YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-194. Kuusmonjärven kunnostaminen ruoppaamalla, Rauma ja Kodisjoki

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 44/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-194 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kuusmonjärven kunnostaminen ruoppaamalla, Rauma ja Kodisjoki Kuusmonjärven Suojeluyhdistys ry HAKEMUS SUUNNITELMA Kuusmonjärven Suojeluyhdistys ry on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa, jota on täydennetty , pyytänyt lupaa Kuusmonjärven kunnostamiseen ruoppaamalla Rauman kaupungissa ja Kodisjoen kunnassa. Kuusmonjärvi on noin 15 hehtaarin kokoinen erittäin matala (maksimisyvyys 1,75 m), rannoilta jatkuvasti soistuva ja umpeenkasvava järvi. Järveen ei johda suuria ojia, vaan vedet tulevat ympäristön valumavesistä sekä pienistä puroista. Länsipuolella järvestä lähtee laskuoja läheiseen Pitkäjärveen ja kaakkoispuolella Iso Saarnummenjärveen. Ympäröiviltä soilta tuleva valumavesi pitää järven veden tummana ja kiintoainekuorman jatkuvana. Tumma väri ja kiintoaineen määrä laskevat vedenlaadun luokitusta, mutta muutoin järven vesi on hyvälaatuista. Mitattujen ravinteiden määrät ovat alhaisia eikä järven ongelmana ole rehevöityminen vaan umpeenkasvu. Järvessä on esiintynyt limalevää. Kuusmonjärven valuma-alueen pinta-ala on 0,83 km 2 ja järvisyys 15 %. Arvio valuma-alueen virtaamista on seuraava: Ylivirtaama HQ 1/ l/s Keskiylivirtaama MHQ 70 l/s Keskivirtaama MQ 5 l/s Alivirtaama MNQ 0 l/s Kuusmonjärven vapaa vesitila on viime vuosina voimakkaasti vähentynyt huolimatta rannan asukkaiden toimenpiteistä sen estämiseksi. Näitä toimenpiteitä on mm. vuonna 1995 suoritettu imuruoppaus, jolla puhdistettiin tilojen omia rantoja sekä paranneltiin yhteisillä varoilla veden virtaavuutta lähinnä saaren ympäristössä. Lisäksi järven pintaa on yritetty nostaa patoamalla laskuojaa Pitkäjärveen sekä monilla kasvillisuuden perkaus- ym. talkoilla.

2 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 2 Suojeluyhdistys on suunnitellut ja vienyt eteenpäin järven kunnostushankkeita. Suojeluyhdistyksen jäseniä ovat kaikki rannan- ja vesialueiden omistajat. Kunnostushankkeen takana ovat alun alkaen olleet yksimielisesti järven kaikki taloudet ja vesien omistajat. Kunnostushankkeen tavoitteena on imuruopata järven yhteisiä alueita siten, että vapaata vesitilaa saadaan lisää 0,5 1,00 metriä. Kokonaiskuutiomäärä on tämän mukaan noin m 3. Ruoppausmassat läjitetään kahdelle sitä varten varatulle alueelle, joista on kirjallisesti sovittu maanomistajien kanssa. Kunkin talouden omaksi kustannukseksi jää omien rantojen kunnostaminen koko tontin leveydeltä ja noin 30 metriä järvelle päin. Alustavasti omien rantojen kunnostamiseen on sitoutunut 15 taloutta. Yhteisten alueiden kunnostushankkeen kustannusarvio on noin euroa, jonka rahoitukseen järven taloudet osallistuvat samansuuruisella summalla. Kuusmonjärven kalakantaan on kuulunut vuosien aikana sekä ahven että hauki. Lisäksi on vuosien aikana yritetty istuttaa pienissä määrin esim. kuhaa ja muuta arvokalaa siinä onnistumatta. Ahvenia on istutettu viimeksi 1990-luvun puolivälissä 500 kpl. Järven kalakanta oli vielä muutama vuosi sitten melko runsas esim. hauen osalta. Järven kalakanta tuhoutui täysin talvella 2003 happikadon takia. Kunnostushanke tuo huomattavasti lisää vesitilaa järveen ja tavoitteena on istutuksen avulla kalakannan uusiminen ruoppauksen jälkeen. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Rauman kaupungissa sekä Kodisjoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Rauman kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että hanke on tarpeellinen järven virkistyskäyttöarvon parantamiseksi. Suunnitelman ja peltoläjitysjärjestelyjen suhteen ei ympäristölautakunnalla ole ollut huomautettavaa. Luvan saajan tulee huolehtia, että ruoppaus- ja läjitysalueelta ei pääse kiintoainesta alapuoliseen vesistöön siten, että se vaarantaisi veden laatua. Massat tulee läjittää ensisijaisesti peltoläjitysalueelle puustovaurioriskin, metsäaluetta paremman suotoveden hallinnan ja maisemoitavuuden takia. 2) Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että imuruoppauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota läjitysalueiden kokoon ja niiden penkereisiin. Penkereillä estetään runsaasti vettä sisältävien läjitysmassojen valuminen takaisin vesistöön. Penkereiden on oltava riittävän korkeat ja kestävät suuren vesimäärän varastoimiseen siksi ajaksi, kun liete laskeutuu altaan pohjalle. Kirkastunut vesi juoksutetaan hallitusti pois läjitysaltaista takaisin vesistöön. Ympäristökeskus on todennut, että hakemusasiakirjoihin ei sisälly tarkempaa

