LUPAPÄÄTÖS Nro 80/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 108 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Purmojärven kunnostus, Kortesjärvi Kortesjärven kunta, Kortesjärven ja Rantalan yhteisalueiden osakaskunta sekä Purmojärven isojakokunta HAKEMUS Kortesjärven kunta, Kortesjärven ja Rantalan yhteisalueiden osakaskunta sekä Purmojärven isojakokunta ovat 20.4.2005 ympäristölupavirastoon toimittamassaan, sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Kortesjärvellä sijaitsevan Purmojärven kunnostukseen hakemuksen liitteenä olevan, Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 25.8.2004 laaditun ja 5.9.2005 sekä 2.1.2006 osittain muutetun suunnitelman mukaisesti. Hakijat ovat pyytäneet myös oikeutta käyttää toiselle kuuluvaa aluetta hankkeen toteutusta varten siltä osin, kun sopimusta maanomistajan kanssa ei ole saatu. OMISTUS JA SOPIMUKSET Purmojärven kunnostuksen toteuttamiseksi tarvitaan maa ja vesialueita vedenpinnan nostoa ja muita toimenpiteitä varten. Hakijat omistavat näistä alueista Vekaraisen alue mukaan lukien 80,5 %. Loput (19,5 %) ovat yksityisten omistamia alueita, joista suurimmasta osasta on tehty sopimukset. Alueista, joiden osalta ei ole sovittu, on esitetty hyöty ja haittalaskelmat. Maanmittauslaitos on 7.2.2005 pitänyt Kortesjärvellä kiinteistönmääritystoimituksen, jossa on selvitetty, mitkä alueet kuuluvat yhteisiin vesialueisiin. Toimituksessa Vekaraisen alue on määritetty kuuluvaksi Purmojärven isojakokunta nimiselle osakaskunnalle, joka on yksi luvanhakijoista. Hanketta varten tarvittavat alueet jakautuvat seuraavasti: Jää rakenteiden alle Jää veden alle Yhteensä Osuus kokonaisalasta Hakijoiden omistamat 15,29 ha 15,10 ha 30,39 ha 80,5 % Yksityisten omistamat 4,55 ha 2,80 ha 7,35 ha 19, 5 % Yhteensä 19,84 ha 17,90 ha 37,74 ha 100 % Pysyvästi veden tai rakenteiden alle jää yhteensä noin 37,74 hehtaaria maata, josta korvattavaksi esitetään 7,35 hehtaaria yksityisten omistamaa maata.
SUUNNITELMA 2 Järven sijainti ja yleiskuvaus Purmojärvi sijaitsee Kortesjärven kunnassa Purmojoen latvaalueella. Purmojärveen tulee vesiä Purmojärven alueelta (46.041), Ruosteenojan valuma alueelta (46.042) ja Ruutnevanojan valumaalueelta (46.043). Purmojärven alueen vedet eivät kokonaisuudessaan laske Purmojärveen, vaan osa laskee Purmojokeen. Lähialueen pinta ala on 18,46 km 2. Lähialueen pohjoisosassa on runsaasti soita, jotka laskevat Laukkosenlahteen järven pohjoisosassa. Laukkosen kylässä ojien varsia reunustavat pellot. Ruosteenojan valuma alueen pinta ala on 17,81 km 2 ja järvisyys 2,98 %. Valuma alueen pohjoisosassa sijaitsee lähes umpeenkasvanut Vekarainen. Valuma alueella sijaitsee Iso Pellinen, järvi, jonka pinta ala on 51 ha. Järvi on rannoiltaan soistunut. Valuma alueella harjoitetaan maataloutta ja turvetuotantoa. Ruosteenojaan laskee useita ojia. Ruosteenoja laskee Purmojärveen järven itärannalla. Ruutnevanojan valuma alue on pinta alaltaan 9,58 km 2 ja sen järvisyys on noin 9,19 %. Alueella sijaitsee Lappisenjärvi (77 ha) ja kaksi soistunutta lampea, Ahvinen (9 ha) ja Pieni Ahvinen (1 ha). Valumaalueen keskiosat ovat enimmäkseen suota ja metsää. Valumaalueella harjoitetaan myös jonkin verran maataloutta. Ruutnevanoja laskee Purmojärven Viitalahteen. Purmojärven valuma alue on kokonaisuudessaan 45,85 km 2 ja järvisyys 11,7 %. Purmojärven pinta ala on 390 ha ja vesitilavuus 4,6 milj. m 3. Järvi on luontaisesti matala keskisyvyyden ollessa 1,3 metriä. Syvännealue sijaitsee järven itäosassa Pitkäniemen ja Kalliosaaren välisellä alueella. Suurin syvyys on noin 3,8 m. Teoreettinen viipymä on 160 päivää eli 5,3 kuukautta. Järveä ei tällä hetkellä säännöstellä. Veden korkeuden vaihtelut ovat seuraavat: Vedenkorkeudet (m) N 60 tasossa NW 64,01 MNW 64,15 MW 64,31 MHW 64,66 HW 64,85 HW 1/20 65,00 Purmojärven purkautumiskynnyksen paikka vaihtelee järven vedenkorkeuden mukaan. Alhaisilla vedenkorkeuksilla kynnys sijaitsee lähellä järveä (paalun 11 +39 kohdalla). Vedenpinnan noustessa yli 64,50 m:n vesi leviää luusuassa laajalle alueelle ja purkautumista rajoittaa koskenniska (paalun 10 +71 kohdalla) ja uoman muoto alavirrassa.
3 Purmojärven meno ja tulovirtaamat on laskettu tietokoneohjelmalla (VESLA) korjatun purkautumiskäyrän ja vedenkorkeushavaintojen perusteella. Purmojärven menovirtaamat järven luusuassa ovat: Virtaama (m 3 /s) Alivirtaama 0,005 Keskialivirtaama 0,09 Keskivirtaama 0,30 Keskiylivirtaama 1,16 Ylivirtaama, noin 1/20 2,16 Purmojoki alkaa järvestä Rantalan kylässä järven länsirannalla. Joki on noin 62 km pitkä ja laskee Pietarsaaren kohdalla merestä padottuun Luodonjärveen. Purmojoen valuma alue on 880 km 2 ja järvisyys 3,4 %. Joen veden laadulle on ominaista voimakas happamuus, joka johtuu valuma alueen rikkipitoisesta sulfiittimaasta. Aikaisemmat vaiheet Kuten monien muidenkin järvien vedenpintaa, myös Purmojärven vedenpintaa on aikanaan laskettu. Tämä tapahtui todennäköisesti 1960 luvulla. Vedenpinnan nostamista on suunniteltu vuodesta 1973 lähtien. Vuonna 1980 tehtiin kunnalle aloite järven kunnostamisesta. Aloitteen mukaan vedenkorkeus tulisi nostaa entiselleen. Vuonna 2000 perustettiin Purmojärven suunnittelutoimikunta laatimaan järven kunnostussuunnitelma. Suunnittelutoimikunnassa oli Kortesjärven kunnan, Purmojärven kylätoimikunnan, Kortesjärven Rantalan jakokunnan, Purmojärven jakokunnan, Purmojärven kalastuskunnan, Kortesjärven tuottajayhdistyksen, Purmojärven asukkaiden ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen edustus. Suunnitelman laatimisesta vastasi Länsi Suomen ympäristökeskus. Suunnitelman rahoittajina olivat kunta, ympäristökeskus ja Euroopan unioni. Järven nykytila Purmojärvi on vähäjärvisellä seudulla merkittävä maisemallisesti ja virkistyskäytön kannalta. Järven läheisyydessä sijaitsee kolmisenkymmentä vakituisesti asuttua kiinteistöä ja noin 80 vapaa ajan kiinteistöä. Rannalla on kaksi yleistä uimarantaa, leirikeskus ja veneenlaskupaikkoja. Järven ongelmina ovat nykyään mataluus, umpeenkasvu, rehevöityminen ja särkikalavaltaistuminen. Laukkosenlahden huonoon tilaan on yhtenä syynä sen veden heikko vaihtuvuus. Vesi ei pääse vaihtumaan lahdella tehokkaasti, koska Saari nimiseen saareen on tehty pengertie. Tiessä on aikoinaan ollut suuret virtausaukot, mutta ne ovat vähitellen pienentyneet ja toinen on kokonaan umpeutunut. Järven valuma alueen suovaltaisuus näkyy tulevan veden laadussa; vesi on tummaa ja ravinteikasta humusvettä. Veden ravinne ja klorofyllipitoisuudet ovat korkeita. Fosforipitoisuudet vaihtelevat enimmäkseen tasolla 60 80 µg/l, millä perusteella järvi luokitellaan erittäin reheväksi. Järven typpipitoisuus on keskimäärin 1 200 µg/l. Myös klorofyllipitoisuudet ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä re
