Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio

1 Muistio 1/2016 POPELY/2039/2016 Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: Paikka Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Kymmenen virran sali, Veteraanikatu 1, Oulu ELY virtuaalihuone 02, Osallistujat listan mukaan (liite1) 1. Kokouksen avaus Anne Laine avasi kokouksen 9:30 ja toivotti uuden yhteistyöryhmän tervetulleeksi. 2. Järjestäytyminen Kokouksen puheenjohtajana toimii Anne Laine ja sihteerinä Jaana Rintala. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen johtaja Jonas Liimatta. Hänen estyneenä ollessaan puheenjohtajana toimii hänen sijaisensa. Sijaisten ollessa myös estyneitä, kokouksen puheenjohtajana toimii vesienhoidon koordinaattori Anne Laine. Kokousten sihteerinä toimii yhteistyöryhmän sihteeri Jaana Rintala, hänen varallaan joku ELY-keskuksen asiantuntija tai koordinaattori. Anne Laine esitteli ELY-keskuksen asiantuntijat (Liite 2). Yhteistyöryhmän jäsenet esittäytyivät. Yhteistyöryhmän kokoonpanoa on hieman laajennettu edellisestä kaudesta. Jaana Rintala kertoi yhteistyöryhmän toimintatavasta ja kokouskäytännöistä sekä kävi läpi valittuja kohtia valtakunnallisesta, vesienhoitoon osallistuneille tahoille suunnatusta kyselystä. Esitys on muistion liitteenä 3. Yhteistyöryhmän kokousten materiaalit löytyvät osoitteesta FI/Vesi/Vesiensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienhoito_ELYkeskuksissa /PohjoisPohjanmaa/Osallistuminen_vesienhoitoon. Anne Laine kertoi, että suunnitteluvaiheessa voisi olla mahdollista järjestää esimerkiksi osa-aluekohtaisia työpajoja luokitteluun, paineiden arviointiin ja/tai toimenpiteiden suunnitteluun liittyen. Keskustelu Eeva-Maria Parkkinen: Alueelliset ryhmät tai tarkastelut olisivat hyviä. Alueella on paljon tietoa riskitekijöistä ja niiden huomioiminen vesienhoidon suunnittelussa on tärkeää. Anne Laine: Riskitekijät liittyvät paineiden arviointiin ja osin myös luokitteluun. POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1 PL Oulu Valtakatu 4 PL Ylivieska

2 POPELY/2039/2016 2/4 Pirkko-Liisa Luhta: Olen todella tyytyväinen siihen että tällainen neuvottelukunta on olemassa. Aineistoa on paljon, mutta kyllä tieto vesienhoidosta kuitenkin on levinnyt. Jos yhteistyöryhmää ei olisi, niin tieto ei leviäisi ollenkaan. Eero Moilanen: Viranhaltijat ja toimijat joiden pitäisi ottaa vesienhoito huomioon, eivät välttämättä tiedä siitä mitään. Heille pitäisi saada sitä tietoa menemään. Anne Laine: Yhteistyöryhmän yksi tehtävä on tiedonvälitys omiin taustaorganisaatioihinsa. Myös ELYn ja ympäristöhallinnon pitäisi kyllä tehostaa ja kohdentaa tiedottamista. Pirkko-Liisa Luhta: Onko vielä tullut palautetta EU:lta toisen kauden vesienhoitosuunnitelmista? Anne Laine: Palaute on luvattu tämän vuoden loppuun mennessä. Raportoinnissa oli kuitenkin ongelmia EU:n tietojärjestelmissä, joten tiedon siirtymisessä oli viiveitä. Jermi Tertsunen nosti esiin että yhteistyöryhmän kokoukset eivät ole ainoa vaikutuskanava. Kaikkien vesienhoitoon liittyvien asioiden osalta voi olla yhteydessä ELY-keskuksen asiantuntijoihin. 3. Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella Anne Laine kertoi vesien- ja merenhoidosta. Hän kertoi muun muassa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueesta, kolmannen suunnittelukierroksen aikatauluista ja merenhoidosta. Esitys on liitteenä 4. Esityksestä löytyy www-osoitteet vesienhoidon asiakirjoihin ja muihin aineistoihin. Anne Laine totesi myös, että nyt käynnistyneen yhteistyöryhmän toimikausi on vain vuoteen 2018 aluehallinnon uudistuksen takia. Todennäköisesti ryhmä jatkaa pääosin samassa kokoonpanossa. Keskustelu Jouni Jyrinki: Mikä on vesirutto? Anne Laine: Vesirutto on vieraslaji joka on viime vuosina vallannut joitain järviä etenkin Kuusamossa ja jonkin verran myös Taivalkoskella. Eeva-Maria Parkkinen: Onko sen hyödyntämistä tutkittu? Anne Laine ja Mirja Heikkinen kertoivat että Sykellä on käynnissä tutkimushanke Elodea, jossa tutkitaan vesiruton hyödyntämismahdollisuuksia. Vesirutto on hyvin vesipitoinen kasvi, mikä tekee sen hyödyntämisestä haasteellista. Olavi Jäkäläniemi: Vesirutto on sellainen kasvi joka leviää kuin juolavehnä pellossa. Vesilinnut sitä levittää. Ei ole myrkyllinen, mutta tukkii vesistön vähäksi aikaa. Jos siihen ei kosketa, niin häviää se viiden vuoden jälkeen, kun on tyhjentänyt järven ravinteista ja vesi on sitten tosi kirkasta. Ei kannata hosua sen kanssa. Toki tutkimus pitää tehdä loppuun. Eero Moilanen: Taivalkoskella Siikalammessa on vesiruttoa. Aluksi tilanne oli paha, vesirutto tukki lammen 5 metrin syvyyteen. Niittämistä on kokeiltu, mutta se vain ärhäköittää kasvua. Nyt vesirutto on laantunut, mutta ei kokonaan hävinnyt. Anne Laine: Etelä-Suomen järvissä vesirutto on usein hävinnyt viiden vuoden jälkeen, Kuusamossa ei ainakaan vielä. Olavi Jäkäläniemi: Raivausnuotalla sitä yritetty poistaa, ei auttanut. Joukamojärvessä vesiruttoa on ollut, mutta se on hävinnyt. Kitkassa on muutamassa lahdessa. Mirja Heikkinen: Vesiruton haittana on lisäksi se, että kasvimassan hajoaminen kuluttaa happea, jolloin erityisesti talviaikainen happitilanne voi heikentyä. Jouni Jyrinki: Vesiruttoahan pitäisi istuttaa jätevesiputken päähän imemään ravinteet.

