Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Samankaltaiset tiedostot
Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

Terveelliset elämäntavat

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tietoa eteisvärinästä

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Mikä on valtimotauti?

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Syöpä ja eriarvoisuus

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Valtimotaudin ABC 2016

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Diabetes (sokeritauti)

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Työikäisiä kuolee aiempaa vähemmän verenkiertoelinten sairauksiin

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Sydän- ja verisuonisairaudet

Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy

Sairauspäivärahapäivien määrä kääntyi laskuun vuonna 2008

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

4. SYÖPÄTAUTIEN ILMAANTUVUUS

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet

Aivoterveys. Mari Lemmetty Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days

Alkoholiperäisiin syihin kuolleet entistä vanhempia

Tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleita yli suurin osa yli 75-vuotiaita

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Mikkeli. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Kolme neljästä tapaturmaisiin kaatumisiin kuolleista yli 70-vuotias

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Sinulle on varattu seuraavat aika Hoitajan vastaanotolle / 20 klo

Itsemurhien määrä väheni edelleen vuonna 2015

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Lataa Hengitystiet kuntoon ravitsemushoidolla - Kaarlo Jaakkola. Lataa

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa

Kainuun omahoitolomake

HÄRMÄNMAAN SEUTUKUNTA. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Tapaturma- ja väkivaltakuolemat vähentyneet viidenneksellä kymmenessä vuodessa

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Alkoholikuolleisuus väheni edelleen vuonna 2011

Päihteet Pohjois-Karjalassa

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Transkriptio:

Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita 743.000. Vastasyntyneen odotettavissa oleva elinikä on miehillä 73v ja naisilla 80,5 vuotta vuonna 1996. Eläkeikäisten määrä ja osuus lisääntyvät voimakkaasti. Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

Väestön muutokset Syntyneitä vuonna 1996 oli 60955 Kuolleina syntyneitä 3,8/1000 Perinataalikuolleisuus 6,1/1000 Imeväiskuolleisuus 4,0/1000 Äitiyskuolemia 3 kpl Kuolleita Yhteensä 49 325 Sydän- ja verisuonitaudit 23 482 (48%) Kasvaimet 10 308 (21%) Hengityselinten sairaudet 3 762 Muut taudit 7 398 Tapaturmat 2 644 (5%) Itsemurhat 1 388 (3%) Muu väkivalta 346

Sydän- ja verisuonitaudit Kansanterveyden kannalta tärkein sairausryhmä on verenkiertoelinten taudit. Tähän ICD-luokkaan kuuluvista yksittäisistä sairauksista tärkeimmät ovat Sepelvaltimotauti Aivohalvaus Verenpainetauti Muita ryhmään kuuluvia sairauksia ovat mm. Reumaattiset sydäntaudit Valtimoiden kovettuminen Laskimoiden tukokset

Sydän- ja verisuonitaudit Kansantaudeista sepelvaltimotauti, sydäninfarkti, aivohalvaus, verenpainetauti ja sokeritauti liittyvät läheisesti toisiinsa. Näillä taudeilla on yhteisiä riskitekijöitä ja yksi lisää myös vaaraa sairastua toiseen. Puhutaan metabolisesta syndroomasta, jossa lipidi- ja sokeriaineenvaihdunta ovat häiriintyneet. Verenpainetauti ja sokeritauti lisäävät verisuonten kovettumista ateroskleroosia. Toisaalta ateroskleroosi voi myös nostaa verenpainetta. Suomessa verenkiertoelinten taudit, verenpainetauti ja sokeritauti ovat yleisempiä kuin useimmissa teollisuusmaissa.

Yli 600 000 suomalaisella on jokin sydänja verisuonisairaus Tärkeimmät sairausryhmät Sepelvaltimotauti on kansanterveyden kannalta vakavista taudeista tavallisin Oireisia 300 000 henkilöä Sydäninfarktin ilmaatuvuus 35-64 vuotiailla on miehillä noin 500/100 000 hv ja naisilla noin 130/100 000 hv Infarktiin kuolee 16 000 vuodessa, 8500 miestä ja 7500 naista

Sepelvaltimotautia sairastaa (oikeus erikoiskorvattuun lääkitykseen ) 169 169 suomalaista 17 968 suomalaista eläkkeellä iskeemisen sydänsairauden tai ateroskleroosin takia vuonna 1995, kun taas verenkiertoelinsairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä 35 347 ihmistä (kaikkien sairauksien takia työkyvyttömyyseläkkeellä 292 000 suomalaista) Tauti on ehkäistävissä ja Suomessa vähenemässä, varsinkin keski-ikäisillä miehillä.

Sepelvaltimotauti Keskeiset vaaratekijät Ikä Mies Kohonnut verenpaine Tupakointi Seerumin LDL-kolesteroli [4464 suomalaisella oikeus familiaaliseen hyperkolesterolemianlääkityksen erityiskorvaukseen ja yli 100.000 käyttää lipiditasoa alentavia lääkkeitä (vuoden 1997 tilasto)]

Muita vaaratekijöitä (otos) Seerumin HDL-kolesteroli (suojatekijä) Runsasti rasvoja sisältävä ruokavalio Itä- ja Pohjois-Suomi Runsas suolan käyttö Liikunnan puute Epäedullinen perimä Sosiaalinen eristyneisyys Vaihdevuodet Lihavuus Runsas alkoholinkäyttö Kuorsaus Tulehdustaudit Useimmat riskitekijät ovat vähentyneet väestössä

Aivohalvaus On joko verisuonen tukoksen tai paikallisen verenvuodon aiheuttama aivokudoksen tuhosta johtuva tauti. Vuosittain sairastuu 13 000 ja määrä vähenee. Sairaalassa hoidetaan vuosittain 22 000 hoitojaksoa, hoitopäiviä 800 000. Vajaa puolet kuolee vuoden kuluessa; vuonna 1994 kuoli 5700. Tauti on ehkäistävissä

