Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen. palvelusopimus vuodelle 2014

Sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpalvelujen palvelusopimus vuodelle 2014 LUONNOS Sonkajärven kunta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhtymähallitus 29.10.2013 178 Yhtymähallitus 10.12.2013 Yhtymävaltuusto x.x.2013

Sisällys 1 PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT (kaikille samansisältöinen).4 1.1 Perussopimuksen määräykset 4 2 PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN, MÄÄRÄ JA SISÄLTÖ..4 2.1 Palvelujen tuottamistapa 4 2.2 Tilaustaulukot 4 2.3 Resurssitaulukot 5 3 PALVELUJEN HINNOITTELU JA LASKUTUS..5 3.1 Palveluista perittävät korvaukset (perussopimus 21 ) 5 3.2 Ennakkomaksuosuus (Perussopimus 22 ) 5 4 VUODEN 2014 MUUTOKSET PALVELURAKENTEESSA JA TOIMINNASSA...5 5 PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS, TUOTTAVUUS, KILPAILUKYKY JA VAIKUTTAVUUS 6 6 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ KÄYTETTÄVÄT TILAT.6 7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA, SEURANTA JA TARKISTAMINEN.6 8 PALVELUTILAUKSET TUOTERYHMITTÄIN 8 8.1 Aikuispsykososiaaliset palvelut, kaikki kunnat 10 8.2 Aikuispsykososiaaliset, Sonkajärvi 14 8.3 Aikuispsykososiaaliset, muut ulkokunnat 16 8.4 Aikuissosiaalityö, kaikki kunnat 17 8.5 Aikuissosiaalityö, Sonkajärvi 19 8.6 Oma erikoissairaanhoito, kaikki kunnat ja Sonkajärvi 21 8.7 Oma erikoissairaanhoito, muut kunnat 24 8.8 Ostettu erikoissairaanhoito, kaikki kunnat 25 8.9 Ostettu erikoissairaanhoito, Sonkajärvi 27 8.10 Hoito- ja hoivapalvelut, kaikki kunnat 28 8.11 Hoito- ja hoiva, Sonkajärvi 35 8.12 Hoito- ja hoiva, muut ulkokunnat 38 8.13 Kuntoutus, kaikki kunnat 39 8.14 Kuntoutus, Sonkajärvi 42 8.15 Kuntoutus, muut ulkokunnat 44 8.16 Perhepalvelut, kaikki kunnat 45 8.17 Perhepalvelut, Sonkajärvi 49 8.18 Perhepalvelut, muut ulkokunnat 51 8.19 Suun terveydenhuolto, kaikki kunnat 52 8.20 Suun terveydenhuolto, Sonkajärvi 54

8.21 Suun terveydenhuolto, muut ulkokunnat 55 8.22 Työterveyshuolto, kaikki kunnat 56 8.23 Vammaispalvelut, kaikki kunnat 59 8.24 Vammaispalvelut, Sonkajärvi 64 8.25 Vammaispalvelut, muut ulkokunnat 67 8.26 Vastaanotto, kaikki kunnat 68 8.27 Vastaanotto, Sonkajärvi 73 8.28 Vastaanotto, muut ulkokunnat 74 8.29 Hallinto 75 8.30 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut 80 SOPIJAOSAPUOLET Sonkajärven kunta Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä (jäljempänä SOTE) 1 PALVELUSOPIMUKSEN YLEISET EHDOT (kaikille samansisältöinen) 1.1 Perussopimuksen määräykset Palvelusopimusten taustalla on jäsenkuntien ja SOTE- kuntayhtymän valmistelema kuntayhtymän vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015 2016 toimintasuunnitelma sekä Palvelujen järjestämissuunnitelman 2013-2016 valmistelutyö. Palvelusopimus on omistajaohjauksen keskeinen väline. Vuosittaisissa SOTE- kuntayhtymän ja kunkin jäsenkunnan palvelusopimuksissa määritellään, miten ja missä laajuudessa järjestämisvelvollisuuteen kuuluvat palvelut kunkin jäsenkunnan osalta toteutetaan. Palvelusopimus mahdollistaa palvelutason ja palvelujen laajuuden määrittämisen. Jäsenkuntien asukkailla on oikeus käyttää kuntayhtymän palveluja koko kuntayhtymän toiminta-alueella kuntarajoista riippumatta. Palvelusopimukset ovat kokonaissopimuksia, jotka muodostuvat kuntayhtymän oman toiminnan ja ostopalvelujen kokonaismäärästä. Sairaanhoitopiirin maksuosuuteen sisältyvät käyttöön perustuvat maksuosuudet ja asukaslukuun perustuvat erityisen kalliin hoidon tasausmaksu ja jäsenmaksu. Sopimuksen hyväksyy Sonkajärven kunnanvaltuusto ja SOTE- kuntayhtymän yhtymävaltuusto.

2 PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN, MÄÄRÄ JA SISÄLTÖ 2.1 Palvelujen tuottamistapa 2.2 Tilaustaulukot 2.3 Resurssitaulukot SOTE kuntayhtymä järjestää kuntayhtymän toiminta-alueen asukkaiden tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon, sosiaalihuollon sekä ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palvelut valtakunnallisesti vertailtuna korkeatasoisesti ja kustannustehokkaasti. Vertailutietoina käytetään sekä valtakunnallisia tilastotietoja että Kuntamaiseman vertailukuntien tietoja. SOTE kuntayhtymä päättää yhteistyössä kaupungin kanssa järjestämisvastuunsa piiriin kuuluvien palvelujen osalta siitä, mitä palveluja kuntayhtymä tuottaa itse, mitä palveluja kuntayhtymä hankkii muilta palveluntuottajilta tai yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevat palvelut on tuotteistettu Kuntamaisema-mallin mukaisesti suurtuotteiksi lukuun ottamatta ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuollon palveluja, jotka sisältyvät kokonaistilaukseen. Iisalmen sairaalan palvelut on tuotteistettu kustannusvastaavasti. Maisemamallin mukaiset tilaustaulukot ovat palvelusopimuksen liitteenä ja ne toimitetaan myös sähköisinä tiedostoina. Jokaisen jäsenkunnan erikseen nimeämällä talouspalvelujen vastuuhenkilöllä on käytössään resurssitaulukot, joista voidaan nähdä suurtuotteiden mukaisten palvelujen yksityiskohtainen käyttö eri toimintayksiköissä suoritetasolla. Resurssitaulukot ovat käytettävissä sähköisenä tausta-aineistona. Erikoissairaanhoidon tuotteistetut palvelut kootaan erilliseen taulukkoon yksiköittäin, jossa on eritelty tuotteiden käyttö kunnittain. 3 PALVELUJEN HINNOITTELU JA LASKUTUS 3.1 Palveluista perittävät korvaukset (perussopimus 21 ) Jäsenkuntien maksuosuudet määritellään palvelusopimuksissa. Palvelut hinnoitellaan aiheuttamisperiaatteella seuraavasti: Lähipalvelujen hinta määritellään kunnittain resurssitaulukon mukaisesti. Seudullisesti tuotettaville palveluille/ tuotteille määritellään yksi hinta. Laajemmat alueelliset palvelut ja ostopalvelut laskutetaan tuottajan laskutushinnan perusteella. Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut laskutetaan jäsenkuntien asukaslukujen suhteessa poislukien eläinlääkintähuollon subventiot, jotka laskutetaan aiheuttamisperiaatteella.

Jos jäsenkunta ei tee palvelusopimusta, kuntayhtymä laskuttaa kuntaa palveluhinnaston mukaisesti. Jos kunnan asukas käyttää toisen kunnan alueella palveluja, laskutetaan kuntaa käytetyn palveluyksikön hinnoittelulla. Kuntalaskutus perustuu palvelusopimuksen mukaiseen kuukausittaiseen ennakkolaskuun. Palvelusopimuksen kokonaiskustannus on 16,573 milj.. 3.2 Ennakkomaksuosuus (Perussopimus 22 ) Jäsenkunnat maksavat kuukausittain ennakkomaksuosuuden, joka on 1/12 osa jäsenkunnan palvelusopimuksen yhteissummasta. Kuntien maksuosuudet maksetaan kuukausittain kahdessa erässä kunkin kuukauden 11. ja 28. päivään mennessä. Maksuaika on 14 vuorokautta ja maksun viivästyessä kuntayhtymä perii korkolain mukaisen viivästyskoron. Kunnat ja kuntayhtymä maksavat tilinpäätöksen valmistumisesta 30 päivän kuluessa mahdollisen kuntakohtaisen ali- tai ylikäytön. 4 VUODEN 2014 MUUTOKSET PALVELURAKENTEESSA JA TOIMINNASSA Jäsenkunnille järjestettävät palvelut Palvelusopimus sisältää kolmenlaisia palveluja: Jokaisessa kunnassa järjestettävät lähipalvelut Seudulliset palvelut Keskitetyt/ maakunnalliset palvelut Keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset on esitetty liitteenä olevissa tilauslomakkeissa (kuntayhtymätason muutokset kaikki kunnat tilauslomakkeessa ja kuntakohtaiset muutokset ao kunnan lomakkeessa) 5 PALVELUJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS, TUOTTAVUUS, KILPAILUKYKY JA VAIKUTTAVUUS Palvelujen laatu, vaikuttavuus, saatavuus ja kuntakohtaiset erot (järjestämissuunnitelma) Alueen väestön tyytyväisyys palveluihin on hyvä. Mittareina on asiakas- ja henkilökunnan palaute, potilas- ja sosiaaliasiamiesraportit, kantelut sekä muistutukset. Palvelun saatavuus toteutuu hoidon ja palvelujen saatavuuden lainsäädännön ja hoitoja hoivatakuun mukaisesti. Laatutasona pidetään säädösten asettamaa tasoa Palvelujen tuottamisen käytännöt ja kuntalaisten asema palvelun saajina on pääsääntöisesti yhdenmukaiset. Käynti- ja asukaskohtaisissa vertailuluvuissa ollaan valtakunnan ja Maisema kuntien keskiarvon tasolla. esim. päivystyskäynnit, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. Kuntakohtaiset erot palvelujen tarjonnassa ja käytössä, palvelurakenteissa, laatutasossa ja kustannuksissa kapenevat.

Mittarit: Valtakunnan tasolla tuotettavia vertailutietoja Kuntamaisemaraportti 6 PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESSÄ KÄYTETTÄVÄT TILAT Kiinteistöt (Perussopimus 25 ) Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä toimii omistamissaan tiloissa sekä jäsenkunnilta, Ylä-Savon terveyden- ja sairaanhoidon tukisäätiöltä ja muilta vuokranantajilta vuokraamissaan tiloissa. Kuntayhtymä vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa jäsenkunnilta. Kunnalta vuokratuissa tiloissa tapahtuvista toiminnallisista muutoksista neuvotellaan kunnan kanssa. 7 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA, SEURANTA JA TARKISTAMINEN Voimassaoloaika 1.1.2014 31.12.2014 Sopimuksen seuranta ja tarkistaminen Palvelusopimusten seuranta toteutetaan talousarvion seurannan yhteydessä kolmen kuukauden välein Maisemamallissa tilaus- ja resurssilomakkeilla, oman erikoissairaanhoidon osalta tuotteiden toteutuneen käytön perusteella ja ympäristötoimen osalta kirjanpidon toteutuman mukaisesti. Toiminnassa, palvelutarpeessa ja kustannuksissa tapahtuvien olennaisten muutosten (3 % tehtäväaluetasolla) johdosta palvelusopimuksiin voidaan tehdä talousarviovuoden aikana jäsenkunnan ja kuntayhtymän hyväksymiä muutoksia, jotka valmistellaan yhteistyössä jäsenkunnan kanssa. ALLEKIRJOITUKSET Sonkajärven kunta xx.xx.2013 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä xxxx2013 Liite 1. SOTE kuntayhtymän talousarvioon perustuva yhteenveto maksuosuuksista vuonna 2014 ja tilaustaulukot suurtuotteittain, joissa on esitetty kuntayhtymätason ja kunnittaiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset

8 PALVELUTILAUKSET TUOTERYHMITTÄIN Tilaustaulukoiden palvelusisältö: Aikuispsykososiaaliset palvelut: Aikuistyöryhmä, Psykososiaalinen kuntoutus, Psykiatrinen osasto (vuode- ja avo), Mielenterveys- ja päihdetyön hallinto, Asumispalvelut Aikuissosiaalityö: Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus, Toimeentulotuki, Työllisyyden hoito, Erityistyöllistäminen, Aikuissosiaalityö Hallinto: Yhtymävaltuusto, Yhtymähallitus, Yksilöjaosto, Ympäristöltk, Tarkastusltk, Rahoitus, Palkka- ja henk.hallinto, Rekrytointi, Luottamusmiestoiminta, Työsuojelu, Sissitoiminta, Välinehuolto, Lääkehuolto, Hallinto, Röntgen, Talouspalvelut, Siivouspalvelut, Ruokapalvelut, Hankinta- ja logistiikka, Asunnot, Tietohallinto, Kiinteistöhuolto, Sairaalatekninen huolto, Asianhallinta, Viestintä, Tietosuoja, Pegasos-tiimi, Tyhjät toimitilat, Hankkeet: Kotihoidon hanke, Terveempi Itä-Suomi -hanke ja Assi-hanke Hoito- ja hoivapalvelut: Muistipoliklinikka, Muistivastaanotto, Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosasto 1, Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosasto, Vetrean kuntoutusyksikkö, kiireellinen laitoshoito, Operatiivinen osasto ja operatiivinen poliklinikka, sisätautiosasto ja sisätautiosaston poliklinikkakäynnit, dialyysiosasto sisältäen munuaispoliklinikan, Sonkajärven kotihoitoa tukeva lyhytaikaisen hoidon osasto, Asumispalvelut, Kotihoito, Omaishoito, Tukipalvelut, Päivätoiminta Kuntoutus: Puheterapia, Toimintaterapia, fysioterapia, sisältää omille laitoksille annetun kuntoutuksen, ostettu laitoskuntoutus, apuvälineet, jalkaterapiat ja muut ostetut terapiat Oma erikoissairaanhoito: Iisalmen sairaalan poliklinikat: Sisätautien poliklinikka sisältää gastroenterologian poliklinikan, hematologian poliklinikka, kirurgian poliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, neurologian poliklinikka, ihotautien poliklinikka, lastentautien poliklinikka, gynekologian poliklinikka, silmätautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, leikkaus- ja anestesiaosasto, päiväkirurgia, kotisairaala Perhepalvelut: Lastenpsykiatria, Nuorisopsykiatria, Perheneuvola, Perhekotikuntoutus, Perhehoito, Sijaishuolto, Perheneuvola, Jälkihuolto, Lastensuojelun sosiaalityö, Perheoikeudelliset palvelut, Lastensuojelun laitoshoito, Taskukello, Perhetyö Suun terveydenhoito: Hammaslääkärin vastaanotot, Suuhygienistin vastaanotot, Hammashoitajan vastaanotot, Päivystys Työterveyshuolto: Lakisääteinen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, Sairaanhoito Vammaispalvelut: Vammaisten palvelut (ei subjektiivista oikeutta): omaishoidontuki, vammaispalvelun tukipalvelut esim. sopeutumisvalmennus, viittomien opetus, välineet ja laitteet ym., SHL-kuljetukset. Vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut (VPL-laki): VPL-kuljetukset, henkilökohtainen

apu, asunnon muutostyöt, päivätoiminta Palveluasuminen (VPL-laki): perhehoito, vammaisten asumispalvelujen ostot Sosiaalityö ja palveluohjaus: henkilöstömenot ja asiakkaat yhteensä Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat palvelut: omaishoidontuki, Kehitysvammaisten tukipalvelut, erityishuollon kuljetukset, poliklinikkapalvelut, asumisen ohjaus, päivätoiminta, työtoiminta Palveluasuminen: asumispalvelut, perhehoito Laitoshoito: Vaalijalan laitoshoito Vastaanottopalvelut: Lääkäripalvelut, Hoitajapalvelut, Akuuttivastaanotto, Tartuntataudit, Poikkeusolojen hankinnat, Terveyskeskus päivystys, Yhteispäivystys (sisältää erikoissairaanhoidon päivystyksen), Ravitsemusneuvonta, Iisalmen sairaalan sairaskertomusarkisto, Neuvolatoiminta (sis. Äitiysneuvola, Perhesuunnittelu, Lastenneuvola, kohdennettu terveysneuvonta), Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut: Terveysvalvonta, eläinlääkintähuolto, ympäristönsuojelu YHTEENVETO:

8.1 Aikuispsykososiaaliset palvelut, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Aikuistyöryhmä, Psykososiaalinen kuntoutus, Psykiatrinen osasto (vuode- ja avo), Mielenterveys- ja päihdetyön hallinto, Asumispalvelut Lyhyt kuvaus Sisältää aikuisten mielenterveys- ja päihdetyön. Palveluihin sisältyy asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen mielenterveystyö, jonka tarkoituksena on yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen sekä mielenterveyttä vaarantavien tekijöiden vähentäminen ja poistaminen. Mielenterveystyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä ohjaus ja neuvonta sekä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki; 2) yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen äkillisissä järkyttävissä tilanteissa; 3) mielenterveyspalvelut, joilla tarkoitetaan mielenterveydenhäiriöiden tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Terveydenhuollossa tehtävä mielenterveystyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden kunnassa tehtävän sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarpeellinen päihdetyö, jonka tarkoituksena on vahvistaa yksilön ja yhteisön päihteettömyyttä suojaavia tekijöitä sekä vähentää tai poistaa päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Päihdetyöhön kuuluu: 1) terveydenhuollon palveluihin sisältyvä ohjaus ja neuvonta, joka koskee päihteettömyyttä suojaavia ja sitä vaarantavia tekijöitä sekä päihteisiin liittyviä terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä; sekä 2) päihteiden aiheuttamien sairauksien tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalvelut. Päihdetyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun kunnassa tehtävän päihdetyön ja mielenterveystyön kanssa. Asumispalvelut Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen järjestetään ostopalveluina kuntoutujille, jotka tarvitsevat paljon hoitoa ja huolenpitoa. Suurin osa palveluasumisesta on tehostettua palveluasumista. Kuntayhtymän alueella on neljä palveluntuottajaa, joilla yhteensä asumispaikkoja 55. Näistä ympärivuorokautisesti valvottuja 38 paikkaa. Palveluasumisen järjestämisestä vastaa sosiaalityön tehtäväalue, jossa toimii sijoittamista hoitava palveluohjaaja. Asumisen tukipalveluita järjestetään ostopalveluna omissa asunnoissa asuville, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta asumisessa, itsenäisessä arjen suoriutumisessa ja asioiden hoidossa. Palveluita tuottavat yhdistykset ja yksityiset palveluntuottajat. Lisäksi yhdistykset järjestävät päiväkeskuksissaan ryhmätoimintoja, ruokailumahdollisuuksia, aktivointitoimenpiteitä ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintoja avustusrahoituksella. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) Tavoite 1. Kotona asumisen tukeminen eri palveluilla Mittari: Palveluasumispaikat 2. Kotona asumisen tuen vahvistaminen Mittari: Asumisen tukipalveluissa olevien määrä 3. Hoitoon pääsy turvaaminen Mittari: Hoitoon pääsyn tunnusluvut ja jonoseurantatiedot 4. Avohoidon lisääminen Mittari: Hoitopäivien määrä

5. Tuottavuuden lisääminen Mittari: Nettokustannus/asukas Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso)

Tuottajan viesti tilaajalle: Sosiaalityön tehtäväalue Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan koko kuntayhtymän alueella ostopalveluina. Palveluasumista suunnataan ensisijaisesti ympärivuorokautista palveluasumista tarvitseville. Muiden asiakkaiden osalta ensisijaista on kotona asumisen tukeminen yhteistyössä kotihoidon ja mielenterveyspalveluiden kanssa. Palveluasumista koordinoi sosiaalityössä seudullisesti toimiva palveluohjaaja, joka hoitaa asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit, ostopalveluihin sijoittamisen ja asiakaskohtaisen yhteistyön palvelutuottajien kanssa. Asumisen tukipalveluita tuotetaan yhteistyössä yhdistyksien ja yrityksien kanssa. Pysäkki ry toimii kaikissa kuntayhtymän kunnissa tuottaen päiväkeskustoimintaa, asumisen tukea ja työllistämistoimintaa. Keskeiset muutokset tavoitteissa: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tehtäväalue: Psykiatriset osastot toimivat edelleen Koljonvirran sairaalassa. Osastot yhdistetään hallinnollisesti yhden osastonhoitajan alaisuuteen. Osastosta käytetään nimeä psykiatrinen osasto. Sairaansijoja on v. 2013 ollut 14 + 18. Vuonna 2014 sairaansijoja tulee olemaan 12 + 14 eli pudotusta 6 sairaansijaa. Tällä paikkamäärällä ollaan jo 2 ss. alempana kuin vuodelle 2015 asetettu tavoite. Avohoidossa muodostetaan työryhmät uudelleen. Aikuistyöryhmään liittyy akuuttityöryhmä. Aikuisten päihdetyö yhdistetään budjetillisesti aikuistyöryhmään, jolloin Kuntamaiseman suurtuotteessa sitä ei enää eroteta mielenterveystyöstä. Valtakunnallisiin tilastoihin kustannukset ilmoitetaan suoritteiden suhteessa. Perusteluna tälle menettelylle on se, että päihdetyötä tekevät myös psykiatriset työntekijät. Perustetaan uusi avohoidon yksikkö, psykososiaalinen kuntoutus, johon siirtyvät kotikuntoutus, entisen tutkimus- ja kuntoutusyksikön tehtävät sopeutettuina, toiminnalliset ryhmät, toimintaterapeutti sekä nuorten ehkäisevän työn tiimi. Jälkimmäiseen kuuluvat koulupsykologi, koulupsyykkari ja ehkäisevän päihdetyön sairaanhoitaja. Toinen koulupsyykkarin tehtävä jätetään täyttämättä säästösyistä. Pyrkimyksenä oli laajentaa psyykkaritoimintaa Iisalmessa muille perusasteen kouluille ja muihin jäsenkuntiin. Myös yhden lääkärin, sosiaalityöntekijän ja osastonhoitajan tehtävät jätetään budjetoimatta. Psykiatriselta osastolta siirtyy yksi sairaanhoitaja ikäihmisten työryhmään. Työryhmä toimii Iisalmessa, palvelee kaikkia kuntia, mutta Iisalmi suurin käyttäjä.

Maaliskuun 2014 alusta siirtyy osastonhoitajan virka lasten ja nuorten palveluihin ja se muutetaan apulaisosastonhoitajan viraksi. Kolme kotikuntoutustyöntekijää siirretään psykiatrisen osaston budjetista psykososiaalisten palvelujen yksikköön, potilaat pääsääntöisesti iisalmelaisia ja vieremäläisiä. 5.2 Aikuispsykososiaaliset, Sonkajärvi

Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdeasumispalvelut tuotetaan ostopalveluna. Palveluasumisessa on asiakkaita keskimäärin 8 Asumisentukipalveluita tuottaa pääsääntöisesti Pysäkki ry ja Sonkajärven Mielenterveyskerho ry/vertaistukikeskus Touhula. Toiminnan ja avustusten taso säilytetään ennallaan. Asiakkaita yhdistyksien asumisentukipalveluissa käy keskimäärin 250, 8500 käyntikertaa vuodessa. Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluissa Koljonvirran sairaalan osastot yhdistyvät hallinnollisesti yhdeksi psykiatriseksi osastoksi, joka toimii kahtena osastosoluna. Psykiatrisessa solussa on 14 psykiatrian erikoissairaanhoidon sairaansijaa ja mielenterveys- ja päihdesolussa 12 ss, joista 6 ss. on tarkoitettu päihdepotilaille ja 6 ss. psykiatrisille potilaille, joista useimmilla on kaksoisdiagnoosi. Osasto hoitaa myös selviämisasemakäynnit ja opiaattikorvaushoidot. Sonkajärven osalta arvioidaan hoitopäiviä toteutuvan 800, joka on lähes 350 hp alle 2013 TA:n ja noin 20 hp alle 2013 ennusteen. Avohoitoon perustetaan uusi psykososiaalisen kuntoutuksen yksikkö, joka tuottaa monimuotoista kuntoutusta kaikkien jäsenkuntien väestölle. Koulupsyykkaritoiminta ei laajene Sonkajärvelle vuoden 2014 aikana. Mielenterveys- ja päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti. Valtakunnallisiin tilastoihin tarvittavat päihdehoidon kustannukset lasketaan suoritteiden suhteessa. Avohoitokäyntien määrän arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla eli 2730 käyntiä. Avoin sairaanhoitajan tehtävä voidaan säästösyistä täyttää vasta huhtikuun alusta.

