TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012

TURVATEKNIIKAN KESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2009 2012 Johtokunta hyväksynyt 28.9.2007 1 Johdanto...2 2 Toiminta-ajatus, arvot ja visio...2 3 Tukesin toiminta-alueet...3 4 Toimintaympäristön muutos...4 5 Tukesin strategia ja kehittämistavoitteet (2015)...5 6 Suunnitelmat vuosille 2009-2012...7 6.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus...7 6.1.1 Toiminnan strategiset painopisteet (vaikuttavuus)...8 6.2 Toiminta-alueet...9 6.2.1 Tuotteet...9 6.2.2 Laitteistot...11 6.2.3 Laitokset...12 6.2.4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta...13 6.3 Toiminnallinen tuloksellisuus...14 6.3.1 Elinkeinopoliittisia linjauksia tukevat toimenpiteet...14 6.3.2 Tuotokset ja palvelukyky...14 6.3.3 Toiminnallinen tehokkuus...17 6.3.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen...18 6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...19 6.5 Resurssisuunnitelmat...19 6.5.1 Henkilöstö...19 6.5.2 Taloudelliset voimavarat...20 7 Liitteet...21 2007

2(26) Johdanto Turvatekniikan keskuksen (Tukes) toiminta- ja taloussuunnitelman 2008 2012 valmistelu ja toimeenpano on kytketty kauppa- ja teollisuusministeriön strategian, hallituksen strategiaasiakirjan sekä Tukesin toimialan neuvottelukuntien, sisäasianministeriön sisäisen turvallisuuden ohjelman ja liikenne- ja viestintäministeriön VAK-strategia-asiakirjan tavoitteisiin. Perustana on myös hallituksen keväällä 2007 antama menokehys. Toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty Tukesin strategiapäivityksen mukaisesti. Tukesin toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyy Tukesin päivitetty strategia, toimialan keskeiset toimintaympäristömuutokset, toiminta-alueet sekä tulostavoitteet ja resurssisuunnitelma. Tulostavoitteisiin sisältyvät yhteiskunnallinen vaikuttavuus, toiminnallinen tuloksellisuus sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. Resurssisuunnitelmaan sisältyy määrärahan peruslaskelman lisäksi myös muutosehdotus. Toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kauppa- ja teollisuusministeriön antaman TTS - rakennesuosituksen mukaisesti. 1 Toiminta-ajatus, arvot ja visio Toiminta-ajatus Turvatekniikan keskus valvoo ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. Arvot Toimintaa ja päätöksiä ohjaavat seuraavat arvot: - yhteistyö - palveluhenkisyys - osaaminen Visio 2015 Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta, jossa toimintaedellytykset markkinoilla ovat tasapuoliset. Strategiakytkennät Tukesin suunnitelman perustana ovat Tukesin visio, strategiat ja toimintaympäristön muutokset. Ne on sovitettu yhteen hallituksen ohjelmaan (19.4.2007) ja strategia-asiakirjaan (2006), kauppa- ja teollisuusministeriön strategiaan (1/2004) ja sen toimeenpanosuunnitelmaan (6/2006) sekä teknologia- ja innovaatiopolitiikan Tukesin toimintaan liittyviin tavoitteisiin. Lisäksi otetaan huomioon sähköturvallisuuden neuvottelukunnan kehittämislinjaukset (2002), vaatimustenmukaisuuden arviointiasioita käsittelevän neuvottelukunnan (VANK) strategiset linjaukset (2005) ja metrologian neuvottelukunnan (MNK) strategiaselvitys päivityksineen (2003), turvallisuustekniikan neuvottelukunnan SWOT-analyysi (2003), VAK-strategia 2006 2015, Arjen turvaa - sisäisen turvallisuuden ohjelma 2004 Hallituksen strategia-asiakirjassa (2006) tavoitteeksi on asetettu mm. seuraavaa: - vähentää palokuolemia - edistää teknologia- ja innovaatiopolitiikalla suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista. - kehittää yrittäjyyden toimintaympäristöä koskevaa lainsäädäntöä yritystoiminnan edellytysten, ennustettavuuden ja markkinoiden toimivuuden parantamiseksi - kasvattaa julkisen hallinnon ja palvelujen tuottavuutta ja lisätä tuottavuushyötyjä. KTM:n tavoitteita toteutetaan toiminnassa seuraavasti:

3(26) 2 Tukesin toiminta-alueet - edistetään yritysten toimintaedellytyksiä, osaamista ja teknologian kehittämistä - edistetään markkinoiden toimivuutta ja turvallisuutta - edistetään energiahuollon turvaamista Tukesin toiminta-alueita ja asiakaskenttää kuvaavat seuraavat kuvat: Tuotteet, laitteistot ja laitokset toimivat Tukesin strategisina toiminta-alueina (tulosalueina). Asiakaskenttä kuvaa toimijoita, joiden kanssa Tukes toimii. Tukes tuottaa palveluja myös sisäasiain-, ympäristö- sekä liikenne- ja viestintäministeriöiden hallinnonaloille. Näitä tehtäviä ei käsitellä yksityiskohtaisesti tässä suunnitelmassa. Tuotteet Markkinoilla olevien tuotteiden tulee olla vaatimustenmukaisia ja niitä on voitava käyttää oikein. Tuotteiden valvonta on pääasiassa markkinavalvontaa. Toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin. Valvontaa tehdään yhteistyössä elinkeinoelämän, kansalaisten ja viranomaisten kanssa. Tukes edistää tuotevaatimusten asianmukaisuutta ja eurooppalaista yhteistyötä markkinavalvonnassa. Asiakaskunnan muodostavat tuotteiden valmistajat, maahantuojat, myyjät sekä tuotteiden käyttäjät, ammattilaiset ja kuluttajat. Laitteistot Toiminta-alue muodostuu teknisistä laitteistoista (järjestelmistä) ja laitteista sekä teknisten palvelujen tuottajista (asennus- ja huoltoliikkeet sekä tarkastajat). Alueeseen kuuluvat mm. sähkölaitteistot ja sähköurakointi, hissit ja nosto-ovet, pelastustoimen laitteistojen asennus- ja huoltoliikkeet, kaasu-, öljy- ja kylmälaitteiden asennusliikkeet sekä em. alueiden tarkastustoiminta. Laitteistot ja laitteet muodostavat usein osan rakennuksen teknisistä järjestelmistä. Tyypillistä alueella on laitteistojen haltijoiden ja käyttäjien suuri määrä ja ei-ammattimaisuus. Tukes valvoo, että laitteistoja huolletaan, kunnossapidetään ja tarkastetaan niin, että ne pysyvät turvallisina ja säädösten mukaisina. Tukes edistää sitä, että yritykset ja kansalaiset tuntisivat laitteistojen riskit ja käyttäisivät niitä oikein ja että asennus- ja korjaustyöt teetettäisiin asianmukaisen pätevyyden omaavilla palvelujen tuottajilla. Tukes valvoo palvelujen tuottajien (asennus- ja huoltoliikkeet) toimintaa. Siihen kuuluu vastuuhenkilön pätevyyden varmistaminen, liikeilmoitusten käsittely sekä toiminnan valvonta reaktiivisten ilmoitusten, rekisterien avulla ja oma-aloitteisella valvonnalla. Valvonnalla ja viestinnällä eh-

