Uusia tuulia suomen puhekielessä ja sen tutkimuksessa Johanna Vaattovaara johanna.vaattovaara@uta.fi Luennon sisältö 10.8.2017 Vaattovaara Puhekielen tutkimuksen lähestymistapojen laajentuminen Tarkastelu:1970-luvulta nykypäivään Variaation ajattelutavan muutokset Kieliasennetutkimuksen nousu 2000-luvulla miksi? Murre(alue) autenttisuus haastettuina itsestäänselvyyksinä Väläyksiä tutkimuksista ja menetelmistä Mikä relevanssi kielenopettajalle? Väittämät, keskustelutuokioita 1
Lähtökohtia Tutkimuskohteet ja -menetelmät määräytyvät traditioiden, niiden arvojen ja teoreettisten oletusten pohjalta Tutkimustiedon rajallisuus vs. arkihavaintojen runsaus Esim. kielenilmiöiden ja variaation sosiaaliset merkitykset Pohdittavaa: Kielen käytön tutkimuksen ja kielenopetuksen kohtaaminen? Millaisia jäsennyksiä ja käsityksiä kielenopetuksessa olisi hyvä haastaa? Kielellisen variaation sosiaalisen merkityksen tulkinta sosiolingvistiikassa (Eckert 2012, Three waves of variation study) 1. aalto: Variaation sosiaalisen rakenteen ja alueellisen variaation korrelaatio sos. merkityksen kanssa. Tutkitaan massoja 2. aalto: Variaatio vuorovaikutuksen resurssina Tilanne säätelee kielellisiä valintoja. Identiteetit liikkuvia. Tutkitaan ryhmiä 3. aalto: Kielellisten ilmiöiden ideologiset yhteydet Tyylit; esim. murteet tyylien resursseina Menetelmien kehittely 1970-l. alkaen 1990-l. alkaen ~2000 alkaen 2
Väittämä / käsitys: suomen kielen alueellista vaihtelua t. murre-eroja on mahdotonta hahmottaa ennen kuin peruskielitaito on hallussa. Vastaväittämä variaationtutkimuksen valossa: Kielellistä vaihtelua ilmenee kaiken aikaa kaikilla tasoilla lingvistisellä, sosiaalisella ja alueellisella. Kielen oppijan on syytä alusta lähtien altistua kielelliselle variaatiolle (itselleen luontevissa konteksteissa) sosiaalistuakseen kielen käytön ja vuorovaikutuksen normeihin. Esimerkki: yksikön 1. p. pronominin variaatio mie käyttäjänä kuka/missä tahansa minä huonon suomen indeksinä 3
Pronominin mie levikki suomen murteissa perinteisen dialektologisen tutkimustiedon mukaan Lähde: Lauri Kettusen murrekartasto 1940 (muok.) 7 HS Sunnuntaisivut Minä rakastan -palsta, 17.1.2010 4
LARI= itähelsinkiläinen nuori Liisa = tutkija L. Raevaara (2015): Osanottajien identiteetit vuorovaikutuksen resurssina helsinkiläisnuorten keskusteluissa. Teoksessa Helsingissä puhuttavat suomet (Sorjonen, Rouhikoski & Lehtonen toim.) Vrt. Dufva & Halonen 2016: Svetlana Rönkkö ja Tove Hansson: vieraan aksentin performanssi mediahuumorin resurssina (AFinLAn vuosikirja) IS 2.3.2014 5
Yksikön 1. p. pronominin variaatio Liperissä (%) Lähde: Murteenseuruuraportti (Nuolijärvi & Sorjonen 2005) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Eläkeik. Keski-ik. Nuoret mä minä miä mie mie, sie - elävä paikallisuus (Mantila 2004) Pitkän A:n diftongiutuminen (%) (moa ~ mua, peä ~ piä, kalloa ~ kalloo, pitkeä ~ pitkee) Lähde: Murteenseuruuraportti (Nuolijärvi & Sorjonen 2005) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pitkän A :n diftongiutuminen 81 82 50 leimautunut maakuntapiirre (Mantila 2004) 81 27 25 77 30 Lapinlahti Liperi Sotkamo 14 vanhat keski-i. nuoret 12 6
