KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov sekä SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, 120ov

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO, 120 ov sekä SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO, 120ov Valmistustekniikan ja Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelmat Koneenasentaja ja Sähköasentaja Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 07.11.2013; xx.xx.2014 Ammatillisen koulutuksen johtaja 13.8.2013 Päivitys 29.8.2014, 177 Voimassa 1.08.2013 alkaen

Tampereen seudun ammattiopisto Kone- ja metallialan perustutkinto sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2 PERUSTUTKINNON OPISKELU... 4 2.1 Tutkintojen kuvaus, arvoperusta ja alojen ammattitaitovaatimukset... 4 2.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 4 2.3 Alan osaamistarpeet... 4 2.4 Pirkanmaan alueen Kone- ja sähköalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 5 2.5 Ammatillisten tutkintojen ja koulutusohjelmien tavoitteet... 5 2.6 Opinto-ohjaus... 6 2.7 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat... 8 2.8 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset... 8 3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 9 3.1 Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja opintopolut... 10 3.2 Tutkintojen rakenteet ja opintojen eteneminen... 12 3.3 Koulutuksen toteutustavat ja järjestelyt... 15 3.4 Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja opintopolut... 15 3.5 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 16 3.6 Arviointi... 16 3.7 Yrittäjyys... 17 4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, Koneenasentaja, 90 ov (Kesken, liitetään kun Kome... 19 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 19 4.1.1 Asennuksen- ja automaatio perustyöt 10ov... 19 4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10v... 23 4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov... 27 5 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, Sähköasentaja, 90 ov... 31 5.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat... 31 5.1.1 Sähkö ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30ov (sisältää yrittäjyyttä 0,5 ov)... 31 5.1.2 Sähkö ja automaatioasennukset 20 ov... 39 5.2 Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat... 46 5.2.1 Sähkö ja energiatekniikka 20ov (sisältää opinnäytetyön 2 ov sekä yrittäjyyttä 3 ov)... 46 5.3 Koulutusohjelman / Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (10 ov)... 55 5.3.1 Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset, Kaikille tarjottavat tutkinnon osat (10 ov).. 55 5.3.2 Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset, Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (10 ov)... 60 5.3.3 Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito, Kaikille valinnaiset tutkinnon osat (10 ov)... 65 6 OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA... 69 7 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA, 10 OV... 70

1 JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman 11.8.2014 ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt niihin ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat koskevat osat 07.11.2013. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tampere.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 3

2 PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräyksiin 39/011/2010, Kone- ja metallialan perustutkinto sekä 23/011/2009 Sähköja automaatioteknikan perustutkinto, Ammattillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkintojen kuvaus, arvoperusta ja alojen ammattitaitovaatimukset Tampereen seudun ammattiopistossa annetaan ammatillisena koulutuksena samanaikaisesti Kone- ja metallialan sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintojen opintoja. Koulutusohjelmat ovat Valmistustekniikka, koneenasentaja sekä Sähkö- ja automaatiotekniikka, sähköasentaja. Kone- ja metallialan perustutkinnosta, Valmistustekniikan koulutusohjelman suorittanut koneenasentajan opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita sekä koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta, Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelman suorittanut sähköasentaja osaa tehdä asuin-, liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen sähköasennuksiin, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sähköasennusalan standardien ja säädösten mukaan. Keskeisintä osaamista ovat sähköiseen talotekniikkaan liittyvät sähkö- ja kiinteistöautomaatioasennukset tai sähköverkoston asentamiseen, käyttöön, huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät sähköverkostoalan standardien ja säädösten mukaan. 2.2 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Kone- ja metalli- sekä sähköalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan mikäli hänellä on mm. näkökyky heikentynyt, tasapainoelimistön toiminnan häiriöitä ja sairauksia tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus. 2.3 Alan osaamistarpeet Lait, säädökset, direktiivit ja standardit Sähkötyö- ja työturvallisuus Ongelmien ratkaisutaito Energiatehokkuuden ja kestävänkehityksen tuominen toimintaan Moniosaaminen yli toimialojen Vastuullisuuden ja oikean asenteen säilyttäminen Asiakkaiden, asiakaspalvelun sekä loppukäyttäjien haasteiden ja tarpeiden ymmärtäminen Kielitaito sekä kulttuuri- ja käytösosaaminen 4