4(26) käistään oikeudetonta toimintaa. Lisäksi Tukes käsittelee tarkastuslaitosten ja tarkastajien luvat ja valvoo heidän toimintaansa. Laitokset Toiminta-alueen valvontakohteena on vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia tuotantolaitoksia, varastoalueita, räjähdetehtaita ja varastoja, kaivoksia, kattilalaitoksia, voimalaitoksia ja muita kohteita, joissa on isoja paineellisia järjestelmiä. Näissä toiminnanharjoittajat, laitosten omistajat ja haltijat, ovat ammattilaisia. Tukes valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista em. kohteissa. Pienempien tuotantolaitosten valvonta kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille. Tukesin valvonta kohdistuu toiminnan turvallisuusasioiden organisointiin ja turvallisuutta varmistavan tekniikan ja toimintatapojen oikeaan valintaan. Osa valvontaa on varmistaa, että tuotantolaitokset ovat teettäneet laitteistoille tekniset tarkastukset (pääosin tekijänä tarkastuslaitokset). Merkittävimmät valvontakohteet lääneittäin 2007: Tukesiin rekisteröitävät sähkölaitteistot % Sähköurakoitsijat (toim.yks.) % Painelaitteet % Kemikaalikohteet Ahvenanmaa 0 0,0 0 0,0 95 0,3 0 0,0 Etelä-Suomi 2 269 49,5 6 621 39,7 16 076 41,1 242 36,8 Länsi-Suomi 1 455 31,7 6 316 37,9 14 176 36,3 288 43,8 Itä-Suomi 404 8,8 1 689 10,1 3 061 7,8 62 9,4 Oulu 338 7,4 1 355 7,9 3 947 10,1 46 7,0 Lappi 122 2,7 726 4,4 1 729 4,4 20 3,0 yhteensä 4 588 100,0 16 674 100,0 39 084 100,0 658 100,0 3 Toimintaympäristön muutos Tukesin toimintaan vaikuttavat keskeisesti seuraavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: Teknologian kehittyminen Informaatio- ja kommunikaatioteknologia kehittyy nopeasti ja kaikenkattavasti ja sen vaikutukset näkyvät tekniikan sovelluksissa laitoksissa, laitteistoissa ja laitteissa, kaupankäynnissä, käytössä, kuluttajien ja ammattilaisten käyttäytymisessä (automaatio, tietoyhteiskuntakehitys). Tukes seuraa ja ennakoi kehitystä ja sen vaikutuksia erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta. Yritysten liiketoimintamallien muutokset Yritystoiminnan rakenteet ja tekninen infrastruktuuri muuttuvat: syntyy uusia liiketoimintamalleja globalisaation ja informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä teknologisen kehityksen johdosta, mm. keskittyminen, pääomavaltaistuminen, alihankinta- ja verkkomainen toimintamalli, palveluvaltaistuminen ja työvoiman vapaan liikkuvuus. Myös tekninen perusrakenne muuntuu ja toimii yritystoiminnan rakenteiden muuttajana. Tukes seuraa teknologisten riskien muuttumista, osallistuu riskienhallinnan keinojen ja menetelmien kehittämiseen, luo valmiuksia toimia toimintaympäristössä, joka ylittää kansalliset rajat sekä toimii tiedonvälittäjänä kansalaisiin ja kuluttajiin päin. Julkisen hallinnon tuottavuuden lisääminen Julkiselta hallinnolta vaaditaan tuottavuutta: tehtävät kyettävä hoitamaan henkilöstön määrän supistuessa. Viranomaistoimintaan kohdistuu kansalaisten ja yritysten taholta vaatimuksia ja odotuksia toiminnan läpinäkyvyyteen, avoimuuteen, vaikuttavuuteen, palvelukykyyn ja vuorovaikutukseen. Tukes osoittaa, että sen toiminta täyttää asiaankuuluvat tuottavuusvaatimukset. %

5(26) Ympäristö- ja turvallisuustekijöiden korostuminen Ympäristö- ja turvallisuustekijät korostuvat, mikä näkyy ns. security- riskien kasvuna safety- näkökulman lisäksi. Tukes toimii yhteistyössä kansallisesti ja kansainvälisesti eri toimijoiden kanssa. Sääntelyn kehitys ja kansainvälistyminen Sääntely kehittyy globaaliksi - sisämarkkinoilla korostuu harmonisointi ja kansainvälisellä tasolla kaupan esteiden poistaminen ja kestävän kehityksen huomioonottaminen (WTO- sopimus). Tukes seuraa kansainvälistä kehitystä, osallistuu kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön Suomen kannalta tärkeillä alueilla ja sääntelyn kehittämiseen sekä on sääntelyn toimeenpanossa laadukas. EU:n laajeneminen EU laajentuu alueellisesti edelleen ja yhdentymiskehitystä jatketaan (mm. palvelujen vapaa liikkuvuus). Tukes lisää sisämarkkinatason yhteistyötä. Väestörakenteen eriytyminen ja erilaistuminen Yhteiskunnassa tapahtuu sosiaalista ja väestöllistä eriytymistä, erilaiset mahdollisuudet (osaaminen, varallisuus) teknologian hyödyntämiseen, maahanmuuttajien lisääntyminen jne. Tukes suuntaa toimintaansa, erityisesti turvallisuusvalvontaansa ja -viestintäänsä eriytyvien tarpeiden mukaisesti. Energian saatavuus Energian saatavuus ja käyttö on yhä kriittisempi tuotannontekijä. Huomiota kiinnitetään energiatehokkuuteen, uusiin energiamuotoihin ja energian saannin turvaamiseen. Tukes seuraa kehitystä ja osallistuu energiatehokkuuden valvontaan. 4 Tukesin strategia ja kehittämistavoitteet (2015) Visio Tukesin toiminnan vaikuttavuusvisiona tulevaisuuden tahtotilana - on: Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta, jossa toimintaedellytykset markkinoilla ovat tasapuoliset. Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - tuotteisiin ja teknisiin järjestelmiin liittyvät riskit ovat hallinnassa siten, että riskien hallinnassa Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman kärkeä. - tuotteet, laitteistot ja laitokset ovat vaatimustenmukaisia ("Tekniikka on kunnossa") - yritykset ja kansalaiset ovat sitoutuneet turvallisuuden kehittämiseen, mikä näkyy turvallisten ja luotettavien palveluiden menestyksenä ja oikeina käyttötapoina - säädösten mukaisesti toimiminen tukee yritysten toimintaedellytyksiä - toimialan säädöstö on ajanmukainen Tuotosten ja palvelukyvyn visiona on, että: Tukesin toiminta tuottaa todennettavaa hyötyä asiakkaille ja yhteiskunnalle. Toimintamme on vaikuttavuuden kannalta oikein kohdennettua ja oikea-aikaista. Toimintamme on korkealaatuista, julkishallinnon kärkeä Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - tuotoksemme vastaavat asiakastarpeita ja ne edistävät asiakkaiden omaa turvallisuustyötä - valvontakohteiden valinta ja valvonnan sisältö on systematisoitu. - asiointipalvelumme toimivat sähköisesti7/24 periaatteella.

6(26) Strategiavalinnat Toiminnallisen tehokkuuden visiona on, että: Tukes on teknillisen turvallisuuden valvontamenettelyissä Euroopan kärkeä. Toimintamme perustuu lisäarvoa tuottavaan kumppanuusverkostoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Toiminnallinen tehokkuutemme on julkishallinnon kärkeä. Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - hyödynnämme verkottumisen edut viranomaisprosesseissa, mikä näkyy turvallisuutta edistävinä ratkaisuina sekä julkisten voimavarojen tehokkaana käyttönä - sähköiset palvelumme kattavat merkittävän osan toiminnastamme - toimintaprosessimme ovat tehokkaita ja vastaavat asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeita. Henkilöstön ja osaamisen visiona on, että: Tukes on haastava, kilpailukykyinen ja ammattitaitoisesti johdettu työpaikka. Tukeslaiset ovat osaavia, ammattitaitoisia ja yhteistyökykyisiä. Tukes on esimerkillinen työhyvinvoinnissa ja työturvallisuudessa Visiota täsmentävät tavoitteet ovat: - huolehdimme laadukkaalla johtamisella, että tukeslaisten työkyky ja motivaatio säilyy korkealla - panostamme tukeslaisten osaamiseen vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksia - hyödynnämme tukeslaisten moniosaamista uusissa toimintatavoissa ja tehtävissä Vision toteuttamiseksi Tukes on tehnyt seuraavan strategiakartan mukaiset strategiavalinnat TUKESIN STRATEGIAKARTTA Riskiperusteinen toiminnan priorisointi Turvallinen ja teknisesti luotettava yhteiskunta Aktiivinen ja ennaltaehkäisevä viestintä Tutkimuksen ja valvontahavaintojen pohjalta uudistuva turvallisuustyö Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta Toimiva ja ajanmukainen säädöstö Asiakas ja säädösvaatimusten mukainen asiakaspalvelu Virtaviivaistetut toimintaprosessit Tehokas työnjako ja yhteistyö kumppaneiden kanssa Korkea tuottavuus ja vakaa taloudellinen perusta Tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö Emme tee päällekkäistä työtä Tehokas johtamisjärjestelmä ja johtamisosaaminen Laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen Turvallisuusvaikutusten ja asiakasvaatimusten perusteella viritetty palvelutoiminta Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittäminen Vaikuttavuustavoitteita edistävät valvonta-, viestintä- ja t&k-tuotokset (vaikuttavuusohjelmat) Näkyvä ja suunnitelmallinen valvontatoiminta Sähköiset asiointipalvelut