4 hevästä tasolle ylirehevä. Nykyisellä rehevyystasolla on selviä vaikutuksia virkistyskäytölle. Järven alusveden happitilanne oli huono jo 1970 luvulla. Talvella 1998 hapen kylläisyys oli ensimmäistä kertaa sekä pinta että alusvedessä 2 3 % eli vesi oli käytännössä hapetonta. Tilanne aiheuttaa ravinteiden ja raudan liukenemista pohjasta veteen. Järven väriarvo oli 1960 70 luvulla noin 150 mg Pt/l, nykyisin väriarvo on tasolla 200 mg Pt/l. Veden happamuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Matalimmat arvot ovat olleet ph 5,2 ja 5,5. Viime vuosina ph on ollut noin 6,0. Kuormitus Purmojärveen tuleva kuormitus on 1 190 kg fosforia ja 22 900 kg typpeä vuodessa. Fosforikuormitus (1998) on pienentynyt noin 30 % aikaisempiin kuormituslaskelmiin verrattuna. Kolmannes Purmojärven ravinnekuormituksesta tulee peltoviljelystä. Myös karjatalouden, turvetuotannon, metsätalouden sekä haja ja loma asutuksen kuormituksella on merkitystä luonnonhuuhtouman ohella. Purmojärven valuma alueella asuu lähes 300 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella. Purmojärvi on luonteeltaan runsasravinteinen humusjärvi, jossa levätuotantoa rajoittaa typpi tai sekä typpi että fosfori yhdessä. Järven perustuotantokyky on suuri, mutta väristä johtuvan valon vähyyden vuoksi tuotanto rajoittuu vain noin 1,5 metrin pintakerrokseen. Tuotannon tasoon vaikuttava sisäinen fosforikuormitus on noin kaksinkertainen ulkoiseen kuormaan verrattuna ja typen sisäinen kuorma on noin 20 % ulkoisesta kuormasta. Rehevöitymisen seurauksena järven kalasto on muuttunut särkikalavaltaiseksi, mistä syystä järvellä aloitettiin hoitokalastukset vuonna 1996. Vuoteen 2001 mennessä järvestä on pyydetty vähäarvoista kalaa (ensi sijassa särkeä) kaikkiaan 72 tonnia eli 185 kg/ha (keskimäärin noin 40 kg/ha vuodessa). Koska särkien osuus on edelleen ilmeisen suuri, tulisi voimakasta särkikalojen pyyntiä edelleen jatkaa tavoitteena vuosisaalis 100 kg/ha. Purmojärven ulkoisen kuormituksen pienentäminen on oleellista järven tilan parantamiseksi. Nyt esitettävien kunnostustoimien lisäksi järven hoitosuunnitelmaan sisältyy ehdotuksia asutuksen, maatalouden, metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimenpiteiksi. Kasvillisuus Länsi Suomen ympäristökeskus on tehnyt kesällä 2001 kasvillisuuskartoituksen Purmojärvellä ja Vekaraisen järvellä maastotutkimuksia ja ilmakuvia hyväksi käyttäen. Purmojärven rannoille on ominaista umpeenkasvu, joka ilmenee rantojen soistumisena. Rantapuuston ja avoveden väliin syntyy turvetta muodostavia rahkasammalkasvustoja. Soistuvien ranta alueiden kasvillisuutta leimaa tulvavesien vaikutus eli luhtaisuus. Tätä ilmentävät rannoilla esiintyvistä kasvilajeista mm. kurjenjalka, raate, suoputki, suo orvokki, rantamatara sekä tert
5 tualpi. Toisaalta rahkasammallajisto ja puuttomuus tuovat niihin nevamaisia piirteitä. Soistuvia ranta alueita tavataan kautta koko järven: mm. Laukkosenlahdella, Matoniemen ja Hamppuniemen edustoilla, Viitalahdessa, Kylmälahdessa, Förstinniemen Kissisaaren tietämillä ja Vasikkaniemen lounaispuolella. Alueella ei kartoituksen yhteydessä tavattu uhanalaisia lajeja. Saaren lounaiskärjessä on mahdollisesti luonnonsuojelulain luontotyypin "tervaleppäkorvet" kohde ja Rantalan Selviikin alueella Hautaraiviolta alkunsa saava uoma, luonnontilainen puronvarsilehto, joka on metsälain (10 ) tarkoittama "erityisen tärkeä elinympäristö". Purmojärvellä esiintyy paikoin myös ilmaversoisten kasvien runsastumisesta johtuvaa umpeenkasvua. Huomattavassa määrin tätä tavataan Laukkosenlahdella järven pohjoisosassa. Muita pääasiassa järvikortteen suosimia alueita ovat Hamppuniemeen Kontiaisen tilan pohjoispuolelta rajautuva lahti, Viitalahti ja Kylmälahti. Näissä kaikissa vesisyvyys on järvikortteelle otollinen. Muut kookkaat helofyyttilajit, kuten järviruoko ja järvikaisla, muodostavat lähinnä paikallisia, sulkeutuneita kasvustoja. Kelluslehtisistä vesikasveista esiintyy lähinnä ulpukkaa ja uistinvitaa sekä jossain määrin siima ja kaitapalpakkoa. Suurimmat kelluslehtisten kasvustot esiintyvät Vasikkaniemen länsipuolen pitkässä, kapeassa lahdessa. Pohja aines Purmojärvessä koostuu pääasiassa turpeisesta mudasta ja hajoavasta kasviaineksesta. Poikkeuksena ovat rakennusten läheisyydessä sijaitsevat sora hiekkapohjaiset rannat sekä muutamat hiesu savipohjat. Vekarainen Purmojärven itäpuolella on lähes täysin suokasvillisuuden umpeuttama allas. Kuivana kautena avointa vesipintaa on ainoastaan keskivaiheiden muutamassa lampareessa ja laiteiden leveissä ojissa. Alhainen vesisyvyys, valuma alueelta huuhtoutuvat ravinteet sekä pelto ja suo ojien kiintoaines ovat luoneet kosteikkokasveille suotuisat olosuhteet. Suursaralajeista erityisesti viilto, vesi ja pullosara muodostavat kurjenjalan kanssa rahkasammalpohjalle tiiveydeltään vaihtelevia kasvustoja. Märillä pinnoilla kasvaa usein vehkaa, raatetta, terttualpia ja rantamataraa sekä järvikortetta. Puuton allasalue vaihettuu pensasvyöhykkeen jälkeen metsäksi. Rannoilla kasvaa korpikastikkaa, nurmirölliä ja nurmilauhaa, ylempänä kuivemmilla paikoilla tavataan maitohorsmaa, syysmaitiaista ja suoohdaketta. Etelämmässä on myös isokarpaloa, ruokohelpiä ja suokortetta. Ojissa ja avoimilla vesialueilla viihtyvät mm. ulpukka, vesikuusi, rimpi ja isovesiherne sekä pikkulimaska. Kalasto Länsi Suomen ympäristökeskus on tutkinut Purmojärven kalaston rakennetta verkkokoekalastuksella elokuussa 2001. Järvessä on luontaisesti haukea, ahventa, kiiskeä, särkeä, lahnaa ja pasuria. Varsinkin särjen ja lahnan osuus järven kalabiomassasta on suuri. Vuonna 2001 saaliin määrästä särkikalojen osuus oli 46 % (ennen
