TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011

TALOUSARVIO 2008 JA TALOUSSUUNNITELMA 2008-2011 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ Maakuntajohtajan ehdotus

1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU...3 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA...5 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa... 5 2.2 Kunnallistalouden kehitys... 7 2.3 Kainuun kuntien talous... 8 2.4. Kainuun väestönkehitys... 11 2.5. Kainuun työllisyyden kehitys... 13 2.6 Kainuun toimialojen kehitys... 15 2.7 Aluebarometri 2006... 16 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2008 2011...18 3.1 Talousarvion perusteita... 18 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen... 18 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys... 20 3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet... 27 3.1.4 Talouden tasapainottaminen... 28 3.1.4.1 Toimenpiteet suunnitteluvuosina 2008-2011... 28 3.1.4.2 Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi... 52 3.2 Maakunnan henkilöstö... 53 3.2.1 Rekrytoinnin kehittämistoimenpiteet... 55 3.2.2 Henkilöstöön liittyvien työkäytäntöjen yhdenmukaistaminen... 55 3.2.3 Työelämän kehittämishanke (tykes)... 55 3.3 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain... 56 3.4 Investoinnit... 58 3.5 Tuloslaskelma... 59 3.6 Rahoituslaskelma... 61 3.7 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet... 62 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 2008 2011 TULOSALUEITTAIN...63 4.1 Maakuntavaltuusto... 65 4.2 Maakuntahallitus... 71 4.3 Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö... 72 4.4 Yhteiset palvelut... 75 4.5 Alueidenkäyttö ja hanketoimiala... 77 4.6 Koulutustoimiala... 78 4.6.1 Koulutustoimiala, lukiokoulutus... 81 4.7 Sosiaali- ja terveystoimiala... 84 4.7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut... 86 4.7.2 Ympäristöterveydenhuolto... 87 4.7.3 Sairaanhoidon palvelut... 90 4.7.4 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut... 92 4.7.5 Perhepalvelut... 94 4.7.6 Vanhuspalvelut... 98 4.7.7 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 103 5. LIIKELAITOKSET...104 5.1 Kainuun ammattiopisto... 104 5.2 Kainuun Työterveys... 108 2

3 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan 1.6.2003. Varsinainen kokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen peruspalvelujen järjestämiseen kansalaisten osallistumiseen kunnallishallintoon valtion aluehallinnon toimintaan maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuksen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämisrahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana hallituksen eri kokoonpanoissa. Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka.