7(26) 5 Suunnitelmat vuosille 2009-2012 5.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Vaikuttavuusvision tavoitteet kuvaavat Tukesin toimintaympäristössä ltavaa muutosta, joka aikaansaadaan yhdessä muiden toimialueella toimivien tahojen kanssa. Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seurataan turvallisuus- ja luotettavuustason kehittymistä kuvaavien indikaattorien avulla. Indikaattorien kausi yltää vuoteen 2012. Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot vähenevät Tukesin toiminta-alueilla Toimialan onnettomuudet 2004 2005 2006 2012 Toimialueella kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien (pl. sähköpalokuolemat) lukumäärien keskiarvo (10 edellisen vuoden keskiarvo) vähenee 10 % vuoteen 2012 vuoden 2004 vertailutasosta 8,3 8,0 7,6 <7,5 Sähköpalokuoleminen lukumäärä vähenee 25 % vuoteen 2012 vuoden 2004 lukumäärästä Vakavien kemikaalivuotojen lukumäärä (tutkintaluokan 2 3 ja 3 4 vuotojen lukumäärä ko. vuotena) Tukesin valvontakohteissa (kemikaalien laajamittainen teollinen käsittely) vähenee 10 % vuoteen 2012 vuoden 2004 lukumäärästä Prosessiteollisuuden onnettomuuksien 5 vuosittainen lukumäärä vähenee selkeästi vuosien 1995 1999 keskimääräisestä tasosta (44) Toimialueen sähköstä aiheutuvat tulipalot (lukumäärä) vähenevät samassa suhteessa kuin muut tulipalot 22* 1 17* 24* <17** 2 19* 12* 23* <17 35* 29* 44* <44 1272* 1017* 1131* <1145* Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja luotettavuus paranevat Tekniikan vaatimusten mukaisuus 2004 2005 2006 2012 Markkinoilla olevien vakavasti puutteellisten sähkötuotteiden (taso 0-1, asteikolla 0-5) 5 vuoden keskiarvo vähenee alle 40 kpl/v. 43 41 39,2 <40 Käytössä olevien mittauslaitteiden hyvä vaatimustenmukaisuus säilyy ja ongelma-alueiden 6 vaatimusten vastaisten laitteiden määrä vähenee ongelmaalueilla 10 % ja muilla alueilla 0-5 % ongelmaalueilla 10 % ja muilla alueilla 0-5 % 1 *= vuosiarvo (yksittäinen) 2 **= tarkistetaan SM:n suunnitelmista 3 Tutkintaluokka 2: toimialalla sattunut vakava onnettomuus, josta on aiheutunut merkittäviä vahinkoja 4 Tutkintaluokka 3: toimialalla sattunut onnettomuus, jonka syy on usein tiedossa ilman erillistä tutkintaa 5 Onnettomuudet, jotka ovat sattuneet seuraavissa Tukesin valvontakohteissa: vaarallisten kemikaalien ja nestekaasun käsittely ja varastointi sekä kaikki painelaitteet Tukesin luvilla toimivissa kohteissa, kaikki rekisteröidyt painelaitteet myös muissa kohteissa, maakaasun käyttö Tukesin valvontakohteissa sekä räjähteiden valmistus ja varastointi räjähdetehtaissa 6 Ongelma-alueet: voiteluöljyn myynti, anniskeluun liittyvät mittaukset, jalometallituotemyymälöiden vaa'at, vesimittarit

8(26) Yritysten ja kansalaisten turvalliset toimintatavat paranevat Toimintatavat 2004 2005 2006 2012 Merkittävästi puutteellisten (tasolla 0-1, asteikolla 0-5) kemikaali- ja räjähdetuotantolaitosten osuus kaikista valvontakohteista vähenee. 10 % 10,5 % 6,3 % <10 % Kemikaali- ja räjähdetuotantolaitoksien, joissa riskienhallinta on hyväksyttävällä tasolla (vähintään 3, asteikolla 0-5), osuus kasvaa 40 % 45,1 % 60,4 % > 40 % Vaikuttavuusindikaattoreiden kehittäminen jatkuu suunnitelmallisesti. Järjestelmää laajennetaan vaiheittain suunnittelukauden alkupuolella. Yritysten toiminnan arviointimalli otetaan käyttöön keskeisillä toimialueilla. 5.1.1 Toiminnan strategiset painopisteet (vaikuttavuus) Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi on tehty seuraavat strategiavalinnat sekä niitä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet : Riskiperusteinen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta - Panostamme ennakoivaan, riskiperusteiseen turvallisuuden hallintaan ja toiminnan priorisointiin siten, että riskit tulevat huomioiduksi jo suunnitteluvaiheessa - vaikuttavuusindikaattoristo (vertailutietoineen) käytössä ja ohjaa toimintaa - keskeisillä toiminta alueilla (erit. sähkö-, kemikaali-, painelaite-, mittalaitevalvonnassa) riskiperusteinen priorisointijärjestelmä käytössä - reaktiivisen valvontatoiminnan (yksittäiset tapahtumat) kriteeristö käytössä - indikaattorijärjestelmää kehitetään ja laajennetaan - riskiperusteisen toiminnan arviointi ja hallintamalleja/- menetelmiä rakennetaan -toimintakarttoja hyödynnetään riskien arvioinnissa (volyymimatriisi; osaksi tulossuunnittelua) - toiminnanharjoittajien riskiperusteisen toimintajärjestelmän (tarkastus, omavalvonta, ym.) käyttöä edistetään - valvonta, viestintä, tutkimus ja kehittäminen kohdistetaan niille alueille, joilla turvallisuuteen ja luotettavuuteen kohdistuvat riskit suurimmat - Hyödynnämme johdonmukaisesti tutkimusta ja valvontahavaintoja turvallisuustyön kohdentamiseksi ja uusien toimintatapojen luomiseksi - vaikuttavuusindikaattoristo (vertailutietoineen) - indikaattorijärjestelmää kehitetään käytössä ja ohjaa toimintaa - hyödyntämisastetta kuvaavan mittaristoa kehitetään - valvontatiedon yms. tutkimuksellinen jalostusaste lisääntynyt ( tarkastajan 'päässä' =>tietokantaan - onnettomuustutkinnan syvennetään ja sen laatua, (arviointimalli, projektimalli) => analysoitua tietoa viestinnän ja valvonnan organisointia ja yhteistyötä kehitetään (uusittu käsikirja) tarpeisiin) - kansainvälisellä tasolla tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä seurataan ja hyödynnetään - tietoja vaihdetaan ja hyödynnetään yhteistyössä muiden viranomaisten, tarkastuslaitosten ja alan muiden toimijoiden kanssa - Teemme aktiivisesti kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä valvonnassa, viestinnässä ja t&ktoiminnassa

9(26) - yhteistyö kolmansien maiden kanssa vakiintunut (yhteydet, tietojenvaihto/ Kiina, Venäjä, muut toimeenpano -Tukesin kansainvälisen toiminnan linjauksen (2007) kaupan ja teollisuuden kannalta tärkeät maat) - yhteistyö elinkeinotoiminnan kannalta tärkeiden EUulkopuolisten valtioiden kanssa (Kiina, Venäjä) akti- - kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön määrä valvonnassa lisääntynyt voidaan - strategista päätöksentekoa tukeva (kansallinen ja - saatua tietoa hyödynnetään viestinnässä (raportit, kansainvälinen) tutkimus lisääntynyt markkinakatsaukset yms tiedotus) - kansainvälisessä yhteistyössä saatu tieto hyödynnetty kansallisessa yhteistyössä (viestintä) - Viestimme aktiivisesti ja ennaltaehkäisevästi turvallisuusasioista avainkohderyhmille. Valvontatuloksista viestitään painopisteittäin kattavasti. Onnettomuustutkinnan tulosten viestintää tehostetaan. Tukes-lähtöiset artikkelit, informaatio ja strategiset viestit selvästi näkyvissä viestintävälineissä - selvitetään mitä turvallisuusasioita nyt sisältyy koulutukseen (yhteistyössä opetushallituksen kanssa) (yleis- ja ammattimedia); erityiskohteena säädösuudistusten viestintä - Tukesin koulutustoiminnalle (luennot ym) täsmennetään yhteiset linjaukset - perusturvallisuusasiat (säädösvaatimukset ja riskienhallinta) sisällytetty koulutukseen (yhteistyön kautta) erityisesti ammatti- ja korkeakouluis- - luento- ja artikkelipankki sa (prosessi- ja sähköturvallisuus) - Tukesin antama koulutus suunnattu strategisten tarpeiden pohjalta laajoille kohderyhmille (ei yksittäisille asiakkaille) - Seuraamme ja arvioimme aktiivisesti toimialan säädöstön toimivuutta ja kehittämistarpeita - arviointi systemaattista: menetelmien tuntemus - lainsäädännön valmistelu- ja menetelmäosaamista hallinnassa kehitetään - palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutukset - palveludirektiivin vaikutukset selvitetään ja otetaan otettu huomioon toimi-alan säädöksissä ja toimeenpano-menettelyissä - aktiivinen osallistuminen valmisteluun strategisesti huomioon - aktiivinen osallistuminen säädösvalmisteluun tärkeillä alueilla toimialalla - viestintä säädösuudistuksista - riskiperusteinen lähestymisnäkökulma systematisoitu ja näkyy säädösvalmistelussa - standardointilinjausten toimeenpano - seuraamusjärjestelmä ajanmukainen ja ohjaava 5.2 Toiminta-alueet 5.2.1 Tuotteet Toiminta-alueen kehitys Yleisenä kehityssuuntana on, että tuotanto on siirtymässä halvan hintatason maihin, Valmistajia ja heidän edustajiaan on vaikea tavoittaa, koska EU:n ulkopuolinen valmistaja ei ole aina nimennyt edustajaansa EU:ssa. Markkinavalvonnan on kyettävä vaikuttamaan maahantuojiin koko Euroopassa. EU:n lainsäädännön kehitys voi johtaa siihen, että valmistajaa on kuultava ennen kuin päätetään vapaan liikkumisen rajoittamisesta. Valmistajat sijoittuvat pääosin EU:n ulkopuolelle, joten kuulemismenettely lisää työtä päätösvalmistelussa. Sähköinen kaupankäynti on lisääntymässä ja vastuutahojen tavoittaminen on vaikeaa. Uutena tehtävänä on aloitettu vaarallisten aineiden käytön rajoittamista sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (EY 2002/95/EY) koskevien tuotteiden valvonta. Tulossa ovat energiaa käyttävien tuot-

