SOSIAALIPÄIVYSTYS OSANA UUDISTUVAA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA Ohjaus ja täytäntöönpano Ylitarkastaja Elina Uusitalo, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin elinoloihin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma vuosille 2016 2019 Valviran ja aluehallintovirastojen (AVI) vuosille 2016 2019 laatima ohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta Valvontaa kohdistetaan kolmeen kokonaisuuteen 1) palveluiden rakenteet sekä hoito- ja hoivaketjut, 2) palveluiden saatavuus sekä 3) palveluiden sisältö ja laatu 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 2
Suunnitelmaperusteinen valvonta Valvontamenetelmät: painotus ennakoivassa valvonnassa omavalvonnan tuki ja varmistaminen alueelliset tilaisuudet sekä ohjaus- ja arviointikäynnit vuorovaikutteiset ja ratkaisukeskeiset neuvottelut/tapaamiset informaatio-ohjaus Omavalvonnan tuki ja varmistaminen: Omavalvonnan varmistaminen aina muun valvonnan yhteydessä Vuonna 2017 järjestetään 3 alueellista omavalvontaseminaaria Omavalvonta läpileikkaavana kaikessa valvonnassa 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 3
Suunnitelmallisen valvonnan painopistealueet vuonna 2017 Päivystystoiminta a) Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut a) Kiireettömään hoitoon pääsy a) sekä lastensuojelun a), täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen b) määräajat Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut c) Itsemääräämisoikeuden toteutuminen kehitysvammahuollossa a) ------------------------------------------------------------------------------------------- ------------------------- a) painopisteen valvonta jatkuu vuodelta 2016 b) toimeentulotuen perusosan valvonta päättyy vuonna 2016 c) uusi painopiste vuodelle 2017, jatkuu vuodelle 2018 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 4
Sosiaalipäivystyksen ohjaus ja valvonta Tausta: STM-Valvira kysely sosiaalipäivystysyksiköihin STM/Valvira toteuttivat kyselyn sosiaalipäivystysyksiköille maaliskuussa 2016, 44 yksiköstä saatiin 30 vastausta Ei yhtenäistä sosiaalipäivystyksen järjestämisen tapaa 9 sosiaalipäivystysyksikössä on aktiivityötä ympäri vuorokauden joka päivä Yleisin virka-ajan ulkopuolinen malli on osittainen aktiivityönä tehtävä päivystys yhdistettynä varallaolona toteutettavaan päivystykseen Harvaan asutuilla seuduilla myös täysin varallaolona toteutettava virkaajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys Etupäivystäjä/takapäivystäjä malli -> esim. ensi- ja turvakodin työntekijä etupäivystäjä ja kunnassa sosiaalityöntekijä takapäivystäjänä Sosiaalipäivystysyksiköissä noin 50 % mahdollisuus työparityöskentelyyn 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 5
Sosiaalipäivystysten toimitiloista suurin osa toimii omana yksikkönään sosiaalitoimen tiloissa tai poliisilaitosten yhteydessä. Muutama sosiaalipäivystys sijaitsee sairaalan yhteydessä Suurimpaan osaan sosiaalipäivystyksiä yhteydenotot tapahtuvat hätäkeskusten tai jonkun muu viranomaisen kautta Osaan sosiaalipäivystysyksiköitä on oma asiakasnumero Muutamissa sähköisen asioinnin mahdollisuus Virve on käytössä 19 sosiaalipäivystysyksikössä Yhteistyö muiden viranomaisten (hätäkeskus, poliisi, terveydenhuolto) sujuu pääsääntöisesti hyvin Terveydenhuollon kanssa yhteistyö ollut vähäisempää tärkeäksi nähdään yhteistyö erityisesti ensihoidon kanssa 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 6
Sosiaalipäivystysten näkemyksiä sosiaalipäivystyksen kehittämiseen ja yhteispäivystykseen terveydenhuollon kanssa Suurimmalla osalla sosiaalipäivystyksistä ei ollut kokemusta terveydenhuollon kanssa järjestetystä yhteispäivystyksestä ja vastaajille oli epäselvää, mitä yhteistyöllä terveydenhuollon päivystyksen kanssa tarkoitetaan. Kokemuksia yhteistyöstä yhteispäivystyksestä terveydenhuollon kanssa oli neljällä sosiaalipäivystyksellä. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina terveydenhuollon puolella sosiaalipäivystykset näkevät ensihoidon. Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon päivystyksen yhdistymistä pohtiessa useat sosiaalipäivystykset toivat esiin, että päivystysten fyysisellä sijainnilla ei ole niinkään merkitystä, vaan sillä, että yhteistyö ja konsultaatio toimivat toimipaikasta riippumatta Mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon päivystysten yhdistymisen hyvinä puolina sosiaalipäivystykset mainitsivat etenkin sen, että kaikki palvelut olisivat saman katon alla silloin, kun henkilö tarvitsee sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluja akuutisti. (Akuutti) päihde- ja mielenterveystyö on sosiaalipäivystysten näkökulmasta sellainen terveydenhuollon osa-alue, jonka suuntaan yhteistyötä tulisi erityisesti kehittää. Sosiaalipäivystysten näkökulmasta sosiaalipäivystyksen yhteyteen tulisi jatkossa yhdistää kriisipäivystys tai kehittää muutoin sosiaalipäivystäjien kriisityön osaamista. Useissa sosiaalipäivystyksissä virka-ajan ulkopuolella ei ole mahdollisuutta työpariin Sosiaalipäivystysten näkökulmasta huolta aiheuttaa myös se, minkälaiseksi sosiaalipäivystyksen asema johtaisi osana terveydenhuollon päivystystä? 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 7