Ilmiöpohjaisuus yksittäisten kielenilmiöiden sosiaaliset statukset vaihtelevat suuresti. Mielikuvat kielimuodoista, alueista ja niiden puhujista rakentuvat paljolti yksittäisten kielenilmiöiden (varianttien) varaan. H. Mantila (2004): Murre ja identiteetti. Virittäjä 3/2004 http://www.kotikielenseura.fi/viritta ja/hakemistot/jutut/2004_322.pdf H. Lappalainen & J. Vaattovaara (2005): Vielä murteen ja identiteetin suhteesta. Virittäjä 1/2005 http://www.kotikielenseura.fi/viritta ja/hakemistot/jutut/2005_98.pdf Kielivisailu turisteille lappilaisessa matkailukeskuksessa 7
Helsinki kuviteltuna paikkana [Helsinkiin] assosioitujen kielenilmiöiden sosiaaliset merkitykset saavat helsinkiläisyyden leiman Kielenilmiöiden sosiaaliset merkitykset saavat voimansa paikoista ja niihin miellettyjen kansanluonteiden kuvitelluista ominaisuuksista. Keskeinen kysymys: mitkä ilmiöt assosioidaan minnekin? Miten näistä assosiaatiosta saadaan tietoa? Persoonapronominivariaatio maaseutu vs. kaupunki -jännitteen ilmentäjänä Kielelliset valinnat asettuvat toisia, vaihtoehtoisia valintoja vasten Miesie-murre on varmaan yleisempää maalla kuin kaupungeissa Itä-Suomessa Maaseudulla puhutaan miesie-murretta (Könönen 2007) Aineistona joensuulaisen peruskoulun oppilaiden kirjoitelmat http://kielikampus.jyu.fi/mitenmurteist apuhutaan/ Mielikäinen & Palander 2014 Yleisimmin Helsinkiin assosioidut kielenpiirteet: mä, sä stadin suhuässä, terävä s, cityässä, pissis-s (Mielikäinen & Palander 2002; 2014; Palander 2005; 2011; Vaattovaara & Soininen-Stojanov 2006) 8
Lehtonen, H. 2008: Maahanmuuttajataustaisten koululaisten monet kielet minä tyylittelyn resurssina rikkinäinen suomi huono suomi, oppijansuomi Tutkittujen nuorten pronominivariaatio pääosin samankaltainen kuin syntyperäisillä suomenkielisillä (mä) (Ks. myös Lehtonen 2004) Vrt. opetuspuhe (ks. Ahtosalo 2012; Lehtonen 2015, luku 5; Lauranto 1995; Piippo, Vaattovaara, Voutilainen 2016, luku 8) Itseen viittaamisen monet muutkin tavat meitsi (Tyypillisempi pk-seudulla ja miehillä) A: mua ärsyttää ihan sikana ku en saanu töitä sielt apteekista. B: mul on kauhee nuha. A: heh. B: no oon mäki. sul ei oo töitä ja mä vaan valitan mun flunssasta. pisteet meitsille. kato, meitsi täs vaa pussittaa palloi. meikä(läinen) (Tyypillisempi esim. Oulussa ja pk-seudulla naisilla kuin miehillä) O: ootsä ysikolme J: oon L:on O: Aijjaa L: Meikä o ysinelonen (Raevaara 2015) Hienovarainen funktio: Itsen luokittelu jonkin kategorian jäseneksi tai huomion kiinnittäminen johonkin meneillään olevaan toimintaan, jota itse tekee. 9
Nollapersoona Ei toimi sosiaalisena indeksinä, vaan pikemminkin tiettyjen toimintojen (esim. jaetun sos.kategorian) indeksinä. Ku ihminen lähestyy seitsemääkymmentä [0] ei jaksa enää pienten lasten kanssa. (Lappalainen 2015) No sitä mä laitoin pastaruakaa mut_että mull_oli vähän niinku kasvatuksellisia momentteja kans ettei [0] viitti koko aika vaan niinku sitä lempiruokaa tarjota Kokijan näkökulman esiin tuominen, yleisen kokemuksen esittäminen tai kutsu kokemuksen jakamiseen. Väittämä / käsitys: suomen kielen alueellista vaihtelua t. murre-eroja on mahdotonta hahmottaa ennen kuin peruskielitaito on hallussa. Vastaväittämä variaationtutkimuksen valossa: Kielellistä vaihtelua ilmenee kaiken aikaa kaikilla tasoilla lingvistisellä, sosiaalisella ja alueellisella. Kielen oppijan on syytä alusta lähtien altistua kielelliselle variaatiolle (itselleen luontevissa konteksteissa) sosiaalistuakseen kielen ja vuorovaikutuksen normeihin. 10