4 Kokemuksia 2005 2006 (Lähde: Hallintokokeilun seurantaryhmän raportit vuosilta 2005 ja 2006) Kainuun kehittämisen osalta voidaan todeta, että kokonaisuutena maakunnan elinkeinopoliittinen järjestelmä on nyt selkeämpi ja käytännön yhteistyö tehokkaampaa kuin aiempina vuosina. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto ovat saaneet aiempaa enemmän tietoa kehittämistoiminnasta ja elinkeinopolitiikan hoidosta. Tulosten raportoinnissa on kuitenkin edelleen paljon parantamisen varaa. Suurin osa iltakoulupäätöksen mukaisista toimenpiteistä on toteutunut tai toteutumassa ja toteutumatta jääneistä osa on riippuvaisia muiden tahojen toimenpiteistä. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen on edelleen Kainuussa erittäin tärkeää ja parasta olisi, jos aloitetut toimenpiteet voitaisiin pääosiltaan saada pysyvän rahoituksen piiriin. Kainuun mallin uusi asiakaslähtöinen ja elämänkaariajatteluun perusturva organisaatio aloitti toimintansa 1.1.2005. Käynnistysvaiheessa ei tullut esille varsinaisesti yllättävää. Ennaltaehkäisevän työn pelättiin muutosprosessissa jäävän toissijaiseksi, mutta näin ei ole käynyt. Väestön terveydentilan ja hyvinvoinnin kehittäminen on saatu mukaan maakuntastrategiaan ja -ohjelmaan. Kainuun mallissa on pystytty toteuttamaan lähes kaikki kansallisen terveyshankkeen yhteydessä esiin nousseet rakenteelliset muutokset. Kokeilun alussa käyttöön otettua asiakkaan vapaata valinnan oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluissa kainuulaiset ovat kuitenkin käyttäneet hyvin vähän. Vastaanotto- ja terveyskeskussairaalatoiminta, aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelut, operatiivinen ja konservatiivinen toiminta, päivystyspalvelut sekä suun terveydenhuolto muodostivat vuoden 2005 alusta terveyden ja sairaudenhoidon tulosalueen. Viisi pitkäaikaissairaiden hoitoon keskittyvää terveyskeskuksen vuodeosastoa siirtyi vanhuspalveluiden tulosalueen vastuulle ja vastuualueelle jäi neljä akuuttitoiminnan valmiuksin varustettua terveyskeskussairaalaa. Perhepalvelujen tulosalue tuottaa lakisääteiset palvelut äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, lasten somaattisessa ja naistentautien erikoissairaanhoidossa, äitiyshuollossa ja synnytystoiminnassa, lasten ja nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, perheneuvolassa, vammaishuollossa, sosiaali- ja perhetyössä, kuntouttavassa työtoiminnassa, lastensuojelussa sekä lastenvalvojan, elatusturvan ja toimeentulotuen palvelut. Kainuun lasten-, äitiys- ja perhesuunnitteluneuvoloille ja kouluja opiskelijaterveydenhuollolle sekä toimeentulotukietuuksiin tehtiin yhteiset toimintaohjelmat ja -ohjeet. Tavoitteena oli saada samantasoiset palvelut koko maakuntaan. Kaikki vanhuspalvelujen asiakasmaksut, tukipalvelujen myöntämisperusteet ja omaishoidon tuki yhdenmukaistettiin yhdellä kertaa vuoden 2005 vaihteessa. Toiminnan painopistettä alettiin tietoisesti siirtää kotona asumisen tukemiseen. Palveluseteli otettiin käyttöön koko maakunnassa kotihoitopalveluissa sekä omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestämisessä. Palveluohjaus otettiin käyttöön koko maakunnan alueella ja vanhuspalveluihin nimettiin omat sosiaalityöntekijät kaikille seuduille. Maakunnan tavoitteena on yhtenäinen palvelutaso sosiaali- ja terveyspalveluissa. Toteutettuna tietyllä tasolla tasaaminen näyttää aiheuttaneen sen, että palvelujen saatavuus tai taso on joissakin kunnissa myös heikentynyt tai maksut nousseet enemmän kuin muualla.

Tämä on aiheuttanut kuntakohtaisesti tai palvelukohtaisesti tyytymättömyyttä ja paineita sovellettua strategiaa kohtaan. Jos kuitenkin strategiasta pystytään pitämään kiinni ja toteuttamaan se johdonmukaisesti, tilanteen voi palvelutason yhdenmukaistumisen myötä ennakoida ajan mittaan parantuvan. 5 Kainuun maakunta -kuntayhtymä on toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen järjestäjä. Oleellista on ammatillisen perustutkintokoulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen maakunnallisesti saman järjestäjän toimesta. Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista viiden tulosyksikön malliin. Uusi filiaalimallinen, etä- ja verkko-opetusta hyödyntävä verkosto aloitti toimintansa 1.8.2005. Maakuntayhtymän toimintakulujen kehitys on ensimmäisen vuoden hyvän alun (1,6 %) jälkeen palannut lähelle aikaisempaa kasvutasoa (5,6 %). Tavoitteena olevalle kasvun puolittumisuralle pääsy edellyttää, että asetetaan selkeästi kustannusten kasvun tavoitetaso ja toteutetaan se johdonmukaisesti palvelurakenteiden uudistamisen kautta. Maakunnan kuntien ja kuntayhtymän talouden alijäämät ovat kasvussa. Kukin kunta on vastuussa sekä omasta alijäämästään että osuudestaan kuntayhtymän alijäämästä. Tämän vuoksi alijäämän vähentämistä tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena, jossa rahoituksen jako kuntien ja kuntayhtymän kesken tasapainotetaan oikean priorisoinnin aikaansaamiseksi kuntayhtymän järjestämien palvelujen ja kuntien järjestämien palvelujen välillä. Tässä arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja ovat valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys ja Kainuun ikärakenteesta ja olosuhteista johtuvat kustannuspaineet sekä se, että maakunnan odotetaan selviävän palvelujen järjestämisestä alhaisemmilla kustannuksilla kuin vastaavantyyppisissä kunnissa tapahtuu. Joka tapauksessa alijäämän kasvun pysäyttäminen vaatii sekä kunnilta että kuntayhtymältä erittäin tiukkaa kustannustenhallintaa. Kainuun hallintokokeilun onnistumisesta ei voida kahden vuoden kokemusten perusteella vielä tehdä varsinaisia johtopäätöksiä. Asiaa tullaan arvioimaan perusteellisesti seurantaryhmän Tampereen yliopistolta tilaamassa tutkimuksessa, jonka väliraportti valmistuu vuonna 2008 ja loppuraportti vuonna 2010. Vuodet 2007-2008 tulevat olemaan hyvin tärkeitä vuosia kokeilun onnistumiselle palvelutason ja uusien toimintamallien vakiinnuttamisen sekä talouden hallinnan kannalta. 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Kokonaistuotannon määrä on lisääntynyt tänä vuonna odotettua ripeämmin. Ennustelaitokset ovat korottaneet keväällä esittämiään kasvulukuja ylöspäin. Syyskuussa suhdanne-ennusteensa julkistaneet laitokset arvioivat kansantuotteen määrän kohoavan kuluvana vuonna 4 4,5 prosenttia. Korkeasuhdanteen ennustetaan jatkuvan vuoden 2008 puolelle. Tehdasteollisuuden tuotannon kasvu on ollut nopeaa. Teollisuuden tilauskanta on normaalia suurempi ja kapasiteetin käyttöaste korkea. Myös maatalouden, rakentamisen, kaupan sekä rahoitustoiminnan tuotanto on lisääntynyt ripeästi. Yritysten luottamusindikaattorit ja suhdannebarometrit