6 hoitokalastusten aloittamista 72 %). Petokalojen osuus oli edelleen vähäinen. Ruokakalasaalis järvellä on arviolta 2 000 kg haukea ja 500 kg ahventa vuosittain. Muiden, vähempiarvoisten lajien saalis on ollut muutamia tonneja vuodessa. Viime vuosina järvestä on saatu istutuksista peräisin olevia yli 1 kg:n kokoisia siikoja. Jokialueelta järven läheisyydestä pyydetään rapuja, mutta järvessä niitä ei enää nykyisin ole. Linnusto Purmojärven ja Vekaraisen linnusto arvioitiin vuonna 2001 tehdyssä linnustoselvityksessä. Purmojärvellä paras lintualue on Laukkosenlahti, muualla linnusto ei ole merkittävän monipuolista. Laukkosenlahden monipuolinen linnusto on sekoitus rehevöityneen ja karun sekä eteläisen ja pohjoisen alueen linnustoa. Huomattavan suuren naurulokkiyhdyskunnan suojissa pesii useita muita lajeja, mm. nokikana. Alueella ei pesi uhanalaisia lajeja. Vekaraisen alueesta on aikaisemmin ollut varaus linnustonsuojelualueeksi. Nykyisellään alue on kohtuullinen linnustoalue, mutta vesilinnut ovat kärsineet umpeenkasvamisesta. Alueella ei ole uhanalaisia lajeja. Luokiteltuja pesiviä lajeja olivat laulujoutsen, kurki ja liro (LC, elinvoimainen). Sekä Vekarainen että Purmojärvi ovat tärkeitä ravinnonhankintapaikkoja lähellä pesiville ja muuttaville linnuille. Havaintojen mukaan petolinnut saalistivat järvellä usein. Suojelukohteet Purmojärvellä ja sen valuma alueella ei ole pohjavesialueita, Natura 2000 alueita, kulttuuriympäristökohteita tai muita toimenpiteitä rajoittavia kohteita. Kunnostuksen tarkoitus Hankkeen tavoitteena on kohentaa Purmojärven tilaa. Purmojärvellä on sijaintinsa ja kokonsa vuoksi huomattava alueellinen arvo. Kesäaikaisella vedenkorkeuden nostamisella halutaan ensisijaisesti parantaa Purmojärven virkistyskäyttömahdollisuuksia, lisäksi parannetaan maisemaa ja hillitään vesikasvien leviämistä. Talven aikana vesipinta lasketaan niin alas, että lumen sulamisvesille on riittävä varastotila eivätkä keväiset tulvakorkeudet nouse nykytilanteesta. Ruoppausten tarkoituksena on parantaa veden vaihtuvuutta Laukkosenlahdella, Rantalan Selviikissä sekä Saaren Selviikissä ja siten hidastaa alueiden umpeenkasvua. Lisäksi ruoppauksilla parannetaan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia helpottamalla veneilyä ja muuta liikkumista. Rakennettavien laskeutusaltaiden ja kosteikkojen avulla pienennetään järveen tulevaa kuormitusta. Miltei umpeenkasvanut Vekarainen muutetaan vesiensuojelukosteikoksi vesittämällä se. Tavoitteena on käsitellä Ruosteenojan vedet kosteikossa ennen niiden saapumista Purmojärveen.
Kunnostustoimenpiteet 7 Purmojärven hoitokalastusta jatketaan sisäisen kuormituksen vähentämiseksi sen jälkeen, kun kuormitusta vähentävät työt ovat valmistuneet. Pohjapadon rakentaminen Uudeksi keskivedenkorkeudeksi tulee N 60 +64,46 m, joka on 15 cm nykyistä keskivedenkorkeutta enemmän. Vedenpinnan nostamiseksi rakennetaan järven länsiosassa sijaitsevaan luusuaan maisemaan sopeutuva, luonnonmukaista patoa muistuttava kivipato paalun 11 +48 kohdalle. Pohjapadon pituus on 40 metriä ja harjan leveys 3,0 metriä. Padon harja rakennetaan tasoon N 60 +64,50 m. Pato tehdään kolmiosaiseksi siten, että keskimmäiseen osaan rakennetaan 20 cm leveä alivirtaama aukko ja halkaisijaltaan 50 cm:n juoksutusputki mahdollistamaan vedenjuoksutus talvella. Alivirtaama aukon pohja on kolmiomainen, alin kohta tasolla N 60 +64,00 m ja juoksutusputken alareuna tasolla N 60 +62,60 m. Padon keskelle asennetaan betoninen tiivistyssydän. Kalojen nousua varten padon luiska tehdään kaltevuuteen 1:10 alivirtaama aukon alapuolella. Tulvapengerrykset ja kuivattaminen Pohjapadon ja tiesillan välinen osuus syvennetään tasoon N 60 +62,60 m asti, jolloin vesisyvyys padon takana on aina vähintään 1,30 metriä. Kaivetut maat tasoitetaan ja maisemoidaan padon pohjoispuolelle. Pohjapatoratkaisulla järven vedenkorkeuden ollessa alle N 60 +64,50 m purkautumista rajoittaa alivirtaama aukko. Korkeammilla vedenkorkeuksilla purkautumista rajoittaa entiseen tapaan paalun 10 +71 kohdalla oleva koskenniska ja uoma siitä alaspäin. Pohjapatoon rakennettavalla juoksutusputkella säännöstellään Purmojärven korkeutta. Juoksutusta järvestä säännöstellään siten, että juoksutusputki avataan 15.2. ja putken annetaan olla auki, kunnes järven vedenkorkeus on N 60 +64,30 m. Vedenkorkeus pidetään tasolla N 60 +64,25 +64,35 m 31.3. asti. Juoksutus putken kautta lopetetaan 1.4. ja virtaus kulkee alivirtaama aukon kautta tai pohjapadon harjan yli padon purkautumiskäyrän mukaisesti. Hakijat vastaavat pohjapadon kunnosta ja käytöstä. Pohjapadon alueen ei anneta kasvaa umpeen. Padon yhteyteen asennetaan automaattinen vedenkorkeustason mittari sekä kiinteä vedenkorkeusasteikko. Erityisesti Laukkosenlahden ympäryspellot ovat veden vaivaamia ja usein kevättulva peittää suuren osan pelloista. Laukkosenlahden eteläisin ja levein penger rakennetaan lahden länsirannalta suunnitelmakartan kiinteistöltä 044 lahden itäpuolelle kiinteistölle 064 asti. Kyseisen penkereen pohjoispuolelle, lahdenpohjukkaan rakennetaan
8 tulvasuojelupenger, jonka yläpinnan korkeus on N 60 +65,50 m. Tulvasuojelupenkereen taakse kaivetaan kuivatusojat, jotka johdetaan osittain putkessa. Kuivatusojien kaivuumassat käytetään soveltuvin osin penkereen rakentamiseen. Kuivatusojat johdetaan salaojapumppaamolle Laukkosenlahden pohjoisrannalle. Tulvapenkereitä rakennetaan myös Laukkosenlahteen laskevien ojien varrelle. Lisäksi rakennetaan kuivatusojia kauemmaksi maalle, jotta myös kauempana olevat pellot saadaan kuivattua. Kohdissa, joissa vesi johdetaan putkiojassa, tehdään kunkin peltokiinteistön kohdalle salaojakaivo. Peltojen kuivatusmahdollisuus ulotetaan 1,2 m pellonpinnan alapuolelle paitsi Laukkosenlahden länsipuolella kiinteistöllä 031, jossa kuivatussyvyys on 1,0 m. Kiinteistöillä 031, 043 ja osin 46a pintavedet johdetaan laskeutusaltaan (nro 5) kautta järveen, mutta salaojavedet johdetaan pumppaamolle. Purmojärven eteläpäässä, Förstinlahden länsirannalla kiinteistöillä 195, 196 ja 200 on tarpeen suojata rannalla sijaitsevat asuinrakennukset ja vanha koulurakennus, jonka kellarin lattia on korkeudella N 60 +64,77 m. Rakennukset suojataan vedenpinnan nostolta rakentamalla kuivatuslinjat salaojapumppaamolle, joka sijoitetaan kiinteistön 200 maalle tien viereen. Pumpattavat vedet johdetaan maantieojaan. Förstinlahden itärannalla kiinteistö 170 on veden vaivaama (kellarin lattia tasolla N 60 +64,91 m) ja tulvan aikana kellariin tulee vettä. Talo on salaojitettu ja kellarin lattiakaivosta on viemäriputki järveen. Kiinteistölle ehdotetaan rakennettavan salaojapumppaamo, jonne talon kuivatusvedet voidaan johtaa. Pumppaamo mitoitetaan siten, että myös viereisen alavan pellon salaojavedet voidaan johtaa sinne. Pumppaamon jälkeen rakennetaan hiekkasuodatuskenttä vesien käsittelyä erityisesti fosforin poistoa varten. Förstinojan ympäryspellot ovat myös veden vaivaamia ja niille aiheutuisi haittaa vedenpinnan nostosta. Pellot suojataan Förstinojaan kiinteistöjen 159 ja 179 rajalle rakennettavalla pumppaamolla. Pumppu asennetaan korkeuteen, jossa sen kuivatussyvyys on N 60 +63,20 m, jolloin peltojen kuivatussyvyys on vähintään 1,20 m. Pumpulle tuleva kuivatusoja perataan. Pumppaamon jälkeen rakennetaan hiekkasuodatuskenttä, mistä vedet johdetaan vielä laskeutusaltaaseen (nro 6). Myös Kylmälahtea ympäröivät pellot ovat osittain veden vaivaamia. Pellot suojataan vedenpinnan nostoa vastaan rakentamalla kiinteistölle 163 salaojapumppaamo (kuivatussyvyys N 60 +63,00 m). Pumppaamon jälkeen rakennetaan hiekkasuodatuskenttä ja laskeutusallas (nro 7).
