KASVIATLAS 2011: TILASTOKARTTOJA, Raino Lampinen 23.5.2012 775 100 (2 0.1%) 90-99 (4 0.2%) 50-89 (22 1.2%) 30-50 (22 1.2%) 20-29 (29 1.6%) 15-19 (29 1.6%) 10-14 (117 6.5%) 5-9 (89 5.0%) 3-4 (106 5.9%) 2 (322 18.0%) 1 (1045 58.5%) Kuva 1. Kasviatlas 2011: kattavasti tutkittujen neliökilometriruutujen lukumäärä neliöpeninkulmittain. Sulkeissa olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista niistä 1788 neliöpeninkulmasta, joilta on ainakin yksi kattava neliökilometriruuturuutu.
1102-1489 2 0.1% 500-999 186 4.8% 450-499 104 2.7% 400-449 166 4.3% 350-399 247 6.4% 300-349 297 7.7% 250-299 542 14.1% 200-249 726 18.8% 150-199 722 18.7% 100-149 471 12.2% 50-99 164 4.3% 1-49 150 3.9% X 0 79 2.0% Kuva 2. Kasviatlas 2011: 10 x 10 km:n ruutujen lajimäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista.
400-441 6 0.2% 350-399 14 0.4% 300-349 12 0.3% 250-299 15 0.4% 200-249 29 0.8% 150-199 150 3.9% 100-149 525 13.6% 75-99 380 9.9% 50-74 483 12.5% 25-49 901 23.4% 10-24 738 19.1% 5-9 236 6.1% 1-4 184 4.8% x 0 183 4.7% Kuva 3. Kasviatlas 2011: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 20%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Esimerkki: 14 neliöpeninkulmalta (0,4% kaikista) puuttuu 350-399 sellaista lajia, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ao. ruudun keskustan neliökilometrillä on laskettu vähintään 20%. Jokainen laskennan perusteella näin yleinen laji on tavattu 183 neliöpeninkulmalta.
100 95 2.5% 90-99 93 2.4% 80-89 32 0.8% 70-79 42 1.1% 60-69 84 2.2% 50-59 208 5.4% 40-49 327 8.5% 30-39 377 9.8% 20-29 518 13.4% 10-19 878 22.8% 5-9 556 14.4% 1-5 375 9.7% 0.2 -.99 88 2.3% X 0 183 4.7% Kuva 4. Kasviatlas 2011: puuttuvien lajien osuus niistä kaikista niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustassa laskettu ainakin 20%. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina. Mitä korkeampi prosenttiluku, sen suurempi osuus frekvenssilaskennan perusteella yleisistä lajeista on ruudulta havaitsematta. Esimerkki: 93 neliöpeninkulmalta (2,4% kaikista) puuttuu 90-99% niistä lajeista, joiden esiintymistodennäköisyydeksi on laskettu ao. ruudun keskustan neliökilometrillä vähintään 20%.
270-297 35 0.9% 240-269 123 3.2% 210-239 302 7.8% 180-209 647 16.8% 150-179 626 16.2% 120-149 1037 26.9% 90-120 865 22.4% 60-89 213 5.5% 47-59 8 0.2% Kuva 5. Kasviatlas 2011: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Laskettu summaamalla kaikkien lajien frekvenssit yhteen. Luokkarajojen (rajat 30 lajin välein) perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden prosentteina.
297-218 217-192 178-191 157-177 144-156 134-143 123-133 111-122 97-110 47-96 Kuva 6. Kasviatlas 2011: neliöpeninkulmien keskikohdan neliökilometrin odotettu lajilukumäärä. Sama kuin kuva 5, mutta tässä symbolit valittu niin, että kussakin luokassa on likimain yhtä paljon ruutuja (tasainen frekvenssijakauma).
