VIRANOMAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMISPROJEKTIN TOIMINTA VUONNA 2000

VIRANOMAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMISPROJEKTIN TOIMINTA VUONNA 2000 Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti 15.3.2001

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu VIRANOMAISYHTEISTYÖN KEHITTÄMISPROJEKTIN TOIMINTA VUONNA 2000 1. PROJEKTIN TEHTÄVÄT...3 2. PROJEKTIN PERUSTAMINEN JA HALLINNOLLISET JÄRJESTELYT...3 3. HENKILÖSTÖ...4 4. PROJEKTIN KUSTANNUKSET...5 5. TIETOJEN HALLINTAAN JA TIETOSUOJAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET...6 6. TIETOKANNAN KÄYTTÖ YRITYSTOIMINNAN KARTOITUKSEEN JA RISKIANALYYSIIN7 7. TIETOKANNAN KÄYTTÖ YHTEISTYÖVIRANOMAISTEN TIETOPALVELUUN...9 8. TUTKIMUKSET JA KARTOITUKSET...12 VENÄLÄISTAUSTAISIIN YRITYKSIIN LIITTYVÄ TALOUSRIKOLLISUUS...12 SAATTOHOITOILMIÖÖN KOHDISTUVA TUTKIMUS...13 UUSIEN YRITYSTEN TAUSTAT JA KÄYTTÄYTYMINEN...14 RAKENNUSALAN HARMAA TALOUS JA KUITTIKAUPPAILMIÖ...14 VALMISTEVEROHANKE...14 DATAKOMPONENTTIHANKE...15 POLIISIN TIETOON TULLEIDEN TALOUSRIKOSJUTTUJEN ANALYYSI...15 9. VIRANOMAISYHTEISTYÖN JA TALOUSRIKOSTORJUNNAN TILANNEKARTOITUS...15 10. PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT VUODELLE 2001...16 PROJEKTIN YHTEYSTIEDOT Osoite: Paasivuorenkatu 5 B 5. kerros, 00530 Helsinki Puhelin: 09-7311 6067 Fax: 09-7311 6077

3 1. PROJEKTIN TEHTÄVÄT Valtioneuvosto teki 16.3.2000 periaatepäätöksen harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön kehittämisestä määräaikaisena projektina. Päätöksen mukaan projektin työ käynnistyi 16.3.2000 ja päättyy 31.12.2001. Periaatepäätöksessä ja sen liitteenä olevassa muistiossa määriteltiin projektin tehtävät, toimintakausi ja projektille osoitettavat resurssit. Periaatepäätöksen mukaan projektin tarkoituksena on: 1) parantaa viranomaisten valmiuksia paljastaa harmaata taloutta ja erityisesti julkiseen talouteen kohdistuvia talousrikoksia kuten yritystukien väärinkäyttöä, 2) selkeyttää kokonaiskuvaa harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta sekä niiden torjuntatoimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä 3) tehostaa harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liittyvää viranomaisten yhteistyötä kartoittamalla yhteistyössä esiintyviä ongelmia ja tekemällä aloitteita yhteistyön kehittämiseksi. Projektin tehtävänä on harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyvien tietojen kerääminen, käsittely, analysointi ja jakaminen. Projekti ei itse suorita tutkintaa tai muita operatiivisia toimenpiteitä. Projekti raportoi toiminnastaan valtioneuvoston 22.10.1998 tekemän periaatepäätöksen toteutumista seuraamaan asetetulle talousrikostorjunnan johtoryhmälle ja toimii samalla tämän valmisteluelimenä. Projektin tehtävänä on vuoden 2001 loppuun mennessä tehdä ehdotus siitä, miten harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liittyvä viranomaisyhteistyö tulisi järjestää projektin päättymisen jälkeen. 2. PROJEKTIN PERUSTAMINEN JA HALLINNOLLISET JÄRJESTELYT Valtioneuvoston periaatepäätöksessä edellytettiin verohallinnon, poliisin, tullin ja ulosoton sijoittavan projektiryhmään henkilöstöä, joka toimii projektissa oman hallintonsa tehtäviä täyttääkseen, omilla toimintavaltuuksillaan ja omien salassapitosäännöstensä puitteissa. Projektin vastuuministeriönä on valtiovarainministeriö, joka määräsi 16.3.2000 selvitysmies Markku Hirvosen toimimaan projektin päällikkönä. Projektipäällikkö laati projektille perustamissuunnitelman, jossa perustamisvaihe arvioitiin saatavan 1.9.2000 mennessä valmiiksi siten, että projekti voi tämän jälkeen käynnistää varsinaisen toimintansa. Perustamisvaiheen toteutumisesta on laadittu 9.9.2000 valmistunut raportti. Verohallitus on vuokrannut projektille 550 neliömetrin suuruiset toimitilat Helsingin Työväenyhdistykseltä Paasivuorenkatu 5 B:n 5. kerroksesta. Tilat ovat projektin tarpeisiin sopivat, kunnoltaan tyydyttävät ja niiden sijainti on hyvä. Toimitiloihin päästiin muuttamaan vasta kesäkuun alussa, mikä jossain määrin hidasti projektin käynnistymistä. Tilat kalustettiin pääosin edelliseltä vuokralaiselta ostetuilla ja verohallinnon käytöstä poistamilla kalusteilla. Tiloihin on järjestetty kulunvalvonta, jonka hälytys on kytketty