5.3 Aikuispsykososiaaliset, muut ulkokunnat

5.4 Aikuissosiaalityö, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Aikuissosiaalityö, Toimeentulotuki, Työllisyydenhoito, Erityistyöllistäminen, Ylä-Savon työvoiman palvelukeskus, Palveluasuminen, Työtoiminta Lyhyt kuvaus Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat yli 18-vuotiaat perheettömät ja perheelliset, joilla ei asu samassa taloudessa alle 18-vuotiaita lapsia. Sosiaalityössä tehdään asiakkaiden kokonaistilanteen selvityksiä, ohjataan ja neuvotaan sosiaalisen tilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa sekä järjestetään tukitoimia, jolla ylläpidetään ja edistetään yksilön ja perheen turvallisuutta ja itsenäistä suoriutumista lähiyhteisössä sekä yhteiskunnassa. Sosiaalityössä korostuu verkostoyhteistyö. Työelämään aktivoivina palveluina sosiaalityö järjestää kuntouttavaa työtoimintaa sekä erityistyöllistämistä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on ehkäistä työttömyyden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia asiakkaan toimintakykyyn, vahvistaa asiakkaan elämän- ja arjenhallintaa sekä työja toimintakykyä ja ehkäistä syrjäytymistä tarjoamalla mahdollisuutta työtoimintaan ja muihin palveluihin. Kuntouttava työtoiminta on aktiivitoimenpide, jonka ajalta maksettavan työmarkkinatuen kustantamiseen kunnat eivät osallistu. Näin kuntouttava työtoiminta vaikuttaa suoraan työmarkkinatuen kuntaosuuden suuruuteen. Erityistyöllistämisessä sosiaalityöhön varataan vuosittain palkkamääräraha ensisijaisesti perustoimeentulotuella olevien työllistämiseen määräaikaisesti. Työllistämisen tavoitteena työttömyyspäivärahaoikeuden saavuttaminen ja työllistettävän elämäntilanteen parantaminen. Työkohteet ovat kunnissa, kuntayhtymissä, yhdistyksissä tai Toimi-säätiöllä. Erityistyöllistämiseen haetaan myös palkkatuki, mikäli se on mahdollista. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) Tavoite 1. Työelämään johtaviin toimenpiteisiin aktivointi Mittari: Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien määrä 2. Toimeentulotukea hakevien nuorten palvelujen vahvistaminen Mittari: Alle 30-vuotiaat toimeentulotukea hakevat 3. Työtoiminnan vahvistaminen Mittari: Työtoiminnassa olevien määrä 4. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaiden ja tulottomien aktivointi Mittari: Erityistyöllistettyjen määrä Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso)

Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Aikuissosiaalityön palveluissa ja henkilöstöresursseissa ei tapahdu muutoksia. Kaikissa kunnissa jatketaan aktivoivaa palveluohjausta työllistämistoimenpiteisiin. Nuorten ja lapsiperheiden sosiaalityön kehittämistä tukemaan on yhteistyössä Itä-Suomen Kaste-toimijoiden kanssa tehty hankehakemus ajalle 2014-2016. Tavoitteena hankkeessa on nuorisososiaalityön vahvistaminen ja varhaisen perheiden sosiaalityön parantaminen. Hankkeen kautta kehittämistyöhön saadaan 1,5 sosiaalityöntekijän henkilötyövuotta sosiaalityön tehtäväalueelle. Oleelliset lisäykset/vähennykset Toimeentulotukimenot on budjetoitu kaikissa kunnissa vuoden 2013 ensimmäisen osapuoliskon toteuman mukaisesti ja työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus on kaikissa kunnissa alempi kuin arvio tämän vuoden kulutuksen perusteella. Etuuksiin tulevaa mahdollista indeksikorotusta ei ole huomioitu.

4.5 Aikuissosiaalityö, Sonkajärvi Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Aikuissosiaalityön palvelut tuotetaan olemassa olevilla resursseilla. Palveluissa on mukana Sonkajärvellä asuvat aikuisikäiset pakolaisperheiden jäsenet. Varsinainen pakolaisten palveluohjaus hoidetaan yhteistyössä kuntien palkkaamien pakolaisohjaajien kanssa. Ohjaukseen on Iisalmen kaupunki hakenut lisähanketta vuoden 2014 alkaen, jolloin ohjaajia tulisi olemaan Iisalmen kaupungin organisaatiossa 1 lisää. Työ painottuisi sosiaaliturvan palveluohjaukseen. Työllistämispalveluihin ohjausta ja aktivointia painotetaan edelleen. Erityistyöllistämisen taso kokonaisuutena säilytetään vuoden 2013 tasolla. Erityistyöllistäminen suunnataan ensisijaisesti asiakkaisiin, joilla toimeentulona on toimeentulotuki ja joilla palkkatyö tukee kokonaiselämäntilannetta. Kuntouttavan työtoiminnan määrä on budjetoitu vuoden 2013 tasolle. Oleelliset vähennykset/lisäykset Toimeentulotuki on budjetoitu vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon toteuman mukaan. Kunnan osuus työmarkkinatuesta budjetoitu 40 000 vähemmäksi.

Perustoimeentulotuessa vähennystä tilinpäätöksestä 2012 on 12,5 %, noin 37 000. Pakolaisten toimeentulotukimenot ovat eriteltynä muista toimeentulotukimenoista, koska kunta saa kaikki nämä menot valtiolta takaisin. Pakolaisten toimeentulotukimenoissa on huomioitu syksyllä 2013 tulevat uudet pakolaiset. Työmarkkinatuen kuntaosuuden vähennysennuste vuodesta 2012 on 13,2, % noin 27 000. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitykseen vaikuttaa olennaisesti kunnan palkkatukityöllistämisen määrä ja sen suuntaaminen 500 päivään työttömänä olleisiin, jotka ovat saaneet tuon ajan Kelan työmarkkinatukea, ei ansiosidonnaista päivärahaa.

4.6 Oma erikoissairaanhoito, kaikki kunnat ja Sonkajärvi Palvelun sisältö: Iisalmen sairaalan poliklinikat: Sisätautien poliklinikka sisältää gastroenterologian poliklinikan, hematologian poliklinikka, kirurgian poliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, neurologian poliklinikka, ihotautien poliklinikka, lastentautien poliklinikka, gynekologian poliklinikka, silmätautien poliklinikka, äitiyspoliklinikka, leikkaus- ja anestesiaosasto, päiväkirurgia, kotisairaala Lyhyt kuvaus: Sisältää konservatiivisen ja operatiivisen vuodeosastotoiminnan ja polikliinisen toiminnan ja leikkaustoiminnan sekä kotisairaalan. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. Tuottavuuden lisääminen Mittari: nettokustannus / asukas 2. Hoitoon pääsy Mittari: hoitoon pääsyn tunnusluvut 3. Kotisairaalatoiminnan lisääminen Mittari: kotisairaalan asiakkaat, hoitopäivät ja käynnit Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Iisalmen sairaalan roolia, tehtäviä ja kustannustehokkuutta arvioidaan väestön tarpeita vastaavasti ja tuotetaan uusi toimintamalli maaliskuun alkuun mennessä ja mahdolliset muutokset toteutetaan jo 2014 vuoden aikana. Sairaalan tilaselvitys ja -suunnitelma laaditaan toiminnallisen suunnitelman perusteella. Pyritään 200 000 kustannusten vähentämiseen vuoden 2014 aikana. Tuotteistetut hinnat otetaan käyttöön. Hinnasto on muodostettu tuotteiden mukaisesti, jossa on otettu huomioon käytetty työntekijän aika, potilaan hoitoisuus sekä erityistutkimukset ja lääkkeet. Opiferus toimii seuranta- ja raportointivälineenä. Hematologian poliklinikalla hematologi on KYSin kumppanuuslääkäreitä ja pitää vastaanottoa yhtenä - kahtena päivänä viikossa, jolloin poliklinikalla on työssä yksi sairaanhoitaja ja osastonsihteeri. Toimintamalli palvelee SOTE-alueen väestöä asiakaslähtöisesti myös päivittäin hoidon niin vaatiessa. Sisätautipoliklinikalle on suunniteltu kumppanuusreumalääkärin palveluja 2-3 päivänä viikossa. Gastroenterologian poliklinikan lääkäripalvelut tuotetaan ostopalveluna keskimäärin 2-3 päivänä viikossa. Endokrinologi jatkaa kumppanuuslääkärinä 1-2 päivänä viikossa. Sisätautien poliklinikan tunnusluvut ovat edellisinä vuosina sisältäneet endokrinologian, gastroenterologian, reumapoliklikan ja sisätautien poliklinikan tunnusluvut. Vuodelle 2014 ne on eritelty endokrinologian, gastroenterologian, reuma- ja sisätautien poliklinikan tunnusluvuiksi Kirurgian poliklinikalla jatkaa virkalääkärinä osa-aikainen urologi. Ostopalveluna tuotetaan edelleen onkologian, fysiatrian, kardiologian ja verisuonikirurgian palveluita. Silmälääkäripalvelujen ostopalvelusopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Toiminnan järjestäminen selvitetään syksyn 2013 aikana vuodelle 2014 mennessä. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla jatketaan uniapneapotilaiden CPAP-kontrollit (n. 250/vuosi) sairaanhoitajan vastaanotolla, mikä tuo säästöä KYSin erikoissairaanhoidon ostopalveluihin. Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan molemmat sairaanhoitajat ovat aloittaneet tehtävässään ja kouluttautuvat audionomeiksi porrastetusti. Kuulokojesovitus- ja vaativimpia kuulontutkimuspotilaita joudutaan edelleen lähettämään KYSiin. Leikkaustoiminta tapahtuu kaihi- ja selkäkirurgiaa lukuun ottamatta lähes omien virkalääkäreiden toimesta. Pehmytosakirurgiassa ostetaan pieni osa toimintaa. Ortopediaan ollaan suunnittelemassa 2 yhteisvirkaa SHP:n kanssa, mikäli omana toimintana ei proteesikirurgiaa pystytä järjestämään. Kotisairaalan toiminnan laajentaminen on tärkeää kehitettäessä ikääntyvän väestön kasvavaan palvelukysyntään uusia palveluntuottomalleja. Ikäihmisten osastohoitoa on kyettävä vähentämään osastokapasiteetin riittävien resurssien turvaamiseksi jatkossa ilman lisärakentamista. Jatkossa toimintaa laajennetaan seudulliseksi.

Kotisairaalan ja Ohjurin toimintaan suunniteltu ja budjetoitu sairaanhoitajan lisäresurssi (siirtona vuodeosastopalveluista) toimivuodelle 2014 ei toteudu säästötavoitteiden vuoksi. Sairaalan vuodeosastot ovat osa terveydenhuollon akuuttihoitoa kuntayhtymässä ja sairaansijojen tarvetta on tarkistettu toteuman perusteella operatiivisessa toiminnassa vuodelle 2014 vastaamaan tämän hetkistä tarvetta. Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Iisalmen sairaalan sisätautien vuodeosasto, dialyysiosasto ja operatiivinen osasto säilyvät oman erikoissairaanhoidon suurtuotteessa, mutta terveyskeskustasoinen akuuttihoito on osa hoiva- ja hoitopalvelujen suurtuotetta. Sairaanhoitopiirin 200 sairaansijan vähentämisen vaikutusten arviointi jatkuu ensi vuoden aikana, minkä vuoksi mahdollinen volyymin siirtyminen KYS:stä voi lisätä vuodeosastopaikkojen tarvetta. Urologiset toimenpiteet suoritetaan polikliinisesti operatiiviselta osastolta käsin. Toimenpiteet on suoritettu aiemmin leikkaussaliolosuhteissa. Oleelliset lisäykset/ vähennykset: Osastonsihteerien työpanosta kohdennetaan vapautuviin tehtäviin. Potilastoimisto lakkautetaan vuoden 2014 aikana. Vähennetään 0,5 osastonsihteerin työpanosta. Sosiaalihoitajan 0,5 tehtävä siirretään muihin tehtäviin. Vähennetään välinehuoltajan 0,5 tehtävää. Amanuenssin tehtävät jätetään täyttämättä vuonna 2014. Leikkausosaston ja päiväkirurgian osastonhoitajan tehtävä jätetään täyttämättä ja täytetään sisäisin järjestelyin.

Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset lisäykset/ vähennykset: Operatiivisen ja sisätautiosaston hoitopäiviä on lisätty vuoden 2013 käyttöä vastaavaksi. Neurologian poliklinikan ja hematologian käyntejä lisätty vuoden 2013 käyttöä vastaavaksi.

3.7 Oma erikoissairaanhoito, muut kunnat

3.8 Ostettu erikoissairaanhoito, kaikki kunnat Lyhyt kuvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa ne erikoissairaanhoidon palvelut, joita perusterveydenhuollon eikä oman erikoissairaanhoidon ole tarkoituksenmukaista tuottaa. Lisäksi sairaanhoitopiiri vastaa kunnallisen terveydenhuollon tuottamien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta, tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta alueellaan sekä kunnallisen terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensovittamisesta. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. tuottavuus Mittari: nettokustannus / asukas Palvelujen kysyntä ja kustannukset:

1.9 Ostettu erikoissairaanhoito, Sonkajärvi

1.10 Hoito- ja hoivapalvelut, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Muistipoliklinikka, Muistivastaanotto, Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosasto 1, Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosasto, Vetrean kuntoutusyksikkö, kiireellinen laitoshoito, Operatiivinen osasto ja operatiivinen poliklinikka, sisätautiosasto ja sisätautiosaston poliklinikkakäynnit, dialyysiosasto sisältäen munuaispoliklinikan, Sonkajärven kotihoitoa tukeva lyhytaikaisen hoidon osasto, Asumispalvelut, Kotihoito, Omaishoito, Tukipalvelut, Päivätoiminta Lyhyt kuvaus: Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteena on edistää ikäihmisten selviytymistä, toimintakykyä ja omatoimisuutta ensisijaisesti heidän omissa kodeissaan. Ikäihmisille, jotka eivät kuntoutuksen ja palveluiden turvin tule toimeen omassa kodissaan, järjestetään hoitopaikka sosiaalihuoltolain mukaisista asumispalveluyksiköistä (tehostettu palveluasuminen = ympärivuorokautinen palveluasuminen; oma palveluna tai ostopalveluna, laitoshoito; omana palveluna). Hoito- ja hoivapalveluihin kuuluvat: - Kotihoito ja tukipalvelut, kuten ateria-, kylvetys- ja turvapalvelut. Kotihoito antaa tarvittaessa kotiin myös kotisairaanhoidollisia palveluita. Kotihoidon yöpartio mahdollistaa tarvittavan avun myös yöaikaan. Kotihoitoa järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan joko tilapäisenä tai ns. säännöllisenä kotihoitona. Säännöllisestä kotihoidosta puhutaan, kun kotihoito käy asiakkaan luona vähintään yhden kerran viikossa säännöllisesti. Tilapäistä kotihoitoa asiakas voi valita omana toimintana tai vaihtoehtoisesti palvelusetelin kautta. Tukipalvelut on järjestetty ostopalveluina. - Päivätoiminta, jonka tarkoituksena on tukea sosiaalisia kontakteja sekä tarjota kuntouttavaa toimintaa ja virikkeitä. Päivätoiminta on pääasiassa järjestetty omana toimintana. - Omaishoidon tuki, joka on tarkoitettu palveluasumiseen tai laitoshoitoon verrattavaa huolenpitoa tarvitseville. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoitopalkkiosta, tarvittavista palveluista hoidettavalle sekä omaishoitajan tukemisesta. Omaishoitajan tukemista ovat mm. sijaishoito omaishoitajan vapaan aikana, joka mahdollistuu omissa yksiköissä, palvelusetelillä ostopalveluyksiköissä tai toimeksiantosopimuksena läheisten tai tuttavien avustamana. - Asumispalvelut, jotka on tarkoitettu hoivaa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden tarvitseville ikäihmisille, joiden ei ole enää mahdollista asua omassa kodissaan. Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain mukaista asumispalvelua joko tehostetussa palveluasumisessa (= ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa) tai laitoshoidossa. - SAS (= selvitä, arvioi, sijoita) on moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöryhmä, joka arvioi asiakkaiden jatkohoitotarpeen ja tekee myös sijoituspäätöksiä Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) Mittarit Yli 75-vuotiaista henkilöistä kotona asuu 91-92 % säännöllistä kotihoitoa saa 13 14 % omaishoidon tukea saavien osuus 6 7 % tehostetussa palveluasumisessa 6-7 % laitoshoidossa 2-3 %

Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso):

Tuottajan viesti tilaajalle: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän hoidon porrastus / peittävyys yli 75-vuotiaat Vuosi 2013 / Kuntamaiseman tilaustaulukko Hoidon porrastus Tavoite Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä indikaattori Kotona asuu 91 92 % 89,6 % 90,3 % 89,7 % 88,4 % Säännöllistä kotihoitoa saa* 13 14 % 16 % 15,2 % 17,2 % 12,4 % Omaishoidon tukea saavien 5-6 % 5,6 % 5,1 % 5,8 % 7,5 % osuus *** Tehostetussa 5-6 % 7,6 % 6,5 % 10,3 % 6,4 % palveluasumisessa Laitoshoidossa ** 3 % 2,8 % 3,2 % 0 % 5,2 % *HUOM! Kuntamaiseman peitto ei vastaa Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksia! Kuntamaiseman peitto sisältää kaikki vuoden aikaan hoidetut yli 75-vuotiaat asiakkaat yhden henkilöturvatunnuksen periaatteella kun taas laatusuosituksessa peittoon katsotaan vain tietyllä hetkellä säännöllisessä kotihoidossa olevat yli 75-vuotiaat henkilöt. **Huomioitu myös terveyskeskuksen pitkäaikaispäätöksellä olevat Osa tehostetun palveluasumisen paikoista on muutettu kotihoitoa tukeviksi lyhytaikaishoitopaikoiksi.

Vuosi 2014 / Kuntamaiseman tilaustaulukko Hoidon porrastus Tavoite Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä indikaattori Kotona asuu 91 92 % 88,2 % 89,1 % 89,5 % 88,9 % Säännöllistä kotihoitoa saa* 13 14 % 16,7 % 14,4 % 18,9 % 11,1 % Omaishoidon tukea saavien osuus *** 6-7 % 6,4 % 6,2 % 7,2 % 10,8 % Tehostetussa palveluasumisessa 6-7 % 9,1 % 7,4 % 10,5 % 6,1 % Laitoshoidossa ** ja 2-3 % 2,7 % 3,5 % 0 % 5 % *HUOM! Kuntamaiseman peitto ei vastaa Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksia! Kuntamaiseman peitto sisältää kaikki vuoden aikaan hoidetut yli 75-vuotiaat asiakkaat yhden hetun periaatteella kun taas laatusuosituksessa peittoon katsotaan vain tietyllä hetkellä säännöllisessä kotihoidossa olevat yli 75-vuotiaat henkilöt. **Huomioitu myös terveyskeskuksen pitkäaikaispäätöksellä olevat Osa tehostetun palveluasumisen paikoista on muutettu kotihoitoa tukeviksi lyhytaikaishoitopaikoiksi. *** Tavoite indikaattori on korjattu uuden laatusuosituksen mukaiseksi (STM 2013:11 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi). Hoito- ja hoivapalvelujen paikkamäärien muutos ta 2011 2014 IISALMI KIURUVESI 2011 2012 2013 2011 2012 2013 TK pitkäaikaispaikat 41,22 33,37 0 0 0 0 TK akuutti ja kuntoutus 33,72 35,55 41,67 36,36 29,23 28,96 SOS pitkäaikaispaikat 58 67 67 63 44 44 SOS lyhytaikaispaikat 11 20 20 3 3 5 SOS tehostettu palveluasuminen OMA 46 69 69 58 58 56 SOS tehostettu palveluasuminen OSTO 134 143 139 32 32 32 YHTEENSÄ 323,9 4 367,9 2 336,6 7 192,3 6 166,2 3 165,9 6 SONKAJÄRVI VIEREMÄ 2011 2012 2013 2011 2012 2013 TK pitkäaikaispaikat 8,22 0,67 0 2,06 2,06 0 TK akuutti ja kuntoutus 18,99 13,6 5 9,86 4,42 5,00 8,57 SOS pitkäaikaispaikat 0 0 0 28 28 28 SOS lyhytaikaispaikat 8 10 10 2 2 2 SOS tehostettu palveluasuminen OMA 57 58 58* 27 27 27 SOS tehostettu 13 11 2 4

palveluasuminen OSTO 13 5 YHTEENSÄ 106,2 1 95,3 2 88,8 6 *Kuuselan paikoista 8 on iisalmelaisten käytössä 74,1 5 64,0 6 69,5 7 IISALMI KIURUVESI SONKAJÄRVI VIEREMÄ 2014 2014 2014 2014 TK PAP 0 2,37 0 0,10 TK AK +VETREA 33,83 28,05 5,51 6,53 SOS PAP 68 44 0 28 SOS LYHKI 19 6 10 3 SOS TEPA OMA 69 55 69 26 SOS TEPA OSTO YHTEENSÄ 150,5 340,33 32 167,42 11 95,51 1 64,63 TK = Terveyskeskus, SOS= Sosiaalihuolto, PAP= Pitkäaikaislaitoshoito, LYHKI=Lyhytaikaishoito, TEPA= Tehostettu palveluasuminen (sosiaalihuoltolain mukainen hoito- ja hoiva ympärivuorokautisesti), OSTO = Ostopalveluna, OMA = Omana palveluna Vanhuspalvelulaki eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista on astunut voimaan 1.7.2013. Laki koskee ikääntynyttä väestöä eli vanhuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia (63 v täyttäneet). Iäkäs henkilö on ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta. Lain tarkoituksena on tukea väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Lisäksi lain tarkoituksena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja sekä vahvistaa hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa hänelle järjestettävien palvelujen sisältöön ja toteuttamistapaan. Kesällä 2013 STM ja Kuntaliitto ovat julkaisseet uudistetun laatusuosituksen ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (aikaisempi suositus on vuodelta 2008). Suosituksen tarkoituksena on tukea vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Omaishoito (sis. omaishoidon tuen, omaishoidon palvelusetelin ja omaishoidon palveluohjaajan palkan) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Omaishoidossa on valtakunnallisten suositusten mukainen peittävyys; 6-7 %. Omaishoitajien tukemista monipuolistetaan ja vahvistetaan. Uudet järjestämistavat Omaishoitajien lakisääteisiin vapaisiin on asiakaslähtöisinä vaihtoehtoina seudullinen omaishoidon palveluseteli sekä omaishoidon toimeksiantosopimus. Omaishoito integroituu aikaisempaa paremmin kotihoitoon. Vanhusten perhehoito mahdollistaa omaishoidon lyhytaikaishoitoa uutena palvelumuotona. Oleelliset lisäykset Omaishoidon seudullisen palveluohjaajan työpanos nousee 1, 3 -> 2 työntekijään. Omaishoidon tuen määrärahalisäys on yhteensä noin 223 000 sivukuluineen. Omaishoidon tuen kriteereitä tarkistetaan. Kotihoito (sis. kotipalvelun, kotisairaanhoidon, tukipalvelut, palveluasumisen, muistipkl:n ja maksuttoman hoitotarvikejakelun) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Kotihoito on hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Toimintamalleja uudistetaan ja monipuolistetaan asiakastarpeita vastaaviksi huomioiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kotihoito 2020 hanke päättyy 31.3.2014. Hankkeessa kehitetyt keskitetyn asiakasohjauksen, kotikuntoutuksen ja perusterveydenhuollon lääkärinmallit juurrutetaan kaikkiin kuntiin. Keskitetyssä asiakasohjauksessa huomioidaan vanhuspalvelulain velvoite monipuolisesta palvelutarpeen arvioinnista ja matalan kynnyksen asiakasneuvonnasta. Kaikkien kuntien kotihoidossa otetaan käyttöön mobiili toiminnanohjausjärjestelmä.

Seudullinen palveluseteli on käytössä omaishoidossa, sotainvalidien kotihoidossa ja tukipalveluissa, veteraanien kotiin vietävissä palveluissa sekä tilapäisessä kotihoidossa. Vanhusten perhehoito alkaa uutena toimintamuotona mahdollistaen lyhyt- ja pitkäaikaishoitoa. Lapsiperheiden kotihoito tuotetaan osana sosiaalityön perhehoidon kokonaisuutta. Seudullinen muistikoordinaattori aloittaa vuoden alusta uutena tehtävänimikkeenä. Muistikoordinaattori tukee dementiaa sairastavien ohella myös omaishoitajien työtä. Oleelliset lisäykset Lääkäriresurssia lisätään kotihoitoon omana toimintana. Keskitettyyn asiakasohjaukseen (= Ohjuri) varataan jokaiseen kuntaan oma henkilöresurssi osin sisäisinä siirtoina osin uutena henkilöresurssina. Iisalmen terveyskeskuksen vastaanotoilta on siirretty seudullisen muistikoordinaattorin palkkamäärärahat muistipoliklinikoille kustannusneutraalisti. Röntgen- ja laboratoriopalveluihin varattuja määrärahoja on lisätty vastaamaan tutkimusmääriä. Maksuttoman hoitotarvikejakelun määrärahaa on lisätty toteumaa vastaavaksi. Päivätoiminta (sis. vanhusten päivätoimintakulut; omana toimintana Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä, Iisalmessa ostopalveluna) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Päivätoiminnassa korostuu kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Tehostettu palveluasuminen (sis. Omana toimintana sekä ostopalveluna järjestetyn ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tehostetussa palveluasumisessa) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Avohoidon asumispalveluilla on vastattu laitoshoidon purkuun oikean hoidonporrastuksen mukaisesti. Asumispalveluiden ostopalveluiden paikkamäärä muuttuu annetun talousarvioraamin mukaisesti. Etälääkäripalvelu jatkuu Iisalmen palvelukeskus Onnimannissa, Sonkajärven palvelukeskus Mosaiikissa ja Kiuruveden palvelukeskus Virranrannan Huushollissa. Oleelliset lisäykset ja vähennykset Iisalmen terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon 12 asiakaspaikkaa korvataan ostopalvelupaikoilla 1.1.2014 lukien. Toisaalta tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkojen hoitopäivät vähentyvät määrärahojen suhteessa. Tehostetun palveluasumisen ostopalvelusopimusten mukainen indeksikorotus vuodelle 2014 on noin 0,8 % annetun raamin ollessa 0 1,9 %. Pitkäaikaislaitoshoito sekä Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito (sis. Pitkäaikaislaitoshoito vanhusten palvelukeskuksissa. Akuuttihoito perusterveydenhuollon vuodeosastoilla, kuntoutushoito perusterveydenhuollon vuodeosastoilla sekä ostopalveluna, lyhytaikaishoito sosiaalihuollon vanhusten omissa hoitoyksiköissä sekä ostopalveluna) Terveyskeskusten vuodeosastojen akuutti- ja kuntoutuspaikat keskitetään Iisalmeen ja Kiuruvedelle. Akuuttien sairaansijojen määrä muutoksen jälkeen: - Iisalmen terveyskeskus: osasto 1 26 ss ja osasto 3 29 ss, yhteensä 55 ss - Kiuruveden terveyskeskuksen vuodeosasto 38 ss. 1.1.2014 yhteensä 93 ss. Diagnostiikkaa vaativat ja haasteellisesti käyttäytyvät muistipotilaat hoidetaan seudullisesti Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vetrean kanssa tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti ostetaan 5 ss Vetreasta kuntoutuksen ostopalveluna. Kotiutusprosesseja tarkistetaan ja luodaan tarkistuslista kotiutumisen tueksi. Yhteistyötä ja prosesseja mallinnetaan edelleen yhdessä vastaanotto-, päivystys-, kotisairaala-, kotihoito- ja asumispalvelujen sekä SAS toimijoiden kanssa.