3 3 läjityssuunnitelmaa, läjitysalueet on merkitty liitekarttaan ja niistä on sovittu maanomistajien kanssa. Ruopattavaan massamäärään nähden hakemuksen mukaiset läjitysalueet saattavat loppua kesken. Tarvittaessa läjitysaltaat tulee lokeroida, jolloin yhden altaan täyttyessä voidaan läjitystä jatkaa selkeytymisen ajan toiseen altaaseen. Imuruoppauksessa järvestä pois pumpattava vesimäärä on varsin suuri ja se näkyy veden pinnan laskuna järvessä. Sen vuoksi ruoppaussyvyyden seuraaminen vedenpinnan tasosta ei ole luotettavaa. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijalle voidaan myöntää lupa Kuusmonjärven ruoppaamiseen suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. HAKIJAN SELITYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakija on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksista hakija on todennut, että hakemuksessa mainittu läjitysalue nro 1 eli noin 2 hehtaarin peltoalue on syksyn 2004 aikana kunnostettu Lounais- Suomen ympäristökeskuksen esittämällä tavalla. Alue on lokeroitu kolmeen osaan, pengerretty osat korkeiksi maamassoilla, asennettu altaasta juoksutusputki palautusvedelle sekä perattu palautusoja järveen. Ruoppausmassoista suurin osa tullaan läjittämään tälle peltoalueelle, koska urakoitsijan mukaan ruoppauslaitteiden tehokkuus ja pienet etäisyydet mahdollistavat tämän. Alue on myös tarpeeksi laaja selkeytystä varten, vaikka ruoppauksen mukana tuleva vesimäärä on suuri. Läjitysaluetta nro 2 eli metsäaluetta tarvitaan näillä näkymin ainoastaan järven kapean länsiosan ruoppausmassojen tarpeisiin ja vain osaan siitä. Töiden aloittamisesta hakija tekee kirjallisen ilmoituksen ympäristökeskukselle. Töiden aloitusajankohta on näillä näkymin alkusyksy Rauman kaupungin ympäristölautakunnan vaatimuksista hakija on todennut, että suurin osa ruoppausmassoista tullaan läjittämään peltoalueelle ja metsäläjitysalue on käytössä vain osalle järven länsipään tarpeista. Hakija on sopinut ao. metsänomistajan kanssa kirjallisesti, että mahdolliset puu- ym. vahingot korvataan. Tälle alueelle on vastaavasti vuonna 1995 läjitetty ruoppausmassoja. Silloin ruopattiin usean talouden osalta omat rannat, ns. patoalue sekä parannettiin veden virtaavuutta saaren molemmin puolin. Ajankohta oli myöhäissyksy eikä mitään vahinkoja syntynyt. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Kuusmonjärven Suojeluyhdistys ry:lle luvan Kuusmonjärven kunnostamiseen ruoppaamalla hakemuksen mukaisesti Rauman kaupungissa ja Kodisjoen kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

4 4 Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaus on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle aiheutetaan mahdollisimman vähän vahinkoa ja haittaa. 2) Ruoppausmassat on sijoitettava maanomistajan kanssa sovittavalla tavalla maalle siten, etteivät ne pääse valumaan vesistöön. 3) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 4) Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisilta osiltaan päätökseen neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman uhalla, että lupa raukeaa. 5) Töiden aloittamisesta on ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Rauman kaupungin ja Kodisjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 6) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa kirjallisesti ilmoitettava ympäristölupavirastolle ja edellä lupamääräyksessä 5) mainituille viranomaisille. Perustelut Lainkohta Ruoppaaminen on tarpeen Kuusmonjärven umpeen kasvamisen estämiseksi ja järven virkistyskäytön parantamiseksi. Ruoppauksen seurauksena järven veden pinta laskee tilapäisesti. Läjitysmassojen valuminen takaisin vesistöön estetään penkerein ja lokeroimalla läjitysaltaat. Hankkeesta lupamääräysten mukaisesti toteutettuna saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto on ottanut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Rauman kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Sovellettu säännös Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista ( /1238) 2

5 5 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Valitusosoitus Sinikka Laitakari Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen ja Pertti Seppänen (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/sl

6 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.