Automaation, älykkäiden ratkaisujen ja ICT-pohjaisten järjestelmien merkityksen kasvu Kielitaito sekä kulttuuri- ja käytösosaaminen. 2.4 Pirkanmaan alueen Kone- ja sähköalan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Pirkanmaa on koulutuksen, tutkimuksen ja korkeatasoisen teknologian sovellusten maakunta. Koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen sen kaikilla tasoilla ja tasokas tieteellinen tutkimus ovat maakunnan menestymisen avaintekijöitä. Koulutus ja tutkimus parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja lisäävät Pirkanmaan vetovoimaa ja kilpailukykyä. Alueellisesti kattava oppilaitosverkko ja paikallisia sekä alueellisia tarpeita vastaavat koulutussisällöt ovat perustana osaamiselle, jonka varaan kehitystä voi rakentaa. Maakunnallisesti kattava oppilaitosverkko varmistaa sen, että lahjakkaille riittää opiskelupaikkoja ja opiskelijat saavat tasa-arvoiset edellytykset edetä kouluttautumisen eri tasoilla. Kehittämistä tukevat yhteydet globaaleihin tietoverkostoihin. Nämä varmistavat, että maakunta pysyy tietoon pohjautuvan yhteiskuntakehityksen eturintamassa. Koulutustarpeen ennakointi on osa maakunnan strategista suunnittelutehtävää (Maakuntaliitto ry). Maakuntaliitto suorittaa ennakointia yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen, oppilaitosten, viranomaisten sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Tampereen seudun ammattiopiston yhteistyö elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden kanssa kaikilla koulutusaloilla on tiivistä. Työ- ja elinkeinoelämän tarpeita kuunnellaan monella eri tavalla. Koulutuksia ja keskustelutilaisuuksia työ- ja elinkeinoelämän kanssa järjestetään erilaisten projektien, toimielimien ja yhteisien tapaamisien yhteydessä. Tampereen seudun ammattiopisto tekee yhteistyötä Pirkanmaan alueen kone- ja metalli-, elektroniikka-, ict-, sähkö- ja automaatioalan yritysten kanssa mm. työssäoppimisessa, jolloin opiskelijat opiskelevat osan alan opinnoista yrityksissä alan työtehtävissä. Työssäoppimalla osa koulutuksen sisällöistä ja tavoitteista siirretään työ- ja elinkeinoelämään. Työssäoppimisen yhteydessä suoritetaan yleensä myös ammattiosaamisen näyttö, jonka suunnittelu ja toteutus tapahtuu yhteistyössä yrityksen kanssa. Työpaikkaohjaajakoulutuksia järjestetään yrityksien työpaikkaohjaajille räätälöidyillä menetelmillä. Työssäoppimisen on edelleen tiivistänyt yhteistyötä sekä tehnyt yhteistyön työ- ja elinkeinoelämän kanssa yhä tavoitehakuisemmaksi. Opettajien suorat kontaktit työpaikkaohjaajiin toimivat hyvin. Työ- ja elinkeinoelämä pääsee vaikuttamaan koulutuksen sisältöihin ja -järjestelyihin näiden yhteistyökanavien välityksellä. Kone- ja metallialan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintojen opetussuunnitelmien laadinnassa otetaan huomioon alueen työ- ja elinkeinoelämän tarpeet. Monet opiskelijat saavat kesätyöpaikkoja alan yrityksissä. Tampereen seudun ammattiopisto järjestää opiskelijoille tutustumisvierailuja erilaisiin yrityksiin. Yrityksillä on mahdollisuus markkinoida tuotteitaan ja myös esitellä mahdollisia avoimia työpaikkoja sekä työssäoppimispaikkoja tutustumiskäyntien ja työssäoppimisen yhteydessä. Muita yhteistyön muotoja ovat mm. opettajien työelämäjaksot alan yrityksissä sekä erilaiset henkilökohtaiset yhteydet alan yrityksiin. 2.5 Ammatillisten tutkintojen ja koulutusohjelmien tavoitteet Samanaikaisesti Kone- ja metallialan sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnot suorittanut noudattaa työturvallisuusmääräyksiä, käyttää koneita ja laitteita turvallisesti ja hänellä on työturvallisuuskorttiin ja tulityökorttiin edellytettävät tiedot ja taidot. Hän huolehtii työsuojelusta ja henkilökohtaisesta suojautumisesta, jätteiden käsittelystä ja ympäristönsuojelusta. Hän ymmärtää ja ottaa huomioon oman työnsä vaara- ja kuormitustekijät ja niiden vaikutukset itseensä ja työympäristöön sekä toimii niiden edellyttämällä tavalla. Hän käyttää aina tarvittaessa 5