10(26) teiden ekologiseen suunnitteluun sekä akuissa ja paristoissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittamiseen liittyvät valvontatehtävät. Energiamerkintöjen valvonta laajenee uusiin tuoteryhmiin, kuten perinteisiin vesivaraajiin ja aurinkoenergiaa hyödyntäviin vesivaraajiin. Mittauslaitedirektiivin toimeenpano ja vakauslain uudistus laajentanee valvontaa käytössä oleviin vesi-, sähkö-, kaasu- ja kaukolämpömittareihin ja viranomaiskäytössä olevien mittauksiin. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteiden soveltamisesta aiheutuu lisätyötä samoin kuin EU:n vaatimustenvastaisten tuotteiden kaksinkertaisten ilmoitusmenettely-vaatimuksista (Rapex). Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain uudistus jatkuu sekä räjähteiden että kemikaalien osalta. Kemikaalisäiliöille tulee asetustasoisia rakennetta koskevia turvallisuusmääräyksiä. Kansalliset säiliöstandardit korvautuvat eurooppalaisilla standardeilla. EU:n laajeneminen tuonee Suomen markkinoille uusia tuotteita eikä näille tuotteille enää vaadita maahantuontilupaa. Pyrotekniikkadirektiivi poistaa kansalliseen menettelyyn perustuvan hyväksynnän ja muuttaa ilotulitteiden valvonnan normaaliksi markkinavalvonnaksi. Pienjännitedirektiivin uudistus saataneen loppuvaiheeseen. Pelastustoimen (SM) laitteiden valvonta laajennee koskemaan useita uusia tuoteryhmiä pelastustoimen laitelain valmistuessa. Rakennustuotedirektiivin valvonta-alue kaksinkertaistuu nykyiseen nähden (YM). ADR- ja RID-puitedirektiivien sekä kuljetettavien painelaitteiden direktiivin yhdistämishanke on etenemässä (LVM) Merkittävimmät yhteistyötahot Merkittäviä kumppaneita ovat testaus- ja tarkastuslaitokset sekä markkinavalvontaviranomaiset niin kotimaassa kuin sisämarkkinoillakin. Kotimaassa keskeisiä tahoja ovat muut valvontaviranomaiset, kuten kuluttajavirasto, työsuojeluviranomaiset, viestintävirasto, sekä alueelliset pelastusja rakennustarkastusviranomaiset. Mittauslaitteiden käytönvalvonnassa yhteistyö lääninhallitusten kanssa on tärkeää. Ennaltaehkäisevässä rakennustuotevalvonnassa ovat teollisuuden toimialajärjestöt merkittävä yhteistyötaho. Toiminnan painopisteet (tuotteet) Edellä kohdassa 6.1.1 esitettyjen yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi tuotteita koskevat painopisteet: Riskiperusteisen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta - tuotteiden turvallisuuden parantamiseksi toiminta painotetaan vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen sekä tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen - vaatimusten vastaiset tuotteet poistetaan markkinoilta. Varmistetaan valvonnalla, että määräyksiä noudatetaan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin vaarallisten tai muuten vaatimusten vastaisten tuotteiden poistamiseksi markkinoilta. Valvonta kohdennetaan aikaisempien valvontahavaintojen ja viranomaisyhteistyön avulla saatujen tietojen perusteella Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa - markkinoiden globaalistumisen huomioon ottaminen viranomaistoiminnoissa (Tukesin kansainvälisen toiminnan linjaus, 2007) - jatketaan yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten kanssa samoin kuin teollisuuden toimialajärjestöjen kanssa vaatimustenmukaisuuspuutteiden ennaltaehkäisemiseksi. Viranomaisyhteistyössä pyritään siihen, että vaatimustenvastaisiin tuotteisiin puututaan siinä maassa, johon ne ensimmäisenä ETA-alueella tulevat - toimitaan sisämarkkinoiden valvonnan tehostamiseksi ja välitetään muille hyviä käytäntöjä. Osallistutaan muodostuviin valvonnan tietoverkkoihin, jotta voidaan hyödyntää valvonnan tuottamaa tietoa Ennalta ehkäisevä viestintä - valvonta on ennaltaehkäisevää ja neuvovaa

11(26) 5.2.2 Laitteistot - tuotteita on turvallista käyttää. Yritykset ja kansalaiset osaavat käyttää tuotteita turvallisella tavalla (mm. käyttöohjeiden noudattaminen) ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävästi huomiota Toiminta-alueen kehitys Sähkölaitteistojen asentamisessa ja kunnossapidossa kehityssuuntana on yritysten liiketoimintamallien muutokset, kuten ulkoistaminen, verkottuminen, pitkät aliurakointiketjut ja työvoiman vuokraus. Palvelujen liikkuvuus EU-alueella ja myös sen ulkopuolelta lisääntynee. Palveludirektiivi vaikuttaa teknisten palvelujen tarjontaan vuosikymmen vaihteesta alkaen. Vaikutuksia selvitetään ja ne otetaan huomioon selvitysten valmistuttua. Automaatio, tietojenkäsittely ja tietoliikenne lisääntyy ja integroituu entistä enemmän osaksi vahvavirtalaitteistoja. Oikeudettoman sähköasennustoiminnan ehkäiseminen on jatkuva haaste. Kuluttajien ilmoitusaktiivisuus sähkötöihin liittyvistä puutteista lisääntyy ja se vaikuttaa valvontaresurssien käyttöön. Hissien laitteistokanta vanhenee nopeammin kuin mitä laitteistoja uusitaan. Vanhojen hissien tekniikka ja turvallisuus ei vastaa nykypäivän tasoa. Uusissa hisseissä on markkinoille tulossa entisestä poikkeavia turvallisuusratkaisuja. Uutena tehtäväalueena Tukesille on alkanut energiatehokkuusdirektiiviin (2002/91/EY) liittyvä rakennuksen ilmastointijärjestelmän energiatehokkuuden valvonta (mm. ilmastointijärjestelmien tarkastusliikkeiden hyväksyntä, rekisteröinti, muu valvonta). Öljylämmityslaitteistoja ja säiliöitä on kotitalouksissa lukumääräisesti paljon, laitekanta vanhenee. Kaasun käyttö ei ole yhtä laajaa; vapaa-ajan käyttö kuitenkin lisääntyy. Kylmälaitteiden asentaminen lisääntyy, esim. ilmalämpöpumput, henkilöautojen ilmastointilaitteet. Merkittävimmät yhteistyötahot Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat ministeriöt (KTM, SM, YM), paikallisviranomaiset (pelastustoimi, rakennusvalvonta, työsuojelu), tarkastuslaitokset sekä alan toimialajärjestöt. Toiminnan painopisteet (laitteistot) Edellä kohdassa 6.1.1 esitettyjen yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi tuotteita koskevat painopisteet Riskiperusteisen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta: - kenttä- ja asiakirjavalvonta kohdennetaan riskipainotteisesti arvioituihin kohteisiin teknologiakohtaisesti ja vähennetään reaktiivisia käyntejä. - valvonnalla varmistetaan laitteistojen, ja asennusliikkeiden säädösten mukainen toiminta Sähkölaitteistot ja hissit - valvontaresursseista merkittävä osa käytetään ilmoitusten ja lupien käsittelyyn sekä asiakirja- ja rekisterivalvontaan (varmistetaan, että kaikilla toiminnanharjoittajilla on vastuuhenkilö ajantasaisesti nimettynä ja rekisteröitävien laitteistojen tarkastukset on tehty). Asiakirjavalvonnalla hoidetaan myös kansalaisten puuteilmoitukset. Oma-aloitteisen kenttävalvonnan määrä pidetään riittävällä tasolla. Toimintaa kohdistetaan sähköpalojen vähentämiseen sekä myös sähkölaitteistojen kunnossapidon edistämiseen. Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien vähentämisessä hyödynnetään v. 2006 valmistunutta tutkimusta. Oikeudettoman sähköurakoinnin ehkäisy pidetään jatkuvan valvonnan ja viestinnän kohteena.

