvien syventämistä - lukijamuotokuva - elokuva-, teatteri- ja kirja-arvostelujen laadinta - kirjailija- ja näyttelijävierailut - murrekäännösten tekeminen ja omalla murteella kirjoittaminen ja/tai puhuminen - tutustuminen paikkakunnan kirjailijoiden elämään vierailuilla (esim. Joel Lehtosen Putkinotko ja patsas, Marja-Liisa Vartion hauta ja puisto, kirjallisuuskävely) 16

17 Arviointi Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään - osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa - osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja - edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä - tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen mm. kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieliseksi - pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa - tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä - lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen - erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista - tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja -osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut - pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä - osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia - tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun - pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista - pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn - pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne - tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan - kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata - pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, mm. kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä - pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä - osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään - soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen - löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan - on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän - tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia - pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa - osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä - tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan - tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. 17

18 AIHEKOKONAISUUDET Äidinkieli ja kirjallisuus, luokat 3-9 IHMISENÄ KASVAMINEN Kaunokirjallisuuteen liittyvien tekstinäytteiden ja tehtävien välityksellä oppilas voi pohtia ihmisenä kasvamistaan. Erityisesti voidaan tarkastella tunteita ja asenteita. Oman kielenkäytön sekä kielen tilanteenmukaisen vaihtelun pohdinta lisää myös itsetuntemusta. Yhteistyötaidot karttuvat pari- ja ryhmätöitä tehtäessä. Ongelmaratkaisukeskustelun harjoitteleminen auttaa huomaamaan yhteistyön merkityksen. Erilaisissa draamaharjoituksissa kehittyvät myös yhteistyötaidot sekä toisen huomioon ottaminen. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa opetetaan opiskelutaitoja: olennaisen löytäminen luetusta, tietojen hankkimista ja jäsentämistä, hankittujen tietojen ja oman ajattelun välistä vuorovaikutusta ja perustelemista. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kaikilla luokka-asteilla tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Kalevalaan ja kansanperinteeseen sekä merkittäviin suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän tuotantoonsa tutustuminen auttaa oman kulttuurin juurien hahmottamisessa. Kirjoittamisessa on helppo ottaa aihepiiriksi vaikka suomalaisuus vaikka tutun arkipäivän avulla. Kieli sitoo ihmisen kulttuuriin. Suomen kielen ominaispiirteiden ja alueellisen vaihtelun tarkastelu kuuluvat kulttuuriidentiteetin käsittelyyn. Suomalainen tapa- ja keskustelukulttuuri sekä hyvät käytöstavat tulevat esiin useassa yhteydessä. Monikulttuurisuus tulee esille, kun vertaillaan suomen kieltä ja kulttuuria toisiin kieliin ja kulttuureihin. Nykysuomalaisuuteenkin kuuluvat monenlaisista kulttuureista lähtöisin olevat ihmiset. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Kaikilla luokka-asteilla harjoitellaan omien ajatusten ja tunteiden ilmaisua. Erilaisten tekstien sisältöä ja tarkoitusta eritellään ja tulkitaan. Opetellaan tunnistamaan lehti- ja juttutyypit. Tulkitaan erilaisia uutisia ja laaditaan itse uutinen. Etsitään tietoa internetistä ja kiinnitetään huomiota erityisesti valikoivaan ja arvioivaan etsimiseen. Painotetaan tiedon luotettavuuden havainnoimista. Opetellaan netikettiä ja vastuuta netissä osallistumisessa. Käsitellään sekä lehtikuvaa että liikkuvaa kuvaa. Tehdään päätelmiä ja liitetään kuva omiin ajatuksiin ja kokemuksiin. Käsitellään television ohjelmatyyppejä ja niiden tehtävää. Tutustutaan tv-sarjojen genreihin ja skeemoihin. Opetellaan elokuvan lajityypit. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Kansalaisen perustaitoja ovat luku- ja kirjoitustaito. Tärkeä on myös kyky ilmaista suullisesti ajatuksiaan: neuvotella, keskustella, väitellä. Mielipiteiden perusteleminen ja mielipiteiden kirjoittaminen kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden opetussisältöihin. 18

19 Suomen kirjallisuuden historian vaiheita käsiteltäessä seurataan myös yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia. Kokoustekniikan perusasiat ja hakemuksen tekeminen käydään läpi yhdeksännellä luokalla. Kansalaistaitoihin kuuluu kirjastopalvelun hyödyntäminen. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneille valitaan aihepiirejä, jotka käsittelevät ihmisen suhdetta ympäristöön tai kestävää kehitystä. Myös ajankohtaisia uutistekstejä hyödynnetään. Kulutuskäyttäytymistään oppilaat pohtivat, kun tutustutaan mainontaan. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Kirjallisuusjaksoissa käsitellään väkivallattomia, kielellisiä ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Terveyteen, liikuntaa ja liikenteeseen liittyvät aiheet sopivat käsiteltäviksi äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan opiskelussa. Korostetaan teknologian tarkoituksenmukaista käyttöä ja opastetaan järkeviin valintoihin. Tieteiskirjallisuuden käsittelyssä käydään läpi erilaisia tulevaisuuden kuvia ja tekniikan merkitystä kuvitteellisessa tulevaisuudessa. 19