henkilönsuojaimia, huolehtii terveydestään, toimintakyvystään ja omalta osaltaan työpaikan työhyvinvoinnista. Tutkinnot suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Elinikäisen oppimisen painotusalueina ovat oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö sekä teknologia ja tietotekniikka. (kts. perustutkinnon perusteet) Kansainvälistyminen asettaa varsinaisen ammattitaidon lisäksi muita haasteita. Kansainvälisissä tehtävissä tarvittavia taitoja ovat vieraiden kielten hallinta, kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen, palvelualttius ja erilaisiin oloihin mukautuminen. 2.6 Opinto-ohjaus Kone- ja metallialan ja Sähkö- ja automaatiotekniikan ammatillinen koulutus jakaantuu kahteen osaan, Koneenasentajan ja sähköasentajan opintoihin. Opiskelija hakeutuu yhteisvalinnassa suoraan kahden tutkinnon opintoihin. Jos opiskelija keskeyttää toisen tutkinnon opinnot, hän voi jatkaa toisen tutkinnon opintoja ja saada hyväksilukuja opintoihinsa soveltuvin osin kesken jääneestä tutkinnosta. Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 6

Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. Tällaisia ovat esim. opiskelijat, joilla on osaamisen tunnustamista, etenemisvaikeuksia tai he suorittavat kaksoistutkintoa. Tarvittaessa opiskelijalle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOPS- ja HOJKS -asiakirjat dokumentoidaan ja niitä päivitetään opiskelijahallintojärjestelmässä. Ryhmänohjaaja toteuttaa ensimmäisen opintovuoden aikana ryhmäohjaustunteja, joiden sisältönä ovat ammatilliset opinnot, opintojen rakenne, lukusuunnitelma, opintojen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointiin liittyvät asiat. Opinto-ohjaaja toteuttaa jokaiselle ryhmälle ryhmäohjaustunteja, joiden sisältönä ovat mm. osaamisen tunnustaminen, henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, arviointi, valinnaiset opinnot, koulutusohjelmavalinnat. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta. Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opintoohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. Opinto-ohjaajan toisen vuoden ryhmäohjaustuntien sisältöinä ovat mm. kesätyön haku, MOL-sivustot, vapaasti valittavat opinnot, tutkintoalakohtaiset asiat. Lisäksi opiskelijat saavat henkilökohtaista ohjausta. Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 7

2.7 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat NÄYTTÖTOIMIKUNTA Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25 a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Sen toimintaa tukevat ammatilliset neuvottelukunnat, joita on 18 kpl. Kone ja metallialan sekä Sähkö- ja automaatioalan perustutkintoja koskevat asiat valmistellaan vastaavissa ammatillisissa neuvottelukunnissa. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Ammatilliset neuvottelukunnat kokoontuvat ennen näyttötoimikunnan kokouksia valmistelemaan kokoukseen tulevat asiat. Ammatilliset neuvottelukunnat käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita sekä alustavasti ammattiosaamisen näyttöjen suunnitelmat ja raportit.ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25 a ) mukaan toimielimen tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Asiantuntijaeliminä neuvottelukunnat voivat antaa myös lausuntoja oman alansa koulutusta koskevissa asioissa. Ammatilliset neuvottelukunnat tukevat Tampereen seudun ammattiopiston näyttötoimikunnan työskentelyä mm. ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmia hyväksyttäessä. Näyttötoimikunnan lakisääteisenä tehtävänä on hyväksyä opetussuunnitelman osana olevat tutkintokohtaiset näyttösuunnitelmat. Ennen näyttösuunnitelmien hyväksymistä ammatilliset neuvottelukunnat antavat oman alansa suunnitelmista lausunnon, jota näyttötoimikunta käyttää päätöksenteossaan. Tampereen seudun ammattiopiston ammatillisien neuvottelukuntien tehtävänä on toimia koulutuksen ja työelämän yhteistyön väylänä, seurata alansa kehitystä ja tedä tarvittaessa koulutusta ja opetusta koskevia kehittämisehdotuksia, antaa lausuntoja koulutusta ja sen kehittämistä koskevissa asioissa, toimia oman alansa osalta näyttötoimikunnan tukena antamalla lausuntonsa opetussuunnitelman osana olevaan tutkintokohtaiseen ammatillisten tutkinnon osien arviointisuunnitelmaan ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmaan. 2.8 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset Pääsy- ja soveltuvuuskokeet Kone- ja metallialan sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintojen yhtäaikaisiin opintoihin voidaan pitää pääsykoe. Kokeesta ja sen toteuttamistavasta päätetään erikseen vuosittain. 8