4 Securitas Oy:n järjestelmään. Järjestelmä osoittautui tarpeelliseksi ja toimivaksi keskeyttäessään tiloihin kesäkuun alussa tehdyn murtoyrityksen. Projektin puhelinyhteydet on järjestetty toimiviksi verohallinnon puhelinkeskuksen kautta. Verohallituksen vahtimestarit käyvät projektin tiloissa päivittäin postinhakukierroksellaan. Projektiin on palkattu osa-aikainen siivooja. Projektin tilojen sisäkaapelointi uusittiin ennen muuttoa. Kustannukset jaettiin puoliksi projektin ja vuokranantajan kesken. Yhteys verohallinnon verkkoon järjestettiin 2 MB:n linjaa käyttäen. Tässä yhteydessä esiintyi pitkään teknisiä häiriöitä, jotka on saatu Soneran ja VHT:n yhteistoimin korjattua. Projektissa toimivan tullin edustajan etäyhteydet tullin järjestelmiin on järjestetty sitä varten erikseen asennetulla ADSL-liittymällä. Ulosoton etäyhteydet on järjestetty kannettavaan tietokoneeseen liitetyn modeemin avulla ja poliisin etäyhteydet poliisihallinnon järjestelmiin analogiseen puhelinlinjaan kytketyn modeemin kautta. Erilaisten teknisten ongelmien vuoksi poliisin etäyhteydet saatiin toimiviksi vasta syyskuussa. Projektissa toimivalla verohallinnon henkilöstöllä on käytettävissään verohallinnon kaikki verkkopalvelut. Muiden viranomaisten edustajilla on rajoitettu pääsy verohallinnon verkkoon, mikä mahdollistaa sähköpostin ja toimisto-ohjelmien käytön, mutta ei pääsyä verohallinnon tietovarastoihin. Projektin henkilöstön käyttöön on saatu verohallinnon pöytäkoneet. Lisäkustannuksia on aiheutunut lähinnä tulostimien ja kannettavien lisähankinnoista sekä tullin etäyhteyden vaatimista investoinneista. Kokonaisuutena laitekanta on hyvin tarpeita vastaava. Atkasioissa saatu tuki verohallinnon tietojenkäsittelypalvelulta on ollut kiitettävää. 3. HENKILÖSTÖ Projektin valmisteluvaiheessa sen tavoitevahvuudeksi asetettiin noin 20 henkilöä. Kustannussyistä henkilöstön rekrytointi tuli kuitenkin toteuttaa asteittain siten, että eri viranomaisista omilla vakansseillaan siirrettyjen henkilöiden lisäksi projekti voisi palkata sen käyttöön osoitetuilla varoilla 1.8.2000 alkaen kolme henkilöä ja vuoden 2001 alusta vielä toiset kolme henkilöä verohallintoon perustettaville vakansseille. Projektin päälliköksi määrätty selvitysmies Markku Hirvonen on valtiovarainministeriön palveluksessa. Verohallinnon henkilöstöstä Verohallituksen verotarkastusyksiköstä omilla vakansseillaan siirtyivät: Veroviskaali Olli Tervo, joka toimii oman tutkintaryhmän johtajan tehtävänsä ohella verohallinnon projektiin sijoittaman ryhmän esimiehenä. Hänen varamiehenään on ylitarkastaja Hannu Kuortti. Toimistosihteeri Pirjo Väärä. Toimistosihteeri Ulla-Maija Kuronen.

5 Ylitarkastaja Seppo Kilpi. Ylitarkastaja Olli Into. Ylitarkastaja Raija Seppälä (puolet työajasta projektin tehtävissä). Ylitarkastaja Veli-Pekka Heikka (puolet työajasta projektin tehtävissä). Elokuun alussa palkattiin Verohallituksen verotarkastusyksikköön projektille osoitetuilla varoilla perustetuille määräaikaisille vakansseille: Verosihteeri Tuula Erkinheimo. Ylitarkastaja Janne Marttinen. Ylitarkastaja Seppo Sannikka. Uudenmaan veroviraston yritysverotoimistosta siirtyi projektiin omalla vakanssillaan lokakuun alussa: Verotarkastaja Eero Mononen. Poliisihallinnosta projektissa työskentelevät: Ylikomisario Matti Rinne, joka sisäasiainministeriössä vastaa talousrikostorjunnan koordinoinnista ja toimii talousrikostorjunnan johtoryhmän sihteerinä. Rikosylikonstaapeli Ville Limo Keskusrikospoliisin rahanpesuyksiköstä. Rikosylikonstaapeli Anne Niemi Porin kihlakunnan poliisilaitokselta (viikko kuukaudessa projektin tehtävissä). Rikosylikonstaapeli Ossi Kähönen Keskusrikospoliisista (oman toimen ohella projektin tehtävissä). Tullihallinnosta projektiin on sijoitettu: Tulliylitarkastaja Lars Andersson. Helsingin ulosottovirastosta projektiin on sijoitettu: Avustava ulosottomies Asko Keränen (oman toimen ohella projektin tehtävissä). Konkurssiasiamiehen toimiston projektiin asettamana yhdyshenkilönä on oman toimen ohella toiminut konkurssiylitarkastaja Seppo Suontausta. Projektin osa-aikaisena siivoojana toimii rouva Liisa Joutsen. 4. PROJEKTIN KUSTANNUKSET Kukin hallinnonhaara vastaa projektiryhmään sijoitettujen virkamiestensä palkkauksesta. Verohallinto osoitti projektin perustamis- ja yleiskuluja varten vuonna 2000 yhteensä 2,2 miljoonaa markkaa, josta määrästä 1,1 miljoonaa lisättiin verohallinnon toimintamäärärahoihin vuoden 2000 lisäbudjetissa. Projektin perustamis- ja käyttökuluja varten tarvittavat varat on budjetoitu Verohallituksen hallintopalvelulle, joka hyväksyy laskut