Rakenteellinen korrelaatio relevanssi kieliyhteisön sosiaalisessa kanssakäymisessä? Esimerkki: väljenevät t. avartuvat diftongit hieno mies > hiano miäs hyvä Suomi > hyvä Suami Hyvää yötä > hyvää yätä ie > iä uo > ua yö > yä Diftongin avartuminen dialektologisena ja sosiolingvistisenä ilmiönä Länsimurteiden alueelle rajoittuva ilmiö Kettunen 1940, kartta 155. Paunonen 1995 [1982]: Pk-seudulla voimakkaampi alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä 11
10.8.2017 Vaattovaara Helsingin puhekielen tutkimushanke 1970-l. Paunonen 1995 [1982] Diftongin avartuminen sosiaaliryhmittäin Alin 4 luokka 3,5 3,4 Ylin 3 2,8 2,8 2,8 2,6 2,6 2,6 2,7 luokka 2,5 2 2,1 2,1 1,9 2,3 2,3 2,3 2,3 2,4 1,5 1 0,5 0 Töölö ylä Töölö ala Sörn työv y Sörn työv a uo yö ie (ETU) ie (TAKA) Diftongin avartumisen sosiaaliset merkitykset 2000-luvulla? Tutkimusprojekti: Pääkaupunkiseutu suomalaisten kieliasenteissa ja kieli-ideologioissa Kattohanke Helsingin Suomea (SA 2009-2012) Kuuntelutehtävä satunnaisille ihmisille tiedekeskus Heurekan aula (kesällä 2009) Aineisto: 45 vastaajan nauhoitetut reaktiot 12 ääninäytteeseen Vastaajien ikähaitari 10-69 v. 40% pk-seudulta, 60% muualta 12
Missä tällaista puhetta voi kuulla? Ketkä puhuvat näin? Ääninäytteet 1, 4 ja 10 (=eri-asteisia avartumia sisältäneet näytteet) III Näyte 1: voimakas avartuminen ie > iä, yö > yä tiäs, yällä, syädä puhujana nuori mies Näyte 4: kohtalainen avartuminen ie > iä keski-ikäinen mies tiädettii, tiä Näyte 10: heikko avartuminen uo > ua eläkeläinen, nainen tualla I II Vastaajien reaktiot Heurekassa avartumia sisältäneisiin näytteisiin 1, 4 ja 10 Sosiaalisten paikannusten kokonaiskuva: Puhujalla mielletään olevan valtaa Mies 22 v. (Helsingin Jollas), näytteestä 1 Jossain niinkun kaupungissa. Ei välttämättä Helsingissä mutta kuitenki isommassa paikassa (.) ja voisin sanoo että henkilö on vähän niinkun korkeemmin koulutettu. III Nainen 45 v. (Eno) Näytteestä 4 Kyllä se tänne niinkö etèlään. [--] Joku virkamies. II 13
I Esimerkki 11 (nainen 18 v., Vantaa), näytteestä 10 Täs puhenäytteessä (.) oli jokseenki vähän semmonen kirjakielimäinen (.) et kirjakielimäinen mutta kuitenkis semmone et se_i o puhdasta kirjakieltä että (.) Ilmeisestik kuka sa- kuka tahansa joka on jossain määrin mahdollisesti a- arvovaltasessa asemassa, että (.) on niinku arvovaltaa ja tollee nii. yhdistäisin helpostis sittes semmosee. Haast.: Voiko yhdistää jonnekki alueeseen (.) että missä vois kuulla Haastateltava: mmm ((miettii)). kai tätäki varmaa kuulee ehkä. tätäki varmaa kuulee ehkä (.) ympäri ämpäri. ei ehkä ihan kaikkialla mutta (.) aika (.) laajalti justiinsa. Esimerkkejä haastateltujen kommenteista: alueellisia assosiaatioita Näyte 10 (eläkeläisnainen) I Täst tulee jotenki Kuopio mieleen, Savon puoli niinkut tuola. Se on kai jotain siinä puhettavassa oli jotain. Tualla. (Mies 33 v., Tampere) Tualla. Jotain Oulun seutua kai. (Nainen 66 v., Vantaa) Näyte 1 (nuori mies) III Savossa. (Nainen 12 v., Taipalsaari) Kauheen leveesti se puhu. Savolaiset vääntää tollee, siis leveesti. (Nainen 48 v., Helsinki) 14