3 TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 30 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 20ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 40 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vap aast i vali ttav at tutk inn on osa t 10 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov Kaavio 1. Kone- ja metalliala. Koneenasentajan opintojen muodostuminen Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 50 ov Koulutusohjelman pakolliset tutkinnon osat 20ov Kaikille valinnaiset tutkinnon osat 20 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: työssäoppiminen väh. 20 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Vap aas ti vali ttav at tutk inn on osa t 10 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov Kaavio 2. Sähkö- ja automaatiotekniikka, Sähköasentaja opintojen muodostuminen 9

OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman yhteisen osan on hyväksynyt ammatillisen koulutuksen johtaja 6.2.2013 ja sen ammattiosaamisen näyttöjä ja arviointia koskevat osiot on hyväksytty näyttötoimielimen kokouksessa 07.11.2013. OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Kone- ja metallialan ja Sähkö- ja automaatiotekniikan opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määrätään ammatillisten tutkinnon osien ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (yhteisten opintojen) järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää: tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista ammatillisista tutkinnon osista sekä ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestämisen vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonnan suunnitelman ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävien tutkinnon osien (perustutkintoa laajentavien tutkinnon osien) järjestämisestä suunnitelman tutkinnon osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä suunnitelman ammatillisten tutkinnon osien arvioinnista siten, että se sisältää toimielimen hyväksymän suunnitelman ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat, niiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaisten lisäosien tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Tämä opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin Kone- ja metallialan perustutkinto, Valmistustekniikan koulutusohjelmaperusteisiin sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto, Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutustohjelmaperusteisiin. Kone- ja metallialan sekä Sähkö- ja automaatioalan ammatilliset neuvottelukunnat ovat olleet koko opetussuunnitelmatyön ajan mukana antamassa lausuntoja sisällöistä ja arvioinneista. Ammatillisen neuvottelukunnan kokoonpanoon kuuluu myös opiskelijaedustus. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt on hyväksynyt Kone- ja metallialan perustutkinnon, Valmistustekniikan koulutusohjelma sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon, Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma, opetusuunnitelmat xx.xx.2014. 3.1 Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja opintopolut Opintopoluista (taulukot 1 ja 2) käyvät ilmi tutkintokohtaisen osan tarjonnasta ja yhteisestä tarjonnasta. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka koostuu pakollisista opinnoista ja opiskelijan valitsemista opinnoista perustutkintojen perusteiden määrittämien linjausten mukaisesti. 10

Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat on sijoitettu opintojen keston ajalle. Vapaasti valittavat tutkinnon osat on sijoitettu neljännen vuoden opintoihin. Taulukko 1. Ammatillinen perustutkinto, Koneenasennuspainotteinen opintopolku PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KAIKILLE TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATTI-TAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Koneistuksen perustyöt 10 ov Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Hydrauliikka- ja pneumatiikkaasennukset 10 ov Ohjausjärjestel mien asennus 10 ov Pakolliset tutkinnon osat, 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat, 4 ov 10 ov osaamista tunnustetaan kone- ja metallialan perustutkintoon sähkö- ja automaatiolan perustutkinnosta Koneenasennus 20 ov Sähköasennus 20 ov Taulukko 2. Ammatillinen tutkinto, Sähköasennuspainotteinen opintopolku PAKOLLISET TUTKINNON OSAT KAIKILLE TARJOTTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATTI-TAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSAT VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 ov Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov Sähkö- ja automaatioasennuks et 20 ov Kiinteistöjen sähkö- ja automaatioasennukset 10ov tai Teollisuuden sähkö- ja automaatioasennukset 10 ov tai Sähkölaitteiden huolto ja kunnossapito 10ov Pakolliset tutkinnon osat, 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat, 4 ov 10 ov osaamista tunnustetaan sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon kone- ja metallialan perustutkinnosta Sähkö- ja energiatekniikka 20 ov Tutkinnon osa toisesta perustutkinnosta 10 ov 11