6 projektille osoitetun määrärahan puitteissa projektissa suoritetun asiallisen tarkistuksen jälkeen. Projektille osoitetuista varoista käytettiin vuoden 2000 toimintamenoihin 1.355.576 mk. Toimintamenovarauksesta säästynyt 844.424 mk palautui verohallinnon yhteisiin varoihin. Kustannukset jakautuivat pääryhmittäin seuraavasti: Toimitilojen vuokrat ja vartiointikustannukset Kalusteet, kaapeloinnit ja toimisto- ym. koneet Atk-laitteet ja ohjelmistot Palkat ja henkilöstösivukulut Tutkimus ja tiedonhankinta Matka-, puhelin-, toimistotarvike- ym. kustannukset Yhteensä 357.178 mk 111.457 mk 221.310 mk 304.668 mk 252.117 mk 108.846 mk 1.355.576 mk Laskelmassa palkkauskustannukset sisältävät vain projektia varten verohallintoon perustettujen kolmen määräaikaisen vakanssin palkkauskustannukset. Muiden projektin käyttöön osoitettujen henkilöiden palkat sisältyvät kunkin hallinnonhaaran omiin palkkauskustannuksiin. Kustannusten jääminen selvästi etukäteen arvioitua määrää pienemmäksi johtui pääasiassa projektin käynnistymisen ja uusien henkilöstörekrytointien myöhentymisestä sekä verohallinnolta suurelta osin korvauksetta saatujen atk-laitteistojen ja käytettyjen kalusteiden hyödyntämisestä 5. TIETOJEN HALLINTAAN JA TIETOSUOJAAN LIITTYVÄT KYSYMYKSET Projektin yhtenä keskeisenä tehtävänä on tehostaa viranomaisten kykyä paljastaa harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Tämä edellyttää valmiutta tunnistaa ja havainnoida harmaan talouden ja talousrikosten välineinä käytettävät riskiyritykset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Riskiyritysten ja niiden vastuuhenkilöiden suhde- ja toimintatietojen hallintaa varten projektissa on kehitetty oma tietokantasovellus, joka juridisesti on osa verohallinnon tietokantaa, mutta rakennettu teknisesti ns. data warehouse ratkaisuna ilman suoraa yhteyttä verohallinnon operatiivisiin tietovarastoihin. Tietokanta perustuu englantilaiselle Ibase-sovellukselle. Tietovaraston rakenteen ja sisällön pääsuunnittelijana on ollut ylitarkastaja Seppo Kilpi. Projektin yhteydessä olevan verohallinnon tietokannan rekisterinpitäjänä toimii Verohallitus. Tietokantaan voidaan kerätä ja tallentaa vain verovalvonnassa tarvittavia tietoja. Kaikki tietokannassa olevat yksittäistä verovelvollista koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä ja tietokantaa voivat käyttää vain projektissa toimivat verohallinnon virkamiehet. Projektissa toimiville verohallinnon yhteistyöviranomaisten edustajille sekä muille tahoille tietoja luovutetaan vain säännösten siihen oikeuttaessa. Tietokantaa koskeva rekisteriseloste on lähetetty tietosuojavaltuutetulle syyskuussa. Rekisteriselosteen mukainen henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on verovalvonta, erityi-

7 sesti harmaan talouden torjunta. Rekisteröityjä henkilöryhmiä ovat yritystoiminnan vastuuhenkilöt. Tietokannan perustana ovat kaupparekisterin tiedot suomalaisista yrityksistä ja niiden vastuuhenkilöistä. Kaupparekisteri toimittaa verohallinnolle näiden tietojen päivitykset viikoittain. Kaupparekisterin tietoja on täydennetty suurimmilta luottotietoyhtiöiltä (Suomen Asiakastieto Oy ja Dun & Bradstreet Finland Oy) ostetuilla tiedoilla yritysten maksuhäiriöistä, riskiluokista ja maksukäyttäytymisestä. Tietokantaa täydennetään yritysten riskikäyttäytymistä kuvaavilla verohallinnon tiedoilla ja erilaisilla toimenpidetiedoilla. Tietokannan suunnittelu ja rakentaminen on vaatinut mittavan työpanoksen, jota tarvitaan jatkossakin sen ylläpidossa ja täydentämisessä. Teknisten valmiuksien ja hyödynnettävissä olevien tietojen tarjoamia mahdollisuuksia tietokannan kehittämiseen ei kuitenkaan ole voitu täysimääräisesti käyttää hyväksi henkilörekisteri- ja tietosuojalainsäädännön soveltamiseen liittyvien tulkintaongelmien johdosta. Jo tässä vaiheessa näyttää ilmeiseltä, että harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön järkevä ja tehokas toteuttaminen edellyttää yritystoimintaa ja sen vastuuhenkilöitä koskevien tietojen keräämistä ja yhdistelymahdollisuuksia koskevien säännösten selkeyttämistä. 6. TIETOKANNAN KÄYTTÖ YRITYSTOIMINNAN KARTOITUKSEEN JA RISKIANALYYSIIN Projektin tietokanta sisälsi vuoden 2000 lopussa: kaupparekisteriin merkittyjä yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia 492.687 kpl yritysten kaupparekisteriin merkittyjä vastuuhenkilöitä 977.375 kpl 1 yritysten kaupparekisteriin merkittyjä osoitteita 345.258 kpl luottotietoyhtiöiden riskiluokitustietoja yrityksistä 68.679 kpl Projektissa kehitetty välineistö on antanut mahdollisuuden suomalaisen yrityskentän riski- ja häiriökäyttäytymisen kokonaisvaltaiseen tarkastelemiseen. Projektin hankkimia riskiluokitustietoja on hyödynnetty verohallinnossa syksyllä 2000 suoritetussa asiakaskartoituksessa, jossa verovirastot kartoittivat ilmoitusten ja maksujen laiminlyönteihin syyllistyneet yritysasiakkaansa sekä näihin kohdistuneet tarkastus- ja valvontatoimenpiteet. Kun verohallinnon omat laiminlyöntejä koskevat tiedot yhdistettiin luottotietoyhtiöiden riskiluokkatietoihin, saatiin koko maata käsittäen seuraavat tiedot: Yhtiömuotoisia yrityksiä on yhteensä 2 Näistä on toimimattomia 300.125 kpl 101.779 kpl (34 % kaikista) 1 Yritysten vastuuhenkilöiden (osakeyhtiöiden hallitusten jäsenet, toimitusjohtajat, tilintarkastajat ym.) todellinen lukumäärä on huomattavasti tätä pienempi. Koska vanhoihin kaupparekisteritietoihin ei sisälly vastuuhenkilöiden henkilötunnuksia, sama henkilö saattaa esiintyä tunnuksettomana tietokannassa useampia kertoja. 2 Luku ei sisällä asunto-osakeyhtiöitä