3 POPELY/2039/2016 3/4 Raisa Nikula (videolla): Olavi Jäkäläniemi selosti Kuusamon vesiruttoasiantilan oikein hyvin. Olen Elodea-hankkeen ohjausryhmässä, pidän omalta osaltani huolta että tieto hankkeen tuloksista kulkee vesienhoitotyöhönkin. Raisa Nikula kertoi myös että Anne Laineen esityksessä nähdylle pohjavesien riskialueelle Kuusamossa on tehty tuore Kuusamon Kirkonkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Se valmistui jo 2014 lopulla, mutta sen hyväksyminen tapahtuu nyt tämän syksyn aikana, jonka jälkeen Raisa Nikula laittaa dokumentin laajemmin tiedoksi. Suunnitelman seurantaa varten Kuusamon kaupunki perustaa yhteistyöryhmän. 4. Katsaus vesienhoitosuunnitelman toimeenpanon etenemiseen a. VYYHTI II -hankkeen esittely Riina Rahkila esitteli VYYHTI II -hanketta. Hankkeen keskeisiä tehtäviä on paikallisten kunnostajien tukeminen ja vesistökunnostajien tukeminen verkostoitumaan keskenään ja alan tutkimuksen ja viranomaisten kanssa. Esitys on muistion liitteenä 5. Riina Rahkila esitteli hankkeessa kehitettyä karttapalvelua, joka on suunniteltu paikallisia kunnostajia varten. Ri- Pro Agrian VYYHTI II hankkeen sivulta löytyvää karttapalvelua saa testata ja palaute siitä olisi hyvin tervetullutta. Linkki sivulle: b. Säännöstelyjen kehittämisen edistyminen Kimmo Aronsuu kertoi säännöstelyjen kehittämisestä. Esitys on liitteenä 6. Pohjois- Pohjanmaalla on 13 hanketta menossa. Säännöstelyn kehittäminen on tarpeen muun muassa ilmastomuutoksen vuoksi. Vesienhoidon tavoitteet otetaan aina huomioon siinä määrin kuin se on mahdollista. Keskustelu Risto Liedes: Iijoen säännöstelyllä on iso vaikutus. Säännöstelykäytäntö on muuttunut. Sen seurauksena pohjalietteet lähtevät liikkeelle ja kulkevat mereen. Tämä on huomattu kalastajien parissa. Vaikutukset näkyvät Iijoella ja meressä. Siihen pitäisi tarttua. Sitä ei mainita nyt missään vesienhoitosuunnitelmassa tai toimenpideohjelmassa. Kimmo Aronsuu: Jos havaitaan huomattavia vaikutuksia, voidaan aloittaa säännöstelyn kehittämisen prosessi. Jos sellainen ei käynnisty nyt, toimenpidettä voidaan esittää kolmannen kauden vesienhoitosuunnitelmaan. Risto Liedes: Kun tilanne oleellisesti muuttuu, säännöstelyn kehittäminen on otettava tarkasteluun. Nyt pitäisi viranomaisen selvittää että onko tilanne muuttunut oleellisesti. Kalastajien näkemys on, että muutos on oleellinen. Jouni Jyrinki: Ilmastomuutos on tosiaan otettava huomioon. Jokirannoilla ilmastomuutoksen vaikutuksia on nähtävissä. Nyt on ollut kaksi katovuotta ja kaksi kesämyrskyä. Kesäaikainen tulva on kaikkein pahin; pelloille nouseva vesi huuhtoo ravinteita ja kiintoainesta vesistöön. Uoman kasvillisuus hidastaa virtaamaa uomassa ja edesauttaa veden nousua pellolle. Jossain kokouksessa olisi hyvä pitää esitys ilmastomuutoksen vaikutuksista vesienhoitoon. Muissa EU maissa otettiin tulvan uhanalaisiksi alueiksi tulvariskienhallintaan maatalousalueet, Suomessa ei.

4 POPELY/2039/2016 4/4 Kimmo Aronsuu: Uljuan altaan pinta on alhaalla, ja tänä kesänä on pystytty Uljuan säännöstelyllä huolehtimaan, ettei vesi nouse Mankilan pelloille. Eero Moilanen: Iijoen alaosalla tilanne on muuttunut, kun kalatiet ja vaelluskalan palauttaminen ovat vireillä. Myös säännöstelyä on pakko kehittää. Kimmo Aronsuu: Säännöstelyn kehittäminen varmaan tulee tarpeeseen. 5. Yhteistyöryhmän ehdotukset tuleviksi aiheiksi/teemoiksi tai vesistökohtaisiksi työpajoiksi Yhteistyöryhmä pohti aiheita pienryhmissä. Kooste tuloksista on liitteenä Muut asiat Seuraava kokous: Sihteeri laittaa doodle-kyselyn yhteistyöryhmän jäsenille, kun suunnittelu etenee. Tällä hetkellä ei vielä paljon ole meneillään toisaalta aluehallinnon uudistuksen ja toisaalta tietojärjestelmän puutteen takia. Avustuksia on haettavana ELY-keskukselta vesienhoidon mukaisiin kunnostushankkeisiin. Yhteyshenkilö on Jermi Tertsunen. 7. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 11:50. LIITTEET Liite 1: Osallistujalista Liite 2: Vesienhoidon keskeisimmät asiantuntijat POP ELYssä Liite 3: Kokouskäytännöt ja kyselyn tulokset, Rintala Liite 4: Vesien- ja merenhoidon suunnittelu, Laine Liite 5: VYYHTI II hanke, Rahkila Liite 6: Säännöstelyn kehittäminen, Aronsuu Liite 7: Kooste yhteistyöryhmän ehdotuksista tuleviksi aiheiksi, ryhmätöiden tulokset JAKELU Ohjausryhmän jäsenet ja varajäsenet, sihteeri, ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntijat

5

6

7

8

9 LIITE Vesienhoidon keskeisimmät asiantuntijat POP ELYssä Vesienhoitoalueen koordinaattori: Anne Laine* Pintavesien tila; seurannat, luokittelu: Mirja Heikkinen* Pintavesien kuormitus ja sitä aiheuttavat toiminnot: Jaana Rintala* HyMo-asiat ja KeVoMu-nimeämiset: Kimmo Aronsuu Vesistökunnostukset, happamat sulfaattimaat: Jermi Tertsunen; kunnostuksissa myös Arto Lehto rahoituskuviot yms Pohjavesien luokittelu ja toimenpiteet: Maria Ekholm-Peltonen Vesihuolto (yhdyskunnat ja haja-asutus): Juha Kangaskokko * Mukana myös merenhoidon suunnittelussa

10 LIITE 3 Yhteistyöryhmän kokouskäytännöt Jaana Rintala

11 LIITE 3 Jokaisella ELY-keskuksella on oma vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Yhteistyöryhmän tehtävät Yhteistyöryhmä on lakisääteinen vesien- ja merenhoidon yhteistyöelin (laki vesien- ja merenhoidosta) Tällä suunnittelukaudella vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon edistäminen osallistuminen suunnitelmien tarkistamisen valmisteluun ü oman sekä taustaryhmän asiantuntemuksen ja näkemysten tuominen suunnitteluun ü tiedonkulku oman taustayhteisön kanssa

12 LIITE 3 Kannanotot Yhteistyöryhmä keskustelee ja ottaa kantaa Kirjataanko entiseen tapaan kannanotot? Muita tähän liittyviä asioita? Päätöksenteko vesienhoitoalueella kuuluu ohjausryhmälle Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat hyväksytään valtioneuvostossa v

13 LIITE 3 Oletko jäsen vai varajäsen? Kaikki kokousaineistot lähetetään sekä varsinaisille että varajäsenille (mukana linkki YTR-sivulle) Mikäli varsinainen jäsen ei pysty osallistumaan kokoukseen, hän huolehtii siitä, että tieto tästä menee varajäsenelle joka voi halutessaan osallistua Varajäsen saa osallistua kokouksiin vaikka varsinainen jäsenkin osallistuisi

14 LIITE 3 Jäsenen vaihtuessa Varsinaisen jäsenen jäädessä kesken kautta pois varajäsen siirtyy varsinaiseksi jäseneksi On myös mahdollista nimetä pois jäävän tilalle uusi jäsen/varajäsen, myös määräaikaisesti Kaikista muutoksista tulee ilmoittaa yhteistyöryhmän sihteerille, joka pitää jäsenistöstä rekisteriä

15 LIITE 3 Kokoukset Pääsääntöisesti ELY-keskuksessa Järjestetään tutustumiskäyntejä, joiden yhteydessä kokous. Esimerkiksi keväällä. Sidosryhmillä on mahdollisuus kertoa omasta työstä vesien hyväksi ELYssä pidettävien kokousten yhteydessä Kokouksiin pyritään saamaan vesienhoitoa tukevien hankkeiden ja projektien esittelyjä

16 LIITE 3 Kokousaineistot Kokouskutsut lähetetään 2 viikkoa ennen kokousta. Aineistot löytyvät verkkosivulta Muistioon kirjataan tiivis selonteko kustakin esityslistan asiasta ja asian käsittelyn yhteydessä yhteistyöryhmän tai jäsenten tekemät ehdotukset ja kannanotot. Muistiot, esitykset ja muut aineistot löytyvät verkkosivuilta vaikutavesiin > oulujoki-iijoki > osallistuminen vesienhoitoon > pohjois-pohjanmaa

17 LIITE 3 Alaryhmät Tarvittaessa perustetaan alatyöryhmiä Teemakohtaiset. Osallistuminen mahdollista muillekin kuin kyseisen alan toimijoille alueelliset?

18 LIITE 3 Valtakunnalliseen kyselyyn talvella 2016 vastanneet

19 LIITE 3 8. Vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun sidosryhmäyhteistyön onnistuminen (yhteistyöryhmät, muut sidosryhmät) Yhteensä Keskiarvo Oletko saanut riittävästi tietoa suunnittelusta, vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja miten tiedon jakamista voisi kehittää? Onko sinulla ollut mahdollisuus osallistua omaa toimialaa koskevaan suunnitteluun? Oletko jakanut tietoa omille taustayhteisöillesi aktiivisesti? Oletko kokenut voineesi vaikuttaa suunnitelmien sisältöön? , , , ,33 Yhteensä ,

20 LIITE 3 8. Vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelun sidosryhmäyhteistyön onnistuminen (yhteistyöryhmät, muut sidosryhmät). Avoimet vastaukset Tietoa on saatavilla jopa liikaa Kehittämisideoita: Vesien tilaluokituksen perusteet ja yksitäisen vesistön luokittelutiedot on vaikea saada. Hyvä käsitys minimitekijästä tilaluokan kannalta auttaisi paljon toimenpiteiden kohdistamisessa ehkä asioita pitäisi fokusoida vielä enemmän Asiantuntija-arviot tulisi kuitenkin esittää läpinäkyvämmin Kutsuttaisiin kaikkiin kunnostushankkeisiin tiedottamista median kautta Tietoa on jaettu omalle taustayhteisölle. Osin parantamisen varaakin tunnistettiin. Tietojen räätälöinti kohderyhmälle

21 LIITE 3 9. Vesienhoidon kuuleminen ja viestintä. Avoimeen kenttään voit kirjoittaa mikä toimi hyvin ja missä on vielä kehitettävää Yhteensä Keskiarvo Miten kuuleminen onnistui toisella suunnittelukierroksella? ,4 Miten palaute otettiin huomioon? ,38 Onko tietoa tarjottu riittävästi ja oikeassa muodossa? ,35 Yhteensä ,