3.2 Tutkintojen rakenteet ja opintojen eteneminen Kone- ja metallialan ja Sähkö- ja autimaatiotekniikan ammatillinen koulutus on jakaantunut kahteen osaan, Koneenasentaja (taulukko 3) ja sähköasentaja (taulukko 4). Koulutus toteutetaan siten, että perustutkintojen yhteinen koulutusaika on 4 v, 160 opintoviikkoa (ov). Koulutusohjelmissa hyväksiluetaan opintoja toisesta koulutusohjelmasta, mm. vapaasti valittavat 10 ov. Ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 ov (valinnaisia 4 ov) suoritetaan vain kerran ja luetaan hyväksi molempiin perustutkintoihin. Työssäoppimisen laajuus on yhteensä 30 opintoviikkoa. Työssäoppiminen toteutetaan toisen, kolmannen ja neljännen opiskeluvuoden aikana. Taulukko 3. Kone- ja metallialan perustutkinnon opintojen jakaantuminen 4 vuodelle 12

Taulukko 4. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon opintojen jakaantuminen 4 vuodelle 13

Taulukko 5. Tutkinnoille yhteiset ammattitaitoa täydentävät tutkinnonosat 14

3.3 Koulutuksen toteutustavat ja järjestelyt Tampereen seudun ammattopistossa ko. koulutus järjestetään pääosin Hepolamminkadun ja Santalahdentien toimipisteissä. Lisäksi koulutusta voidaan järjestää esim. muissa oppilaitoksissa ja kurssikeskuksissa, kuten TAKK:ssa. Koulutuksenrakenne ja ajoitus on kuvattu taulukoissa 1, 2 ja 3. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Kone- ja metallialan sekä Sähköalan työssäoppiminen tapahtuu Pirkanmaan alueen yrityksissä. Pääsääntöisesti työssäoppiminen toteutetaan toisen, kolmannen ja neljännen opintovuoden aikana. Työssäoppimispaikan hankinta toteutetaan opiskelijan toimesta tai ammattiopiston toteuttamana keskitettynä hankintana. Jos opiskelija hankkii työssäoppimispaikan itse, työssäoppimista ohjaava opettaja avustaa häntä tarvittaessa oppimistavoitteita parhaiten vastaavan työssäoppimispaikan hankinnassa. Työssäoppimispaikkojen riittävyydestä tai soveltuvuudesta vastaa ammattiopisto. Työssäoppimispaikkoina voivat toimia ne yritykset, julkisyhteisöt ja kansalaisjärjestöt, joiden kanssa ammattiopisto on tehnyt puitesopimuksen. Poikkeustapauksissa työssäoppimista voidaan toteuttaa myös muissa tarkoitukseen sopivissa paikoissa, joissa opiskelijan työturvallisuus ja sen valvonta on varmistettu. Ennen työssäoppimisjaksoa ohjaava opettaja varmistaa työssäoppimispaikan soveltuvuuden työssäoppimiseen. Työpaikkaohjaaja suunnittelee yhdessä opiskelijan ja ohjaavan opettajan kanssa oppimistavoitteita tukevat työtehtävät ja mahdolliset näytöt, antaa opiskelijalle säännöllisesti palautetta ja osallistuu jakson arviointiin. Ohjaava opettaja tekee jakson aikana ohjauskäyntejä työssäoppimispaikkaan. Työssäoppimista on yhteensä 30 opintoviikkoa. Ensimmäisen opintovuoden opintoihin ei sisälly työssäoppimista. Toisena opintovuonna työssäoppimista on 10 opintoviikkoa (sähköasennustekniikka) ja kolmantena 10 opintoviikkoa (koneenasennus) ja neljäntenä 10 opintoviikkoa (kiinteistöasennukset). Tarvittavat työturvallisuuteen liittyvät opinnot, kuten ensiapu-, tulityö, työturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuuskortit suoritetaan ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja ovat edellytyksenä työssäoppimiseen pääsyssä. Ammatinopettaja hyväksyy opiskelijoiden työssäoppimispaikat ja niiden soveltumisen tutkinnon osan tavoitteisiin. Tarkempi kuvaus työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä löytyy opetussuunnitelman yhteisestä osasta sekä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjeistuksesta. 3.4 Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ja opintopolut Opintopoluista (taulukot 1 ja 2) käyvät ilmi tutkintokohtaisen osan tarjonnasta ja yhteisestä tarjonnasta. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), joka koostuu pakollisista opinnoista ja opiskelijan valitsemista opinnoista perustutkintojen perusteiden määrittämien linjausten mukaisesti. Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat on sijoitettu opintojen keston ajalle. Vapaasti valittavat tutkinnon osat on sijoitettu neljännen vuoden opintoihin. 15