8 Yhtiöitä, joilla on vakavia laiminlyöntejä tai maksuhäiriöitä 3 Riskiyrityksiä 4 25.124 kpl (13 % toimivista) 27.005 kpl (14 % toimivista) Kartoituksen tuloksena saatu toimimattomien, mutta kaupparekisteriin merkittyjen yritysten lukumäärä on huolestuttavan suuri. Nämä yritykset ovat talousrikollisten ja harmaan talouden harjoittajien työvälineistöä, joita käytetään mm. kuittikaupassa, arvonlisäveropetoksissa ja bulvaanijärjestelyissä. Varsin suurena voidaan pitää myös kahteen korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvien yritysten osuutta (27 %) kaikista toimivista yhtiömuotoisista yrityksistä. Nämä yritykset ovat ainakin jossain määrin edelleen toimivia, mutta ne ovat ehtineet aiheuttaa sekä julkisille että muille velkojille merkittäviä luottotappioita tai tällaisten luottotappioiden riski on luottotietoyhtiöiden tiedossa olevien yrityksen vastuuhenkilöiden omien maksuhäiriöiden tai konkurssitaustan johdosta erittäin suuri. Projektissa tehdyn selvityksen mukaan kahteen korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvista yrityksistä 18.000:lla on kotipaikka Uudenmaan veroviraston alueella. Näiden yritysten yhteenlasketut verojäämät olivat vuoden 2001 alussa 2,01 miljardia markkaa, mikä edustaa noin 30 % kaikista veroviraston asiakkaiden verojäämistä. Luku ei sisällä piilevää verovelkaa. Edellä mainittujen yritysten taustalla on usein henkilöitä, joilla on vastuuhenkilöasemia (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen, prokuristi, tilintarkastaja, avoimen tai kommandiittiyhtiön yhtiömies) useissa korkean riskiluokan yrityksissä. Henkilöitä, joilla oli vuonna 2000 voimassa olevia vastuuhenkilöasemia kahteen korkeimpaan riskiluokkaan kuuluvissa yrityksissä, löytyi projektin suorittamassa kartoituksessa seuraavasti: Riskiyrityksiin liittyvien vastuuhenkilöasemien lukumäärä Henkilöitä 100-144 11 30-99 89 10-29 653 5-9 1 988 3-5 7 507 2 17 934 1 97 516 Edellä mainitut luvut eivät sisällä ennen vuotta 2000 esimerkiksi yrityksen konkurssin johdosta päättyneitä vastuuhenkilöasemia eivätkä myöskään sellaisia vastuuhenkilösuhteita, jotka eivät ole kaupparekisteristä yksilöitävissä henkilötunnuksen puuttumisen johdosta. 3 Yrityksiä, jotka kuuluvat luottotietoyhtiöiden luokituksen mukaan korkeimpaan riskiluokkaan todettujen maksuhäiriöiden vuoksi tai jotka ovat verotuksessa syyllistyneet vakaviin ilmoitus- tai maksuvelvollisuuden laiminlyönteihin. 4 Yritykset, jotka kuuluvat luottotietoyhtiöiden luokituksen mukaan toiseksi korkeimpaan riskiluokkaan maksuhäiriöiden tai vastuuhenkilöiden riskitaustan vuoksi tai jotka ovat verotuksessa syyllistyneet lievempiin ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönteihin.

9 Projektin tietokanta on antanut mahdollisuuksia samoihin taustahenkilöihin liittyvien yritysryppäiden ja kokonaisuuksien hahmottamiseen aikaisempaa huomattavasti tehokkaammin. Tätä mahdollisuutta on käytetty hyväksi mm. ajamalla projektin tietokannasta Uudenmaan veroviraston yritysverotoimistolle tiedot viraston asiakaskunnasta löytyvistä samaan henkilöön tai henkilöryhmään kytkeytyvistä riskiyritysten ryppäistä näiden valvonnan keskittämiseksi samoille henkilöille. Tietokannasta suoritetut analyysit ovat tuoneet esiin myös lukuisia sellaisia tapauksia, joissa saman henkilön tai henkilöryhmän hallinnoimat riskiyritykset toimivat maanlaajuisesti useiden eri virastojen alueella ja joiden tehokas verovalvonta edellyttäisi virastojen toimivaltarajat ylittävää toimintamallia. 7. TIETOKANNAN KÄYTTÖ YHTEISTYÖVIRANOMAISTEN TIETOPALVELUUN Projektin toiminnassa harmaan talouden ja talousrikosten paljastamisen edistämiseksi keskeisenä toimintamuotona on taustakartoitusten ja selvitysten laatiminen yhteistyöviranomaisille sekä näiden tutkittavana jo olevissa jutuissa että tilanteissa, joissa esiin tulleen impulssin tai vihjetiedon perusteella joudutaan selvittämään edellytyksiä tutkinnan käynnistämiselle. Kartoitukset ovat laajuudeltaan vaihdelleet yksittäisiä henkilöitä tai yrityksiä koskevista selvityksistä hyvinkin laajojen juttukokonaisuuksien hahmottamiseen. Projektin tietokantaan perustuvat kartoitukset yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden toiminnasta ja keskinäisistä suhteista on laatinut projektissa työskentelevä verohallinnon henkilöstö. Muiden viranomaisten pyytäessä tietoja kartoituksia on täydennetty muilla verotustiedoilla. Verohallinnosta tulleisiin kartoituspyyntöihin on tarvittaessa hankittu lisäselvityksiä poliisin, tullin ja ulosoton tiedoista. Yksittäisiä juttuja ja juttukokonaisuuksia koskevia tietoja on projektista toimitettu eri viranomaisille seuraavasti: Poliisi Verohallinto Tulli Ulosotto Työministeriö Tuotevalvontakeskus Yhteensä 42 kpl 32 kpl 17 kpl 11 kpl 2 kpl 1 kpl 105 kpl Edellä mainittuihin juttuihin ja juttukokonaisuuksiin sisältyy yhteensä yli tuhat yritystä ja yrityksen vastuuhenkilöä. Poliisin projektille osoittamista tiedusteluista valtaosa (34) on tullut Keskusrikospoliisilta ja niistä 8 on liittynyt epäiltyä rahanpesua koskeviin selvityksiin. Yksittäisten tietopalvelutoimitusten lisäksi projekti on osallistunut useampiin eri viranomaisten yhteistyönä tehtyihin operaatioihin laatimalla laajahkoja taustaselvityksiä kohteena olevista yritysryppäistä ja niiden taustahenkilöistä sekä ennen operaation käynnistymistä että jutun tutkinnan kestäessä.