22 LIITE 3 9. Vesienhoidon kuuleminen ja viestintä. Liian laaja/vaikea aineisto, liian iso paketti Liian yleisellä tasolla (VHS) Tiivistelmä tarvitaan Kohdennettua tietoa! toisaalta erilaisia sidosryhmiä ja tiedon tasoja on niin paljon, ei voi kohdentaa kaikille VEMUun voisi rakentaa lisäpalikan, jonka avulla yhdellä napinpainalluksella voisi tulostaa järvikohtaisen yhteenvedon tiedoista ja suunnitelmista. Sovellus ei saa jäädä VEMUun vaan se pitää olla netissä tavallisilla www-sivuilla Olisi tarvetta tiivistää enemmän alueellisesti sekä toisaalta tarjota tai mahdollistaa vesimuodostumakohtaisen tiedon saatavuus

23 LIITE Miten yhteistyötä ja osallistumista voitaisiin kehittää? Laajapohjainen valmistelu ja eri toimijoiden yhteistyö on hyvä malli. Vesienhoito-ohjelma ja toimenpideohjelma ovat kuitenkin hyvin laajoja asiakirjoja -> vaikea lukea Enemmän suunnittelua pienemmässä mittakaavassa: teemoittain ja alueellisesti Konkretiaa ja jalkautumista Myös YTR:n toimintaan case studyjä ja maastokäyntejä Kohdennettua tiedottamista, tiedottamista toimenpiteistä joita on tehty tai joita tarvittaisiin Painopiste toimenpideohjelmiin Ohjelmissa pitäisi yksityiskohtaisemmin esittää erilaisten luvanvaraisten kuormittajien osalta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla vesimuodostuman tilatavoitteet saavutetaan/tavoitteen vaarantuminen estetään

24 10. Miten yhteistyötä ja osallistumista voitaisiin kehittää? Kaikki uusiksi! Satasivuiset suunnitelmat varmistavat, ettei kansalaiset osallistu ja vaikuta pahimmat likaajat pois suunnittelusta Poliittiset päättäjät tuntuvat nukkuvan. Vaaleissa elinympäristön puhtaus kiinnostaa kuitenkin ihmisiä. Enemmän todellisuutta ja vähempi papereiden esittelyä Suunnittelu tehtävä vahvemmin Suomen vesien käyttäjien/asiakkaiden, ei vain EU komission tarpeista "NÄE LÄHELLE"! Vesienhoidon nettisivuille voisi laittaa esimerkkejä missä asioissa eri toimijoiden tulisi ottaa vesienhoitosuunnitelmat ja -toimenpideohjelmat huomioon. Vesienhoito lienee pääasiassa myönteiseksi koettu asia kansalaisten keskuudessa ja yksi harvoista positiivisista meneillään olevista yhteiskunnallisista asioista, joten sen erinomaisuutta kannattaisi hehkuttaa somessa ja viestinnässä muutenkin. Näin voitaisiin lisätä kiinnostusta osallistua vesienhoitotyöhön LIITE 3

25 LIITE Kuinka tarpeellisena pidät seuraavien osakokonaisuuksien kehittämistä kolmannen kauden suunnittelutyötä varten Yhteensä Keskiarvo Vesien ja meren tilan arvioinnin kehittäminen ,64 Kuormitusarvioinnin kehittäminen ,06 Voimakkaasti muutetuksi nimeäminen ,2 Voimakkaasti muutetun vesimuodostuman tilanarviointi ,37 Tavoitteiden asettaminen ,94 Toimenpiteiden keskinäinen priorisointi ,08 Toimenpiteiden vaikutusten arviointi ,21 Hyötyjen arvioinnin kehittäminen ,01 Toimenpiteiden kustannusten arviointi ,99 Yhteensovittaminen merenhoidon tavoitteisiin ,

26 LIITE Kuinka tarpeellisena pidät seuraavien osakokonaisuuksien kehittämistä kolmannen kauden suunnittelutyötä varten. ed. taulukko jatkuu Yhteensä Keskiarvo Ympäristöselostuksen ja SOVA-prosessin kehittäminen ,88 Toimenpiteiden toteutumisen seuranta ,11 Lopputuotteet l. suunnitelma-asiakirjat ,55 Tietojärjestelmien ja karttapohjaisen suunnittelun kehittäminen ,94 Osallistumisen kehittäminen ,61 Kuulemisen kehittäminen ,38 Tiedonsaannin ja viestinnän kehittäminen ,84 Suunnitteluprosessin keventäminen ,86 Yhteensä ,

27 LIITE 3 Joitain poimintoja Toteutukseen pitäisi saada enemmän rahoitusta. Suunnitellaan vain sellaisia toimenpiteitä joihin toteutukseen on varaa 250 sivun VHS:n sijaan tieto digimuotoon karttapohjalle Tapausesimerkkejä, mihin ja miten suunnitelmat ja ohjelmat vaikuttavat. Mikä niiden ohjausvaikutus ja painoarvo oikeasti on

28 LIITE 3 Kyselyyn piti pystyä vastaamaan 10 minuutissa, Kuka on niin salamannopea? Älkää laittako noita minuuttimääriä jos ne(kään) eivät ole realistisia!!!

29 LIITE 4 Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella POP ELY vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

30 LIITE 4 Mitä on vesienhoidon suunnittelu Tietoja Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueesta Millä aikataululla kolmannella kierroksella edetään Mitä tapahtuu merenhoidon suunnittelussa Mistä asiakirjat ja muut aineistot löytyvät 2

31 LIITE 4 Vesienhoidon suunnittelua ohjaava keskeinen lainsäädäntö Vesipolitiikan puitedirektiivi 2000 uudistetaan v Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 2011 (Laki vesienhoidon järjestämisestä 2004) Asetus vesienhoidon järjestämisestä 2006 sekä laki että asetus päivitettävänä (aluehallintouudistus > tekniset korjaukset) Asetus vesienhoitoalueista 2004 rajaukset vesistöalueiden, ei hallinnollisten rajojen mukaan; ei muutoksia rajauksiin