12(26) 5.2.3 Laitokset - hissien merkittävin onnettomuustyyppi on kiilautumisvaara. Sen estämiseksi jatketaan viestintää erityiskohderyhmille sekä myötävaikutetaan vanhentuneiden hissilaitteistojen korvaamiseen nykytasoisilla. Pelastustoimen laitteistot: - painopisteenä on paloilmoitinlaitteistojen ja -järjestelmien luotettavuuden parantaminen ja myötävaikuttaminen sprinklauksen käyttöön asuintiloissa. - toiminta painottuu vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen valvonnan, viestinnän ja kehittämisen keinoin. Kaasu- ja öljylämmityslaitteistoasennukset, öljysäiliöt - Kaasu- ja öljylaitteistojen asentajien pätevyys on ensisijaista turvallisuuden kannalta. Sitä edistetään opastuksella ja yhteistyöllä alan järjestöjen ja pelastuslaitosten kanssa. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa: - kehittää alueellisten ja paikallistason viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön järjestelmällisyyttä ja tehdä yhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa vaatimustenmukaisuuspuutteiden ennaltaehkäisemiseksi. Ennalta ehkäisevä ja aktiivinen viestintä: - viestimme aktiivisesti ilmajohtotapaturmien vähentämiseksi - laitteistoja on turvallista käyttää. Yritykset ja kansalaiset osaavat käyttää laitteistoja turvallisella tavalla (käyttöohjeiden noudattaminen)ja kunnossapitoon kiinnitetään riittävästi huomiota Toiminta-alueen kehitys Keskeisimmät toimialueen muutokset koskevat kemikaaliturvallisuuden säädösmuutoksia, yritysten johtamisjärjestelmien kehitystä, yritystoiminnan verkottumista ja kansainvälistymistä sekä eri hallinnonaloja koskevan viranomaisyhteistyön tehostamistarvetta. Nämä vaativat toiminnan suuntaamista kokonaisuuden kannalta tärkeimpiin osa-alueisiin. Myös yhteistyön kehittäminen muiden sektoriviranomaisten (ympäristö, työsuojelu, pelastus, liikenne) kanssa korostuu. Tämä koskee sekä lupaprosesseja että erilaisten valvontakohteiden käyttötoiminnan valvontaa. Asiakasyritykset keskittyvät ydintoimintaansa. Se merkitsee verkottunutta toimintamallia, jossa etujen lisäksi on yritysten rajapintoihin liittyviä riskejä. Viranomaisille se merkitsee haastetta osoittaa vaatimukset oikeaan toimijaan. Säädös- ja ohjausjärjestelmää ajanmukaistetaan siten, että se ottaa huomioon yritystoiminnan muutokset. Yrityksille on mahdollistettava erilaisia tapoja osoittaa säädöstenmukaisuus. Teollisuustuotannon siirtyminen Euroopan ulkopuolelle jatkuu ja laajenee uusille aloille. Muutokset eivät ole todennäköisesti vielä niin isoja, että ne vaikuttaisivat Tukesin tehtäviin. Voimaantulleet Seveso-direktiivin muutokset edellyttävät jatkossa Tukesilta resursseja tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi. Puolustusvoimien kemikaali- ja räjähdekohteiden valvonta voi siirtyä Tukesin tehtäväksi, erityisesti jos kohteet arvioidaan ei-salassa pidettäviksi. Suomeen on suunnitteilla uusia kaivoksia. Yritysten kansainvälistyminen luo edelleen vaatimuksia yhteisten eurooppalaisten valvontamallien kehittämiseksi. Valvontatoiminnan volyymi kattaa vuosittain vain osan toimialueen yrityksistä, minkä takia tutkimushankkeisiin osallistuminen ja viestintä ovat oleellisia työkaluja. Suunnittelukauden aikana on odotettavissa seuraavia säädösmuutoksia: kansallisiin kemikaali- ja kaivossäädöksiin teknisiin vaatimuksiin sekä kansallisia ja eurooppalaisia standardeja

13(26) EU:n kemikaaliasetuksen (REACH) toimeenpano ja GHS:n (Globally Harmonized System) voimaantulo ja toimeenpano. Luokitusmuutokset vaikuttavat myös kemikaalien käsittelyä koskeviin säädöksiin ja toiminnanharjoittajien velvollisuuksiin. Tukes avustaa säädösten valmistelussa ja tukee viestinnällä muutosten toimeenpanoa Merkittävimmät yhteistyötahot Yhteistyötä (viranomaistoiminnan verkottumista) kehitetään eri valvonta-alueiden asiakkuuksista ja niitä koskevista turvallisuuden edistämistarpeista lähtien. Teollisen tuotantotoiminnan alueella keskeiset yhteistyötahot ovat ympäristö-, työturvallisuus-, liikenne- ja pelastusviranomaiset. Pelastuslaitokset ovat keskeisiä kumppaneita erityisesti pienten kemikaali- räjähdekohteiden valvonnassa. Teknisistä tarkastuksista saatavan tiedon hyödyntämiseksi tehdään yhteistyötä tarkastuslaitosten kanssa. Toiminnan painopisteet (laitokset) Edellä kohdassa 6.1.1 esitettyjen yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden lisäksi tuotteita koskevat painopisteet Riskiperusteisen turvallisuuden ja luotettavuuden kokonaishallinta: - valvontakohteiden valinnassa korostuu sekä yksittäisen kohteen säädösmukaisuuden varmistaminen että tiedon kerääminen laajemmin - valvonnalla varmistetaan, että määräyksiä noudatetaan. Toiminta painottuu vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, tietämyksen ja turvallisten toimintatapojen edistämiseen valvonnalla, viestinnällä ja t&k-toiminnalla - vaikutetaan siihen, että tuotantolaitokset ovat oikein sijoittuneet suhteessa muuhun toimintaympäristöönsä, toiminnanharjoittajat ovat tunnistaneet toimintaansa liittyvät vaarat ja hallitsevat toimintaan liittyvät riskit. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö valvonnassa, viestinnässä ja t&k-toiminnassa: - jatketaan yhteistyötä muiden valvontaviranomaisten ja teollisuuden toimialajärjestöjen kanssa - osallistutaan muodostuviin valvonnan tietoverkkoihin 5.2.4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Perusvalvonnan lisäksi toteutetaan Tukesin tutkimus- ja selvitystoiminnan 2008-2012 linjauksen (laadittavana) mukaisia eri toiminta-alueita koskevia, yksikkörajat ylittäviä toimintakokonaisuuksia käsittäviä ohjelmia (projektikokonaisuuksia) mm. seuraavilla alueilla: riskienhallinta riskien kokonaisvaltaista hallintaa edistävät tutkimusprojektit (poikkisektoraaliset, kansalliset - Tekesin Turvallisuus -teknologiaohjelma, FITPIS, pelastustoimen ohjelma - ja EUyhteistyöprojektit - ETPIS) riskiajattelun ja osaamisen edistäminen (osapuolina: kuluttajat, valmistajat, maahantuojat), Tukesin opintopiirien ja tutkimusten tulosten viestintä toiminnanharjoittajille) turvallisuusselvityshanke (2006 2008; valvonnan ja viestinnän yhdistäminen) sähköpalojen ehkäiseminen kansallinen yhteistyö ja verkottuneen toiminnan hallinta viranomaisyhteistyön tavoitteet ja toimintatavat (esim. turvallisuustason kansainväliset vertailut kuluttajatuotteissa ja laitoksissa; tilastotietojen selvitys) kansallisen kemikaaliohjelman edellyttämät verkottunutta toimintaa koskevat selvitykset kaavoitukseen ja lupiin liittyvät päätösprosessit tekniikkaa, toimintaa ja osaamista koskevien vaatimusten ja riskien hallinta koko toimijaverkossa (kansallinen ja kansainvälinen yritystoiminta) sekä uudistuva palvelutuotanto, joka kehittää ja jalkauttaa parhaita käytäntöjä toimijaverkkoon