Kosteikot ja laskeutusaltaat 9 Ruoppaukset Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen on suunniteltu paikkoihin, joissa niistä saatava hyöty on suurin kustannuksiin nähden. Laukkosenlahdelle rakennetaan noin 12 hehtaarin kokoinen kaksiosainen kosteikko erottamalla se valtaosin 3 metriä leveällä penkereellä muusta järvestä. Kosteikossa käsitellään osavaluma alueilta 1 4 tulevat vedet. Penkereen harja rakennetaan tasoon N 60 +65,00 m ottaen kuitenkin huomioon penkereen painuminen. Penger tehdään luonnonmukaisen mutkittelevaksi välttäen suoria linjoja. Järven puolelta penger verhoillaan luonnonkivillä, samoin harja. Penkereeseen tehdään levennys, johon tulee uimapaikka ja veneenpitopaikka. Kosteikkoon tehdään alueen ruoppausmassoista useita pieniä, metrin levyisiä penkereitä, virtausohjaimia, joiden tarkoituksena on pidentää veden viipymää erityisesti ylivettä pienempien valumien aikana. Virtausohjaimien harjojen korkeudet vaihtelevat N 60 +64,30 m:stä noin N 60 +65,00 m:iin. Penkereiden väliin muodostuu lukuisia pieniä lampareita. Kosteikkoon oleellisesti liittyvät laskeutusaltaat 1 3 sijaitsevat länsija pohjoisrannoilla. Laskeutusaltaat on mitoitettu 5 7 vuoden tyhjennysvälille, mutta tarvittaessa ne tyhjennetään useammin. Laskeutusallas 4 rakennetaan Laukkosenlahden luoteisrannalle. Rantalan Selviikin pohjukkaan, kiinteistölle 039 rakennetaan laskeutusallas (5) käsittelemään valuma alueen 6A vesiä. Förstinojan pumppaamon yhteyteen rakennetaan laskeutusallas 6 käsittelemään valuma alueen 7 vesiä. Kylmälahden pumppaamon yhteyteen rakennetaan laskeutusallas 7 käsittelemään valumaalueiden 9 ja 10 vesiä. Ruoppaukset tehdään Laukkosenlahden ja Selviikin alueella. Pohjasta poistetaan massaa 0,5 1 metrin verran (tasoon N 60 +62,50 m asti) niin, ettei kasvillisuus menesty ruopatuilla alueilla. Laukkosenlahdella ruopataan kosteikkopenkereen ja Saaren välisellä alueella noin 3 ha:n alalta arviolta 27 300 m 3. Selviikissä ruopataan noin 3,5 ha:n alalta arviolta 36 400 m 3. Ruoppausmassat läjitetään läheisille pelloille noin 18 ha:n alalle. Läjityksistä korvauksitta on sovittu maanomistajien kanssa. Saaren tien kunnostus, uimarannat ja veneenpitopaikat Saareen vievän tien virtausaukkoa laajennetaan siten, että tiehen tulee kahteen kohtaan (pno 3 +65 ja pno 4+45) silta aukot. Kumpikin aukko tehdään kolmella halkaisijaltaan 2,5 m rummulla. Rannanpuoleisin rumpu asennetaan niin ylös, että siitä voidaan kulkea soutuveneellä. Tie korotetaan tasoon N 60 +65,20 m ja levennetään vähin
10 tään 5 metriseksi. Läpikuljettavan rummun kohdalla tie korotetaan kuitenkin tasoon N 60 +66,40 m. Lisäksi tiehen tehdään rantaosuudelle levennys autojen pysäköintiä varten ja siltaosuudelle kaksi ongintalevennystä (pno 3 +85 ja pno 4 +38). Laukkosenlahden penkereelle tehtävän uima ja veneenpitopaikan lisäksi luusuaan tehtävän pohjapadon läheisyyteen tehdään uima ja veneenpitopaikat. Järven itäpuolen osaksi kunnostettu uima ja veneenpitopaikka tehdään valmiiksi. Förstinlahden perukassa oleva nuorisoseuran kiinteistöllä oleva veneenpitopaikka kunnostetaan. Vesikasvillisuuden poisto Hoitokalastukset Vesikasvillisuuden poistolla pyritään parantamaan Laukkosenlahden kosteikkojen toimintaa. Vesikasvillisuutta niitetään ympäristökeskuksen ja kalastuskunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti säännöllisesti vuorotellen kosteikon eri osista ja kasvimassa viedään kompostoitavaksi. Vuosittain niitettävä ala on noin 1 ha. Hoitokalastusta jatketaan, kun järven ulkoinen kuormitus on saatu pienemmäksi. Kahden vuoden tehopyyntijakso (100 kg/ha vuodessa) ajoitetaan kaikkien kunnostussuunnitelmassa esitettyjen kuormitusta vähentävien toimenpiteiden jälkeen tapahtuvaksi. Tehopyyntijakson jälkeen hoitopyyntiä jatketaan kahden vuoden ajan tavoitteena saalis 20 kg/ha vuodessa. Vekaraisen muuttaminen vesiensuojelukosteikoksi Nykyisellään miltei umpeenkasvanut Vekarainen (40 ha) Purmojärven itäpuolella vajaan kilometrin etäisyydellä muutetaan vesiensuojelukosteikoksi vesittämällä se ja johtamalla Ruosteenojan vedet sen pohjoispäähän. Ruosteenojan vedet kuormittavat Purmojärveä nyt huomattavasti. Toimenpiteellä voidaan miltei kaikki Ruosteenojan valuma alueen vedet käsitellä kosteikossa. Kosteikko tehdään Purmojärvellä tehtävien toimenpiteiden pääosin tai kokonaan valmistuttua. Vekaraisen vesitilavuutta lisätään nostamalla vedenpinta tasolle N 60 +67,70 m. Vedenpinnan nosto toteutetaan rakentamalla järven eteläosaan maapenger, jonka harjan korkeus on N 60 +68,50 m ja pohjapato (pituus 20 m, harjan korkeus N 60 +67,65 m). Kiinteistöjen 8:42 ja 8:55 peltojen kuivatusta varten kaivetaan kuivatusoja penkereen taakse. Koska vedenpintaa ei voida nostaa tarpeeksi ilman huomattavia haittoja, on myös järven pohjaa madallettava. Tämä tapahtuu kuivattamalla Vekarainen väliaikaisesti ja jäädyttämällä sedimenttiä. Kuivattaminen tehdään käyttäen hyväksi kosteikon itärannalle kaivettava uomaa, josta kaivetaan kuivatusojia kohti alueen keskustaa.