1000-1489 2 0.1% - 999 25 0.6% 600-699 59 1.5% 550-599 52 1.3% 500-549 78 2.0% 450-499 161 4.2% 400-449 262 6.8% 350-399 341 8.8% 300-349 527 13.7% 250-299 896 23.2% 200-249 857 22.2% 150-199 445 11.5% 111-149 151 3.9% Kuva 7. Neliöpeninkulmalta tavattujen lajien ja sen keskustan neliökilometrille ennustettujen yleisten lajien (frekvenssi väh. 20%) yhteismäärä. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Esimerkki: 341 neliöpeninkulmaruudulla on tavattu tai ruudulla keskustan neliökilometrillä on laskennallisesti arvioitu yleiseksi 350-399 lajia.-vertaa kuvaan 2, jossa vain todellisiin havaintoihin perustuvat neliöpeninkulmien lajiluvut-
100 478 12.4% 90-99 1568 40.7% 80-89 589 15.3% 70-79 392 10.2% 60-69 235 6.1% 50-59 176 4.6% 40-49 101 2.6% 30-39 55 1.4% 20-29 36 0.9% 10-19 29 0.8% 1-9 74 1.9% X 0 123 3.2% Kuva 8. Sadan koko maassa yleisimmän lajin lukumäärä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden. Yleisimmillä lajeila tässä tarkoitetaan niitä, joista vuoden 2011 kartastossa on havainto useimmilta ruuduilla (2633-3565 ruudulta). Viisi yleisintä Vaccinium vitis-idaea (3565 ruutua), Juniperus communis (3560), Epilobium angustifolium (3557), Deschampsia flexuosa (3539) ja Vaccinium myrtillus (3533).
Havaintoja / Records 25000-56990 15 0.4% 10000-24999 92 2.4% 5000-9999 105 2.7% 2500-4999 245 6.4% 1000-2499 847 22.0% 500-999 934 24.2% 400-499 307 8.0% 300-399 388 10.1% 200-299 386 10.0% 100-199 265 6.9% 1-99 197 5.1% X 0 75 1.9% Kuva 9. Havaintojen määrä neliöpeninkulmittain. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Esimerkki: 307 neliöpeninkulmalta (8,0 % kaikista ruuduista) on tietokantaan tallennettu 400-499 havaintoa
600-947 17 0.4% 500-599 56 1.5% 450-499 45 1.2% 400-449 68 1.8% 350-399 129 3.3% 300-349 196 5.1% 250-299 339 8.8% 200-249 509 13.2% 150-199 744 19.3% 100-149 864 22.4% 50-99 419 10.9% 1-49 231 6.0% X 0 239 6.2% Kuva 10. Kasviatlas 2011: 10 x 10 km:n ruutujen lajimäärä; havainnot vuosilta 1985-2011. Luokkarajojen perässä olevat luvut osoittavat kuhunkin luokkaan kuuluvien ruutujen lukumäärän ja suhteellisen osuuden kaikista ruuduista. Vertaa kuvaan 2.
128 1 0.03% 81-84 2 0.05% 70-79 2 0.05% 64-69 4 0.10% 53-59 10 0.26% 40-49 49 1.27% 30-39 72 1.87% 20-29 77 2.00% 15-19 78 2.02% 10-14 103 2.67% 5-9 266 6.90% 2-4 327 8.85% 1 216 5.60% Kuva 11. Kasviatlas 2011: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 90%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2649 (68.7%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 90%.
100-173 11 0.3% 90-99 5 0.1% 80-89 2 0.1% 70-79 9 0.2% 60-69 8 0.2% 50-59 85 2.2% 40-49 63 1.6% 30-39 79 2.0% 20-29 147 3.8% 10-19 321 8.3% 5-9 300 7.8% 2-4 321 8.3% 1 276 7.2% Kuva 12. Kasviatlas 2011: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 80%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 2229 (57.8%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 80%.
200-258 15 0.4% 150-199 24 0.6% 120-149 23 0.6% 100-119 38 1.0% 80-99 122 3.2% 60-79 197 5.1% 50-59 144 3.7% 40-49 167 4.3% 30-39 226 5.9% 20-29 261 6.8% 10-19 415 10.8% 5-9 506 13.1% 1-4 921 23.9% Kuva 13. Kasviatlas 2011: sellaisten neliöpeninkulmalta puuttuvien lajien määrä, joiden esiintymistodennäköisyydeksi ruudun keskustan neliökilometrillä laskettu ainakin 50%. Kartta kuvastaa siis sitä, kuinka monta frekvenssilaskennan perusteella näin yleistä lajia kullakin ruudulla on havaitsematta. 797 (20.7%) ruudulta on tieto kaikista tähän niistä kasveista, joiden frekvenssi ainakin 50%.