6 osoittavat korkeasuhdanteen jatkuvan. Ensi vuodelle ennustetaan yleisesti yli kolmen prosentin tuotannon kasvua. Epävarmuudet liittyvät kotimaiseen hinta- ja kustannuspaineeseen sekä kansainvälisen talouden kehitykseen, erityisesti rahoitusmarkkinoiden rauhattomuuteen. Vuonna 2007 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan 2,5 prosenttia. Kotimaiset kustannuspaineet ovat olleet toistaiseksi vähäisiä vaikka eräillä aloilla aletaan lähestyä ylikuumenemistilannetta. Inflaatiovauhtia ovat kiihdyttäneet tänä vuonna erityisesti yleisen korkotason kohoaminen sekä asuntohintojen nousu. Vuonna 2008 inflaatio pysynee kuluvan vuoden keskimääräisellä tasolla. Korkotason arvioidaan kohoavan jonkin verran euroalueella vielä ensi vuonnakin. Palkkaratkaisut ja tuottavuuskehitys vaikuttavat keskeisesti ensi vuonna kotimaiseen kustannuskehitykseen. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä ja ensi vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän yhteensä runsaalla 60 000 henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste kohoaakin tänä vuonna yli 70 %:n ja ensi vuonna työllisyysaste lienee 70,5 %. Työttömyysaste alenee viime vuoden keskimääräisestä tasosta vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan olevan 6,3 prosenttia vuonna 2008. Julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee 4,5 %:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. (Lähteet: VM Suhdannekatsaus, Kuntaliitto) Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti 13.9.2007 Prosenttia: 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 BKT, määrän muutos 2,9 5,0 4,4 3,3 2,6 2,1 1,8 Palkkasumman muutos 5,0 5,0 5,7 6,0 5,2 4,1 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 3,9 3,0 3,2 5,0 5,0 4,0 3,5 Työttömyysaste 8,4 7,7 6,7 6,3 6,0 5,8 5,8 Kuluttajahintojen muutos 0,9 1,6 2,4 2,4 2,0 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 2,6 2,4 4,2 4,3 3,3 3,1 Valtionosuusindeksin muutos 2,5 2,4 2,0 4,7 4,3 3,3 3,1 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 4,2 3,0 2,5 5,0 5,0 4,0 3,5 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 451 453 457 461 465 469 473 13.9.2007/J. Turkkila/hp