11 Ojien kuivatussyvyys on N 60 +65,50 m. Kuivatusvedet johdetaan uomaa myöten Ruosteenojaan. Kuivatusojien kaivamisen yhteydessä kaivetaan kosteikkoon avovesialueet. Alueet kaivetaan muodoiltaan epämääräisiksi ja tasoon N 60 +66,00 m asti. Poistettavat massat läjitetään läjitysalueille, joista tehdään sopimukset maanomistajien kanssa. Kuivatuksen aikana Ruosteenojan vesiä ei johdeta Vekaraiseen. Aluetta kuivataan kahden kesän ajan ja tarpeen mukaan kuivatusta tehostetaan pumppauksella. Kuivattaminen aiheuttaa jonkin verran kiintoainekuormitusta, jonka minimoimiseksi alueen eteläpäähän kaivetaan laskeutusallas (10 m x 100 m). Laskeutusallasta tyhjennetään kiintoaineesta työn aikana säännöllisesti. Vekaraisen eteläpäähän rakennetaan pintavalutuskenttä (1,7 ha) tehostamaan laskeutusaltaan toimintaa silloin, kun kiintoainekuormitus on suurta (runsaiden sateiden ja kevätvalunnan aikaan). Järven pohjaa tiivistetään lisäksi jäädyttämällä sen sedimenttiä. Tavoitteena on madaltaa näin järven pohjaa 30 50 cm. Menetelmä on vielä kokeiluasteella, mutta sitä on kokeiltu mm. Saukkolanjärvellä ja Tastulanjärvellä. Arvio hankkeen vaikutuksista Kuivatuksen jälkeen Vekarainen vesitetään syksyllä tasoon N 60 +67,70 m. Ruosteenoja käännetään kiinteistön 5:18 eteläkulmasta kulkemaan kiinteistön 14:1 pellon ja metsän rajaa maantiesillalle asti. Ennen maantiesiltaa vanha uoma katkaistaan ja uuden uoman vedet johdetaan silta aukkoon. Sillasta noin 90 metrin päässä Ruosteenojan vedet käännetään virtaamaan Vekaraisen pohjoispäähän järven itärantaan kaivettua uomaa myöten. Vanha Ruosteenojan uoma jää paikalleen peltojen kuivatusta varten. Peltojen kuivatusvedet ohjataan maantiesillan ja uuden Ruosteenojan uoman alitse 300 mm putkella noin 60 metrin matkalla. Putken jälkeen peltojen kuivatusvedet johdetaan avouomaa pitkin vanhaan Ruosteenojan uomaan. Vedenkorkeus ja virtaamamuutokset Purmojärven vedenkorkeus nousee keskimäärin 15 cm ja kesäaikainen keskivedenkorkeus 18 cm. Uusi keskivedenkorkeus on N 60 +64,46 m. Kevään ylivedenkorkeudet eivät laskentatarkkuuden puitteissa muutu, mutta kesäaikaiset tulvakorkeudet kohoavat 4 cm:llä. Vedenkorkeudet (N 60, m) muuttuvat seuraavasti:
12 nyk. koko vuosi muutetut koko muutos vuosi alivesi 64,01 64,20 + 0,19 m keskialivesi 64,15 64,27 + 0,12 m keskivesi 64,31 64,46 + 0,15 m keskiylivesi 64,66 64,72 + 0,06 m ylivesi 64,85 64,86 + 0,01 m Kesäaikaiset (1.6. 30.9.) vedenkorkeudet (N 60, m) muuttuvat seuraavasti: nyk.kesäsyyskusyyskuu muutetut kesä muutos alivesi 64,01 64,20 + 0,19 m keskialivesi 64,11 64,31 + 0,20 m keskivesi 64,28 64,46 + 0,18 m keskiylivesi 64,51 64,59 + 0,07 m ylivesi 64,69 64,73 + 0,04 m Vaikutukset Purmojoen ylivirtaamiin jäävät vähäisiksi, koska yliveden aikaan purkautumista rajoittava kohta on nykyiseen tapaan koskenniska paalun 10 +71 kohdalla. Purmojoen keskialivirtaama pienenee 50 l/s ja keskiylivirtaama kasvaa 140 l/s. nyk. virtaamat muutetut muutos virtaamat m 3 /s m 3 /s m 3 /s alivirtaama 0,01 0,02 + 0,01 keskialivirtaama 0,09 0,04 0,05 keskivirtaama 0,30 0,30 0,00 keskiylivirtaama 1,16 1,30 + 0,14 ylivirtaama 2,16 2,14 0,02 Virtaamien muutokset eivät aiheuta haittaa alapuoliselle vesistölle tai maa alueille. Vesipinta alan muutokset Vedenpinnan nosto kasvattaa Purmojärven pinta alaa noin 7 hehtaarilla 394 hehtaarista 401 hehtaariin ja rantaviiva lyhenee noin 110 metriä 20,66 kilometristä 20,55 kilometriin. Vesialueen uusi raja rantaviivaa vastaan tulee olemaan N 60 + 64,46 m (MW). Vekaraisen vedenpinnan nosto kasvattaa sen pinta alaa noin 5,9 hehtaarilla 39,8 hehtaarista 45,7 hehtaariin. Rantaviivan pituus kasvaa vedennoston seurauksena, mutta vaikutus on vähäinen ja vaikeasti todettavissa rantaviivan epämääräisyyden vuoksi. Vaikutukset kuormitukseen ja veden laatuun Purmojärven vedenpinnan nostolla ei ole merkittävää vaikutusta veden laatuun. Järven happitilanne saattaa hieman parantua. Toisaalta
13 ranta alueita jää jonkin verran veden alle, mikä voi aiheuttaa kuormitusta. Hoitokalastus on jo lisännyt näkösyvyyttä. Hoitokalastuksen jatkaminen vähentää edelleen veden väriä ja sameutta. Lisäksi järvestä poistuu ravinteita kalamassan mukana ja järven sisäinen kuormitus pienenee särkikalojen osuuden pienentyessä. Saaren tien virtausaukkojen suurentaminen parantaa veden vaihtumista Laukkosenlahdella, mikä parantanee veden laatua lahdella, mutta aiheuttaa samalla ravinteiden tehokkaampaa siirtymistä muualle järveen. Laukkosenlahtea ympäröivien peltojen pengertäminen estää tulvan nousun pelloille ja vähentää huomattavasti pelloilta tulevaa kuormitusta. Peltojen kuivattaminen pumpulla aikaisempaa tehokkaammin aiheuttaa jonkin verran ravinnekuormituksen kasvua. Kuivatusvedet ohjataan kuitenkin kosteikkoon, johon osa ravinteista sitoutuu. Kokonaisuutena arvioidaan, että ulkoisen ja sisäisen kuormituksen pienentyessä järven veden laatu paranee vähitellen. Muutos on kuitenkin hidas, koska sisäinen kuormitus pienenee hitaasti. Vaikutukset kasvillisuuteen Laukkosenlahdella vaikutukset kasvillisuuteen ovat merkittävimpiä mekaanisten toimenpiteiden vuoksi. Noin 1,6 ha (22 %) lahden vesikasvillisuudesta jää penkereiden, virtausohjaimien, kosteikon syvänteiden ja laskeutusaltaiden alle. Penkereiden päälle ja ympärille muodostuu uutta kasvillisuutta. Vekaraisen muuttaminen kosteikoksi muuttaa lajistoa kosteamman elinympäristön lajien suuntaan. Rannoilla sijaitseva puusto todennäköisesti tulee kärsimään liiallisesta märkyydestä. Vaikutukset kalastoon Ravinnekuormituksen vähentyminen ja hoitokalastus vähentävät särkikalojen osuutta järven kalastossa. Kuormituksen pienentyminen ja kirkastuva vesi suosivat petokaloja. Kalojen elinmahdollisuudet paranevat jonkin verran vedenpinnan noston ja vesitilavuuden kasvun myötä. Pohjapato toteutetaan siten, että kalojen nousu Purmojärveen ei esty. Vaikutukset linnustoon Laukkosenlahden keskiosissa osa naurulokkiyhdyskunnan pesimäpaikoista jää kosteikkorakenteiden alle, joten on odotettavissa, että yhdyskunnan koko jonkin verran pienenee. Kosteikkopenkereet ja
14 kaivettavat avovesialueet lisäävät vesialueen monimuotoisuutta, mikä saattaa aiheuttaa muutoksia lintulajien määrässä ja lajisuhteissa. Vekaraisella on odotettavissa, että siellä pesivien vesilintujen määrä kasvaa selvästi niiden elinolosuhteiden parantuessa. Vaikutukset virkistyskäyttöön ja maisemaan Kunnostus ja hoitotoimenpiteiden vaikutus järven virkistyskäyttöön on huomattava. Vesisyvyyden lisääntyminen helpottaa veneilyä ja uimista matalilla rannoilla. Veden laadun paraneminen vähentää sameutta ja leväkukintoja kohentaen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Kalaston lajimuutokset parantavat virkistyskalastusmahdollisuuksia. Vaikutukset Purmojärven maisemaan ovat merkittävät. Kesäaikaisen alivedenkorkeuden noston ansiosta loivat rannat ovat veden peitossa useammin. Laukkosenlahden penkereestä tehdään luonnonmukaisesti polveileva, samoin pohjapadosta. Luusuan alueesta tehdään virkistyskäyttöä palveleva alue. Vekaraisen maisema muuttuu huomattavasti entisen kuivan järven muuttuessa kosteikoksi. Uudet vesialueet kaivetaan monimuotoisiksi ja penkereet sopeutetaan maisemaan. Vaikutukset maa alueisiin Purmojärven alue Pysyvästi veden peittoon jää yhteensä noin 10,4 ha maata, josta korvattavaksi esitetään 2,74 ha yksityisten omistamaa maata. Lopusta veden alle jäävästä alueesta Purmojärven isojakokunta omistaa 3,83 ha ja Rantalan osakaskunta 3,85 ha. Vettymishaittoja aiheutuu yhteensä 59,59 ha:n suuruiselle alueelle, josta on peltoa 19,96 ha, metsää 37,61 ha ja 2,02 ha joutomaata. Rakenteiden alle jää maa alueita 3,19 ha. Rakenteiden alle jäävistä maista 1,61 ha on peltoa, 1,27 ha metsää, 0,29 ha joutomaata ja 0,02 ha tonttimaata, jotka esitetään korvattavaksi 1,5 kertaisena. Vesialuetta jää Laukkosenlahden kosteikon alle 11,27 ha, joka alue on huomioitu samanarvoisena kuin täysiarvoinen joutomaa. Vekaraisen alue Vekaraisen vedenpinnan nosto muuttaa rantaviivaa ja aiheuttaa ympäröiville maille vettymishaittaa. Pysyvästi veden peittoon jää yhteensä 7,48 ha maata. Lisäksi aiheutuu vettymishaittoja yhteensä 7,90 ha:n suuruiselle alueelle, josta peltoa on 0,31 ha ja metsää 7,59 ha. Rakenteiden alle jää maa alueita 5,38 ha. Rakenteiden alle jäävistä maista on 0,05 ha peltoa, 1,51 ha metsää ja 3,82 ha joutomaata.