14(26) sisämarkkina- ja muu kansainvälinen yhteistyö EU:n yhteishankkeet markkinavalvonnassa viranomaisyhteistyö EU:n ulkopuolisten kaupallisesti merkittävien valtioiden kanssa (Venäjä; Kiina) 5.3 Toiminnallinen tuloksellisuus 5.3.1 Elinkeinopoliittisia linjauksia tukevat toimenpiteet Tukesin toiminta kytkeytyy elinkeinopolitiikan kehikossa erityisesti sen toimintaympäristöön ja perusrakenteisiin. Kilpailukykyä ja innovaatioita edistävistä toimintaympäristötekijöistä keskeisiä ovat markkinoiden toimivuus, sääntely ja tutkimus. Tukesin toimintaan liittyvä keskeinen perusrakennetekijä on turvallisuus ja sen ohella energia-huolto. Elinkeinopoliittisia linjauksia Tukes toteuttaa toiminnassaan seuraavasti: - osallistuu aktiivisesti toimialan sääntelyn kehittämiseen. Seuraa ja arvioi aktiivisesti toimialan säädöstön toimivuutta ja kehittämistarpeita. Kerää tietoa asiakkailta ja valvontahavaintojen perusteella säädöstön toimivuudesta ja tekee muutosehdotuksia. - osallistuu EU:n sisämarkkinasääntelyn kehittämiseen ja toimeenpanoviranomaisten yhteistyöhön yleisen teknisen harmonisoinnin alueella ja toimialansa erityisdirektiivien alueilla - panostaa säädösten vaikutusten arviointia koskevaan osaamiseen - vaikuttaa palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutusten huomioonottamiseen toimialan säädöksissä ja toimeenpanomenettelyissä - toteuttaa turvallisuutta ja markkinoiden tasapuolisuutta edistävää markkina- ja muuta valvontaa toimialueillaan - vahvistaa yritysten kansainvälistä liiketoimintaa tukevia viranomaisyhteyksiä Kiinan ja Venäjän sekä muiden kaupallisesti tärkeiden maiden kanssa - tekee toimialansa perusrakenteita ja yritysten toimintaympäristöä vahvistavaa tutkimusta. 5.3.2 Tuotokset ja palvelukyky Tuotosten ja palvelukyvyn kannalta keskeistä on, että Tukesin palvelutoiminta perustuu turvallisuusvaikutuksiin ja asiakasvaatimuksiin. Se toteutetaan: - Asiakas- ja säädösvaatimusten mukaisella asiakaspalvelulla - asiakastyytyväisyys korkealla tasolla (esim. asteikolla 1-5, väh. 4) - päätökset ovat oikeudellisesti pitäviä - pysytään ajoissa - valvontatoimenpiteitä yhdistetty asiakasprosesseihin sovittautuen - kyselyt tehdään kohdennetusti teknologioittain (määräajoin, n 3-5 v välein) - keskeisten sidosryhmien ja asiakkaiden haastattelut - Vaikuttavuustavoitteita edistävillä valvonta-, viestintä- ja t&k-tuotoksilla - riskiperusteista toimintaa priorisoivien projektien (ohjelmien) osuus/määrä lisääntyy projektit - valvonta-, viestintä- ja t&k- toimintoja yhdistävät - riskiperusteinen toimintamalli ( tapa ajatella - riskiperusteisen toimintatavan jatkokehittäminen ja toimia) koko tukesissa lisääntyy - valvontamatriisin muutokset kattavuudessa (riskiperusteisuuden näkyminen, valvontahavainnot näkyvät suunnittelussa, ohjaavat toimintaa, perusteella tehdyt valinnat) - arviointimenetelmät kehitetty

15(26) - Näkyvällä ja suunnitelmallisella valvontatoiminnalla - riskimatriisi tehty ja käytössä - valvontatoiminnan linjaukset tehty ja ohjaavat toimintaa - arviointimallia hyödynnetään valituilla alueilla - toiminnanharjoittajien omaehtoisen valvonnan osuus lisääntyy /Tukesin valvontatoiminnan osuus vähenee - riskimatriisia kehitetään edelleen - arviointimallia kehitetään edelleen - neuvontaa lisätään omavalvonnan tilanteen selvittäminen toimialueittain - Sähköiset asiointipalvelujen ja rekistereiden kehittämisellä. - tärkeimpien rekistereiden osia asiakkaiden käytössä - yhteiskäyttö lisääntynyt - rekistereitä hyödynnetty (erityisesti sähköinen asiointi) - kehitetyt rekisterit täyttävät suunnitellut tuottavuustavoitteet - asiakaspalautekyselyt (verkkopalvelut) - rekistereitä kehitetään edelleen - selvitetään strategiset kumppanit rekistereiden yhteiskäytössä Perustehtävien tavoitteet (tuotteet, laitteistot ja laitokset) Valvonta- ja viestintätoimenpiteitä kohdennetaan havaintojen ja asiakastarpeiden perusteella. Tukesin toiminnan kohdentumista ja onnistumista selvitetään tutkimuksin. Käytännön toimenpiteitä ovat valvontakäynnit, turvallisuusselvitysten ja lupien käsittely, valvontatarkastukset, ilmoitusten yms. asiakirjojen käsittely ja rekisterien ylläpito. Viestintää tehdään valvonnan yhteydessä neuvontana ja opastuksena ja oppain, julkaisuin, tiedottein sekä internet-palveluin. Tuotteet Tuotteiden valvonta tapahtuu pääosin markkinavalvonnalla. Voimavarat ja toimenpiteet suhteutetaan tuotteista aiheutuviin riskeihin. Laitteistot Laitteistovalvonnassa varmistetaan vastuuhenkilöiden pätevyys, käsitellään liikeilmoitukset ja valvotaan toimintaa mm. reaktiivisten ilmoitusten, rekisterien ja oma-aloitteisen valvonnan keinoin. Perustyönä hoidetaan luvat, toimintailmoitukset ja asiakasaloitteiset valvontatoimenpiteet siten, että käsittelyajat vastaavat asiakastarpeita ja valvontatyöllä varmistetaan laitteistojen, ja asennusliikkeiden säädösten mukainen toiminta ja toimintaedellytykset. Kenttävalvontamääriä vähennetään ja varaudutaan lisääntyneeseen asiakasaloitteisten valvontatoimenpiteiden määrään sekä resurssien vähenemiseen. Laitokset Tukes valvoo lupien, turvallisuusselvitysten ja säännöllisten valvontakäyntien perusteella säädösvelvoitteiden noudattamista vaarallisia kemikaaleja käyttävissä tuotantolaitoksissa ja varastoissa, kaivoksissa, räjähdetehtaissa ja painelaitekohteissa. Pienempien tuotantolaitosten valvonta kuuluu alueellisille pelastuslaitoksille. Valvontakäyntejä voidaan vähentää, mikäli tulokset ja yritysten vapaaehtoiset järjestelmät sen sallivat. Pätevyysarviointien määrä voi vähentyä, jos lainsäädäntöä muutetaan siten, että arvioinnit tekee Tukesin valtuuttama elin. Selvitystyön tulokset ja mahdolliset säädösmuutokset vaikuttavat TTS-kauden lopulla. Suunnittelukaudella valvontamäärissä ei tapahdu muutoksia.