7 2.2 Kunnallistalouden kehitys Hyvä talouskasvu on vauhdittanut kuntien verotulojen kasvua ja parantanut kuntatalouden tilaa sekä viime että kuluvana vuonna. Vuonna 2006 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate koheni selvästi edellisvuodesta ja riitti kattamaan sekä käyttöomaisuuden poistot että nettoinvestoinnit. Vuonna 2007 vuosikate paranee 2,6 mrd. euroon ja ylittää selvästi käyttöomaisuuden poistot. Nettoinvestointien arvioidaan olevan hieman vuosikatetta suuremmat. Kuntien velan määrä kasvaa viime vuosia hitaammin. Yksittäisten kuntien tilanteet eroavat kuitenkin merkittävästi kokonaiskehityksestä. Kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 6 % vuonna 2008. Kunnallisveron tuotto kasvaa palkkasumman kasvua vastaavasti. Kuntien saamat valtionosuudet lisääntyvät mm. lakisääteisen valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen myötä. Valtionosuuksiin tehdään 4,7 % indeksikorotus. Valtionosuusprosentteja pienennetään sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa että opetus- ja kulttuuritoimessa. Sisäasiainministeriön mukaan valtionosuusprosenttien tarkistaminen ei kuitenkaan muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,3 % vuodessa. Vuonna 2008 palkkojen sopimuskorotusten arvioidaan kiihdyttävän kuntien toimintamenojen kasvua lähes 6 %:iin. Tähän ei sisälly arviota ns. tasa-arvoerästä. Vuosina 2009 2011 kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,1 % vuosittain. Tämä on 1,5 prosenttiyksikköä aiempia arvioita korkeampi. Toimintamenojen kasvu on seurausta hintojen voimakkaasta noususta, joka heijastuu kuntien menoihin sekä palkkojen että ostojen hintojen kautta. Lähivuosina ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2008 vuoteen 2010 kokonaisuudessaan n. 2,1 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi prosentti vuodessa. Vuosina 2008 2011 sosiaali- ja terveystoimen nettolisätarpeen on arvioitu olevan 4 000 henkilöä vuodessa. Palvelutarpeen arvioidaan kasvavan varsinkin vanhustenhuollossa. Kuntatalouden arvioitu tasapainottuminen riippuu ratkaisevasti toimintamenojen ja verotulojen kasvusta. Kunnat rahoittavat verotuloilla menoistaan noin puolet. Vastaavasti palkkauskustannukset ovat menoista noin puolet ja ostopalvelut, jotka koostuvat pääosin palkkauskustannuksista, vajaa viidennes. Kuntien menokehitys saattaa muodostua arvioitua 6 % nopeammaksi, jos palkkapaineet purkautuvat oletettua suurempina. Kohentuva kuntatalous ei poista kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien rakenteellisten uudistusten tarvetta varauduttaessa väestön ikääntymiseen ja palvelutarpeiden kasvuun. Menojen kasvussa on hyvästä verotulojen kehityksestä huolimatta hyvä noudattaa pidättyvyyttä. Menopaineiden lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa työvoiman tarjonnan vähenemisen aiheuttama veropohjan heikkeneminen. Kunnissa ja kuntayhtymissä tulisi nyt hyödyntää suotuisat taloussuhdanteet varautumalla tulevaisuuden uhkatekijöihin uudistamalla palvelurakenteita, parantamalla tuottavuutta ja lyhentämällä velkaa.