32 LIITE 4 Suomen vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa Yleisen tason suunnitteluasiakirjoja Tarkasteluyksikkönä koko vesienhoitoalue EU-komission edellyttämät asiat; raskas kokonaisuus rakenteen keventäminen Vesienhoitosuunnitelmien tukena toimenpideohjelmat Taustatiedot (osa 1) Vesistöaluekohtaiset tarkastelut (osa 2) Tornionjoki Teno-, Näätämö ja Paatsjoki 6 7 4

33 LIITE 4 Lähes 50 kuntaa - Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu - Lappi - Pohjois-Karjala - Keski-Suomi - Keski-Pohjanmaa

34 LIITE 4 Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen pintavedet: - Perämereen laskevat vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle - Kuusamosta itään laskevat latvavedet - Jako vesimuodostumiin (joki/joen osa, järvi/järven osa, rannikkovesien osa) - Edellisellä kierroksella tarkasteltu o lähes järvi-, o lähes 300 joki, o 19 rannikkovesimuodostumaa - Määrä pysyy suunnilleen samana 6

35 LIITE 4 Yleistavoite: Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja on vähintään hyvä viimeistään vuonna 2015 Tietyillä perusteilla tavoite voitu asettaa vuoteen 2021 tai tekniset syyt - luonnonolosuhteet - taloudelliset syyt (ei käytössä) Merkittävien uusien hankkeiden aiheuttama pysyvä poikkeamistarve - omat kriteerinsä Keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vedet (KeVoMu) - tila arvioidaan muista vesistä poiketen, alemmat tavoitteet V tehty arvio (perustuu 1. kauden arvioon) 7

36 LIITE 4 KeVoMu-vedet edellisellä kaudella 8

37 LIITE 4 Suunnittelun vaiheet EU-direktiivi sekä kansallinen lainsäädäntö määrittelevät raamit, suunnittelun vaiheet ja sisällön. Valtakunnallinen ohjeistus (YM, MMM, SYKE) ü ü ü Pinta- ja pohjavesien seuranta, Vesiin kohdistuvien paineiden ja vesien tilan arviot, Toimenpiteiden suunnittelu, Yhteistyö ja kuulemiset ELY-/vesienhoitoaluetasolla Toteutus kulkee suunnittelun rinnalla ü (Konkreettiset) toimenpiteet ja ohjauskeinot 9

38 LIITE 4 Vesienhoidon yleisaikataulu Toinen l Kolmas l Kuulemiset 3. krs:lla 2018: Työohjelma ja aikataulu sekä vesienhoitoalueen keskeiset kysymykset 2020/2021: Ehdotus vesienhoitosuunnitelmaksi Lisäksi - merenhoitosuunnitelma (3) - tulvariskien hallintasuunnitelmat

39 Pintavesien ekologinen tila Ekologisen tilan määrää: ü vesibiologia (levät, pohjaeläimet, kasvillisuus, kalat, ) ü fysikaalis-kemialliset muuttujat (ravinteet, ph, ) ü hydrologis-morfologinen muuttuneisuus ü mallien antamat tulokset LIITE 4 Eniten toimia vaativat: - Perämereen laskevat jokivesistöt - Sisemmät rannikkovedet - Pienvedet (pienvesistrategia) - Kuusamon vesiruttojärvet? (Elodea-hanke) 11

40 LIITE 4 Pintavesien kemiallinen tila (vesiympäristölle haitalliset tai vaaralliset aineet) Vasemmalla elohopean laatunormin mitatut tai laskeuman/humuspitoisuuden pohjalta arvioidut ylitykset Oikealla tilanne ilman elohopeaa (Talvivaaran alapuolella Ni, Cd) 12

41 LIITE 4 Vasemmalla pohjavesien kemiallinen tila, oikealla riskialueet ja selvityskohteet Yksi huonossa kemiallisessa tilassa oleva alue kaikkien määrällinen tila hyvä Useita riskialueita ja selvityskohteita 13

42 LIITE 4 Suunnittelun alustavaa aikataulutusta Ajankohdat suunnilleen selvillä seuraaville vaiheille: o Työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä kuullaan 2018 (6 kk) o EU:lle raportoidaan toimenpiteiden toteutumisesta 2018 o Vesienhoitosuunnitelmaluonnoksesta kuullaan (6 kk) o Valtioneuvosto hyväksyy kolmannet vesienhoitosuunnitelmat 2021 Tältä pohjalta hahmoteltu seuraavat vaiheet: o Vesien ominaispiirteiden tarkastelut (korjaukset yms.) o Vesiin kohdistuvien paineiden arvioinnit v loppuun mennessä o Pinta- ja pohjavesien tilaluokittelut valmiina v lopussa (rannikkovedet etupainotteisesti; 2017) o Vesienhoitoalueiden seurantaohjelmat valmistuvat 2018 o Toimenpideohjelma toisen kuulemisen tausta-aineistoksi

43 Tavoite: Meren hyvä tila viimeistään vuonna LIITE 4 Merenhoidon suunnittelusta Meristrategiapuitedirektiivi (2008) > kansallinen lainsäädäntö Toinen suunnittelukausi käynnistynyt ( ) Merenhoitosuunnitelman jokaisesta vaiheesta järjestetään kuuleminen. Valtioneuvosto hyväksyy koko suunnitelman kerralla. 15

44 LIITE 4 Suunnittelujärjestelmät osin päällekkäiset Rannikkovedet sisältyvät niin vesien- kuin merenhoitoon Valuma-alueiden kuormitus ja vesienhoidon toimenpiteet vaikuttavat käytännössä eniten meren tilaan Yhteensovittamista tarvitaan; tietojärjestelmät, ohjauskeinot yms 16

45 LIITE 4 Miten merenhoidon suunnittelu eroaa vesienhoidon suunnittelusta Suomeen laaditaan yksi merenhoitosuunnitelma (VHS 7+1) Erilaiset mittarit ja käytännöt tilan arvioinnissa Yhteensovittaminen naapurimaiden kanssa Itämeren alueella SYKE ja YM koordinoivat suunnittelua (VHS vesienhoitoalueet) VAR ELY koordinoi ELY-keskuksia (merialuekohtaiset tiedot) Avomerellä HELCOM -yhteistyö Rannikkovesissä yhteistyö vesienhoidon kanssa 17