Ohjaus- ja arviointikäynnit v. 2016-2017 Omavalvonta Palveluiden saatavuus Palvelutarpeen arviointi ja kiireellisyysluokitus Psykososiaalisen tuen saatavuus Omavalvonta sekä laadun ja toiminnan seurantaindikaattorit 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 8
Ohjaus- ja arviointikäynnit 2016-2017 Sosiaalipäivystyksen saatavuus ja saavutettavuus Yhteydenotot pääasiassa hälytyskeskuksen kautta Osaan päivystyksistä ei yleensä mahdollisuutta saada suoraan yhteyttä varsinkaan virka-ajan ulkopuolella, yhteystiedot vaikeasti löydettävissä Sosiaalipäivystyksen omavalvontasuunnitelman puuttuminen/puutteet Yhteneväisiä kiireellisyysluokituksia ei ole Yhteistyö terveydenhuollon kanssa vähäistä Päivystystyö painottuu lastensuojeluun Sosiaalihuollon palvelutarpeesta ilmoittaminen edellyttää palvelutarpeen tunnistamista Toimitilat eivät välttämättä palvele yhteistyötä Haasteellisia tilanteita; iäkkäiden kotiuttaminen ja kotihoidon saatavuus viikonloppuisin ja öiseen aikaan 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 9
Ohjaus- ja arviointikäynneillä esiin nousseet kehittämiskohteet Kotiuttaminen Erityisesti virka-ajan ulkopuolella Yhteys kotikunnan sosiaaliviranomaisiin esim. kotipalvelun järjestämiseksi Sosiaalipäivystys profiloituminen kunnan kaikkiin asukkaisiin Varhaisen puuttumisen näkökulmasta päivystyksen sijoittaminen poliisilaitokselle ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Psykososiaalisen työn osaaminen Tavoitettavuus Poliisi edellyttää, että virka-apupyyntö tulee faksilla, mutta työntekijällä ei ole kotona faksia 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 10
jatkuu Yhteistyön laajentaminen poliisista terveydenhuoltoon Yhteistyö poliisin kanssa kuitenkin tarpeen ja siitä on hyviä kokemuksia Tarvittaessa toinen sosiaalityöntekijä työpariksi kotikäynnille Selkeät sopimukset terveydenhuollon ja poliisin kanssa toimintakäytännöistä Lastensuojeluilmoitukset Iäkkään henkilön huolenpito ja hoitovastuu Päihtyneen henkilön huolenpito ja hoitovastuu 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 11
Hyviä kokemuksia Päivystysyksikön yhteistyö kotiutustiimin kanssa (TYKS) Yhteistyö sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja päihdetyöntekijän kesken (Malmin päivystysyksikkö) Essote monitoimijapäivystys Sairaalan somaattisen alueen sosiaalityöntekijöiden osallistuminen päivystykseen (Tulossa 2018 alusta SiunSote) Kiireellisten työtehtävien vastaanotto Tehtävien siirto virka-aikana toimiville viranomaisille 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 12
Ikääntyneen väestön tarpeet päivystyksessä Ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, vanhuspalvelulaki) annetun lain 25 :ssä säädetään terveydenhuollonammattihenkilölle, kunnan sosiaalitoimen, alueen pelastustoimen, hätäkeskuksen tai poliisin palveluksessa olevalle velvollisuus ilmoittaa kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä. Lisäksi vanhuspalvelulain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle iäkkään henkilön kotiuttamisesta terveydenhuollon laitoshoidosta. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen kotiuttamista. 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 13
Omavalvonta SHL 47 Sosiaalihuollon toimintayksikön tai muun toimintakokonaisuudesta vastaavan tahon on laadittava omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Suunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä, sen toteutumista on seurattava säännöllisesti ja toimintaa on kehitettävä asiakkailta sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Omavalvontasuunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja seurannasta voidaan säätää tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 14
Omavalvontasuunnitelmasta Toiminta-ajatus: kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa Keskeisimmät yhteistyökumppanit asiakasryhmä(t), jolle palvelua tuotetaan riskit arvioitava nimenomaan suhteessa asiakasturvallisuuteen Mitkä ovat toimintaperiaatteet (palvelulupaus) Riskinhallinta: palveluun/toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan ja miten todetut riskit ehkäistään ja/tai korjataan nopeasti Kuvattava menettelytavat, miten toimitaan, jos palvelussa tapahtuu asiakasturvallisuushaitta Riskinhallinnan työnjako: johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa asiakasturvallisuuteen liittyvistä asioista Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen 19.9.2017 Tekijän nimi tähän 15