Omissa vanhusten palvelukeskuksissa on laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen ohessa myös kriisipaikat sekä arjen hallinnan kuntoutuspaikkoja kotihoidon tukemiseen. 1..11 Hoito- ja hoiva, Sonkajärvi

Tuottajan viesti tilaajalle: Omaishoito (sis. omaishoidon tuen, omaishoidon palvelusetelin ja omaishoidon palveluohjaajan palkan) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Omaishoidossa on valtakunnallisten suositusten mukainen peittävyys; 6-7 %. Omaishoitajien tukemista monipuolistetaan ja vahvistetaan. Omaishoitajien lakisääteisiin vapaisiin on asiakaslähtöisinä vaihtoehtoina seudullinen omaishoidon palveluseteli sekä omaishoidon toimeksiantosopimus. Omaishoito integroituu aikaisempaa paremmin kotihoitoon. Vanhusten perhehoito mahdollistaa omaishoidon lyhytaikaishoitoa uutena palvelumuotona. Oleelliset lisäykset Omaishoidon seudullisen palveluohjaajan työpanos nousee 1, 3 -> 2 työntekijään. Omaishoidon tuen määrärahalisäys on 34 100 sivukuluineen. Omaishoidon tuen kriteereitä tarkistetaan. Kotihoito (sis. kotipalvelun, kotisairaanhoidon, tukipalvelut, palveluasumisen, muistipkl:n ja maksuttoman hoitotarvikejakelun) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Kotihoito on hoito- ja hoivapalveluiden painopiste. Toimintamalleja uudistetaan ja monipuolistetaan asiakastarpeita vastaaviksi huomioiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kotihoito 2020 hanke päättyy 31.3.2014. Hankkeessa kehitetyt keskitetyn asiakasohjauksen, kotikuntoutuksen ja perusterveydenhuollon lääkärinmallit juurrutetaan kaikkiin kuntiin. Keskitetyssä asiakasohjauksessa huomioidaan vanhuspalvelulain velvoite monipuolisesta palvelutarpeen arvioinnista ja matalan kynnyksen asiakasneuvonnasta. Kaikkien kuntien kotihoidossa otetaan käyttöön mobiili toiminnanohjausjärjestelmä.

Seudullinen palveluseteli on käytössä omaishoidossa, sotainvalidien kotihoidossa ja tukipalveluissa, veteraanien kotiin vietävissä palveluissa sekä tilapäisessä kotihoidossa. Vanhusten perhehoito alkaa uutena toimintamuotona mahdollistaen lyhyt- ja pitkäaikaishoitoa. Lapsiperheiden kotihoito tuotetaan osana sosiaalityön perhehoidon kokonaisuutta. Seudullinen muistikoordinaattori aloittaa vuoden alusta uutena tehtävänimikkeenä. Muistikoordinaattori tukee dementiaa sairastavien lisäksi myös omaishoitajien työtä. Palvelutalo Koivula (10 paikkaa) muuttuu 1.3.2014 lukien / viimeistään 1.9.2014 mennessä vanhusten ryhmä-/ vuokra-asumiseen. Henkilöstö (3 lähihoitajaa ja 1 hoitoapulainen) siirtyy kotihoitoon / asumispalveluihin. Ensihoidon siirryttyä sairaanhoitopiirille on turvapuhelinhälytyksiin varattu määräraha 33 000 euroa. Kipinän roolia kotihoitoa tukevana yksikkönä vahvistetaan. Tarvittaessa Kipinässä mahdollistetaan saattohoito. Toimintaa koordinoidaan asumispalvelujen ja kotihoidon kokonaisuudessa. Oleelliset lisäykset Lääkäriresurssia lisätään kotihoitoon omana toimintana. Keskitettyyn asiakasohjaukseen tarvittava henkilöresurssi (1 asiakasohjaaja) 9 kk 1.4.2013 lukien on noin 30 000 euroa. Iisalmen terveyskeskuksen vastaanotoilta on siirretty seudullisen muistikoordinaattorin palkkamäärärahat muistipoliklinikoille kustannusneutraalisti. Röntgen- ja laboratoriopalveluihin varattuja määrärahoja on lisätty vastaamaan tutkimusmääriä. Maksuttoman hoitotarvikejakelun määrärahaa on lisätty toteumaa vastaavaksi. Päivätoiminta (omana toimintana Palvelukeskus Tuulikanteleessa) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Päivätoiminnassa korostuu kotihoitoa tukeva kuntouttava toimintamalli. Oleelliset vähennykset Päivätoiminta muuttuu 4 päiväseksi entisen 5 päivän sijaan. Vapautuva henkilöstöresurssi siirtyy kotihoitoon. Päivätoiminnan muuttamista 4 päiväiseksi seurataan vuoden 2014 aikana ja asia arvioidaan uudelleen palvelusopimuksen 2015 valmistelun yhteydessä. Tehostettu palveluasuminen (sis. Omana toimintana Palvelukeskus Tuulikanteleessa ja Mosaiikissa yhteensä 69 paikkaa sekä ostopalveluna 11 paikkaa yksityisissä hoitokodeissa) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Avohoidon asumispalveluilla on vastattu laitoshoidon purkuun oikean hoidonporrastuksen mukaisesti. Asumispalveluiden ostopalveluiden paikkamäärä muuttuu annetun talousarvioraamin mukaisesti. Oleelliset lisäykset Palvelukeskus Tuulikanteleen henkilöstömitoitusta tarkistetaan yhdellä hoitajalla. Pitkäaikaislaitoshoito sekä Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoito (sis. Akuuttihoito perusterveydenhuollon vuodeosastoilla; kuntoutushoito perusterveydenhuollon vuodeosastoilla sekä ostopalveluna; lyhytaikaishoito Palvelukeskus Tuulikanteleen Kipinässä sekä ostopalveluna yksityisissä hoitokodeissa) Akuuttia lyhytaikaishoitoa tarvitsevat sonkajärveläiset potilaat hoidetaan Iisalmen terveyskeskuksessa.

1..12 Hoito- ja hoiva, muut ulkokunnat

1..13 Kuntoutus, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Puheterapia, Toimintaterapia, fysioterapia, sisältää omille laitoksille annetun kuntoutuksen, ostettu laitoskuntoutus, apuvälineet, jalkaterapiat ja muut ostetut terapiat Lyhyt kuvaus Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Lääkinnällinen kuntoutus suunnitellaan siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tarve, tavoitteet ja sisältö määritellään kirjallisessa yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Toiminta sisältää myös kuntoutuspalvelun ohjauksen ja seurannan sekä nimeää potilaalle tarvittaessa kuntoutuksen yhdyshenkilön. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. Kotikuntoutuksen lisääminen Mittari: kotikuntoutuksen käynnit Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso)

Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Kumppanuusyhteistyö on alkanut Vetrea Terveys Oy:n kanssa vuoden 2013 syksyn aikana. Tehdyn kumppanuussopimuksen mukaisesti ostetaan vuonna 2014 viisi (5) kuntoutuspaikkaa Vetrea Terveys Oy:ltä. Sopimuksen mukaiseen toimintaan varatut määrärahat ja suoritteet näkyvät Kuntamaisemassa Hoito- ja hoivapalveluissa omana kustannuspaikkanaan. Oleelliset lisäykset/vähennykset

Iisalmen terveyskeskuksen kuntoutussolun lakkautumisen myötä Iisalmen fysioterapian talousarviossa muutos näkyy sisäisen myynnin vähenemisenä vuodelle 2014. Henkilökunnan työpanos siirtyy jatkossa enemmän avo- ja kotikuntoutukseen toimintamallien uudistuessa. Iisalmen kaupungin säästötavoitteiden myötä kotikuntoutukseen suunnitellusta henkilöstölisäyksestä joudutaan luopumaan (fysioterapeutin työpanos seitsemän (7) kuukautta) joten avopuolen suoritemäärät kasvavat suunniteltua vähemmän. Iisalmen terveyskeskuksen ja sairaalan vuodeosastojen suoritemäärät (asiakas- ja käyntimäärät) laskevat Vetrean kumppanuussopimuksen myötä. Kuntoutusasiakkaat (avopuolen fysioterapia-asiakkaat) ja laitoskuntoutusasiakkaat (sisäinen myynnin fysioterapia-asiakkaat) ovat eriteltynä tilaustaulukon eri sarakkeisiin. Asiakashintaan lasketaan mukaan sekä kuntoutus- että laitoskuntoutusasiakkaat, koska kulut ja tuotot ovat yhteiset. Kuntoutusylilääkäri virka (20 %) on täytetty elokuusta 2013 alkaen. Uudet järjestämistavat Selkäkipupotilaan hoitoprosessi ja hoitoonohjaus on ollut osa vastaanottotyönmallia. Toimintamalli laajenee jäsenkuntiin vuoden 2014 aikana. Apuvälinepalveluita kehitetään ja yhtenäistetään alueellisen toimintamallin mukaisesti AAPA -hankkeen myötä. Palvelusetelin käyttöä arvioidaan seudullisesti ostopalveluiden osalta, muun muassa jalkaterapiat. Jalkaterapiapalvelujen tuottamista omana toimintana arvioidaan kevään 2014 aikana.

1.14 Kuntoutus, Sonkajärvi

Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Henkilökunnan työpanos siirtyy jatkossa enemmän avo- ja kotikuntoutukseen toimintamallien uudistuessa. Kuntoutuksen kuntohoitajan työpanosta ei jatkossa kohdenneta kotihoitoon, koska kotihoito järjestää toiminnan omalla kuntoutushenkilöstöllään. Oleelliset lisäykset/vähennykset Kotihoidosta saadun sisäisen myyntitulon loppuminen näkyy talousarviossa palveluiden myyntituloissa (0 ). Kuntoutusasiakkaiden määrää on vähennetty vastaamaan osavuosikatsauksien toteumia ja henkilöstöresurssia. Laitoskuntoutusasiakkaiden määrää on vähennetty vastaamaan osavuosikatsauksien toteumia sekä huomioitu Iisalmen terveyskeskuksen ja sairaalan vuodeosastojen osalta Vetrean kumppanuussopimus. Lisäksi suoritemäärien vähenemiseen vaikuttaa kotihoitoon myydyn sisäisen palvelun loppuminen. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiakasmäärän väheneminen johtuu jalkaterapian kansallisten suositusten käyttöönotosta sekä jalkaterapia- ja toimintaterapiasopimusten kustannusvaikutuksista.

1.15 Kuntoutus, muut ulkokunnat

1.16 Perhepalvelut, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Lastenpsykiatria, Nuorisopsykiatria, Perheneuvola, Perhekotikuntoutus, Perhehoito, Sijaishuolto, Perhe-neuvola, Jälkihuolto, Lastensuojelun sosiaalityö, Perheoikeudelliset palvelut, Lastensuojelun laitoshoito, Taskukello, Perhetyö Lyhyt kuvaus Lapsiperheiden sosiaalityössä asiakkaina ovat perheet, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia. Lapsiperheiden sosiaalityön palveluja ovat ennaltaehkäisevä lastensuojelu, lapsiperheiden toimeentulotuki ja muu tarvittava sosiaaliseen tukeen liittyvä ohjaus ja neuvonta. Lapsiperheiden sosiaalityössä tehdään myös lastensuojelutehtävät. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Perhesosiaalityötä tehdään lähipalveluna yhteistyössä lasten vanhempien, sosiaalityöntekijöiden, päivähoidon, perheneuvolan, kotipalvelun, koulutoimen, terveydenhuollon ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perheoikeudellisissa palveluissa hoidetaan lapsen elatusapuun, isyyden selvittämiseen ja tunnustamiseen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen sekä adoptioon liittyviä asioita. Palvelut on keskitetty Iisalmen sosiaalikeskukseen, jossa toimii kaksi lastenvalvoja-sosiaalityöntekijää. He tekevät työparityötä ja asiakkaat on jaettu kunnittain. Sosiaalityön tehtäväalue järjestää myös koulukuraattoripalvelut lähipalveluna Iisalmen kaupungin sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnan alueella sekä Ylä-Savon sosiaalipäivystyksen. Sosiaalipäivystys vastaa asukkaiden sosiaalipalvelujen tarpeeseen akuuteissa sosiaalihuollon hätätilanteissa. Sisältää lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön vastaanottopalveluja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluina sekä lasten psykiatrisin erikoissairaanhoidon vastaanottoja. Kts. Aikuispsykososiaaliset palvelut. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien monipuolistaminen Mittari: uusien tukiperheiden ja -henkilöiden määrä 2. Ehkäisevän ja varhaisen tuen vahvistaminen perhekeskuspalveluissa Mittarit: perhetyön resurssien määrä ja lapsiperheiden kotipalvelun käyttäjät 3. Perhehoidon resurssien ja perhehoitajien tuen vahvistaminen Mittarit: uusien perhehoitajien määrä ja toteutetut perhehoitajien tukipalvelut 4. Hoitoon pääsy Mittari: hoitoon pääsyn tunnusluvut 5. Tuottavuuden lisääminen Mittari: nettokustannus/asukas

Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso):

Tuottajan viesti tilaajalle: Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tehtäväalue: Koulupsykologi, koulupsyykkari ja ehkäisevän päihdetyön sairaanhoitaja siirtyvät psykososiaalisen kuntoutuksen yksikköön. Kaiken kaikkiaan painotetaan ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista. Psykiatriselta osastolta siirtyy osastonhoitajan virka lasten ja nuorten palveluihin, virka muutetaan yksikön apulaisosastonhoitajan viraksi. Sosiaalityön tehtäväalue Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset Sosiaalityön perhepalveluiden resursseissa ei muutoksia. Sosiaalipäivystys jatkaa edelleen koko Ylä-Savon alueella vakiintuneella toimintamallilla. Lastenkoti Taskukellon toiminta on vakinaistunut ja käyttöaste on korkea. Valtakunnalliset lastensuojelun laatusuositukset tulevat mahdollisesti voimaan 2014. Lastensuojelulain mukaisten palvelujen toteutumisen määräaikojen seuranta tulee valtakunnallisesti voimaan 2014 alusta. Oleelliset lisäykset/vähennykset Hoito- ja hoivapalveluista esitetään lapsiperheiden kotipalvelun siirtämistä sosiaalityön tehtäväalueen järjestettäväksi. Tähän ei ole varattu resursseja vuodelle 2014. Ennalta ehkäisevän perheiden sosiaalityön toimintamallin kehittämiseksi Kaste-hankehakemus yhdessä Itä-Suomen kanssa. Hankkeen kesto 2014-2016.