3.5 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Päättävästä luokasta 1-2 opiskelijalla on mahdollisuus lähteä kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Opinnoissa eteneminen: o tutkinnossa olevat näytöt on suoritettava järjestyksessä. o opiskelijan työssäoppimista ohjaava opettaja päättää, onko opiskelija oman osaamisensa ja työssäoppimisen turvallisen suorittamisen suhteen riittävän osaava etenemään työssäoppimiseen. Osaamisen tunnustamisessa Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät 30 ov korvaa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 30 ov tutkinnon osan. ATTO-aineissa matematiikka ja sähkötekniikka integroidaan tukemaan opiskelijoiden oppimista. Työssäoppiminen toteutetaan toisena, kolmantena ja neljäntenä opiskeluvuonna jakautuen kolmeen 10 opintoviikon jaksoon, yhteensä 30 opintoviikkoa. Suoritettu Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto täyttää Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 516/1996 liitteen kohdan 1 edellytykset (TEM 518/2011). 3.6 Arviointi Noudatetaan nuorten koulutuksen opetussuunnitelman yhteisen osan linjauksia 16

3.7 Yrittäjyys Tredussa, Kone- ja metallialan sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintojen yhtäaikaisissa opinoissa yrittäjyys sisältää kolme erilaista näkökulmaa; yrittäjämäisen tavan tehdä töitä, sisäisen yrittäjyyden ja ulkoisen yrittäjyyden. Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä (eli omaehtoinen yrittäjyys) Sisäinen yrittäjyys Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä eli omaehtoinen yrittäjyys tarkoittaa aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja laadukkaan työtuloksen aikaansaamista. Yrittäjämäinen toimintatapa on tärkeä osa arviointia kaikissa tutkinnon osissa ja opintojaksoissa. Tutkinnossa voi syntyä vaaratilanteita ja omatoimisuus ei saa vaarantaa turvallisuutta. Omatoimisen ajattelun ja ideoinnin jälkeen opettajalta/esimieheltä on pyydettävä varmistus ennen toteutusvaihetta. tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 68 (Sähkö- ja automaatio). Sisäinen yrittäjyys tarkoittaa oman alan työnantajien liiketoiminnan ymmärtämistä ja halua edistää oman työnantajansa toimintaa. Sisäinen yrittäjyys sisältyy kaikkien eri ammatillisten tutkinnon osien tavoitteisiin ja on myös osa jokaisen opintojakson arviointia. Ymmärrys on tärkeää, jotta opiskelija tietää, miten hänen työnsä vaikuttaa työnantajan toimintaan. Näin hän voi tehdä parhaansa työnantajansa toiminnan edistämiseksi omassa työssään ja laajemminkin. Työnantaja voi olla valtio, kunta, kolmas sektori, yksityinen yritys tai opiskelijan oma yritys. tähän löytyvät elinikäisen oppimisen kuvauksesta valtakunnallisista ammatillisen tutkinnon perusteista sivulta 68 (Sähkö- ja automaatio). Ulkoinen yrittäjyys Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa yrityksen perustamista ja liiketoiminnan pyörittämistä. Ulkoiseen yrittäjyyteen liittyvää sisältöä ovat mm. yrityksen perustamistoimenpiteet, yrityksen kannattavuus, asiakaspalvelu, myyntityö, eri kustannusten tunnistaminen, sekä työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvoitteet. löytyvät tutkintokohtaisesta opetussuunnitelmasta seuraavan listan mukaisesti. Kone- ja metallialan sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perututkintojen yhtäaikaisissa opinnoissa yrittäjyyttä opetetaan kaikille opiskelijoille seuraavilla opintojaksoilla. Kone- ja metallialan perustutkinto (liitetään kun Kone- ja metallli ops valmistuu) 17

Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Opintojakso / Tutkinnon osa Opintojakso n laajuus / josta yrittäjyyden osuus Opetusmenetelmiä (esimerkiksi) Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen 0,5 Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 24-29 Oman työskentelyn tehokkuuden seuranta, työpaikan kustannusten ja tuottojen selvitys. Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto / Atto 0,5 ov Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 109-110 Vierailut erilaisiin työpaikkoihin, yrittäjien vierailut koululla ja yrittäjätarinoihin tutustumista, kirjallisia tehtäviä. Työelämätieto ja yrittäjyys 1 ov Valtakunnallisen ammatillisen tutkinnon perusteiden sivut 36-45 Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oikeat työtilaukset asiakkailta ja tilaukseen liittyvät dokumentit. Kustannuslaskenta oman työn osalta (Tarvikkeet ja työ) Sähkö- ja energiateknikka TOP 3 ov Tutkinto-kohtaisen opetussuunnitelman sivut 36-45 Asiakkaiden palvelu työpaikalla, oikeat työtilaukset asiakkailta ja tilaukseen liittyvät dokumentit. Kustannuslaskenta oman työn osalta (Tarvikkeet ja työ) 18

4 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, Koneenasentaja, 90 ov (Kesken, liitetään kun Kome saa opsin valmiiksi) KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Tutkinnon osat ja niiden jakautuminen opintojaksoihin tavoitteet, arviointi; Kts. Kone- ja metallialan perustutkinto, Valmistustekniikan koulutusohjelma, Koneenasentaja 4.1 Kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.1.1 Asennuksen- ja automaatio perustyöt 10ov Kts. Kone- ja metallialan perustutkinto, Valmistustekniikan koulutusohjelma, Koneenasentaja AMMATTITAITO VAATIMUKSET TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISEN ARVIOINTI - Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S), täydennettävä (T) tai opinnot jatkuvat (J). OSAAMISEN ARVIOINTI (=tutkinnon osan arvosanan määräytyminen) - Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Toisen vuoden työssäoppimisjakson aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön Asennuksen- ja automaatio perustyöt osasta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) 19

4.1.1.1 Asennuksen ja automaatio perustyöt, Ammattiosaamisen näyttö- ja arviointisuunnitelma Näytön numero 2K Luonnos / Tutkinnon osa Asennuksen ja automaation perustyöt 10 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Oppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa Asennuksen ja automaation perustöiden yhteydessä tai erillisellä ammattiosaamisen osanäytöllä Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustan oleva tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten tutkinnon osaan liittyvillä harjoitustöillä ja työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksessa osoitetulla, aiemmalla tutkinnon osaan liittyvällä osaamisella. Todentaminen suoritetaan dokumenttien ja arvioijien suorittamien haastattelujen perusteella. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättävät opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Tutkinnon osan, asennuksen ja automaation perustyöt, arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Arvosana annetaan kahden viikon sisällä tutkinnon osan viimeisestä opintojaksoarvioinnista. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Kone- ja metallialan neuvottelukunnassa 20.5.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa15.5.2014. Voimassa 1.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 20

4.1.1.2 Asennuksen ja automaation perustyöt, Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun työskentelee itsenäisesti pääsyssä suunnitelman mukaan suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin Opiskelija hallinta Mekaaniset asennukset tekee kierreliitoksia asentaa pyörivän liikkeen koneenosia Sähköasennukset Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset Työvälineiden käyttö käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tekee tarkoituksen mukaiset työvälinevalinnat huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään Materiaalin hallinta - tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja oikein ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen

Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osaa lukea yksinkertaisia osa- ja kokoonpanopiirustuksia ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa osaa tulkita osa- ja kokoonpanopiirustusten eri projektioita tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset osaa lukea itsenäisesti osa- ja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen Matematiikan ja luonnontieteiden taidot ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisien suureiden merkityksen päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija noudattaa työskentelee ergonomisesti oikein huolehtii työympäristön työturvallisuusmääräyksiä siisteydestä ja järjestyksestä Oppiminen ja ongelmanratkaisu kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus- ja yhteistyö ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti on aktiivinen Ammattietiikka selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä huolehtii työvälineidenhuollosta hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä toimii laatujärjestelmän mukaisesti 22

4.1.2 Koneistuksen perustyöt 10v Kts. Kone- ja metallialan perustutkinto, Valmistustekniikan koulutusohjelma, Koneenasentaja AMMATTITAITO VAATIMUKSET TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISEN ARVIOINTI - Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S), täydennettävä (T) tai opinnot jatkuvat (J). OSAAMISEN ARVIOINTI (=tutkinnon osan arvosanan määräytyminen) - Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Toisen vuoden työssäoppimisjakson aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön Koneistuksen perustyöt osasta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) 23