46 LIITE 4 Meren hyvän tilan kuvaajat (useita mittareita/indikaattoreita), 2012 arvio meren tilasta kuvaajittain 1. Luonnon monimuotoisuus 2. Vieraslajit 3. Kaupalliset kalalajit 4. Ravintoverkot 5. Rehevöityminen 6. Merenpohjan koskemattomuus 7. Hydrografiset muutokset 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet 9. Epäpuhtaudet kaloissa 10. Roskaantuminen 11. Energia ja melu Nykytila on hyvä Hyvää tilaa ei ole saavutettu Tiedonpuute haittaa tilan arviota Uusi tila-arvio v kesään mennessä - Tietoa kerätty - Uusia mittareita otettu käyttöön - Tilatavoitteita päivitetään - Kuuleminen v alussa

47 LIITE 4 Mistä aineistot ja lisätieto löytyvät Hakusana vaikutavesiin ( Merenhoito > mm. toimenpideohjelma hoitokaudelle Vesienhoito > oulujoki-iijoki > vesienhoitosuunnitelma + toimenpideohjelma Pääsy myös yhteistyöryhmän sivulle (kokousaineistot) Linkki vesikarttaan Varsinainen tietopaketti ja tietojärjestelmä löytyy hakusanalla avointieto (syke.fi/avointieto) Ympäristötietojärjestelmät Karttapalvelut (vesikartta ym) TIETOJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUDISTUS KÄYNNISSÄ 19

48 LIITE 4 Nykyinen etusivu

49 LIITE 4

50 LIITE 4 Vaikuta vesiin -sivustoa kehitetään 22

51 LIITE 4 Toimenpiteiden toteuttaminen käynnissä Vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmat Maa- ja metsätalouden vesiensuojelu, kalatiet, vesistöjen kunnostukset, säännöstelyjen kehittäminen, vesihuollon edistäminen, Ohjauskeinot tukevat toteutusta - esimerkkinä maaseutuohjelma Lupakäytännöissä tavoitteet otetaan huomioon POP ELYn toimeenpanosuunnitelma (toimenpiteiden yhdyshenkilöt) Avustuksia paikallistaholle, rahoitustarvetta käytännön tekemiseen Hallituksen kärkihankkeita (YM Jenni Jäänheimo) Ravinteiden kierrätys (RAKI 2) Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttaminen 8 milj eur Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen (kalatiestrategia) Sinisen biotalouden kehittäminen vesienhoitohaasteet

52 LIITE 4 Maaseudulla on tulevaisuus seminaari klo Kangaskylän Pitokartano (Lehtorannantie 11, Kangaskylä), Reisjärvi Oulujoki-ilta klo Koivu ja Tähti, Muhos

53 LIITE 4 Vesienhoidon keskeisimmät asiantuntijat POP ELYssä Vesienhoitoalueen koordinaattori: Anne Laine* Pintavesien tila; seurannat, luokittelu: Mirja Heikkinen* Pintavesien kuormitus ja sitä aiheuttavat toiminnot: Jaana Rintala* HyMo-asiat ja KeVoMu-nimeämiset: Kimmo Aronsuu Vesistökunnostukset, happamat sulfaattimaat: Jermi Tertsunen (kunnostuksissa myös Arto Lehto) rahoituskuviot yms Pohjavesien luokittelu ja toimenpiteet: Maria Ekholm-Peltonen Vesihuolto (yhdyskunnat ja haja-asutus): Juha Kangaskokko * Mukana myös merenhoidon suunnittelussa 25

54 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN LIITE 5 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke

55 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa, hallinnoja ProAgria Oulu ry Toteutusaika Kustannusarvio Osatoteuttajat Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus Rahoitus Manner Suomen maaseutuohjelma / POP ELY Muu julkinen rahoitus: Oulun kaupunki, Pyhäjärven kaupunki, Suomen ympäristökeskus, Suomen metsäkeskus

56 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Kuva Arto Lehto Hankkeessa keskeistä Paikallisten kunnostajien tukeminen Verkostoitumisen edistäminen ja verkostojen hyödyntäminen kaikilla tasoilla (paikallinen, maakunnallinen, valtakunnallinen) Kunnostushankkeiden suunnittelua tukevien ja verkoston toimintaa tehostavien työkalujen kehittäminen Uudenlaisen hanketoiminnan ja kumppanuuksien mahdollistaminen Kunnostustoiminnan rahoitusmahdollisuudet

57 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Miksi verkostoituminen? Kunnostustoiminnassa on harvoin yksinkertaisia ongelmia, joihin löytyisi yksinkertainen ratkaisu Ongelmat ovat monimutkaisia, laaja-alaisia ja vaativat paljon taustatietoa sekä useiden alan asiantuntijoiden yhteistyötä Kunnostustoimintaan liittyvää tietoa on paljon, mutta sen hyödyntäminen on vähäistä Tieto on hajallaan, se ei liiku, se on vaikeasti löydettävissä, tietoa ei jalosteta riittävästi

58 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN Miksi verkostoituminen? Hyvin toimiva ja johdettu verkosto mm. Parantaa tiedonkulkua Lisää olemassa olevan tiedon hyödyntämisastetta Vähentää päällekkäistä työtä Luo edellytyksiä sektorirajat ylittäville vesienhoitotoimenpiteille Luo uudenlaista hanketoimintaa ja innovaatioita Toimiakseen verkosto vaatii sitoutumista, resursseja, yhteistä tahtotilaa, työkaluja ja luottamusta

59 LIITE 5 VYYHTI II Päätavoite Rakennetaan Pohjois-Pohjanmaalle aktiivinen vesistökunnostajien verkosto Verkoston keskiössä toimii koordinaattori, joka yhdistää toimijoita, välittää tietoa, hankeideoita, tutkimustuloksia, rahoitusmahdollisuuksia Verkoston tavoitteena on edistää vesistökunnostusten toteutumista hyödyntämällä olemassa olevia organisaatioita, luomalla uusia yhteyksiä nykyisten verkostojen välille ja tehostamalla eri toimijoiden hanketoimintaa. Oppilaitokset Asiantuntijaorganisaatiot Tutkimusorganisaatiot KOORDI- NAATTORI Vesialueiden omistajat Rahoittajat Paikalliset toteuttajat