10 Projektissa on käynnistetty kehitystyö tietokantasovelluksen avulla valmistettavien graafisten esitysten hyödyntämiseksi verotarkastuksen, rikosasianvalvonnan, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien yhteisinä työvälineinä prosessin eri vaiheissa. Tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia asiakokonaisuuksien ja yhteyksien hahmottamiseen ja havainnollistamiseen laajojen talousrikosjuttujen kannalta hankalassa suullisessa oikeudenkäyntimenettelyssä. Verohallinnon yksittäiset tietopyynnöt ovat lähinnä liittyneet tarkastusten kohteena tai toimenpideharkinnassa olevien yrityskokonaisuuksien hahmottamiseen. Tarvittaessa projektin omassa tietokannassa olevia tietoja on tiedusteluihin annetuissa vastauksissa täydennetty poliisin, tullin ja ulosoton tiedoilla. Projektin asiakaskartoitusten yhteydessä suorittamissa vertailuissa on tullut esille myös suoraan verovalvontatoimenpiteitä aiheuttaneita tietoja. Tällaisia ovat olleet mm. tapaukset, joissa verohallinnolle lepääviksi ilmoittautuneille yrityksille on löytynyt luottotietoyhtiöiden maksutapahtuma- tai kyselytietoja sekä 84 tapausta, joissa luottotietoyhtiön riskiluokittamalle yritykselle ei löytynyt lainkaan verohallinnon asiakastunnusta. Erityisenä selvityskohteena on ollut, missä määrin projektin käytössä olevia kaupparekisterin suhdetietoja ja luottotietoyritysten riskiluokituksia voitaisiin käyttää arvonlisäveron ennakkopalautusten valvonnan tehostamiseksi. Projektiin pyydettiin koeluonteisesti tiedot Sisä-Suomen ja Lounais-Suomen verovirastoista yhteensä noin kahdestasadasta ennakkopalautuksen hakijasta. Hakijoista pyrittiin selvittämään: onko palautuksen hakija luokiteltu riskiyritykseksi luottotietoyhtiöiden näkökulmasta, onko jollakulla henkilöllä vastuuasemia useissa palautuksia hakeneissa yrityksissä, onko palautusta hakevan yrityksen vastuuhenkilöiden intressipiirissä yrityksiä, joilla on verovelkaa tai huono luottoluokitus, onko jollakulla vastuuhenkilöllä vastuita myös aikaisemmin palautuksia hakeneissa, mahdollisesti verovelkaisissa tai konkurssiyrityksissä ja onko hakijan intressipiirissä olevien yritysten joukossa verojäämäisiä, joille löytyy myös sisäkaupan valvonta- tai tuontitietoja (viitteitä ns. karusellikauppakuviosta). Selvitysten tulokset toimitettiin tiedot lähettäneille verovirastoille. Kartoituksessa löytyi yksi mahdollinen karusellikauppakuvio, jonka osalta jatkotoimet ovat vielä odottamassa. Kokeilut osoittivat, että projektin käytössä oleva tietokantasovellus suhdetietojen visualisointimahdollisuuksineen olisi ennakkopalautushakemusten käsittelijöille hyvinkin käyttökelpoinen työväline. Sitä vastoin palautushakemusten massamaisessa seulonnassa ei kokeiltu työmenetelmä ole vielä ollut resurssien käytön kannalta järkevä, koska tietokannan tietosisältöä joudutaan sisäkauppa- ja verojäämätietojen osalta täydentämään Hatva- ja Tassu-poiminnoilla. Tavoitteena onkin vuonna 2001 viedä mm. kyseiset tiedot suoraan tietokantaan, jolloin myös massavertailut saadaan tehokkaammiksi. Toistaiseksi on sovittu Uudenmaan verovirastoon perustetun alv-palautustyöryhmän kanssa siitä, että projekti tekee ryhmälle kuukausittain taustakartoitukset 20:stä ennak-