16(26) Valvontatoimenpiteiden määrä vv. 2006 2012 Tuotokset yhteensä 2006 tot 2007 arvio 2008 arvio 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Luvat, ilmoitukset, rekisteröinnit 5 262 4 200 4 000 4 000 4 000 4 000 4 000 Rekisteröinnit (painelaite) 13 000 13 000 13 000 13 000 13 000 13 000 13 000 Kyselyt ja selvitykset 1 703 1 700 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 Turvallisuusselvitykset 80 1) 30 Tutkintotilaisuudet 220 220 220 220 220 220 220 Pätevyyskokeisiin osallistuvat 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 1 200 Valvontakäynnit 5 727 4 850 4 500 4 500 4 400 4 400 4 400 1) arvio saapuneista, 2008 2010 satunnaisia Uusien tehtävien määrää ei ole otettu huomioon. Perustehtäviin liittyvä palvelukyky Käsittelyaikatavoitteet: Käsittelyaikatavoitteet Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset Enimmäisaika vv.2005 2012 2006 tot 2007 2008 2009 2010 2011 2012 max. (pv) ajassa käsiteltyjen asioiden osuus (%) 180 1) 90 92 93 95 95 95 95 Muut luvat ja ilmoitukset 80 90 92 93 95 95 95 95 Pätevyysarvioinnit 20 95 95 95 95 95 95 95 Siirtotodistukset 7 95 95 95 95 95 95 95 Sähkölaitteistojen käytönvalvoja-ilmoitukset 20 90 90 90 90 90 90 90 Sähköurakointi-ilmoitukset 20 90 90 90 90 90 90 90 Ilotulitteiden yleiseen kauppaan 14 81 82 82 83 83 83 83 hyväksyminen Räjähteiden varallisuusluokitus 60 95 95 95 95 95 95 95 1) enimmäisaika on pidennetty 150 päivästä 180 päivään vuodesta 2008 lähtien Tuotevalvonnassa tavoitteena on reagoida vakaviin puutteisiin nopeasti. Lievempien osalta on tärkeää, että päätökset ovat perusteltuja ja oikein tehtyjä. Seuranta tapahtuu muutoksenhakumäärien avulla (nykytila < 10 kpl/v). Viestintä Viestintä on osa vaikuttavuustavoitteiden toteuttamista. Keskeisiä tuotoksia ovat kirjallinen ja sähköinen informaatio eri asiakasryhmille. Tukes-lähtöiset artikkelit, informaatio ja strategiset viestit ovat selvästi näkyvissä viestintävälineissä (yleis- ja ammattimedia) - Tukesin verkkopalvelut ovat ajanmukaiset ja hyvin palvelevat, sähköinen asiointi on mahdollista 24/7 periaatteen mukaisesti - viestintä merkittävistä valvontatoimenpiteistä, onnettomuustutkinnasta ja projekteista on systemaattista ja kattavaa Vuosittain julkaistujen tiedotteiden määrä pysyy noin 50:ssä. Painettujen esitteiden ja oppaiden määrä laskee 15:sta vuosittaisesta noin kymmeneen. Verkkopalvelun (etusivulla www.tukes.fi) käyttömäärä kasvaa noin 700:sta noin 1000 päivittäiseen kävijään. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Valvonnan toteuttamista ja uudistamista tuetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla.

17(26) Sähköiset asiointipalvelut - onnettomuustutkintaa, riskiperusteista valvontaa ja valvontamenetelmiä kehitetään järjestelmällisesti. Kehittämis- ja uudistustyö perustuu kansallisiin ja kansainvälisiin turvallisuustekniikan ja riskienhallinnan tutkimustuloksiin, kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin sekä kansalliseen ja kansainväliseen tietojenvaihtoon ja yhteistyöhön osallistumiseen. - valvontatietojen keruussa, analysoinnissa ja tulosten esittämisessä vahvistetaan valvonnan tutkimuksellista otetta. Tuloksia käytetään turvallisuuden ja luotettavuuden edistämisessä, toiminnan riskiperusteisessa kohdentamisessa ja arvioitaessa turvallisuustilanteessa tapahtuvia muutoksia. - yksittäisten tutkimus- ja kehittämisprojektien vaikuttavuutta ja tehokkuutta lisätään kasvattamalla projektikokoa ja toteuttamalla tai osallistumalla kansallisiin tai kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin. Sähköisiä palveluja kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on, että asiointipalvelut toimivat 24/7 periaatteella ja että sähköiset palvelut kattavat merkittävän osan toiminnastamme. Nykyisistä tietojärjestelmistä rakennetaan rekistereiden hyödyntämiseen perustuvaa sähköistä työskentely-ympäristöä, joka mahdollistaa prosessimaisen ja käyttäjäystävällisen työskentelyn. Tässä ympäristössä toimii myös yhteydenpito asiakkaisiin ja muihin viranomaisiin. 5.3.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallisen tehokkuuden toteuttamisstrategiaksi on valittu tehokkaat ydintehtäviin kohdennetut toimintaprosessit ja aktiivinen yhteistyö. Ne edellyttävät: - Virtaviivaistettuja toimintaprosesseja - suunnitelmien ja projektien toteutumisaste - suunnitelmiin lisätään asteet (tärkeimmillä hyvä (%) alueilla), pilotoidaan - arvioinnin (EFQM) tulos; prosessit osiossa - TAHKO-projektin tulosten toimeenpano (suorituskyvyn mittaus laatu, määrä, teho näkökulmista) 70 % - vertailussa hyvää eurooppalaista tasoa - toteutetaan täysi EFQM- arviointi kahden vuoden - sähköistämistaso kasvaa Tukesin sisäisissä ja välein asiakasprosesseissa - valitaan vertailtavat alueet keskeisille toimintaalueille - johdon vierailukäynnit.., MJV:t, - Tehokasta työnjakoa ja yhteistyötä kumppaneiden kesken - yhteistyö kasvaa strategisilla alueilla - täsmennetään strategisesti merkittävät sidosryhmät - tukesin haluttavuus yhteistyökumppanina (hyödynnetään toimintakarttoja) ja yhteistyökumppanit (kansalliset ja kansainväliset) - asiakkaiden ja muiden viranomaisten osallistuminen tukesin projekteihin lisääntyy - kansainvälisen toiminnan linjausten toteuttaminen - yhteistyöprojektien ja muun yhteistyömuotoisen toiminnan osuus kasvaa (strategisesti - työaikaseurannan täsmentäminen - palautekyselyt yhteistoimintakumppaneille merkittävät)

18(26) - Korkeaa tuottavuutta ja vakaata taloudellista perustaa - tuottavuus valtionhallinnon hyvää tasoa (yli keskitason) - rahoituksen määrä lisääntyy (>10,5 milj. ), (erityisesti t&k- toiminnan ja viestinnän osuus turvattu) - ulkopuoliset palvelut/htv kasvaneet - nettoutettava tuloutus lisääntyy kaksinkertaiseksi? - kustannusvastaavuus (maksullinen toiminta) - arviot hyvällä tasolla (eikä poikkeamia) - tuotettavat palvelut kustannusvastaavia (hallinnonalat kattavat toiminta-alueensa kustannukset) - -yhteisrahoitettavien projektien määrä kasvaa vähitellen -henkilöstömenojen osuus toimintamenomäärärahasta alle 50 % (henkilöstöä vähentämättä) -toiminnan kustannukset katetaan bruttorahoituksella - toimintaprosesseja sähköistetään - hyödynnetään ja tehostetaan projektitoimintaa sisäisessä toiminnassa ja ulkoisten sidosryhmien kanssa - käytetään ulkoisia palveluja, kun se on kustannustehokasta ja täyttää laatuvaatimukset - resursseja suunnataan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia ja ydin-osaamiseen liittymättömistä tehtävistä luovutaan - vastaanotetaan Tukesin ydinosaamiseen liittyviä uusia teknisen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä tehtäviä, kun rahoitus ja muut resurssit on varmistettu - kehitämme ja systematisoimme uusien tehtävien ennakkoarviointia ja hallintaa ( yhteiset pelisäännöt ministeriöiden kanssa) 5.3.4 Tuottavuusohjelman toteuttaminen Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähennys vv. 2007 2011 on 13 henkilöä. Vähennys koskee KTM:n hallinnonalan toimintoja (SM:n, YM:n ja LVM:n toimintoihin ei vähennyksiä). Tukesissa on vain ydintoimintojen edellyttämä osaaminen ja henkilöstö. Muut asiantuntijatoiminnot ja palvelut hankitaan markkinoilta. Tukesin toimialue kattaa useita teknistä erityisasiantuntemusta edellyttäviä tehtäväalueita, joilla tehtäviä hoitavan henkilöstön määrä on järjestetty niin vähäiseksi kuin mahdollista (myös yhden henkilön erityisalueita). Pääosa alan lainsäädäntöä perustuu EU:n normeihin (direktiiveihin). Näiden kansallinen täytäntöönpano Suomessa teknillisen turvallisuuden ja luotettavuuden alueella (osa sisämarkkinoiden tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta) on ollut käytännönläheistä ja perustason täyttävää. Tähänastinen kehityssuunta EU:ssa on ollut alan säätelyn lisääminen. TTS-kaudella viranomaistehtäviä ei voida juuri supistaa toimialakohtaisesti säädöksiä muuttaen. Tuottavuusohjelman toteuttamiseksi Tukes mm: - vähentää valvonnan (mukaan lukien viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnot) määrää ja muuttaa sen painopisteitä niin, että käytössä oleva kapasiteetti kohdennetaan vain riskialtteimpiin toimintoihin - vähentää valvontaa myös aloilla, joilla valvonta perustuu jo reaktiivisuuteen - keskittyy valvonnassa entistä enemmän muutosvaiheessa olevien teknologioiden valvontaan ja muut toiminta-alueet minimivalvonnan varaan - vähentää tuotteiden markkinavalvontaa ja tiedotusta, mm. kuluttajille ja yrityksille suunnattua tiedottamista. Kenttävalvontaa supistetaan ja sen johdosta myös tuoteturvallisuustestaukset vähenevät - vähentää ns. perinteistä asiantuntijaneuvontaa - vähentää Pohjoismaista yhteistyötä. Em. toiminnan kohdentamisen kielteisiä vaikutuksia ja muutosta ennaltaehkäisevästä valvonnasta reaktiiviseen valvontaan pyritään vähentämään verkkoviestinnällä, sähköisellä asioinnilla, omien toimintoprosessien kehittämisellä ja erityisesti IT:n hyödyntämisellä. Tuottavuusohjelman henkilöstövaikutuksia koskeva suunnitelma on kohdassa 6.5.1 (Henkilöstö) ja muita toimenpiteitä koskeva suunnitelma liitteessä 1