Aivohalvaus Vaaratekijät Ikä Mies Kohonnut verenpaine Sydänsairaudet Sokeritauti Runsas suolan käyttö Tupakointi Alkoholinkäyttö (rankka) Ehkäisytabletit Seerumin lipidimuutokset Lihavuus Vähäinen liikunta

Verenpainetauti on sopimuksen mukaan (WHO) silloin kun systolinen verenpaine on 160 mmhg tai enemmän ja/tai diastolinen 95 mmhg tai enemmän. Yli puolella miljoonalla suomalaisella kohonnut verenpaine - 447 487 suomalaisella oikeus verenpainelääkkeiden erityiskorvaukseen Sydämen vajaatoimintaan saa lääkettä 102 225 suomalaista Taudin tärkeimmät vaaratekijät Ikä Nainen (yli 50-v.) Verenpainesuku Ylipaino Runsas suolan käyttö

Verenkiertoelinten taudit (kertaus) Tärkein sairausryhmä, tärkeimmät yksittäiset taudit: sepelvaltimotauti, aivohalvaus ja verenpainetauti Esiintyvyys lisääntyy jyrkästi iän myötä, ateroskleroosi on yleisempi miehillä, verenpainetauti ja aivohalvaus miehillä. Sydäninfarktia esiintyy 5-10 vuotta nuoremmilla kuin aivohalvausta. Kaikki ovat ehkäistävissä vaikuttamalla niiden keskeisiin riskitekijöihin; tupakointiin, ravintoon ja liikuntaan. Riskitekijät ovat hitaasti vähenemässä. Sairauksien esiintyvyys on vähentymässä ja vähentynyt 1/2-1/3:lla.

Syöpä Lasten, naisten ja miesten syöpätyypit eroavat selvästi toisistaan. Lapsilla syöpä on harvinainen. 3 tyyppiä kattaa lähes kaiken. Leukemia Aivotuumorit Munuaistuumorit Miesten Naisten yleisimmät syövät ovat Rintasyöpä, Kohdunrungon syöpä ja Paksunsuolen syöpä Keuhkosyöpä, Eturauhasen syöpä Virtsarakkosyöpä

Syöpä Vuonna 1995 todettiin uusia syöpiä yli 20 000 Naisilla 10 500 Miehillä 9 600 Noin puolet sairastuneista kuolee tautiinsa. Tappavuus vaihtelee 0-100% syöpätyypeittäin, eloonjäämisluvut parantuvat vähitellen

Syöpä Koko sairausryhmän vaaratekijöistä tärkeimmät ovat (Doll ja Peto 1981) Arvioitu syyosuus (%) tupakka 30 ruoka ja juoma 35 infektiot 10 sukupuolikäyttäytyminen 7 työ ja ympäristö 4 alkoholi 3 auringonpolte 3 ympäristösaasteet 2 hoitotoimenpiteet (rtg) 1 ravinnon lisäaineet <1

Syöpä Ympäristön osuus syövän syynä Tupakka ja ravinto ovat syynä yli puoleen syöpätapauksista. Ravinnossa syövältä suojaavat aineet ovat tärkeämpiä kuin esiintyvyyttä lisäävät aineet. Rasva lisää useita syöpämuotoja. Vitamiinit ja tietyt hivenaineet suojaavat syövältä. Lisäaineilla ei ole merkitystä. Ilmansaasteilla saattaa olla merkitystä, varsinkin liikenteen diesel-päästöillä. Säteilyn merkitys Suomessa ei radonin vuoksi ole mitätön.

Syöpä Syöpään sairastuu enenevästi ihmisiä, koska väestö vanhenee. Määrällisesti tärkeitä ovat Rintasyöpä Keuhkosyöpä Eturauhassyöpä Ilmaantuvuus suurenee nopeimmin, määrät pieniä Ihon melanoma Väheneviä syöpätyyppejä ovat Mahasyöpä Kohdunkaulan syöpä

Syöpä (kertaus) Sairausryhmä, jonka taudit ovat tappavimmat (n. 50%). Lasten syövistä tärkeimmät ovat leukemia, aivokasvaimet ja munuaissyöpä. Naisten syövistä tärkein on rintasyöpä, miesten keuhkosyöpä ja eturauhassyöpä. Riskitekijöistä tärkeimmät ovat tupakointi ja suojatekijöistä köyhä (vähärasvainen ja kuiturikas) ravinto. Syöpiä voidaan ehkäistä elintapamuutoksilla, seulonnoilla (kohdunkaulan ja rintasyöpä), työympäristön saneerauksella ja asuntojen radonia vähentämällä.

Kehitystrendit Hävinneet kansansairaudet Kolera Malaria Tuberkuloosi Polio Hinkuyskä Tuhkarokko Sikotauti Endeeminen struuma Synnytyskuolleisuus Imeväiskuolleisuus Vähenevät kansansairaudet Keskosuus Sydäntaudit Aivohalvaus Hammasmätä Mahasyöpä Kohdunkaulan syöpä

Lisääntyvät kansansairaudet Syöpä (määrällisesti) Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Itsemurhat - aaltoilee Sokeritauti Astma Lievät mielenterveyden häiriöt Alkoholisairaudet Terveystottumukset Tupakointi vähenee miesten keskuudessa ja lisääntyy naisväestössä. Alkoholinkäyttö yleistyy. Rasvaisen ja suolaisen ruuan käyttö vähenee. Sokerin käyttö vähenee. Liikalihavuus lisääntyy voimakkaasti. Kansanterveys on kokonaisuutena kehittynyt ja tulee kehittymään suotuisasti.