11 kopalautuksen hakijasta. Muilta osin ennakkopalautushakemusten käsittelymahdollisuuksia selvitetään uudelleen vuonna 2001 tietokannan täydennysten jälkeen. Tullin kohdalla tietopalvelua on yksinkertaistanut se, että projektissa työskentelevällä tullin edustajalla on tullilain nojalla suora pääsyoikeus verohallinnon tietokantoihin ja hän on siten voinut käyttää itse myös projektin tietokantaa tullille menevien kartoitusten laatimiseen. Vuoden 2000 aikana tullille 17 yksittäiseen juttuun toimitettujen tietojen lisäksi tullin ja verohallinnon tietoja on yhdistelty kolmen laajemman hankkeen yhteydessä. Ulosoton tiedustelut ovat kohdistuneet osaksi yritysten tausta- ja suhdetietoihin mahdollisten keinotekoisten omaisuudensiirtojärjestelyjen selvittämiseksi, osaksi velallisten verotustietoihin. Projektissa työskentelevä ulosottohallinnon edustaja on tehnyt runsaasti ulosottovelkojen määrää koskevia tarkistuksia sekä yksittäisiin juttuihin että erilaisiin kartoitushankkeisiin liittyen. Yritystukien valvonnasta vastaavat ministeriöt ovat nimenneet projektiin yhdyshenkilöt. Syyskuussa sovittiin alustavasti tietojen vaihdosta maa- ja metsätalousministeriön, työministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Tukia myöntävillä viranomaisilla ei ole yrityksestä ja sen intressipiiristä käytössään yhtä laajoja tietoja kuin esimerkiksi verohallinnolla, minkä vuoksi viranomaisten välisellä tietojen vaihdolla on väärinkäytösten ehkäisemisessä ja paljastamisessa keskeinen merkitys. Tarkoituksena on ollut suorittaa projektin käytössä olevien tietojen avulla yritystukien hakijoihin kohdistuvia massatietojen taustakartoituksia samaan tapaan kuin arvonlisäveron ennakkopalautushakemusten hakijoiden kohdalla. Tämän tyyppistä toimintaa ei vielä vuoden 2000 aikana saatu laajemmassa mittakaavassa käynnistettyä sekä myönnettyjä tukia koskevien ly-tunnuspuutteiden että projektin tietokannasta toistaiseksi puuttuvien taustatietojen vuoksi. Yhteistoimintaa onkin tapahtunut lähinnä tukia saavien yritysten yleisen profiloinnin ja yksittäisiä epäiltyjä väärinkäytöstapauksia koskevien selvitysten muodossa. Työministeriö toimitti projektiin syyskuussa tiedot Euroopan sosiaalirahastoon liittyvistä vuonna 1999 maksetuista tuista 2.900 projektille ja 250 hakijalle. Ministeriölle palautettiin vastauksena lukumäärätiedot tukia saaneiden yritysten riskiluokituksista, verotukseen liittyvistä häiriöistä ja konkursseista. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö toimitti projektille lokakuussa usean tuhannen vuosina 1996-1997 tukea saaneen yrityksen otoksen, josta oli tarkoitus tehdä samanlainen yleiskartoitus kuin työministeriölle. Tuensaajilta puuttuvien asiakastunnusten vuoksi näiden tunnistaminen osoittautui kuitenkin työlääksi ja epäluotettavaksi, minkä vuoksi käsiteltäväksi otettiin 140 yritystä, jotka olivat ministeriön tarkastussuunnitelmassa vuodelle 2000 otoksena vuonna 1997 Euroopan aluekehitysrahaston tukea saaneista yrityksistä. Tämän aineiston käsittely oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Varsinais-Suomen TE-keskus pyysi ja sai joulukuussa tiedot 35:stä tuen hakijasta. Epäiltyjen väärinkäytösten tutkinnan yhteydessä on tehty taustakartoituksia osin suoraan työministeriölle, osin sekä työministeriön että kauppa- ja teollisuusministeriön maksamiin tukiin liittyviä väärinkäytöksiä tutkivalle Keskusrikospoliisille.

12 Maa- ja metsätalousministeriöltä ei tuen saajia koskevia massatietoja ole toistaiseksi saatu. Yksittäisen aluekehitysohjelman osalta ministeriön sisäisestä tarkastuksesta saadut tiedot johtivat tukea saavan yritysryppään verotarkastukseen. 8. TUTKIMUKSET JA KARTOITUKSET Olennaisen osan projektin toiminnasta muodostavat erilaisiin harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöihin kohdistuvat tutkimukset ja kartoitukset. Näiden avulla pyritään kartoittamaan ilmiön luonnetta ja laajuutta, tunnistamaan ja paljastamaan ilmiöön liittyviä rikoksia sekä selvittämään mahdollisia lainsäädännön aukkoja ja muutostarpeita. Kartoitukset ovat olleet eri tyyppisiä ja niitä on tehty osittain projektin omin voimin, osittain ulkopuolisina ostopalveluina, opinnäytetöihin yhdistettynä tai yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Venäläistaustaisiin yrityksiin liittyvä talousrikollisuus Keskusrikospoliisin aloitteesta käynnistettiin vuoden 2000 toukokuussa usean eri viranomaisten yhteishanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa Suomessa toimivaan venäläistaustaiseen yritystoimintaan liittyvää talousrikollisuutta. Hankkeen taustalla on ns. Vlasovsopimus, jossa edellytetään Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä entistä tiiviimpää yhteistoimintaa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Hankkeen tavoitteena on: tutkia, liittyykö Suomessa toimivaan venäläistaustaiseen yritystoimintaan keskimääräistä enemmän harmaata taloutta tai muuta talousrikollisuutta, selvittää, liittyykö tähän kytkentöjä Venäjän järjestäytyneeseen rikollisuuteen, paljastaa eri viranomaisten kannalta toimenpidetarpeisia riskiyrityksiä ja selvittää, missä määrin eri viranomaisten riskianalyysitoimintojen tuloksia yhdistämällä voidaan saada synergiaetuja niukkojen resurssien käyttöä suunniteltaessa. Hankkeessa ovat mukana Keskusrikospoliisin lisäksi Suojelupoliisi, Itä-Uudenmaan alueellinen talousrikostutkimusyksikkö, Uudenmaan veroviraston verotarkastusyksikkö 2, Eteläinen tullipiiri ja Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti. Hankkeen kohdejoukoksi poimittiin projektin tietokannasta kahden Uudenmaan alueen kaupungin alueella toimivat yritykset, joissa vähintään yksi vastuuhenkilöistä on kansallisuudeltaan venäläinen. Näihin vajaaseen 200 yritykseen kohdistettiin verohallinnon ja tullihallinnon taustakartoitukset yritysten riski- ja häiriökäyttäytymisen selvittämiseksi. Poliisi suoritti sille tehtyjen tiedustelujen perusteella yritysten vastuuhenkilöiden taustatietojen tarkistukset eri rekistereistään. Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektissa toimiva ulosottohallinnon edustaja selvitti yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden ulosottovelkoja. Taustatietojen kartoituksen perusteella otokseen sisältyvien riskiyritysten osuus osoittautui Uudenmaan alueen yritysten keskiarvoa suuremmaksi. Useiden kymmenien yri-