60 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN VYYHTI KUNNOSTUSYHDYSHENKILÖT Innostetaan, tuetaan ja opastetaan paikallisia kunnostajia kunnostustöiden hankkeistamisessa sekä hankesuunnitteluun liittyvien työkalujen testauksessa ja käytössä Koulutetaan paikallisia kunnostusyhdyshenkilöitä, jotta myös he voivat jatkossa auttaa, opastaa ja neuvoa paikallisia tahoja kunnostustoiminnassa Kunnostusyhdyshenkilöillä on keskeinen rooli maakunnallisessa vesistökunnostajien verkostossa

61 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN VYYHTI TYÖKALUT Kunnostushankkeiden suunnittelua tukevien työkalujen hyödyntäminen verkostoitumisessa sekä kunnostustoiminnassa Kehitetään kunnostustoimintaan tarvittavia lähtötietoja kokoava karttapalvelu Testataan 2 metrin korkeusmalliin perustuvaa valumaalueen rajaustyökalua Kehitetään sähköinen lomake tms. tapa jolla paikalliset voivat tallentaa kunnostushankkeensa järjestelmään

62 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN VYYHTI TYÖKALUT Kehitettävät työkalut kokoavat hajallaan olevaa tietoa ja helpottavat kunnostustoimenpiteiden suunnittelua Lisää eri sektorien (maa- ja metsätalous jne.) välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Tavoitteena mahdollisimman helppokäyttöinen, paikallisia tahoja palveleva karttapalvelu, joka takaa myös verkoston tehokkaan toiminnan Työkalujen kehittämistyössä tärkeää jatkuva vuorovaikutus hankkeen toteuttajien kesken sekä erityisesti paikallisten tahojen kanssa alusta lähtien

63 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN VYYHTI PILOTTIALUESUUNNITTELU Astutaan askel eteenpäin perussuunnittelusta pilottialueiksi valitaan kohteita, joissa on jokin ajankohtainen, erityinen ongelma, uusi näkökulma/lähestymistapa, laaja-alainen ja monipuolinen kunnostustarve Metsäkeskuksella omat metsätalousvaltaiset suunnittelualueet ja niihin liittyvää metsänomistajien pienryhmätoimintaa Paikallisten sitoutuminen tärkeää Kehitettäviä VYYHTI työkaluja testataan pilottialuesuunnittelun yhteydessä

64 LIITE 5 VESISTÖT JA YMPÄRISTÖ YHDESSÄ HYVÄÄN TILAAN MISSÄ MENNÄÄN NYT? Hanketta toteutettu tammikuusta 2016 lähtien, aloitustilaisuus huhtikuun alussa Verkoston nykytilan kartoitus valmistumassa, ensimmäinen verkoston kokoontuminen loppuvuodesta Saatiin 21 pilottialuehakemusta keväällä 2016, valittiin 3+1 aluetta, myös kaikille muille tukea ja neuvoja Kohteita listalla yhteensä yli 30 painottuen maakunnan eteläosaan Yhteistyö Iijoen otva, Freshabit

65 LIITE 6 Säännöstelyn kehittäminen toisella vesienhoitokaudella Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

66 LIITE 6 Vesienhoitosuunnitelman tavoitteet Eteläisellä alueella säännöstelyn kehittäminen 8 kohteessa Pohjoisella alueella säännöstelyn kehittäminen 5 kohteessa Osassa kohteissa tavoitteita sekä järviettä jokivesimuodostumissa Vesienhoidon tavoitteita edistäviä hankkeita myös toimenpideohjelman ulkopuolelta Säännöstelyn kehittäminen on aina eri tavoitteet huomioivaa kompromissin etsimistä

67 Toteutetut tai käynnissä olevat säännöstelyn kehittämishankkeet LIITE 6

68 LIITE 6 Kuonanjoki (VHS) 7 km 10 kk/v lähes kuivillaan Maastotutkimuksia, laskentaa ja ympäristövirtaamatyöpaja, rakennesuunnittelu Rahoitusneuvottelut käynnissä Toteutus näillä näkymin 2017 Pyhäjärvi (Luparajat, VHS) Säännöstelyrajojen noudattaminen tuottanut ongelmia (talvitulvat) Heikkolaatuisen veden takaisinvirtaus Junttiselältä ja hieman nössö kevättulva heikentää ekologista tilaa Padotus- ja juoksutusselvitys 2016 Lupahakemus 2017 ETELÄINEN ALUE Uljuan allas ja vähävetinen uoma (Luparajat, VHS) Säännöstelyrajojen tarkistus (erityisesti kevätkuoppa) ja vähävetisen uoman ympäristövirtaamatarkastelu Selvitykset loppusuoralla Padotus- ja juoksutusselvitys 2016 => jatkotoimet Kortteisen tekojärven padotus- ja juoksutusselvitys (VHS, Luparajat) Säännöstely haittaa järven tilaa ja heikentää alapuolisen joen vedenlaatua, pato ehdoton nousueste, luparajat tulevat ongelmaksi IM myötä Selvitetty säännöstelyn lopettamista => liian suuret tulvahaitat Padotus- ja juoksutusselvitys 2017 => säännöstelyn lieventäminen (kalatie?) => jatkotoimet Vähä-Lamujärvi (vähämerkityksellinen säännöstely) Säännöstelyllä vain vähäinen tulvasuojelumerkitys Tehdään suunnitelma säännöstelyn lakkauttamiseksi 2016 Lupahakemus 2017 Iso-Lamujärvi (Luparajat) Erityisesti juoksutusehtojen noudattaminen tuottanut ongelmia Padotus- ja juoksutusselvitys 2015 VHS-tavoitteet huomioitu Lupahakemus ja uusi säännöstelyohje 2016