4.1.2.1 Koneistuksen perustyöt, Ammattiosaamisen näyttö ja arviointisuunnitelma Näytön numero 4K Tutkinnon osa Koneistuksen perustyöt 10 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Oppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa: koneistuksen perustöiden yhteydessä tai erillisellä ammattiosaamisen osanäytöllä Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustan oleva tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten tutkinnon osaan liittyvillä harjoitustöillä ja työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksessa osoitetulla, aiemmalla tutkinnon osaan liittyvällä osaamisella. Todentaminen suoritetaan dokumenttien ja arvioijien suorittamien haastattelujen perusteella. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja (puheenjohtaja) arvosanasta päättävät opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Tutkinnon osan, koneistuksen perustyöt, arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Arvosana annetaan kahden viikon sisällä tutkinnon osan viimeisestä opintojaksoarvioinnista. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Kone- ja metallialan neuvottelukunnassa 20.5.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa15.5.2014. Voimassa 1.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 24

4.1.2.2 Koneistuksen perustyöt, arviointikriteerit Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin kohde 1. Työprosessien hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakonetta ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa valmistaa kuvan mukaan levylle piirroittamansa kappaleen itsenäisesti, missä on kierrereikiä ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reistä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä 25

Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteiden taidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä..) tarvitsee ohjausta laadunvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisien suureiden merkityksen ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät, piirustuksen lukemisen ja piirtämisen tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla erisuureiden vaikutusta toimintaan Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija noudattaa työturvallisuusohjeita työskentelee ergonomisesti oikein pitää työpaikkansa siistinä ja järjestyksessä kysyy tarvittaessa neuvoa osaa arvioida omaa työtään parantaa työsuoritustaan työn edetessä Vuorovaikutus- ja yhteistyö ottaa huomioon toiset työntekijät toimii vuorovaikutteisesti toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä Ammattietiikka käyttää työvälineitä oikein työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta 26

4.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Kts. Kone- ja metallialan perustutkinto, Valmistustekniikan koulutusohjelma, Koneenasentaja AMMATTITAITO VAATIMUKSET TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN OPPIMISEN ARVIOINTI - Opintojakson oppiminen arvioidaan merkinnällä suoritettu (S), täydennettävä (T) tai opinnot jatkuvat (J). OSAAMISEN ARVIOINTI (=tutkinnon osan arvosanan määräytyminen) - Ammattiosaamisen näytöllä arvioitava osaaminen sekä muu osaamisen arviointi: Toisen vuoden työssäoppimisjakson aikana opiskelija suorittaa ammattiosaamisen näytön Levytöiden ja hitsauksen perustyöt osasta (ammattitaitovaatimusten mukaiset kriteerit T1- K3) 27

Näytön numero 1K Tutkinnon osa Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Oppimisen aikana opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hän on laatinut ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka opettaja hyväksyvät. Näytön toteutustapa: levytöiden ja hitsauksen perustöiden yhteydessä tai erillisellä ammattiosaamisen osanäytöllä Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustan oleva tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavan alan opettajana työpaikkaohjaajalla arvioinnin kohteena olevan ammattialan osaaminen ja ammattitaito ja halukkuus kehittää arviointivalmiuksiaan Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Jos tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida arviointisuunnitelman mukaisesti ammattiosaamisen näytöllä osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla, kuten tutkinnon osaan liittyvillä harjoitustöillä ja työssäoppimispaikalla tai oppilaitoksessa osoitetulla, aiemmalla tutkinnon osaan liittyvällä osaamisella. Todentaminen suoritetaan dokumenttien ja arvioijien suorittamien haastattelujen perusteella. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja arvosanasta päättää opettaja Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja muun arvioinnin perusteella. Tutkinnon osan, levytöiden ja hitsauksen perustyöt, arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Arvosana annetaan kahden viikon sisällä tutkinnon osan viimeisestä opintojaksoarvioinnista. Suunnitelma on käsitelty / annettu lausunto Kone- ja metallialan neuvottelukunnassa 20.5.2013. Hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa15.5.2014. Voimassa 1.8.2013 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 28