13 tysten osalta toimitettiin verohallinnon asianomaisiin yksiköihin tietoja hallinnollisia rekisteröinti-, verotus- tai perintätoimenpiteitä varten. Eri viranomaisten rikosepäilyjen perusteella kohdejoukosta valittiin 20 yrityksen joukko tarkempia selvityksiä varten. Näiden osalta suurin osa pankki- ja virka-aputiedusteluista oli vielä vuoden vaihteessa kesken. Tarvittavat verotarkastus- ja esitutkintatoimenpiteet käynnistetään vuoden 2001 keväällä. Hankkeen lopulliset tulokset ovat vielä avoimia. Toimintamallina eri viranomaisten riskianalyysitoimintojen tulosten hyödyntäminen on osoittautunut tehokkaaksi huolimatta siitä, että erityisesti massatietojen vaihtoa koskevat tietosuojasäännökset ovat edelleen merkittävästi rajoittamassa kehittyvien teknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Kehittyvästä tekniikasta huolimatta taustatietojen tarkistus ja riskianalyysi vaatii edelleen paljon ihmistyötä, johon tarvittavia resursseja ei ole sen enempää verohallinnon kuin poliisihallinnonkaan puolella riittävästi saatavissa. Saattohoitoilmiöön kohdistuva tutkimus Saattohoidolla tarkoitetaan konkurssiin menossa olevien yritysten muodollisten vastuuasemien luovuttamista ns. saattohoitajille, jotka tyhjentävät yrityksen mahdollisesta varallisuudesta ja hävittävät sen kirjanpidon väärinkäytösten peittämiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää: missä määrin Suomessa esiintyy saattohoitotapauksia, keitä nämä saattohoitajat ovat, minkälaiset yritykset käyttävät hyväkseen heidän palveluksiaan, onko valvontajärjestelmä kyennyt paljastamaan saattohoitotilanteita, minkälaisia seuraamuksia saattohoitajiin ja heidän asiakkaisiinsa on kohdistunut ja onko lainsäädännössä tai viranomaisten toiminnassa puutteita, jotka helpottavat saattohoitajien toimintaa tai vaikeuttavat siihen puuttumista. Tutkimuksen perusaineistoksi saatiin Suomen Asiakastiedolta tiedot kaikista vuoden 2000 aikana jätetyistä osakeyhtiöiden konkurssihakemuksista, joita on yhteensä runsaat 1.600. Projektin tietokantaa hyväksikäyttäen näistä on poimittu tapaukset, joissa vastuuhenkilöt ovat vaihtuneet juuri ennen konkurssia ja uusien vastuuhenkilöiden aikaisempi konkurssitausta antaa viitteitä heidän saattohoitajaroolistaan. Vuoden vaihteessa mahdollisia saattohoitotilanteita oli aineistosta löydetty yli 70. Saattohoitotutkimusta jatketaan vuoden 2001 aikana esiin tulleiden tapausten ja löytyneiden saattohoitajien aikaisemman historian tarkemmalla analyysilla. Tutkimusta tekee opinnäytetyönä Turun Yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Keskusrikospoliisissa tutkinnanjohtajana työskentelevä Asko Vaten. Epäiltyihin saattohoitotapauksiin kohdistettavista operatiivisista toimenpiteistä on alustavasti sovittu konkurssiasiamiehen kanssa.

14 Uusien yritysten taustat ja käyttäytyminen Edellä kohdassa 6 on kuvattu projektin tietokannan käyttöä yritystoiminnan kartoitukseen ja riskianalyysiin. Projektissa on erillisenä hankkeena lähdetty kartoittamaan myös yrityskentän vaihtuvuutta ja toimintaansa aloittaviin yrityksiin liittyviä riskitekijöitä. Kohdejoukoksi valittiin vuoden 1999 tammikuussa Uudenmaan veroviraston yritysverotoimistossa toimintansa aloittaneiksi rekisteröidyt uudet yritykset, joita otokseen tuli vajaa 200. Hankkeen tarkoituksena on: selvittää, kuinka suuri osa uusista veroviraston asiakkaiksi rekisteröidyistä yrityksistä on tosiasiassa uusia siinä mielessä, ettei niiden vastuuhenkilöillä ole aikaisempia yrityskytköksiä ja tutkia, onko tällä seikalla vaikutusta näiden yritysten riski- tai häiriöalttiuteen lähinnä veronmaksu- ja ilmoituskäyttäytymisen osalta. Alustavan kartoituksen perusteella täysin uusia eli sellaisia yrityksiä, joiden vastuuhenkilöillä ei ole aikaisempia yrityskytköksiä, löytyy kohdejoukosta alle puolet. Tutkimus on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2001 keväällä. Rakennusalan harmaa talous ja kuittikauppailmiö Projektin toimeksiannosta tutkija Pekka Lith laati päivityksen 1990-luvulla tekemäänsä rakennusalan harmaata taloutta koskevaan tutkimukseen. Lithin tutkimus Rakennusalan piilotalous 1990-luvulla valmistui 16.1.2001. Tutkimuksen mukaan harmaan talouden suhteellinen osuus rakennusalan kokonaistuotannosta näyttäisi nousukauden myötä laskeneen, vaikkakin sen absoluuttinen määrä on pysynyt vuosittaisella kolmen miljardin markan tasolla. Lithin työajankäyttötutkimuksiin perustuvan tutkimusmenetelmän ongelmana on se, ettei se kata työttömiksi ilmoittautuneiden ja ulkomaalaisten tekemiä työtunteja eikä ns. kuittikaupassa syntyvää, varsinaisen työnteon määrästä riippumatonta tuloa. Projektissa käynnistettiin vuoden 2000 lopulla hanke, jossa pyritään selvittämään rakennusalan harmaaseen talouteen liittyvän kuittikaupan laajuutta ja rakennetta sekä kuittikauppaa helpottavia verojärjestelmän piirteitä. Valmisteverohanke Vuoden 2000 lopulla käynnistettiin hanke, jossa pyritään kartoittamaan valmisteverotukseen liittyviä riskitekijöitä lähinnä alkoholin, tupakan ja virvoitusjuomien kohdalla. Päävastuu hankkeesta on tullilla ja sosiaali- ja terveysministeriön alaisella tuotevalvontakeskuksella, verohallinnon valvontaintressi liittyy lähinnä EU:n yhteisökauppaan.