Vastaajien reaktiot Heurekassa avartumia sisältäneisiin näytteisiin 1, 4 ja 10 Alueelliset paikannukset (aineistolähtöinen kategorisointi) III II I Koottuja tuloksia (Heureka): diftongien avartuminen (Nuolijärvi & Vaattovaara 2011) Ilmiönä sekoittuu ihmisten kielitajussa diftongien reduktioon (itämurteinen piirre), etenkin jos avartuma on voimakas viäntäminen stereotypiana Avartuman asteen voimakkuus näyttää vaikuttavan mielikuvaan sen alueellisesta (ja sosiaalisesta?) paikantumisesta Vastaavia tuloksia myös kandi- ja gradututkielmassa (Saaristo 2008 ja 2014) Asennetutkimus (reaktiotesti) ei tue oletusta piirteen työläisyydestä pikemminkin päinvastoin (korrelaatio sosiaalinen merkitys) 15
Yhden tapaustutkimuksen mukaan diftongien avartumisella ja takaisella puhetavalla on sama indeksinen kenttä ( indexical field, Eckert 2008) Tutkimuksen kohteena oli verkkokeskustelu, jossa otettiin kantaa uutisoituun lässytystyyliin. (Vaattovaara & Poutiainen, tulossa 2017: Kieli-ideologiat kierrätyksessä: tapaustutkimus lässytys -uutisen kommenttiketjusta osana uutisprosessia) (Videomateriaali poistettu) Iholla-sarja Maria Nordin Ansku Bergström (Tanssii tähtien kanssa, A. Tuiskun tanssipari) 16
Viittaukset takaiseen puhetapaan Ks. Nahkola 1998: Paaministeri paatti tanaan. Virittäjä 102, s. 224-232 tana paivana ä-kirjaimen pisteiden puuttuminen ään lausuminen aaksi tiedatsa tallee ä-kirjain korvataan a-kirjaimella moonantaina, mooilmanmestari a:n lausuminen o-maisesti äät ja aat menevät sekaisin a:n ja ä:n ääntäminen lähestyy hämäävästi "moi" lausutaan "maai" pitkä ää muuttunut pitkäksi ooksi ruotsissa teennäinen puhetyyli ä- ja ö-vokaalien häviämisineen a:n lausuminen o-maisesti aat ääksi puhuminen [SIC!] ään ja oon puuttuminen puhekielessä öönpilkut jätetään pois ei osata lausua ä-kirjaimen pisteitä, saatiedoitus ään ja öön pilkut jätetään pois Viittaukset diftongien avartumiseen kiakko, suami diftongit päin mettää nuari, siäni, miäs, hiano, SuAmi ei "mialuista" "hiano" Suamesta eikä suomesta (pääkaupunkiseudun savo), vientyy somast "ä"-vikaisuus uo vääntyy oa:ksi Aineisto: 486 uutisen keskustelukommenttia Ilta- Sanomien verkkokeskustelupalstalla Vaihdan välittömästi TV-kanavaa, kun sieltä tulee puhetta (yleensä naisilta), jossa ä-kirjain korvataan a-kirjaimella. Ärsytyskynnykseni on huipussaan. Nythän jo vanhemmatkin naiset käyttävät usein samaa puhetyyliä. Voi vietävä sentään, kuvittevatko he olevansa fiksuja ja hienoja? Onneksi uutisten lukijoilta vaaditaan normaalia puhekieltä, uutisia on edelleen miellyttävä kuunnella. Mutta sitten, kun tulee nuori naistoimittaja 'aaneen', niin voi pyhä sylvi sentään. Koko uutisesta katoaa uskottavuus. Uskokaa jo te pissikset, tuo tyyli on todella lapsellista! Äät äänä ja aat aana ja oot oona (2.1.2013, 11:44) 17