5.17 Perhepalvelut, Sonkajärvi

Tuottajan viesti tilaajalle: Lastensuojelun laitoshoito ja perhehoito on varattu olemassa olevien 8 asiakassijoitusten mukaan. Perhehoidon osuus 78 % sijoituksista. Ensisijaisesti pyritään käyttämään Lastenkoti Taskukellon palveluita. Perhetyötä vahvistetaan edelleen varhaisen tuen ja neuvolatiimin työhön. Mielenterveys- ja päihdepalvelut: Tärkeimmät toiminnalliset ja taloudelliset muutokset: Työntekijöitä siirtyy psykososiaalisen kuntoutuksen yksikköön, joka suurtuotteissa sijaitsee aikuispsykososiaalisissa palveluissa. Nuorten työryhmään on budjetoitu erikoistuva lääkäri koko vuodeksi, siirto tehty psykiatriselta osastolta. Päihdetyö yhdistetään hallinnollisesti muuhun toimintaan. Valtakunnallisiin tilastoihin lasketaan päihdetyön kustannukset lasketaan toteutuneiden suoritteiden suhteessa. Asiakkuuksissa 15 %:n pudotus muutosten myötä. Käyntejä ennustettu 815, joka on vuoden 2012 toteumaan nähden 200 käyntiä enemmän, mutta vuoden 2013 ennusteen mukainen. Vuonna 2014 odotetaan myös avoimien virkojen täyttyvän ja työntekijöiden palaavan perhevapailta.

5.18 Perhepalvelut, muut ulkokunnat

5.19 Suun terveydenhuolto, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Hammaslääkärin vastaanotot, Suuhygienistin vastaanotot, Hammashoitajan vastaanotot, Päivystys Lyhyt kuvaus Suun terveydenhuollon palveluihin sisältyvät: 1) väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta; 2) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 3) suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito; 4) potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen. Perusterveydenhuolto suun terveydenhuoltoa järjestäessään toimii yhteistyössä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon sekä sosiaalihuollon henkilöstön kanssa. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. Hoitoon pääsyn parantaminen Mittarit: peittävyys alle 18 -vuotiailla, hoitoon pääsyn tunnusluvut 2. Valinnan vapauden lisääminen Mittari: palveluseteliasiakkaiden lukumäärä Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso):

Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Suun terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi kehitetään hammaslääkärien ja suuhygienistien työnjakoa ja samalla selvitetään uusia palvelujen tuottamistapoja. Avoimien hammaslääkärivirkojen palkkakuluja on siirretty palvelusetelitoimintaan ja hammaslääkäri palvelujen ostoon. Uudet järjestämistavat Palvelusetelin käyttö vakiintuu seudullisesti ja määrärahaa lisätty vuoteen 2013 verrattuna. Oleelliset lisäykset / vähennykset Kahden hammashoitajan työpanos on vähennetty ja uuteen johtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyen lähiesimiehen tehtävä on vähennetty ja järjestellään uudelleen.

2.20 Suun terveydenhuolto, Sonkajärvi Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Avoimien hammaslääkärivirkojen palkkakuluja on osa siirretty palvelusetelitoimintaan ja hammaslääkäripalvelujen ostoon. Uudet järjestämistavat Palvelusetelin käyttö vakiintuu seudullisesti ja määrärahaa on lisätty vuoteen 2013 verrattuna. Oleelliset lisäykset / vähennykset Uuteen johtamisjärjestelmän käyttöönottoon liittyen seudullinen lähiesimiehen tehtävä on vähennetty ja järjestellään uudelleen.

2.21 Suun terveydenhuolto, muut ulkokunnat

2.22 Työterveyshuolto, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Lakisääteinen, ennaltaehkäisevä työterveyshuolto, Sairaanhoito Palvelun kuvaus: Sisältää ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. kustannukset katetaan toimintatuotoilla Mittari: nettokustannus 2. asiakasmäärän kasvattaminen Mittari: asiakasmäärä Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso):

Tuottajan viesti tilaajalle: KAIKKI KUNNAT Työterveyshuolto on mukana SavoSeitti - kehittämishankkeessa. Seitti on työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää työterveyshuollon toimivuutta ja vaikuttavuutta. Työterveyshuollon henkilöstön tehtäviä tarkastellaan tarkoituksena lisätä etenkin työterveyshoitajien työajankäyttöä laskutettavaan työhön työnjakoa kehittämällä. Avustavan henkilöstön tehtäviä tarkennetaan seudullisilla tehtävänkuvilla, työterveyshuollossa on oma avustava henkilöstö. Työterveyshuollon toimintaa suunnataan edelleen ennaltaehkäisevään toimintaan. Työpaikkaan ja työyhteisöön kohdistuvaa toimintaa ja ryhmätoimintaa lisätään. Myös työterveysneuvottelujen määrällinen kasvu sitoo merkittävästi työterveyshuollon lääkäri- ja työterveyshoitajaresurssia. Työterveyslääkäreiden vastaanottoaikoja on pidennetty ja näin käyntimäärät käytettävissä olevaan aikaan verrattuna vähenee. Työterveyshuollon henkilöstöresurssit pyritään turvaamaan seudullisesti. Riittävällä resursoinnilla mahdollistuu työpaikkojen/työolosuhteiden tuntemus sekä se mahdollistaa panostamisen ennaltaehkäisevään toimintaan "tulipalojen sammuttelun" sijasta. Työterveyshuollon toiminnan kustannukset katetaan toimintatuloilla. Työterveyshuollon hinnasto ja tuotteet tarkastetaan ja otetaan käyttöön 1.1.2014 alkaen. IISALMI Käynnit yhteensä 11480 = lääkäri 5250 + työterveyshoitaja 5650 + Työfysioterapeutti 380 + työterveyspsykologi 200. Työpaikkaselvitykset ja -käynnit yms. työyhteisötyö ja ryhmätoiminta tunteina: Lääkäri 120 tuntia, työterveyshoitaja 1400 tuntia, työfysioterapeutti 450 tuntia työterveyspsykologi 80 tuntia. Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Tilaselvittelyt käynnissä, nykyiset tilat ovat liian pienet toimintaan nähden ja hankaloittavat toiminnan toteuttamista. KIURUVESI Käynnit yhteensä 5610 = lääkäri 2050 + työterveyshoitaja 3080 + työfysioterapeutti 380 + työterveyspsykologi 100 Työpaikkaselvitykset ja -käynnit yms. työyhteisötyö ja ryhmätoiminta tunteina: Lääkäri 40 tuntia, työterveyshoitaja 900 tuntia, työfysioterapeutti 300 tuntia, työterveyspsykologi 80 tuntia. SONKAJÄRVI Käynnit yhteensä 1825 = lääkäri 825 + työterveyshoitaja 800 + työfysioterapeutti 175 + työterveyspsykologi 25 Työpaikkaselvitykset ja -käynnit yms. työyhteisötyö ja ryhmätoiminta tunteina: Lääkäri 24 tuntia, työterveyshoitaja 300 tuntia, työfysioterapeutti 150 tuntia ja työterveyspsykologi 20 tuntia VIEREMÄ Käynnit yhteensä 1685 = lääkäri 600 + työterveyshoitaja 710 + työfysioterapeutti 175 + työterveyspsykologi 25 Työpaikkaselvitykset ja -käynnit yms. työyhteisötyö ja ryhmätoiminta tunteina: Lääkäri 24 tuntia, työterveyshoitaja 300 tuntia, työfysioterapeutti 150 tuntia ja työterveyspsykologi 20 tuntia Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Vieremän terveyskeskuslääkärit eivät tee lainkaan työterveyshuollon vastaanottoa, tämä näkyy käyntimäärien vähenemisessä.

2.23 Vammaispalvelut, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Vammaisten palvelut (ei subjektiivista oikeutta): omaishoidontuki, vammaispalvelun tukipalvelut esim. sopeutumisvalmennus, viittomien opetus, välineet ja laitteet ym., SHL-kuljetukset. Vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut (VPL-laki): VPL-kuljetukset, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt, päivätoiminta Palveluasuminen (VPL-laki): perhehoito, vammaisten asumispalvelujen ostot Sosiaalityö ja palveluohjaus: henkilöstömenot ja asiakkaat yhteensä Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten avohoitoa tukevat palvelut: omaishoidontuki, Kehitysvammaisten tukipalvelut, eri-tyishuollon kuljetukset, poliklinikkapalvelut, asumisen ohjaus, päivätoiminta, työtoiminta Palveluasuminen: asumispalvelut, perhehoito Laitoshoito: Vaalijalan laitoshoito Lyhyt kuvaus: Vammaispalvelulain mukaan vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lakisääteisiä palveluja ovat vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, päivätoiminta ja asunnon muutostyöt. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat omaishoidontuki vammaisille ja kehitysvammaisille, sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu, sopeutumisvalmennus, välineet ja laitteet. Vammaispalvelujen tavoitteena on olla asiantuntevasti ja taloudellisesti vammaisille palveluja tuottava ja järjestävä kokonaisuus. Palveluja järjestetään sekä seutukunnallisesti että lähipalveluina normaalisuusperiaatteen mukaisesti. Sosiaalityöllä ja palveluohjauksella tuetaan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Asiakkaalle laaditaan palvelusuunnitelma yksilöllisen palveluntarpeen selvittämiseksi ja johdonmukaisen palvelukokonaisuuden turvaamiseksi. Kehitysvammahuollon tehtävänä palveluohjauksessa on huolehtia siitä, että perhe voi saada ohjausta kasvatustehtävässään lapsen kehitysvammaisuuden aiheuttamiin erityiskysymyksiin. Kehitys-vammahuollon palveluja ovat kehitysvammaisten laitoshoito, asumispalvelut, kehitysvammaisten poliklinikka-palvelut, työtoiminta, päivätoiminta, tilapäinen hoito, asumisenohjaus, koululaisten aamu-, iltapäivä- ja loma-ajantoiminta, kuntoutusohjaus, neuropsykiatrinen valmennus ja erityishuollonkuljetukset. Kehitysvammaisille asiakkaille laaditaan palvelusuunnitelman lisäksi yksilökohtainen erityishuolto-ohjelma, jossa määritellään myönnetyt erityishuollon palvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omissa kehitysvammaisten päivätoiminta yksiköissä järjestämme aikuisten kehitysvammaisten päivätoimintaa, 9 -vuotta täyttäneiden lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä 7 -vuotta täyttäneiden lomien aikaista toimintaa. Yksiköiden tavoitteena ja tarkoituksena on tukea ja ohjata eri-ikäisiä asiakkaita. Päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestetty itsenäisessä elämässä selviytymistä tukeva ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävä toiminta. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä järjestää kehitysvammaisille henkilöille tuettua, ohjattua ja autettua asumista omana toimintana. Lisäksi kehitysvammaisten asumispalveluja järjestetään ostopalveluna. Asumispalveluiden tavoitteena on tukea kehitysvammaisen henkilön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukevat asiakkaan itsenäisyyttä ja oman elämän hallintaa, auttavat arkielämän tehtävissä sekä kannustavat osallistumaan yhteiskunnan toimintaan.

Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. Kehitysvammaisten pitkäaikainen laitoshoito lakkaa vuoteen 2020 mennessä, joten tuetusti asuvien kehitysvammaisten määrä lisääntyy Mittarit: tuetusti asuvien kehitysvammaisten määrä ja laitoksessa asuvien kehitysvammaisten määrä 2. Päivätoimintayksiköissämme kehitysvammaisille päivätoiminnasta hyötyville mahdollistetaan tarveperustainen päivätoiminta Mittari: kehitysvammaisten päivätoiminnan asiakkaat / vastaako tarvetta / kustannukset 3. Vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun järjestäminen omana toimintana Mittari: omien avustajien määrä / kustannukset 4. Vammaispalvelujen asiakkaiden asumispalveluja kehitetään perhehoidon avulla sekä asumispalvelut järjestetään vastaamaan asiakkaan tarpeita Mittari: asumispalvelujen asiakasmäärät / asumispalveluyksiköt / perhehoitajien määrä Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso):

Tuottajan viesti tilaajalle: Vammaispalvelut (sis. ei subjektiiviset vammaisten palvelut, vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut, asumispalvelut) Kehitysvammapalvelut (sis. kehitysvammaisten avohoitoa tukevat palvelut (työ- ja päivätoiminta), kehitysvammaisten palveluasumisen ja laitoshoidon) Oleelliset uudet, toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä on vammaispalvelulain henkilökohtaista apua järjestetty asiakkaille työnantajamallina ja ostopalveluna. Uutena järjestämisperusteena alamme tuottamaan vammaispalvelulain henkilökohtaista apua omana toimintana työnantajamallin ja ostopalvelun lisäksi. Tämä omana toimintana järjestettävä henkilökohtainen apu järjestetään ensisijaisesti sisäisenä rekrytointina hyödyntäen työkierto- ja työn uudelleenjärjestelymahdollisuus. Tehtävään ei ole lakisääteistä pätevyys- ja koulutusvaatimusta. Töiden uudelleen järjestelyn kautta on kuitenkin mahdollista se, että henkilökohtaisiksi avustajiksi siirtyy lähihoitajia tai sairaanhoitajia ja tämän kautta saavutamme ammatillista osaamista henkilökohtaisen avun tuottamisessa. Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asuminen pyritään järjestämään kotiin annettavien palvelujen turvin siinä määrin kuin se on mahdollista. Vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen osalta kehitetään perhehoitoa lapsi ja aikuisasiakkaiden kohdalla. Perhehoitoa kehitetään yhdessä muiden SOTE kuntayhtymän tehtäväalueiden kanssa. Asumispalvelujen osalta kohdennetaan palvelu asiakkaan tarpeista lähtien. Palveluasumisessa voi kuitenkin tapahtua ennakoimattomia muutoksia. Uutena asiakasryhmänä vammaispalveluissa ovat erityislapset (autismi ja asperger). Ylä-Savon SOTE

kuntayhtymän alueelle aloitettiin suunnittelemaan v.2013 lasten yksikön perustamista. Näiltä osin suunnitelmat ovat kesken ja vuoden 2014 aikana lasten tilapäishoidon järjestämisen osalta on keskeistä miettiä, kuinka jatkossa tilapäishoito järjestetään. Kehitysvammaisten lasten intervallihoidon järjestäminen omassa lasten yksikössä vähentäisi tilapäisiä laitoshoitojaksoja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kuntien alueella. Perhehoitajia rekrytoimalla pyritään vähentämään lasten tilapäisiä laitoshoitojaksoja ja näitä perheitä rekrytoidaan edelleen ja perhehoidon kehittäminen vammaispalveluissa on olennaista vuoden 2014 aikana. Kehitysvammahuollon tavoitteena on laitoshoidon käytön vähentäminen avohuollon palveluja kehittämällä. Kehitysvammaisten ja vammaisten palvelusuunnitelmien yhteydessä huomioidaan ensisijaisesti normaalit palvelut ja mikäli ne eivät täytä palvelun tarvetta, niin tällöin järjestetään palvelut erityislain mukaan. Tässä yhteydessä on huomioitava asiakkaan taidot ja kyvyt ja palvelut joita hän tarvitsee arjessa selviytyäkseen. On tärkeää ettei palvelujen kautta passivoida asiakasta liiallisen avun tarpeeseen vaan tuetaan olemassa olevia taitoja. Kehitysvammaisten päivätoiminta sisältää aikuisten päivätoiminnan lisäksi 9 -vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä 7 -vuotta täyttäneiden kehitysvammaisten koulujen loma-ajan toiminnan. Kuntayhtymän omissa asumisyksiköissä tarkastellaan sitä, että kehitysvammainen asuu taitojensa vastaavassa asumismuodossa ja tämä on toteutunut, mutta siihen edelleenkin kiinnitetään huomiota. Kiertoa ohjatusta asumisesta tuettuun asumiseen pyritään nopeuttamaan. Kuntayhtymän ainutta autetun asumisen yksikköä (yövalvottu Huitulanharjun palvelukoti) markkinoidaan SOTE-kuntien iäkkäiden kehitysvammaisten asumisyksikkönä. Oleelliset lisäykset / vähennykset: Vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelujen osalta on nähtävissä kustannusten osalta kasvua asiakasmäärien lisääntyessä. Tähän ovat vaikuttaneet asiakkaiden kuntoisuuden heikkeneminen sekä asiakasryhmä nuorista, jotka ovat aikuisuuden kynnyksellä ja tarvitsevat opintojen jälkeen asumispalveluja itsenäistyäkseen omaan asuntoon. Talousarvion laadinnan osalta voidaan todeta, että tällä hetkellä asumispalveluissa on enemmän asiakkaita kuin mitä määrärahavaraus vuodelle 2014 on tehty. Palveluasumisessa voi kuitenkin tapahtua ennakoimattomia muutoksia suuntaan ja toiseen ja tästä syystä talousarvio on laadittu asumispalvelujen osalta hyvin pitkälle vuoden 2013 mukaan. Vammaispalveluissa kustannusten nousuun edelleen näyttäisi vaikuttavan henkilökohtaisen avun lakimuutos, joka tuli voimaan vuonna 2010. Asiakkaille on aiemmin myönnetty henkilökohtaista apua alle 30 tuntia. Laki muuttui siten, että tuntimäärän minimiksi määräytyi 30 tuntia ja tähän muutoksen vedoten asiakkaat ovat hakeneet ja tulevat hakemaan lisätunteja henkilökohtaisen avun määrään saadakseen 30 tuntia. Lisäksi henkilökohtaisen avun osalta lisäyksenä jatkossa tulee olemaan henkilökohtaisten avustajien palkkakustannukset, joiden osalta asiakkaille maksettavista avustuksista palkka menot kustannetaan. Eli aiemmin avustettavalle on maksettu avustus ja avustettava itse toiminut työnantajana. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kustannukset ovat myös osaltaan lievässä kasvussa ja tässä ryhmässä alkavat näkyä ikäihmiset, joiden osalta sairaudet yhdistettynä liikkumisen vaikeuteen oikeuttavat VPL- matkoihin. Tämä linjaus on nähtävissä hallinto-oikeuksien ratkaisuissa, jotka koskevat kuljetuspalveluja. Mikäli ikäihminen on oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin on ne myönnettävä vammaispalvelulain mukaan eikä sosiaalihuoltolain mukaisina matkoina. Työkeskusten säätiöittämisen vuoksi kunnittain on perustettu uudet kustannuspaikat kehitysvammaisten työtoiminnan ostamista varten. Talousarvion osalta Ylä-Savon Toimi-työvalmennussäätiön määrärahavarauksiin on tullut muutoksia vuodelle 2014. Kehitysvammaisten työtoiminnan järjestämisen kustannukset nousevat verraten vuoteen 2013.

2.24 Vammaispalvelut, Sonkajärvi

Tuottajan viesti tilaajalle: Vammaispalvelut (sis. ei subjektiiviset vammaisten palvelut, vaikeavammaisten kotona selviytymistä tukevat palvelut, asumispalvelut) Kehitysvammapalvelut (sis. kehitysvammaisten avohoitoa tukevat palvelut (työ- ja päivätoiminta), kehitysvammaisten palveluasumisen ja laitoshoidon) Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset: Kehitysvammahuollossa tavoitteena, että asiakkaat hoidettaisiin ja avun tarve pystyttäisiin turvaamaan avopalveluilla, eikä jatkuvan laitoshoidon tarve lisääntyisi. Sonkajärvellä laitoshoitoon pitkäaikaisesti sijoitettuja kehitysvammaisia henkilöitä on kaksi. Kuntoutusjaksoja Vaalijalassa järjestetään seitsemälle ja näiden määrään ja tarpeeseen tulee kiinnittää huomiota, etsien vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kehitysvammaisten päiväkeskus Pirtissä päivätoiminnan sisältöä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita painottaen kuvakommunikaation käyttöä. Työkeskus tyyppisistä töistä (höylääminen, huonekalujen entisöinti) luovutaan, koska ne ovat liian vaativia asiakkaiden toimintakykyyn nähden. Oleelliset lisäykset / vähennykset: Vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun käyttö lisääntyy ja vaikeavammaisen palveluasumisessa on kolme asiakasta, joka osaltaan tulee kasvattamaan ostopalvelujen menoja vuodelle 2014. Ylä-Savon Toimi-työvalmennussäätiön kautta järjestettävän kehitysvammaisten työtoiminnan kustannukset määrärahojen osalta kasvoivat kolminkertaisesti verraten vuoteen 2013. Kehitysvammaisten työtoiminnassa

on Sonkajärvellä kuusi henkilöä. Päiviä Toimi-Säätiöltä ostetaan 880 päivää, joista määrärahan tarve määräytyy ja tarve kasvanut. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ostetaan Sonkajärven kunnan opetustoimesta. Mäntylän ohjatun ja tuetun asumisyksikön asukkaiden hoitoisuuden lisääntymisen ja ikääntymisen vuoksi ostetaan yöpartiotoimintaa tarvittaessa. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten kustannukset ovat nousussa asiakasmäärien kasvun vuoksi.

2.25 Vammaispalvelut, muut ulkokunnat

2.26 Vastaanotto, kaikki kunnat Palvelun sisältö: Lääkäripalvelut, Hoitajapalvelut, Akuuttivastaanotto, Tartuntataudit, Poikkeusolojen hankinnat, Terveyskeskus päivystys, Yhteispäivystys (sisältää erikoissairaanhoidon päivystyksen), Ravitsemusneuvonta, Iisalmen sairaalan sairaskertomusarkisto, Neuvolatoiminta (sis. Äitiysneuvola, Perhesuunnittelu, Lastenneuvola, kohdennettu terveysneuvonta), Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palvelun kuvaus: Suurtuote sisältää sairaanhoitopalvelut perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, terveysneuvonnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä seulontatutkimukset. Perusterveydenhuolto on väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja sen osana terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia, suun terveydenhuoltoa, lääkinnällistä kuntoutusta, työterveyshuoltoa, ympäristöterveydenhuoltoa sekä päivystystä, avosairaanhoitoa, kotisairaanhoitoa, kotisairaala- ja sairaalahoitoa, mielenterveystyötä ja päihdetyötä siltä osin kuin niitä ei järjestetä sosiaalihuollossa tai erikoissairaanhoidossa; perusterveydenhuollosta voidaan käyttää myös nimitystä kansanterveystyö. Erikoissairaanhoito on lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisalojen mukaisia sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen, hoitoon, ensihoitoon, päivystykseen ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia terveydenhuollon palveluja. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: 1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus; 2) sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen; 3) ohjaus, jolla tuetaan potilaan hoitoon sitoutumista ja omahoitoa; 4) erityistä tukea, tutkimusta ja hoitoa tarvitsevan potilaan terveysongelmien varhainen tunnistaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaaminen. Sairaanhoito toteutetaan potilaan lääketieteellisen tai hammaslääketieteellisen tarpeen ja käytettävissä olevien yhtenäisten hoidon perusteiden mukaisesti. Hoito toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja yhteistyöllä. Hoito toteutetaan avohoidossa silloin, kun se on potilasturvallisuus huomioon ottaen mahdollista. Toiminta sisältää valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat. Terveysneuvonta on raskaana olevien naisten, lasta odottavien perheiden sekä alle oppivelvollisuusikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalveluita, jotka tuotetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksesta, lastensuojelusta ja muusta sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Terveysneuvonta sisältää: 1) sikiön terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin sekä raskaana olevan ja synnyttäneen naisen terveyden määräajoin toteutettava ja yksilöllisen tarpeen mukainen seuranta ja edistäminen; 2) lapsen terveen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta ensimmäisen ikävuoden aikana keskimäärin kuukauden välein ja sen jälkeen vuosittain sekä yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) lapsen suun terveydentilan seuranta vähintään joka toinen vuosi;

4) vanhemmuuden ja perheen muun hyvinvoinnin tukeminen; 5) lapsen kodin ja muun kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyden edistäminen; 6) lapsen ja perheen erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä lapsen ja perheen tukeminen ja tarvittaessa tutkimuksiin tai hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on neuvolapalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä Kouluterveydenhuollon palvelut ovat perusopetusta antavien oppilaitosten oppilaille. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan työelämään tutustuttamisen aikainen terveydenhuolto. Kouluterveydenhuollon palveluihin sisältyvät: 1) kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein; 2) vuosiluokittain oppilaan kasvun ja kehityksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen; 3) oppilaan vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen; 4) oppilaan suun terveydenhuolto, johon sisältyvät suun terveystarkastukset vähintään kolme kertaa ja yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 5) oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekä pitkäaikaisesti sairaan lapsen omahoidon tukeminen yhteistyössä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen; 6) oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeelliset erikoistutkimukset. Kunnan on kouluterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä vanhempien ja huoltajien kanssa sekä muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto. Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät: 1) oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein; 2) opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti; 3) terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien; 4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen. Opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestäessään toimitaan yhteistyössä alaikäisen opiskelijan vanhempien ja huoltajien, muun opiskelijahuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. Hoitoon pääsyn ja palvelujen peittävyyden parantaminen Mittari: hoitoon pääsyn tunnusluvut ja jonoseurantatiedot 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiset hoitoprosessit Mittarit: kokonaispeittävyys ikäryhmittäin ja terveyskeskusten vastaanottotoiminnassa ja käyntituottavuus ammattiryhmittäin vastaanottotoiminnassa

3. toiminnan sopeuttaminen päivystysasetuksen mukaiseen toimintaan Mittari: päivystystoiminnan prosessisuunnitelma Palvelujen kysyntä ja kustannukset (kuntayhtymätaso):

Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Yhteispäivystyksen toiminnasta on karsittu pois ns. II-päivystäjän työpanos (arki 10 18). Väestön hoidonsaatavuutta on parannettu Iisalmen terveyskeskukseen perustetulla akuuttivastaanotolla, joka on kyennyt tuottamaan terveyspalveluja aikaisempaa tehokkaammin. Asiakkaiden jonotusaikoja on kyetty lyhentämään toimivamman lääkäri-hoitaja työnjaon tuloksena. Akuuttivastaanottotoimintaa resursoidaan kustannusneutraalisti yhteispäivystyksestä (1,5 sh) sekä Iisalmen terveyskeskuksen ajanvarausvastaanotolta (lääkäri ja 1,15 sh). Akuuttivastaanotto on tukenut terveyskeskuksen aluehoitajien työtä tuottamalla tarvittavat lääkärikonsultaatiopalvelut aikaisempaa joustavammin.