8 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 13.9.2007 2005 2006 Toimintakate -18,01-18,71-19,57-20,70-21,80-22,88-23,99 Verotulot 14,26 15,17 16,28 17,26 18,20 18,98 19,66 Käyttötalouden valt.os. 5,07 5,50 5,75 6,40 6,65 6,91 7,17 Muut rahoituserät, netto 0,16 0,15 0,15 0,14 0,13 0,14 0,14 Vuosikate 1,48 2,11 2,61 3,10 3,17 3,14 2,97 Poistot -1,76-1,78-1,84-1,91-1,98-2,05-2,12 Satunnaiset erät, netto 0,29 0,76 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 Tilikauden tulos 0,01 1,08 Tulorahoitus 1,16 1,88 2,46 2,95 3,02 2,99 2,82 Investoinnit, netto -2,10-1,79-2,70-2,90-2,80-2,70-2,70 Rahoitusjäämä 1) -0,94 0,09-0,24 0,05 0,22 0,29 0,12 Lainakanta 7,71 8,41 Kassavarat 3,19 4,12 2007 1,06 8,80 4,12 2008 1,49 8,90 4,12 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2009 1,50 8,85 4,14 2010 1,40 8,80 4,23 2011 1,15 8,80 4,20 13.9.2007/J. Turkkila/hp 2.3 Kainuun kuntien talous Kainuun kuntatalouden tila on tilinpäätöstietojen 2005 ja 2006 perusteella edelleen muuta maata heikompi. Kuntatalouden tila on kuitenkin selvästi kohentunut vuosien 2005 2007 aikana. Veronkorotukset: 2006 Kajaani, Suomussalmi, Sotkamo 1 000 Vuolijoki yhdistyy Kajaaniin 2007 alusta KUNNALLISVERO 2003 2004 2005 2006 Kunta maksuunpano maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu mp. 29.10.2007kasvu Hyrynsalmi 4 967 4 958-0,2 5 013 1,1 5 099 1,7 Kajaani + Vuolijoki 82 908 84 193 1,5 85 755 1,9 89 936 4,9 Kuhmo 18 260 18 381 0,7 18 611 1,3 19 051 2,4 Paltamo 6 792 7 002 3,1 7 032 0,4 7 244 3,0 Puolanka 5 744 5 834 1,6 5 781-0,9 5 841 1,0 Ristijärvi 2 567 2 589 0,9 2 658 2,7 2 663 0,2 Sotkamo 19 282 19 458 0,9 19 879 2,2 21 315 7,2 Suomussalmi 17 075 17 317 1,4 17 452 0,8 18 382 5,3 157 595 159 732 1,4 162 181 1,5 169 531 4,5 Kunnallisverotulojen maksuunpanon kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 vain noin 1,5 % vuodessa, kun se koko maassa oli keskimäärin n. 3,5 %. Vuoden 2006 verotuksen maksuunpanon ennakkotietojen mukaan Kainuun kunnallisvero kasvoi keskimäärin 4,5 %, kun vastaava kasvu koko maassa oli 5,7 %. Kainuun kasvuun vaikutti merkittävästi kolmen kunnan veroprosenttien korottaminen. Kainuun keskimääräinen kunnallisveroprosentti oli 19,02.

9 Kainuun kuntien vuosikate eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus, on ollut perinteisesti koko maan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2005 vuosikatteen kehitys kääntyi menojen maltillisen kehityksen myötä parempaan suuntaan ja jatkui edelleen vuonna 2006. Kainuun kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2006 oli 224 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo oli 327 euroa asukasta kohti. Kainuun kuntien verorahoitus asukasta kohti on keskimäärin 4 168 euroa asukasta kohden. Tämä on 252 euroa suurempi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Kainuun toimintakate on 353 euroa asukasta kohden suurempi kuin maassa keskimäärin. Uusimaa Itä-Uusim aa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjois-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanm aa Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Kanta-Häme Lappi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2005-2006, euroa/asukas Koko maa: 2005 2006 2005 2006-50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 Lähde: Tilastokeskus 14.6.2007/hp