Vaikutusten tarkkailu 15 Vedenkorkeuden tarkkailua varten asennetaan automaattinen vedenkorkeusmittari pohjapadon yhteyteen. Mittarin tuottama tieto välitetään datasiirtona Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Kortesjärven kunnalle. Kunnostustoimenpiteiden työnaikaisia vaikutuksia tarkkaillaan vesinäyttein Purmojärvestä ja Ruosteenojasta. Purmojärvestä otetaan vesinäytteet syvänteestä (1 m syvyydeltä) ja luusuasta. Näytteistä analysoidaan ph, kiintoaine, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lisäksi havainnoidaan lämpötila ja syvänteessä näkösyvyys. Näytteet otetaan Laukkosenlahden ja Vekaraisen töiden aikana kerran kuukaudessa. Tulokset toimitetaan hakijalle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Veden laatua tarkkaillaan kunnostustoimenpiteiden jälkeen havainnoimalla näkösyvyyttä sekä seuraamalla veden ravinnepitoisuuksia ja muita indikaattoreita. Näytteenottopisteet sijaitsevat Purmojärven luusuassa ja syvänteessä. Näytteet otetaan helmi maaliskuussa ja kesä heinäkuussa. Ensimmäisen kerran näytteet otetaan kunnostustoimenpiteiden valmistumisvuonna ja tarkkailua jatketaan 3 vuoden ajan. Vaikutuksia Purmojärven kasvillisuuteen tarkkaillaan ilmakuvaamalla Purmojärvi tasokuvin 3 vuoden kuluttua kunnostustoimenpiteiden valmistumisesta. Samoin menetellään Vekaraisen osalta. Kuvia verrataan vuonna 2001 otettuihin kuviin. Hoitokalastuksen vaikutuksia seurataan kirjaamalla ylös hoitokalastuksen yksikkösaaliit ja saaliista otetaan viikoittain satunnainen otos lajikoostumuksen selvittämiseksi. Näkösyvyyttä seurataan joka toinen viikko kalastuksen yhteydessä. Kahden vuoden kuluttua tehopyynnin päättymisestä tehdään verkkokoekalastukset ja särjen kasvututkimus. Tiedot saalismääristä ja näkösyvyyksistä toimitetaan hakijalle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja kalastusalueen haltijalle. Tarkkailujen tuloksista tehdään tarkkailun päätyttyä kokoomaraportti, jossa tarkastellaan järven veden laadun kehitystä, koekalastuksen ja kasvututkimuksen tuloksia sekä muutoksia kasvillisuudessa. Raportti toimitetaan hakijalle, ympäristökeskukselle ja Pohjanmaan TEkeskukselle. VAHINGONKORVAUKSET JA LASKENNALLINEN ARVIO HYÖDYISTÄ Veden tai rakenteiden alle jäävät alueet esitetään korvattavaksi 1,5 kertaisena niiden arvoon nähden. Pysyvästi veden tai rakenteiden alle jää yhteensä noin 37,74 ha maata, josta korvattavaksi esitetään 7,35 ha yksityisten omistamaa maata. Hankkeen seurauksena vettyy maa alueita noin 67,49 ha, joista yksityisiä alueita esitetään korvat
16 tavaksi suunnittelutoimikunnan hyväksymän vettymiskorvausperiaatteen mukaisesti. Korvauslaskelmat Pellon hintana korvauslaskelmissa on käytetty 4 200 /ha. Pellon arvo on määritelty ennen ja jälkeen vedenkorkeuden noston ja näiden välinen erotus esitetään korvattavaksi. Rantapellot on jaettu 25 cm:n korkeusvyöhykkeisiin korkeusvälillä N 60 +64,50 m ja N 60 +65,75 m. Ylimmässä korkeusvyöhykkeessä arvon muutokseksi on katsottu 10 %, muissa 20 %. Veden alle jäävän pellon arvon muutokseksi on katsottu 10 % ja se korvataan 1,5 kertaisena. Vekaraisen rannalla täyden kuivatussyvyyden omaavat pellot on jaettu korkeusvyöhykkeisiin välillä N 60 +67,25 m +69,00 m ja arvon muutos vaihtelee ylimmän vyöhykkeen 10 %:sta alimpien 40 %:iin. Veden alle jäävät pellot (tason N 60 +67,75 m alapuolella) on tällä alueella esitetty korvattavaksi ylemmässä vyöhykkeessä 30 %:n ja alemmassa vyöhykkeessä 10 %:n mukaan 1,5 kertaisena. Metsä ja joutomaa on jaettu korkeusvyöhykkeisiin samalla tavalla, mutta arvon katsotaan muuttuvan vain korkeusvyöhykkeissä N 60 +65,25 +65,50 (10 %) ja N 60 +64,75 m +65,00 m (50 %). Veden alle jäävä metsä tai joutomaa on esitetty korvattavaksi 40 %:n mukaan 1,5 kertaisena. Metsän hintana on käytetty 340 /ha ja joutomaan hintana 70 /ha. Veden alle jäävä tonttimaa on esitetty korvattavaksi 6 euron neliöhinnan mukaan. Hyötylaskelmat Toimenpiteiden arvioidaan lisäksi nostavan joidenkin rantakiinteistöjen arvoa. Rakennuksille ei oleteta aiheutuvan vettymishaittaa tehtävien suojaustoimenpiteiden johdosta. Vedenpinnan nosto ja veden laadun paraneminen nostavat rantatonttien ja rakennusten virkistyskäyttöarvoa, mutta hyöty on vaikeasti arvioitavissa. Vesielementistä johtuva tontin virkistyskäyttöarvo on laskettu 80 %:ksi tontin arvosta Purmojärvellä tyypillisellä alle 5 000 m 2 :n rantatontilla ja sitä suuremmilla tonteilla arvo on määritetty 75 %:ksi. Tontin arvoksi on määritetty Purmojärvellä 20 000. Syntyvä virkistyskäyttöarvon muutos on laskettu tarkastelemalla vesisyvyyttä 5 metrin kahlailuetäisyydellä ja 20 metrin uintietäisyydellä keskiveden mukaisesta vesirajasta. Sopivaksi veden syvyydeksi 5 metrin etäisyydellä rantaviivasta on katsottu 30 60 cm, jota matalammat tai syvemmät rannat haittaavat kahlailu ja leikkikäyttöä. Syvyys riittää myös veneen normaaliin käyttöön rannassa. Uintietäisyyden sopivaksi vedensyvyydeksi on katsottu 150 cm, jota vähäisempi vesisyvyys pienentää virkistyskäyttöarvoa. Virkistyskäyttölaskelman mukaista hyötyä saavien kiinteistöjen arvon nousu on laskennallisesti noin 41 400 ja haittaa kärsivien kiinteistöjen arvon vähentyminen yhteensä noin 6 800. Virkistyskäyttöhaittaa ei ole esitetty korvattavaksi, koska virkistyskäytölle koituu hankkeesta myös hyötyä. Veden laadun paraneminen nostaa tonttien ja