69 LIITE 6 Pintamojärven säännöstelyn kehittäminen (VHS) Turverantojen eroosiota ja vähäistä kehittämisen tarvetta kaikkina vuodenaikoina Pitkät neuvottelut voimayhtiön ja järviyhdistyksen välillä (ELY välittäjänä) Tavoiteohjelma kaatui loppumetreillä Säännöstelysuositukset viranomaisen ja voimayhtiön välille (1.3.) POHJOINEN ALUE Kuusinkijoen ja Ala-Vuotunkijärven säännöstelyn kehittäminen (VL 19:7, VHS) Lyhytaikaissäännöstely ja toistuvat käyttökatkot => haitta mm. tärkeälle taimenkannalle Useita neuvotteluja ja selvityksiä sekä ympäristövirtaamatyöpaja Lyhytaikaissäännöstelyn luvanvaraisuus selvitetty Sopimus tai lupakäsittely kuluvan talven aikana Irnijoen ympäristövirtaama (VL 19:7, VHS) Irnijoki jää keväällä 7 kilometrin matkalta kuiville noin kuukaudeksi Useita neuvotteluja ja selvityksiä sekä ympäristövirtaamatyöpaja Sopimus tai lupakäsittely kuluvan talven aikana

70 Vuonna 2017 alkavaksi päätetyt LIITE 6

71 LIITE 6 ETELÄINEN ALUE Piipsjärvi (VHS) Pääasia kalankulun turvaaminen, mutta pohjapadon muokkaamisen myötä myös lievä säännöstelyn muuttaminen, mikä vesienhoidon tavoitteiden mukaista. Suunnittelu ja tarvittaessa lupahakemus vuonna 2017 Kuonanjärvi (VHS, IM) Talvialeneman lieventäminen ja säännöstelykäytännön hienosäätö muina vuoden aikoina Ei liene tarvetta lupamuutoksiin Säännöstelyohjeen päivitys

72 Aloittamista odottavat LIITE 6

73 LIITE 6 ETELÄINEN ALUE POHJOINEN ALUE Piehinkijoen-Haapajoen-Pattijoen vesistö Kostonjoki Kalajoen alaosa Kalajanjoki

74 Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Kooste ryhmätöinä toteutetun kyselyn tuloksista LIITE 7 1. Mistä vesien- ja merenhoidon suunnitteluun liittyvistä teemoista olisi tarvetta saada lisätietoa? - Vesistöalueisiin kohdistuvista paineista - Ilmastonmuutoksen vaikutuksista (paikallistasolla) - Kuormituksen laskentaperusteista (maatalouden kuormitusperusteiden selventäminen) - Hajakuormituksen vaikutukset ja hallinta (esimerkkinä rauta) - Yleensä tutkimustiedosta, tutkimuslähteistä yms - Ekologinen tieto suunnittelun pohjana esimerkiksi kosteikkohankkeet - Miten vesien- ja merenhoidon tavoitteista selvitään muissa EU-maissa - Vesistökunnostajan karttapalvelu ja vaikuta vesiin sivusto - Säännöstelyn vaikutus jokisuualueilla - Vähän kaikesta, en ole vielä edellisen suunnitelmakauden aineistoihinkaan juuri ehtinyt perehtyä, kun olen vasta tullut mukaan työhön. 2. Mitkä olisivat kiinnostavia vesienhoidon edistämiseen / toteutukseen liittyviä aiheita? - Kunnostusesimerkit - Valuma-aluekunnostukset - Rahoitustietous (tietoa ja taitoa tekemiseen on, rahaa puuttuu) - Säännöstelyyn liittyvät asiat - Uusin tutkimustieto kustannustehokkaista vesiensuojelurakenteista ja niiden vaikutuksista - Hajakuormituksen hallinta, myös rauta - Tutkimustuloksia esim. Kalimenojavarren yms rautatutkimuksesta - Uusien menetelmien esille tuominen ja soveltaminen paikallisiin olosuhteisiin - Lyhytaikaissäännöstelyn vaikutukset vedenlaatuun - Vesienhoitoon liittyvien hankkeiden esittelyä - Latvavesien huomioon ottaminen - Pienvedet - Uudistuva hajajätevesiasetus, sen herkkien alueiden määritelmät (pohjavesialueet ja vesistöjen läheiset alueet); maa-ainestenottopaikkojen jälkihoitotoimenpiteet pohjavesien suojelun näkökulmasta. 3. Onko tarpeita vesistökohtaisille tai laajemmille työpajoille vesien luokittelu- tai toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa? Ehdotuksia ja ajatuksia. - Tarvetta on - Metsätalouden ym sektorikohtaiset työpajat - Jokikohtaisia työryhmiä - Vesistökohtaisia työpajoja (oman alueensa ihmiset ovat kiinnostuneita ja valmiita myös tekemään) - Tulisi järjestää alueellisia työpajoja, missä paikallisille annettaisiin vaikutusmahdollisuus - Iijoen patoaltaat ja jokisuu merialue - Kalatalousvelvotteiden avaaminen ja korjaaminen - Vaellusesteiden poistaminen - Virtavesien kunnostusten lisätarpeet 4. Mitkä olisivat kiinnostavia tutustumiskohteita esimerkiksi keväällä pidettävien kokouksen yhteyteen? Pääpaino vesien tilan parantamisessa. - Kohteet, joiden säännöstelyä on kehitetty lähemmäksi luonnontilaa - Happamat sulfaattimaat - Rautamaat, esim Jäälinjärvi (mitä tehty, mitä tuloksia on saatu) - Vyyhti II kohteet ym hankkeet - Pyhäkoski (Fortum) - Kunnostuskohteet - Kosteikot - Putkipadot - Tierummut ja muut vaellusesteet - Jokin uusi jätevedenpuhdistamo, kosteikkokunnostuskohde

75 5. Muut kommentit (kommenttityyppiset on poimittu edellisten joukosta) - Kaikki valuma-alueen kuormittajat tarkasteluun mukaan, myös pistekuormittajat - Enemmän huomiota pintaveden laatuun ja mahdollisuuksiin parantaa sitä - Biologinen tieto hyvin puutteellista - Suunnittelua liikaa, toteutusta vähän LIITE 7