Ajanvarausvastaanoton palveluntuoton tehokkuuteen tähtääviä muutoksia tehdään lisää 2014 vuoden aikana. Kansalaisten joustava hoitoon pääsy ja ajanvarausvastaanoton tarkoituksenmukainen palveluntuotanto tulee taata. Asiakkuuksien hallintaan on panostettava aiempaa enemmän. Pieni osa väestöstä käyttää suurimman osan tuotetusta palvelusta. Ns. suurkäyttäjä-asiakkaiden profilointi ja järkevä palveluntuotanto vapauttaa resursseja muun väestön palvelujentuotantoon. Vastaanottopalvelujen kehittämisen edellytyksenä ovat riittävät lääkäri- ja hoitajatyöpanokset. Lakisääteiset neuvolapalvelut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalvelut tuotetaan vastaanoton resursseista, joka johtaa ajanvarausvastaanoton palveluntuoton alittumiseen. Terveysneuvonta tuottaa asetuksen mukaisia palveluja neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon työalueilla v. 2014 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kunnissa. Oleelliset lisäykset/vähennykset Tiukan budjettitilanteen johdosta yhteispäivystyksen viikonlopun ns. II-päivystäjä on supistettu budjettia laadittaessa pois (lauantai+sunnuntai 9-17). Suunnitellulla vähennyksellä saavutetaan n. 100 000 euron vuotuinen säästö. Säästötoimenpiteen jälkeen on ilmeistä, ettei yhteispäivystys kykene tuottamaan kuin kiireellisen hoidon. Nykyisen päivystyksen käytön on muututtava edelleen tiukempaan hoidon ensiarvioon perustuvaksi (=hoidonsaannin rajoittaminen käsittämään vain välitöntä hoitoa). Vastaanottopalveluista on Iisalmen osalta vähennetty säästövaatimuksen mukaisesti 1,5 lääkärityövuotta. Säästöjen jälkeen budjetissa on varattu palkka 10,5 lääkärille. Lääkärimitoitus on säästöjen jälkeen alle valtakunnallisten suositusten. TK lääkäreiden palkankorotus on otettu huomioon talousarviota laadittaessa. Asetuksen mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia. Ulkokuntalaisten opiskelijoiden käynnit on lisätty opiskelupaikkakunnan suoritteisiin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa vuonna 2012 käyttöön otettu nuorten päihdemittari (ADSUME) on lisännyt jonkin verran käyntejä. Terveysneuvonnassa jälkitarkastusten siirto lääkäreiltä terveydenhoitajille vapauttaa jonkin verran lääkäreiden työaikaa käytettäväksi muuhun vastaanottotoimintaan. Ostopalveluiden hankintakustannuksia on saatu kilpailutuksen kautta vähennettyä (mammografiat). Hpv -rokotukset aloitetaan 2013 2014, mikä aiheuttaa ylimääräisiä rokotuskäyntejä oppilaalle. Tämä näkyy lisääntyneinä käynteinä siirtymävaiheessa sekä jatkossa rokotusohjelman mukaisina uusina rokotuskäynteinä. Potilastietojen sähköisen arkiston käyttöön siirtymiseen varautuminen tarkoittaa mm. henkilökunnan kouluttamista, mikä saattaa vähentää tilapäisesti käyntejä. Uudet järjestämistavat Ajanvarausvastaanoton lääkäriresurssivajeen ratkaiseminen on erittäin tärkeää. Mikäli resurssivajetta ei kyetä hoitamaan rekrytointiin panostamalla, on mietittävä esim. monituottajamallia. Ajanvarausvastaanoton lääkäripalvelunostot tapahtuvat osin monien sopimusten kautta. Kokonaisuudenhallinnan kannalta suurempien kokonaisuuksien muodostaminen olisi tärkeää sopimushallinnan helpottamiseksi. Matalariskisten raskauksien ja säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset on siirretty lääkäreiltä terveydenhoitajille syyskuusta 2013 alkaen. Työntekijät tekevät tarvittaessa työtä myös seudullisesti. Terveysneuvonnassa aloitetaan lastenneuvolassa ryhmäneuvolatoiminta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) ryhmäohjaajakoulutuksia jatketaan edelleen ja osaamista vahvistetaan kaikkien SOTE kuntien äitiysja lastenneuvoloiden käyttöön. Perhevalmennuksen sisällöt uusitaan huomioiden kuntien paikalliset tarpeet ja yhteistyöverkostot. Kutsuntatarkastukset toteutetaan kaikissa SOTE kunnissa yhdenmukaisesti siten, että myös lääkärien suorittamat kutsuntatarkastukset pyritään suorittamaan opiskeluterveydenhuollossa (sisältäen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksen). 3.27 Vastaanotto, Sonkajärvi

Tuottajan viesti tilaajalle: Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Sonkajärvelle on sovittu 2,5 lääkärin työpanos. Lääkäriostopalveluita pyritään välttämään. Sonkajärven kunnan väestöpohjalla tämä tarkoittaa n. 1800 potilasta / lääkäri. Lääkäripalveluiden taso ylittää selvästi Iisalmen tason, jossa yhdellä lääkärillä on hoidettavana yli 2200 potilasta. Sonkajärvellä olisi siis em. mitoitus huomioiden n. 20 % enemmän lääkärityövoimaa kuin Iisalmessa. Röntgentoiminta jatkaa Sonkajärvellä 1 päivän viikossa. Pienen toimintayksikön palveluntuoton ylläpitäminen on osoittautunut vaikeaksi. Virkalääkäreiden poissaolojen aikana sijaistyövoimaa on ollut saatavilla vain ostopalveluna. Ostopalvelun käyttö aiheuttaa budjetoitua kulutasoa suuremman kustannuserän. Tiukat budjettivaatimukset estävät sijaisten käytön. Iisalmen vastaanoton lääkäreiden viroista osa on täyttämättä, jonka vuoksi Iisalmen terveyskeskuksen lääkärityöpanosta ei voida käyttää Sonkajärven tk:n sijaistyövoimana.

3.28 Vastaanotto, muut ulkokunnat

3.29 Hallinto Palvelun sisältö: Yhtymävaltuusto, Yhtymähallitus, Yksilöjaosto, Ympäristöltk, Tarkastusltk, Rahoitus, Palkka- ja henk.hallinto, Rekrytointi, Luottamusmiestoiminta, Työsuojelu, Sissitoiminta, Välinehuolto, Lääkehuolto, Hallinto, Röntgen, Talouspalvelut, Siivouspalvelut, Ruokapalvelut, Hankinta- ja logistiikka, Asunnot, Tie-tohallinto, Kiinteistöhuolto, Sairaalatekninen huolto, Asianhallinta, Viestintä, Tietosuoja, Pegasos-tiimi, Tyhjät toimitilat, Hankkeet: Kotihoidon hanke, Terveempi-Itä Suomi -hanke ja Assi-hanke Lyhyt kuvaus: Kuntayhtymän hallinto vastaa strategisesta suunnittelusta ja pidemmän aikavälin kehittämislinjausten valmistelusta. Siinä keskeisiä asiakirjoja ovat yhtymän strategia ja asetuksen edellyttämä järjestämissuunnitelma. Hallinto käy palvelusopimusneuvottelut jäsenkuntien kanssa ja vastaa taloussuunnitelman valmistelusta ja suunnitelman toteutumisen seurannasta. Lisäksi hallinto vastaa kuntayhtymän suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmistä ja niiden kehittämisestä. Hallinto ohjaa, koordinoi ja sovittaa yhteen yhtymän vastuu- ja tehtäväalueiden toimintaa ja tukee niitä sekä huolehtii kuntayhtymän ja sen yksiköiden edunvalvonnasta ja konserniohjauksesta. Hallinto vastaa myös kuntayhtymän päätöksenteon valmistelusta ja keskitettyjen viranomais- ja hallintotoimien hoitamisesta. Tavoitteena on tukea kaikkia kuntayhtymän toimielimiä ja vastuualueita toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden kehittämisessä. Rakennettaessa uutta organisaatiota painopisteenä on sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen. Keskeiset toiminnalliset tavoitteet ja mittarit (kuntayhtymätaso) 1. Sähköisen kokouskäytännön käyttöönotto Mittari: sähköinen kokouskäytäntö käytössä 2. Selvitys Koljonvirran sairaalan jatkokäytöstä Mittari: Esiselvitys 3. Selvitys yhteistyössä jäsenkuntien kanssa tukipalveluiden seudullisista tuottamistavoista Mittari: Selvitys 4. Kannustava ja oikeudenmukainen esimiestyö Mittarit: Laajan esimieskoulutuskokonaisuuden loppuun saattaminen, Esimiespäivät 2 x vuodessa, esimiehille sisäistä koulutusta, työturvallisuuskoulutukset (8xvuosi), johtamisessa ja esimiestyössä hyödynnetään riskien arviointi järjestelmää (4Ks) 5. Ammattitaitoisen henkilöstön sitoutuminen ja saatavavuus Mittarit: Rekrytointitapahtumiin osallistuminen ja uusien rekrytointikanavien hyödyntäminen, olemassa olevan rekrytointijärjestelmän (Kuntarekry) käyttäminen kattavasti, vakinaisten työsuhteiden lisääminen ja määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen, sisäisten sijaisten (sissi) yksikön vahvistaminen ja vakinaisen henkilöstön joustava käyttäminen sijaisuuksissa 6. Osaava ja oma-aloitteinen sekä työkykyinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Hyvinvoivat työyhteisöt sekä turvalliset ja kannustavat työyksiköt. Mittarit: Työterveyshuollon toiminnan painopisteen siirtäminen enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan, osatyökykyisten työntekijöiden työurien jatkaminen henkilökohtaisena avustajana /

avustajien määrän lisääminen, yksityiskonsultaatiot käytössä pitkittyneissä sairauslomissa työterveyshuollon kautta, riskien arviointiin ja hallintaan perustuva toiminnan suunnittelu käytössä, varhaisen tuen mallin tehokkaasti käytössä, esimiesten mentorointi käytössä, tarkoituksenmukaiset työyhteisön työnohjauskäytännöt käytössä, säännölliset ja dokumentoidut työpaikkakokoukset, säännölliset ja dokumentoidut kehityskeskustelut 7. Kannustava palkitseminen sekä oikeudenmukaiset ja harmonisoidut palvelussuhteen ehdot Mittarit: Tulospalkkauksen käytön laajentaminen, etätyön käyttömahdollisuuden laajentaminen ja uusien joustavien työaikamuotojen käyttöön ottaminen

Tuottajan viesti tilaajalle: Hallinto- ja tukipalvelut sisältävät maisemamallin suurtuotteessa hallinnon, talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, tukipalveluina siivous-, ruoka- ja kiinteistönhuollon sekä sairaalateknisen huollon ja tietopalvelut. Hallinnon ja tukipalvelujen osuus on yhteensä 13 milj.. Lisäksi suurtuotteeseen kuuluvat lääkinnällisistä tukipalveluista röntgen, jonka osuus on 7 milj.. Hallinto- ja talouspalvelut Oleelliset toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Hallintopalveluissa otetaan käyttöön sähköinen kokouskäytäntö. Hallintopalvelujen toiminta sekä hallintosihteereiden tehtävät tarkistetaan kuntayhtymän organisaatiomuutosten mukaisesti. Kokoukset: yhtymähallitus 15 + 5 kokousta, yhtymähallituksen jaosto 10 kokousta ja yhtymävaltuusto 4 + 1 kokousta.