19(26) 5.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön ja osaamisen toteuttamisstrategiaksi on valittu laadukas johtaminen ja uudistuva moniosaaminen. Ne edellyttävät: - Tehokasta johtamisjärjestelmää ja johtamisosaamista - henkilöstökyselyjen tulokset (asteikolla 1-5: vähintään 3,7ja vertailutietojen yläpuolella) - henkilöstötilinpäätöksen tulokset vähintään valtion keskimääräistä tasoa - arvioinnit tehty - EFQM- arvioinnissa johtajuusosiosta 60% - toteutetaan ilmapiirikyselyt (vähintään joka toinen vuosi ) - lisätään ja kehitetään esimies - alaisarviointia - johtamiskoulutusta ja esimiestyön kehittämistä jatketaan - esimiestyön prosesseja kehitetään tarveharkintaisesti - Tulevaisuuteen tähtäävä osaamisen kehittämistä - kehittämissuunnitelmat toteutettu toimintakohtaisten kartoitusten pohjalta (lisääntynyt suunnitelmaan verrattuna) - koulutettava päivät ja kustannukset nykytasolla - toimintavarmuus parantunut (ei yhden henkilön varassa) - EFQM-mittariston johtamisosion (osat 1 ja 2) pisteet ovat nousseet - henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulos nousee 3,4:stä 3,8:aan asteikolla (1-5) - projekti- ja prosessien johtamisosaamisen määrä lisääntyy ydinosaaminen ja perusosaaminen ovat korkealla tasolla. - ryhmäkohtaisia osaamiskartoituksia jatketaan (tiedon siirto) - moniosaamisen mittaamista täsmennetään - tuetaan moniosaamisen kehittymistä eri toimenpiteiden (urakehitys, palkitseminen..) - hyödynnetään ulkopuolisia palveluja - huolehditaan Tukesin kilpailukyvystä (palkkaus) - osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinnissa keskitytään ydinosaamisiimme(riskien-hallinta, asiakas- ja toimintaympäristö sekä valvontamenettelyt) ja perusosaamisiimme (toimialan teknologia ja alan säädöstö, EU-normisto ja säädösvalmistelulinjaukset, IT, kansainvälinen yhteistyö, kielitaito, projektitoiminta ja viestintä) - osaamista johdetaan ja kehitetään oppivan organisaation periaatteella ja sovittamalla yhteen Tukesin tarpeet ja yksilön kehittymishalu - moniosaamista edistetään erilaisten tehtävien ja työurien avulla, mm. tehtävämuutokset, projektitoiminta, asiantuntijaurat, opintovapaat - osaamista ja toimintatapojen uudistamista kehitetään yhdistämällä koulutus ja toimintatapojen kehittäminen Tavoitteena on säilyttää tukeslaisten työkyky ja motivaatio korkealla, varmistaa, että osaaminen vastaa toimintaympäristön vaatimuksia ja että moniosaamista hyödynnetään uusissa toimintatavoissa ja tehtävissä. 5.5 Resurssisuunnitelmat 5.5.1 Henkilöstö Kehyspäätöksen (tuottavuusohjelman) mukainen Tukesin henkilöstön vähentämissuunnitelma supistaa ajanjaksolla 2006 2011 nykyistä henkilöstövahvuutta 13 henkilöllä (vähennys kohdistuu KTM:n hallinnonalan toimintoihin). Vuoden 2004 lopussa henkilöstön määrä oli 122 ja vähennyksen jälkeen vuonna 2011 110 henkilöä. Vähennys tapahtuu jättämällä täyttämättä eläköitymisen seurauksena vapautuvia virkoja sekä hyödyntämällä tukipalvelujen tuottamisessa mahdollisuuksien mukaan palvelukeskuksen palveluja. Vähennys vastaa noin 2 %:n henkilövähenemää vuosittain. Nähtävissä olevat keskuksen uudet tehtävät vaativat kuitenkin noin 9 lisähenkilötyövuotta. (Liite 1: TTS 2009-2012 Kehittämisvaihtoehto, kohta 3)

20(26) Tukesin henkilömäärän ja henkilötyövuosien kehitystä suunnittelukaudella kuvaa seuraava taulukko: 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuottavuusohjemaan v. 2005 ilmoitettu henkilöstömäärä 122 1) 122 1) 120 1) 117 1) 115 1) 111 1) 109 1) 109 1) 1) Toteutuneet / toteutuvat htv:t 117 115 2) Tuottavuusohjelman mukaiset htvvähennykset virastossa (kumuloituva luku) -1-3 -5-9 -13-13 Markkinavalvontarekisterin kehittäminen -0,5-1 -1-1 Palvelurekisterin kehittäminen -0,5-1 -1 Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus -0,5-1 -1 Eläköityminen -1-3 -4,5-7 -10-10 3) Vähennyksiä vastaavat kokonaishenkilötyövuosimäärät 121 119 117 113 109 109 4) Muut perustellut htv-muutokset (kumuloituva) YM:RoHS-valvonta +1 +1 +1 +1 +1 +1 5) Kokonaishenkilötyövuosimäärä 122 120 118 114 110 110 1) KTM:n hallinnonalan tuottavuusohjelmaan liittyvässä laskelmassa (28.9.2005) ilmoitettu luku, joka tarkoittaa henkilöä, ei henkilötyövuotta 5.5.2 Taloudelliset voimavarat Tukesin peruslaskelman mukaiset rahoitusluvut vuosille 2008 2012 on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuosien 2008 2012 määräraha on kehyspäätöksen mukainen ja siinä on huomioitu tuottavuustoimenpiteistä johtuvat vähennykset. KTM:n raha 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 (1000 ) tp tp tp ta tae tts tts tts tts Talousarvio 9 623 9 651 9 738 9 250 8 966 9 006 9 531 9 311 9 311 Lisätalousarvio 0 126 Siirtynyt ed. vuodelta 1 135 1 115 1 733 1 292 Käytettävissä 10 758 10 892 11 471 10 542 8 966 9 006 9 531 9 311 9 311 Käyttö 9 643 9 159 10 179 10 542 8 966 9 006 9 531 9 311 9 311 Siirtyy seuraavalle vuodelle 1 115 1 733 1292 KTM:n rahan käyttö 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 (kehyksen peruslaskelma) tp tp tp ta tae tts tts tts tts Palkat 5 343 5 254 5 335 5 470 5 470 5 250 5 080 4 860 4 860 Palvelut 2 691 2 193 2 897 3 033 2 091 2 266 2 686 2 686 2 686 Muut 1 609 1 712 1 947 2 039 1 405 1 490 1 765 1 765 1 765 Yhteensä 9 643 9 159 10 179 10 542 8 966 9 006 9 531 9 311 9 311 Tulot 1 590 1 595 1 572 1 350 1 320 1 175 1 175 1 175 1 175 Toimintamäärärahaan (KTM) on sisältynyt vuodesta 2000 lähtien sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvan pelastustoimen laitteiden valvonnan rahoitus (vuoden 2006 tasossa 200 t ) sekä