Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella 2016-2021 POP ELY vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 21.9.2016 1
Mitä on vesienhoidon suunnittelu Tietoja Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueesta Millä aikataululla kolmannella kierroksella edetään Mitä tapahtuu merenhoidon suunnittelussa Mistä asiakirjat ja muut aineistot löytyvät 2
Vesienhoidon suunnittelua ohjaava keskeinen lainsäädäntö Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000 uudistetaan v. 2019 Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 2011 (Laki vesienhoidon järjestämisestä 2004) Asetus vesienhoidon järjestämisestä 2006 sekä laki että asetus päivitettävänä (aluehallintouudistus > tekniset korjaukset) Asetus vesienhoitoalueista 2004 rajaukset vesistöalueiden, ei hallinnollisten rajojen mukaan; ei muutoksia rajauksiin 27.9.2016 3
Suomen vesienhoitosuunnitelmat 2016-2021 hyväksyttiin 3.12.2015 valtioneuvostossa Yleisen tason suunnitteluasiakirjoja Tarkasteluyksikkönä koko vesienhoitoalue EU-komission edellyttämät asiat; raskas kokonaisuus rakenteen keventäminen Vesienhoitosuunnitelmien tukena toimenpideohjelmat Taustatiedot (osa 1) Vesistöaluekohtaiset tarkastelut (osa 2) Tornionjoki Teno-, Näätämö ja Paatsjoki 6 7 4
Lähes 50 kuntaa - Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu - Lappi - Pohjois-Karjala - Keski-Suomi - Keski-Pohjanmaa 27.9.2016 5
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen pintavedet: - Perämereen laskevat vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle - Kuusamosta itään laskevat latvavedet - Jako vesimuodostumiin (joki/joen osa, järvi/järven osa, rannikkovesien osa) - Edellisellä kierroksella tarkasteltu o lähes 1 000 järvi-, o lähes 300 joki, o 19 rannikkovesimuodostumaa - Määrä pysyy suunnilleen samana 6
Yleistavoite: Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja on vähintään hyvä viimeistään vuonna 2015 Tietyillä perusteilla tavoite voitu asettaa vuoteen 2021 tai 2027 - tekniset syyt - luonnonolosuhteet - taloudelliset syyt (ei käytössä) Merkittävien uusien hankkeiden aiheuttama pysyvä poikkeamistarve - omat kriteerinsä Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet (KeVoMu) - tila arvioidaan muista vesistä poiketen, alemmat tavoitteet V. 2013 tehty arvio (perustuu 1. kauden arvioon) 7
KeVoMu-vedet edellisellä kaudella 8
Suunnittelun vaiheet EU-direktiivi sekä kansallinen lainsäädäntö määrittelevät raamit, suunnittelun vaiheet ja sisällön. Valtakunnallinen ohjeistus (YM, MMM, SYKE) ü ü ü Pinta- ja pohjavesien seuranta, Vesiin kohdistuvien paineiden ja vesien tilan arviot, Toimenpiteiden suunnittelu, Yhteistyö ja kuulemiset ELY-/vesienhoitoaluetasolla Toteutus kulkee suunnittelun rinnalla ü (Konkreettiset) toimenpiteet ja ohjauskeinot 9
Vesienhoidon yleisaikataulu Toinen l. 2013 Kolmas l. 2018 Kuulemiset 3. krs:lla 2018: Työohjelma ja aikataulu sekä vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset 2020/2021: Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi Lisäksi - merenhoitosuunnitelma (3) - tulvariskien hallintasuunnitelmat
Pintavesien ekologinen tila Ekologisen tilan määrää: ü vesibiologia (levät, pohjaeläimet, kasvillisuus, kalat, ) ü fysikaalis-kemialliset muuttujat (ravinteet, ph, ) ü hydrologis-morfologinen muuttuneisuus ü mallien antamat tulokset LIITE 4 Eniten toimia vaativat: - Perämereen laskevat jokivesistöt - Sisemmät rannikkovedet - Pienvedet (pienvesistrategia) - Kuusamon vesiruttojärvet? (Elodea-hanke) 11
Pintavesien kemiallinen tila (vesiympäristölle haitalliset tai vaaralliset aineet) Vasemmalla elohopean laatunormin mitatut tai laskeuman/humuspitoisuuden pohjalta arvioidut ylitykset Oikealla tilanne ilman elohopeaa (Talvivaaran alapuolella Ni, Cd) 12
Vasemmalla pohjavesien kemiallinen tila, oikealla riskialueet ja selvityskohteet Yksi huonossa kemiallisessa tilassa oleva alue kaikkien määrällinen tila hyvä Useita riskialueita ja selvityskohteita 13