15 Datakomponenttihanke Loppuvuonna valmisteltiin vuonna 2001 aloitettavaa hanketta datakomponenttien tuontiin ja vientiin liittyvien väärinkäytösten kartoittamiseksi. Datakomponentit ovat muissa EU:n jäsenmaissa olleet suosittuja arvonlisäveropetosten kohteita. Päävastuu hankkeesta on verohallinnolla, tullihallinto ja poliisi ovat soveltuvin osin mukana. Poliisin tietoon tulleiden talousrikosjuttujen analyysi Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti tilasi Poliisiammattikorkeakoululta selvityksen poliisin Riki-järjestelmään kirjattujen talousrikosjuttujen sisällössä tapahtuneesta kehityksestä ja talousrikosjuttujen seurantajärjestelmän toimivuudesta. Tutkimuksen suoritti tutkija Erja Virta Turun Yliopistosta. Joulukuussa valmistuneessa tutkimuksessa analysoitiin tärkeimpien talousrikostyyppien kehitystä sekä määrällisesti että sisällöllisesti. Tutkimus paljasti myös sen, että poliisin kirjausjärjestelmä ei eri syistä käytännössä kata kaikkia talousrikoksia ja näiden todellinen määrä on selvästi tilastoissa ilmoitettua määrää suurempi. Tutkimuksen seurauksena sisäasiainministeriö on uusimassa talousrikosjuttujen kirjaamista koskevaa ohjeistoa. 9. VIRANOMAISYHTEISTYÖN JA TALOUSRIKOSTORJUNNAN TILANNEKARTOITUS Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti lähetti vuoden 2000 marraskuussa laajan kyselyn talousrikostorjunnassa keskeisesti mukana oleville viranomaisille. Kyselyssä pyydettiin tietoja seuraavista asioista: Pysyvät viranomaisten yhteistyöryhmät, joissa yksikkö on edustettuna. Tapauskohtaisen viranomaisyhteistyön laajuus ja sujuvuus. Viraston sisäiset organisaatioratkaisut ja yhteistoiminnan sujuvuus. Talousrikostorjunnan näkymät viranomaistoiminnassa. Turvaamistoimenpiteet ja rikosilmoitukset. Lainsäädännön kehittämistarpeet. Talousrikollisuuden keskeiset ilmiöt ja liittymät muuhun rikollisuuteen. Talousrikostorjunnan kehittämisehdotukset. Kysely lähetettiin seuraaville viranomaisille: Verohallinnon tarkastusyksiköt (12 vastausta) Verohallinnon perimisyksiköt (8 vastausta) Tullipiirien tarkastusyksiköt (4 vastausta) Tullipiirien tutkintayksiköt (3vastausta) Poliisin talousrikoksia tutkivat yksiköt (20 vastausta)

16 Ulosoton erikoisperintää suorittavat yksiköt (15 vastausta) Talousrikossyyttäjät (15 vastausta) Kyselyyn saaduista vastauksista on koottu yhteenvedot ja niitä on käytetty hyväksi projektissa valtiontilintarkastajille vuoden 2001 puolella laaditussa harmaan talouden ja talousrikostorjunnan tilannekatsauksessa sekä kolmannen talousrikostorjuntaohjelman valmistelussa. Silmiinpistävänä yhteisenä piirteenä eri viranomaisilta saaduissa vastauksissa oli talousrikostorjuntaan kohdistettujen viranomaisresurssien epäsuhde työmäärään verrattuna, näiden resurssien tukkeutuminen ja eräänlainen loppuun palaminen. Kyselyyn saatuja vastauksia on tarkoitus vuoden 2001 aikana edelleen analysoida erityisesti viranomaisyhteistyön ongelmien ja yhteistyön kehittämisen kannalta. 10. PROJEKTIN TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT VUODELLE 2001 Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia vuoden 2001 aikana ovat: Osallistuminen kolmannen talousrikostorjuntaohjelman valmisteluun. Harmaan talouden ja talousrikostorjunnan tilannekatsauksen päivittäminen. Viranomaisyhteistyötä ja talousrikostorjuntaa koskevaan kyselyyn saatujen vastausten analysointi ja yhteistyötä koskevien kehittämisehdotusten tekeminen. Projektin tietokannan täydentäminen ja kehittäminen. Viranomaisten tietopalvelun ja yhteistyöverkostojen kehittäminen. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden eri ilmiöihin ja osa-alueisiin kohdistuvat kartoitukset. Talousrikollisuutta koskevan tutkimustiedon kerääminen. Projekti on tehnyt kolmannen talousrikostorjuntaohjelman torjuntahankeluonnokseen liitetyn ehdotuksen siitä, että sen toimintaa jatkettaisiin tämän ohjelman kestoajan.

Tiedostonimi: toimintakertomus 2000.doc Hakemisto: I:\Virke Malli: C:\Program Files\Officemallit\Normal.dot Otsikko: Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Aihe: Tekijä: Ulla-Maija Kuronen Avainsanat: Kommentit: Luontipäivä: 22.3.2001 10:40 Version numero: 3 Viimeksi tallennettu: 28.3.2001 8:07 Viimeksi tallentanut: Pirjo Väärä Kokonaismuokkausaika: 2 minuuttia Viimeksi tulostettu: 24.9.2002 15:35 Viimeisestä täydestä tulostuksesta Sivuja: 16 Sanoja: 5 518 (noin) Merkkejä: 31 454 (noin)