17 rakennusten virkistyskäyttöarvoa, mutta muutos on hidas ja hyöty vaikeasti arvioitavissa, mistä syystä tätä ei ole rahallisesti arvioitu. KUULUTUS Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa sekä Kortesjärven kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 1.11. 1.12.2005. Kuulutus on lisäksi erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on todennut, että työn toteuttamisessa tulee käyttää ympäristön kannalta vähiten haittoja aiheuttavia työmenetelmiä. Erityisesti tulee välttää tarpeetonta veden samentamista. Hakijan on esitettävä ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolle hyväksyttäväksi veden laadun tarkkailusuunnitelma vähintään 4 viikkoa ennen töiden aloittamista. Töiden aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava kirjallisesti. 2) Pohjanmaan TE keskus on katsonut, että lupa Purmojärven kunnostukseen voidaan myöntää suunnitelman mukaisesti. Kunnostushankkeen kalataloudelliset vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan myönteiset. Koska kalasto tunnetaan riittävän hyvin jo tehtyjen koe ja hoitopyyntien ansiosta, ei kalaston tilaa ennen töiden aloittamista tarvitse erikseen selvittää. Töidenaikainen ja jälkeinen kalastonseuranta tulee toteuttaa erillisen kalastustarkkailuohjelman mukaisesti. Hakemuksessa esitetty seurantamalli voi toimia tarkkailuohjelman runkona. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TEkeskukselle ennen töihin ryhtymistä. 3) AA (Lahti RN:o 5:97, Rantalankylä, Kortesjärvi) on pyytänyt, että Förstinlahden pohjukkaan laskeva viemäri huomioidaan suunnittelussa. Pumppaamo viedään nyt liian kauas järvestä. Muistuttajan pellolla on järveen laskeva viemäri täynnä vettä, samoin piiriojat. Lisäksi Purmojärven nuorisoseuran rantaan tulee säilyttää laillinen karttatie. 4) BB (Kiviniemi RN:o 9:71, Purmojärven kylä, Kortesjärvi) on todennut, että rikkaat huvilanomistajat saavat suurimmat korvaukset ja maanviljelijät, joiden pellot vettyvät lopullisesti, saavat pienimmät korvaukset. Pellon arvo kuitenkin vähenee, kun vesipintaa nostetaan. Muistuttajan tapauksessa on kysymys 0,5 ha:n alasta, tasaisesta rantapellosta, jossa on kaatoa 30 40 cm. Kaato ei ole järvelle päin, vaan sivullepäin pohjoisen suuntaan. Tähänkin asti on ollut vaikeuksia saada pelto pysymään kuivana varsinkin sateisina kesinä. Mikäli veden pintaa nyt nostetaan, laskuojassa on koko ajan vettä, mikä estää salaojia toimimasta. Maa jää vajaatuottoiseksi. Suunnitelmassa vain osa peltolohkosta on merkitty vettyneeksi ja siitäkin osasta korvattaisiin 10 20 %. Hakijan pitäisi vähintään maksaa uusi salaojitus tai korvaus koko alalle 100 %:sesti tai korvata vuosittain 140.
18 5) CC (Mäkelä RN:o 6:88, Purmojärvenkylä, Kortesjärvi) on sinänsä kannattanut hanketta, mutta katsoo, että esitetty korvaus maaalueesta on aivan liian vähäinen. Muistuttajan omistama ranta alue on alavaa maata ja sitä on täytetty 15 vuoden ajan. Viljelysmaa on ojitettu (salaojat). Vesipinnan nosto aiheuttaisi rannassa olevan ojan täyttymisen ja alueen itäreunalla oleva salaojakaivo uppoaisi kokonaan. Salaojitus kaivoineen olisi suunniteltava uudestaan, samoin rannan oja. Myös reunalla olevien kivikasojen poisto olisi tarpeellista. HAKIJOIDEN SELITYS Hakijat ovat todenneet, että AA:n muistutus on aiheellinen. Kiinteistölle (5:97) on kuivatusta varten suunniteltu salaojakaivo, jonka vedet johdetaan Förstinojaan suunnitellulle pumppaamolle. Salaojakaivo ja pumppaamo on suunniteltu riittävään syvyyteen huomioiden kuivatustarpeet. Suunnitelmassa on jäänyt huomiotta kuivatusveden johtaminen salaojakaivoon. Kiinteistön kuivatusvedet johdetaan pumppaamolle liittämällä pellon salaojat salaojakaivoon tai rajaamalla kiinteistö vesistöstä tai ojasta salaojalla niiltä kohdin, joissa järven pinnan muutos aiheuttaisi pellon vettymistä. Ojien kohdalla voidaan olettaa tapahtuvan vettymistä, jos ojan pohja on korkeuden N 60 +64,60 m alapuolella. Rakennettava salaoja tai putki johdetaan edelleen pumppaamolle. Sama koskee kiinteistöjä 13:6, 5:122, 13:2, 5:103, 5:46, 5:138, 5:130, 5:46, 5:123 ja 5:124. Toimenpiteet suunnitellaan toteutuksen yhteydessä yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa kuivatusvaatimuksen täyttymiseksi. Pumppaamon ja laskeutusaltaan siirtäminen lähemmäksi järveä ei ole mahdollista järjestelmän vaatiman tilan vuoksi. Tierasitteen määrittely Purmojärven nuorisoseuran kiinteistölle (RN:o 5:50) ei kuulu Purmojärven kunnostushankkeen piiriin. BB:n muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että korvausperusteet on määritetty suunnittelutoimikunnan yhteisellä päätöksellä ja korvausmäärinä on käytetty pellon käypää hintaa alueella. Tonttien neliöhinta on määritetty korkeammaksi, koska niillä on suurempi arvo kuin pellolla. Muistuttajan omistamat rakennukset sijaitsevat vesijätöllä, joka on hakijoiden omistuksessa, joten tälle alueelle ei lasketa korvausta veden alle jäävästä tonttimaasta. Korvausten laskennassa käytetyt pinta alat on määritetty pintavaa'ituksella, jossa määritettiin rantojen korkeuskäyrä 25 cm:n tarkkuudella. Kiinteistön pellon korkeus rannassa on alimmillaan noin N 60 + 65,30 m, joten kuivatusvara pellon alimmassa kohdassa keskivedenkorkeudella on noin 80 cm. Vettymiskorvauksen voidaan katsoa olevan linjassa muiden korvausten kanssa ja siten oikeudenmukainen. Pellon salaojaputkien purkukohdat saattavat sijaita ojassa keskiveden korkeustason alapuolella. Putkien korkeuksia ei ole mitattu. Mikäli putket sijaitsevat niin alhaalla, että niiden liettyminen on mahdollista, hankkeen toteutuksen yhteydessä asennetaan salaojakaivo sa
19 laojaputkien päähän. Salaojien jääminen veden alle ei itsessään ole haitallista, jos salaojien liettyminen estetään. CC:n kiinteistön (6:88) pellon alin kohta on tasolla N 60 +64,70, jolloin vedennoston seurauksena kuivatusvara keskivedenkorkeudella olisi entisen noin 40 cm:n sijasta 20 cm pellon vajaalla 100 m 2 :n alueella. Pelto kohoaa loivasti rannasta lähtien. Viljelyn vaikeutuminen on otettu huomioon määrittämällä kiinteistölle vettymishaittakorvaus samoin periaattein kuin kaikille muille rantapeltojen omistajille. Pellon alimpaan kohtaan nousee ajoittain kevättulva samalla tavalla nykytilanteessa kuin uudessa vedenkorkeustilanteessa. Muistuttajan tekemän ranta alueen täyttötyön vaikeutuminen on lisäksi otettu huomioon määrittämällä kiinteistölle 1000 euron suuruinen erityiskorvaus. Rannassa oleva oja täyttyy järvivedellä tulvan tai korkean veden aikana nykyisessäkin tilanteessa. Veden pääsy ojaan ei sinänsä ole haitallista. Rannassa sijaitsevaan avo ojaan mahdollisesti tuleva vesi ei lisää vettymistä korvauslaskelmissa määritettyä määrää enempää, koska pellon kuivatus on järjestetty salaojituksella ja sekä pellon kuivatus että järven vedennostosta aiheutuva vettyminen tapahtuu salaojituksen välityksellä. Uudella keskivedenkorkeudella nykyiset salaojat saattavat sijaita vedenpinnan alapuolella ja salaojakaivo saattaa peittyä veden alle. Kaivon tai putkien korkeuksia ei ole mitattu. Mahdollisesti veden alle jäävän salaojakaivon korkeus tarkistetaan hankkeen toteutuksen yhteydessä ja mikäli kaivo peittyy veden alle uuden keskivedenkorkeuden mukaisella vedenkorkeudella, hakijoiden toimesta asennetaan uusi kaivo siten, että salaojien liettyminen estetään. Salaojia toteutetaan yleisesti myös vedenalaisina ratkaisuina. Ranta alueelle mahdollisesti täyttötyön yhteydessä läjitettyjen kivien poistaminen ei hakijoiden näkemyksen mukaan kuulu hakijoille. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kortesjärven kunnalle, Kortesjärven ja Rantalan yhteisalueiden osakaskunnalle sekä Purmojärven isojakokunnalle luvan Purmojärven kunnostukseen Kortejärven kunnassa 25.8.2004 päivätyn ja 5.9.2005 sekä 2.1.2006 täydennetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Kunnostus käsittää järven vedenpinnan noston ja säännöstelyn järven luusuaan rakennettavan pohjapadon ja sen juoksutusputken avulla, tulvapenkereiden, kuivatusojien ja laskeutusaltaiden rakentamisen, Laukkosenlahden kosteikon rakentamisen pengerryksineen, tiepenkereen kunnostamisen, uima ja veneenpitopaikkojen rakentamisen, vesialueiden ruoppaukset, vesikasvillisuuden niiton Laukkosenlahdella, hoitokalastuksen ja Vekaraisen muuttamisen ve
20 siensuojelukosteikoksi siihen liittyvine toimenpiteineen sekä Ruosteenojan uoman kääntämisen. Purmojärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N 60 +64,31 m, tulee olemaan kunnostuksen jälkeen N 60 +64,46 m. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden penkereiden, pumppaamojen ja ojien rakentamista varten tarvittaviin maa alueisiin ja vesialueeksi muuttuviin maa alueisiin, jotka ilmenevät hakemuksen liitteinä olevista vahinkoaluekartoista ja lupamääräyksestä 29. Ympäristölupavirasto määrää veden ja rakenteiden alle jäävistä sekä vettyvistä maa alueista maksettavaksi korvaukset lupamääräyksessä 29. Veden ja penkereiden alle jäävien maa alueiden korvauksissa on otettu huomioon vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan ehtoja ei määrätä vesilain 8 luvun 10 a :n mukaisesti tarkistettaviksi. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Purmojärven patopenger 1) Luvan saajien on Purmojärven vedenpinnan nostamista ja säännöstelyä varten rakennettava järven luusuaan paalun 11 +48 kohdalle suunnitelman liitteen 7 (a e) mukaisesti pohjapato. Pohjapadon pituus on 40 metriä ja harjan leveys 3,0 metriä. Padon harja rakennetaan tasoon N 60 +64,50 m. Pato tehdään kolmiosaiseksi siten, että keskimmäiseen osaan rakennetaan alivirtaama aukko ja halkaisijaltaan 50 cm:n juoksutusputki, jonka alareuna on tasolla N 60 +62,60 m. Padon luiskakaltevuus on järven puolella 1:3 ja joen puolella 1:6. Alivirtaama aukon kohdalla padon joenpuoleinen luiska tehdään kaltevuuteen 1:10 ja kivetään portaittaiseksi kalatieksi. Alivirtaamaaukon leveys padon harjan suunnassa on tasosta N 60 +64,50 m tasoon N 60 +64,10 m saakka 0,2 m ja kapenee siitä alaspäin niin, että alin kohta on tasolla N 60 +64,00 m. Padon molemmin puolin on rakennettava penger tai maatäyttö, jonka harja korkeus on vähintään N 60 +65,50 m ja joka estää veden virtauksen Purmojokeen muualta kuin pohjapadon rakenteiden kautta. 2) Luvan saajien on asennettava padon yläpuolelle vedenkorkeusasteikko paikkaan, johon yleisöllä on esteetön pääsy. Asteikkoon on selvästi merkittävä korkeudet N 60 +64,50 m ja +65,00 m.
Juoksutussääntö 21 3) Luvan saajien on säännösteltävä juoksutusta järvestä siten, että juoksutusputki avataan 15.2. ja putken annetaan olla auki, kunnes järven veden korkeus on tasolla N 60 +64,30 m. Vedenkorkeus pidetään tasolla N 60 +64,25 m N 60 +64,35 m 31.3. asti. Juoksutus putken kautta lopetetaan 1.4. ja virtaus kulkee alivirtaama aukon kautta tai pohjapadon harjan yli padon purkautumiskäyrän mukaisesti. Tulvasuojelu ja kuivattaminen 4) Luvan saajien on rakennettava penkereet, joiden harjan korkeus on N 60 +65,50 m Laukkosenlahden peltojen tulvasuojelua varten suunnitelman liitteen 8 mukaisiin paikkoihin järven rantaan ja ojien varsille. Penkereiden ja ojien luiskan kaltevuus on 1:1,5. Penkereestä on suunnitelman mukaisilta osin tehtävä viljelykelpoinen. Lisäksi alueelle on rakennettava suunnitelman mukaiset kuivatusojat, putkiojat ja salaojakaivot, laskeutusaltaat sekä kuivatusvesien pumppaamo. Pumppaamon kuivatussyvyyden tulee olla vähintään N 60 +62,50 m ja sen tulee olla säädettävissä välillä N 60 +62,00 m N 60 +64,00 m. 5) Luvan saajien on rakennettava Rantalan Selviikin alueelle laskeutusallas suunnitelman liitteen 8 c mukaiseen paikkaan. 6) Luvan saajien on rakennettava Förstinlahden kiinteistöille 4:6, 4:160, 5:28 ja 13:6 salaojakuivatus ja kuivatusvesien pumppaamo suunnitelman liitteen 10 mukaisesti. Pumppaamon pumppaustason on oltava vähintään N 60 +64,00 m ja sen tulee olla säädettävissä välillä N 60 +64,00 m N 60 +65,00 m. 7) Luvan saajien on rakennettava Förstinlahden kiinteistölle 13:2 salaojakuivatus ja kuivatusvesien pumppaamo hiekkasuodatuskenttineen suunnitelman liitteen 11 mukaisesti. Pumppaamon pumppaustason on oltava vähintään N 60 +63,00 m ja sen tulee olla säädettävissä välillä N 60 +63,00 N 60 +64,00 m. Pumppaamoon tehdään valmiiksi liittymä mahdollisen peltosalaojan liittymistä varten. 8) Luvan saajien on rakennettava Förstinojaan kuivatusvesien pumppaamo suodatuskenttineen ja laskeutusaltaineen kiinteistöjen 5:140 ja 5:145 rajalle. Pumppaamon pumppaustason tulee olla N 60 +63,20 m. Pumppaamon tulee toimia vain kun Förstinojan vedenkorkeus on alle tason N 60 +64,75 m. Muuna aikana virtaama kulkee vapaasti laskeutusaltaaseen. Kiinteistön 5:97 kuivatusta varten on rakennettava salaojakaivo, jonka vedet johdetaan pumppaamolle ja alueen kuivatuksessa on muutoinkin meneteltävä hakijoiden selityksessään esittämällä tavalla. Lisäksi pumppaamolle on kaivettava 1,50 m syvä kuivatusoja kiinteistöiltä 5:34 ja 5:42. 9) Luvan saajien on rakennettava kuivatusvesien pumppaamo kiinteistöjen 5:103 ja 5:138 rajalle sekä suodatuskenttä ja laskeutusallas suunnitelman liitteen 12 osoittamaan paikkaan. Pumppaamon