Suunnittelun alustavaa aikataulutusta Ajankohdat suunnilleen selvillä seuraaville vaiheille: o Työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä kuullaan 2018 (6 kk) o EU:lle raportoidaan toimenpiteiden toteutumisesta 2018 o Vesienhoitosuunnitelmaluonnoksesta kuullaan 2020-2021 (6 kk) o Valtioneuvosto hyväksyy kolmannet vesienhoitosuunnitelmat 2021 Tältä pohjalta hahmoteltu seuraavat vaiheet: o Vesien ominaispiirteiden tarkastelut (korjaukset yms.) 2016-2017 o Vesiin kohdistuvien paineiden arvioinnit v. 2017 loppuun mennessä o Pinta- ja pohjavesien tilaluokittelut valmiina v. 2018 lopussa (rannikkovedet etupainotteisesti; 2017) o Vesienhoitoalueiden seurantaohjelmat valmistuvat 2018 o Toimenpideohjelma toisen kuulemisen tausta-aineistoksi 2019-2020 14
Tavoite: Meren hyvä tila viimeistään vuonna 2020. LIITE 4 Merenhoidon suunnittelusta Meristrategiapuitedirektiivi (2008) > kansallinen lainsäädäntö Toinen suunnittelukausi käynnistynyt (2016-2021) Merenhoitosuunnitelman jokaisesta vaiheesta järjestetään kuuleminen. Valtioneuvosto hyväksyy koko suunnitelman kerralla. 15
Suunnittelujärjestelmät osin päällekkäiset Rannikkovedet sisältyvät niin vesien- kuin merenhoitoon Valuma-alueiden kuormitus ja vesienhoidon toimenpiteet vaikuttavat käytännössä eniten meren tilaan Yhteensovittamista tarvitaan; tietojärjestelmät, ohjauskeinot yms 16
Miten merenhoidon suunnittelu eroaa vesienhoidon suunnittelusta Suomeen laaditaan yksi merenhoitosuunnitelma (VHS 7+1) Erilaiset mittarit ja käytännöt tilan arvioinnissa Yhteensovittaminen naapurimaiden kanssa Itämeren alueella SYKE ja YM koordinoivat suunnittelua (VHS vesienhoitoalueet) VAR ELY koordinoi ELY-keskuksia (merialuekohtaiset tiedot) Avomerellä HELCOM -yhteistyö Rannikkovesissä yhteistyö vesienhoidon kanssa 17
Meren hyvän tilan kuvaajat (useita mittareita/indikaattoreita), 2012 arvio meren tilasta kuvaajittain 1. Luonnon monimuotoisuus 2. Vieraslajit 3. Kaupalliset kalalajit 4. Ravintoverkot 5. Rehevöityminen 6. Merenpohjan koskemattomuus 7. Hydrografiset muutokset 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet 9. Epäpuhtaudet kaloissa 10. Roskaantuminen 11. Energia ja melu Nykytila on hyvä Hyvää tilaa ei ole saavutettu Tiedonpuute haittaa tilan arviota Uusi tila-arvio v. 2017 kesään mennessä - Tietoa kerätty - Uusia mittareita otettu käyttöön - Tilatavoitteita päivitetään - Kuuleminen v. 2018 alussa 27.9.2016 18
Mistä aineistot ja lisätieto löytyvät Hakusana vaikutavesiin (www.ymparisto.fi/vaikutavesiin) Merenhoito > mm. toimenpideohjelma hoitokaudelle 2016-2021 Vesienhoito > oulujoki-iijoki > vesienhoitosuunnitelma + toimenpideohjelma Pääsy myös yhteistyöryhmän sivulle (kokousaineistot) Linkki vesikarttaan Varsinainen tietopaketti ja tietojärjestelmä löytyy hakusanalla avointieto (syke.fi/avointieto) Ympäristötietojärjestelmät Karttapalvelut (vesikartta ym) TIETOJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUDISTUS KÄYNNISSÄ 19
Nykyinen etusivu 27.9.2016 20
27.9.2016 21 LIITE 4
Vaikuta vesiin -sivustoa kehitetään 22
Toimenpiteiden toteuttaminen käynnissä Vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmat 2016-2021 Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, kalatiet, vesistöjen kunnostukset, säännöstelyjen kehittäminen, vesihuollon edistäminen, Ohjauskeinot tukevat toteutusta - esimerkkinä maaseutuohjelma Lupakäytännöissä tavoitteet otetaan huomioon POP ELYn toimeenpanosuunnitelma (toimenpiteiden yhdyshenkilöt) Avustuksia paikallistaholle, rahoitustarvetta käytännön tekemiseen Hallituksen kärkihankkeita (YM Jenni Jäänheimo) Ravinteiden kierrätys (RAKI 2) Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen 8 milj eur Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen (kalatiestrategia) Sinisen biotalouden kehittäminen vesienhoitohaasteet 27.9.2016 23
Maaseudulla on tulevaisuus seminaari 3.10.2016 klo 10 16 Kangaskylän Pitokartano (Lehtorannantie 11, Kangaskylä), Reisjärvi Oulujoki-ilta 3.11.2016 klo 18 20 Koivu ja Tähti, Muhos 27.9.2016 24
Vesienhoidon keskeisimmät asiantuntijat POP ELYssä 2016-2018 Vesienhoitoalueen koordinaattori: Anne Laine* Pintavesien tila; seurannat, luokittelu: Mirja Heikkinen* Pintavesien kuormitus ja sitä aiheuttavat toiminnot: Jaana Rintala* HyMo-asiat ja KeVoMu-nimeämiset: Kimmo Aronsuu Vesistökunnostukset, happamat sulfaattimaat: Jermi Tertsunen (kunnostuksissa myös Arto Lehto) rahoituskuviot yms Pohjavesien luokittelu ja toimenpiteet: Maria Ekholm-Peltonen Vesihuolto (yhdyskunnat ja haja-asutus): Juha Kangaskokko * Mukana myös merenhoidon suunnittelussa 25