Ei kylläkään enää vain naisten juttu. Asuttuani noin 20 vuotta keskieuroopassa olen tyhnyt myös seuraavan havainnon. Monet eteläsuomesta saapuvat eivät tule enään Suomesta vaan Suamest. Hianoa, eiks juu? uo vääntyy oa:ksi ja ään ja öönpilkut jätetään myös pois. Eräänlainen pääkaupunkiseudun savo siis. Vieantyy somast? (--) Et sillei, se kotimaani kieli häviää. Simo (2.1.2013, 18:11) Nykytutkimusten mukaan kielenkäytön eri konteksteissa sama kielenpiirre/variantti voi saada vaihtelevia sosiaalisia merkityksiä. Usein merkityksillä on sama pohjavire, mutta variaation sosiaalisten merkitysten tutkimus voi tuottaa myös ristiriitaisia tuloksia. mie Sosiaalinen indeksi: [maalainen] [pehmeä] [lämmin] tiätää, tiato tualla ym. Sosiaalinen indeksi: [valta] [koulutus] vs. [ei-uskottava] [(tietty) naiseus] [kielen rappio] 18
Ajatus? Kysymys? Kielen käytön tutkimuksen ja kielenopetuksen kohtaaminen? Millaisia jäsennyksiä ja käsityksiä kielenopetuksessa olisi hyvä haastaa? 19
Lähde: Preston, Dennis R. (2002) Language with an attitude Avoimuus variaatiolle Opiskelijat havainnoimaan kieltä Onko pliis suomea?? 20
10.8.2017 Vaattovaara Paunonen & Paunonen 2000: Ensiesiintymä tiettävästi elokuvassa Suomisen Olli rakastuu (1944) Tunnusmerkkinen slangisana; populaarikulttuurin ~nuorisotyylin indeksi 42 21
Suomen puhekielen variaatio S2-opetuksen tehtävänä ja haasteena Kielen muutokset Kieli muuttuu ajassa, samoin yksilön tavat käyttää kieltä Alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu on dynaamista, usein molempia rajoja ylittelevää Ikäkausivaihtelu Alueellinen vaihtelu Sosiaalinen vaihtelu Kukaan ei voi hallita saati opettaa variaation koko kirjoa! >> oppijan autonomia Tyylillinen vaihtelu Tilanne Vuorovaikutustilanteissa hyödynnetään joustavasti erilaisia tyylillisiä resursseja Teoreettinen keskustelu ja empiirinen tutkimustieto kielellisen vaihtelun periaatteista on lisääntynyt ja laajentunut 1970-luvulta nykypäiviin Kielenkäyttäjien näkemysten arvonnousu tutkimuksessa kieli muuttuu ja elää kansan suussa Monikielisyys vs. yksikielisyyden vinouma Tila- ja identiteettinäkemysten murros tieteissä Variaationtutkimuksen ja soveltavan kielentutkimuksen piirissä on käynnissä rinnakkaisia, samanhenkisiä keskusteluja kielen luonteesta 22
From an ecological perspective, both teachers of [äidinkieli] and teachers of foreign languages are not teachers of a linguistic code but teachers of meaning. Meaning in all its stylistic choices and variations. Claire Kramsch 2008: 403, Ecological perspectives on foreign language education I will argue that the knowledge teachers need is not that of theoretical linguistics, prescriptive grammar, and formal accuracy, but a knowledge that starts from everything they already know about language, that connects this knowledge to all that their students already know about language, and then bridges to deeper understandings of the uses and processes of language in personal, social, academic, and professional contexts. Leo van Lier 2002: An ecological-semiotic perspective on language and linguistics (s. 141) Kielen oppiminen = kielen käyttöä = kielen oppimista 23
Kielellisillä valinnoilla erottautuminen on ikuista https://saukkorauta.wordpress.com/ Variaatiotyöpajassa pohdittua: Mikä on se minimi, mikä variaatiosta pitäisi opettaa? Mikä on se ydin, josta lähteä liikkeelle? 24
Variaation sosiaalisten merkitysten hahmottaminen vähä vähältä niissä konteksteissa, joissa kieltä käyttää (ks. variaatiotyöpajan materiaalia) mie mä tiato pliis tieto kiitos Kiitos! Kiitti! ThX <B johanna.vaattovaara@uta.fi 25