10 Vuosikatteiden kehitys 2004 2006 (2007) Tarkistettu SM:n lukuihin 2007-6-25 1 000 Vuosikate 2.5.2007 TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TA-2007 /as Hyrynsalmi 425 141 275 91 158 52 92 31 Kajaani 3 803 107 6 664 188 8 553 241 8 532 241 Kuhmo 1 044 104 390 39 1 323 131 133 13 Paltamo 430 105 518 127 62 15 4 1 Puolanka -388-116 689 206 1 231 369 1 001 300 Ristijärvi -357-222 -42-26 427 266-75 -47 Sotkamo 1 654 154 1 298 121 1 949 182-328 -31 Suomussalmi 1 678 170 3 457 351 5 648 574 3 762 382 Vaala -90-25 -876-243 99 27 1 0 Vuolijoki -419-162 -178-69 -534-206 0 0 Kunnat yhteensä 7 780 92 12 195 145 18 916 224 13 122 156 Kunnat (Ilman Vaala) 7 870 97 13 071 162 18 817 233 13 121 163 Maakunta 0 0 802 10-2 031-25 -566-7 YHTEENSÄ (ilman Vaala) 7 870 97 13 873 172 16 786 208 12 555 156 Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina 2005 2006. Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,4 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuosi 2007 olisi vuosikatteen osalta vuoden 2005 tasolla, mutta kuitenkin selvästi parempi kuin vuonna 2004. Ongelma on se, että samanaikaisesti kun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet, maakunnan vuosikate on muuttunut negatiiviseksi. Ali- / ylijäämien kehitys vuosina 2004 2006 (2007) 1 000 Vanhat alijäämät Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TA-2007 /as Hyrynsalmi -977-324 -165-55 -354-117 -341-113 Kajaani -10 111-285 -3 270-92 -2 102-59 1 634 46 Kuhmo -735-73 -970-96 -248-25 -827-82 Paltamo 1 236 302-242 -59-530 -129-625 -153 Puolanka -3 267-979 -318-95 161 48-99 -30 Ristijärvi -419-261 -254-158 1 085 675-379 -236 Sotkamo 1 415 132-543 -51 105 10-2 422-226 Suomussalmi 850 86 257 26 2 602 264 941 96 Vaala -678-188 -1 796-497 -820-227 1 0 Vuolijoki -4 562-1 763-394 -152-980 -379 0 0 Kunnat yhteensä -17 248-204 -7 695-91 -1 081-13 -2 117-25 Kunnat (Ilman Vaala) -16 570-205 -5 899-73 -261-3 -2 118-26 Maakunta 890 11-3 822-47 -6 261-78 -4 879-60 YHTEENSÄ (ilman Vaala) -15 680-194 -9 721-120 -6 522-81 -6 997-87 KATETTAVAA: Kuntien alijäämät -20 071-26 227-30 441-35 134 Maakunta 890-2 932-9 193-14 072 Bruttoalijäämät -20 071-29 159-39 634-49 206 Kuntien ylijäämät 3 501 3 758 7 711 10 286 Nettoalijäämät -15 680-25 401-31 923-38 920

11 Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2006 lopussa yhteensä 30,4 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 39,6 milj. euroa vuoden 2006 lopussa. Vuosi 2007 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta 4,7 milj. euroa ja maakunnan toiminnasta 4,9 milj. euroa. Vuoden 2007 lopussa katettavat alijäämät ovat arvioiden mukaan jo 49 milj. euroa. Ylijäämiä oli vuoden 2006 lopussa neljällä kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 7,7 milj. euroa. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen 2005 alusta lukien kunnilta Kainuun maakunta - kuntayhtymän vastuulle on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu joko valtionosuuksien kasvulla tai kunnallisveroprosenttien korotuksella. 2.4. Kainuun väestönkehitys Kainuun väestönkehitys on ollut jo pitkään huolestuttavaa. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana. Nyt ilmassa on kuitenkin muutoksen merkkejä, vaikka väestönkehitys oli vuonna 2006 ennakoitua heikompi. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 953 henkilöllä. Kainuulaisia oli v. 2006 lopussa 84 352. Vuonna 2006 väestön väheneminen johtui pääasiassa suuresta kuolleiden määrästä (1045, kun 10 viimeisen vuoden keskiarvo on 951) ja normaalia pienemmästä syntyneiden määrästä (751, kun 10 viimeisen vuoden keskiarvo on 810). Myös ulkomailta Kainuuseen muuttaneiden määrä pieneni edellisiin vuosiin verrattuna. Ulkomailta muuttaneita v. 2006 oli 199, kun v. 2005 muuttaneita oli 254 ja v. 2004 muuttaneita oli 346. Pääosan väestönmuutoksista yleensä selittävä kotimaan sisäinen lähtö ja tulomuutto pysyvät lähes edellisvuosien tasolla. Kainuun kuntakohtaisessa väestönkehityksessä on ollut silmiinpistävänä piirteenä viimeisen kymmenen vuoden aikana Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin ja Sotkamon väestötappio on ollut vuosittain noin 0,5 %:n tasolla ja Paltamossa noin yhden prosentin luokkaa. Vuonna 2006 Sotkamo pystyi ainoana Kainuun kuntana kasvattamaan väestöään. Lisäys oli 25 henkilöä. Muiden kuntien väestö on vähentynyt 1,5 2 %:lla vuosittain. Kuntakohtaisesti heikointa

kehitys on ollut Puolangalla ja Hyrynsalmella, joiden väestö on pienentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes 20 prosentilla. 12 Neljännesvuosittain Tilastokeskukselta saatavat maakunnalliset ja kuntakohtaiset väestönmuutostiedot kertovat kuitenkin aivan viimeaikojen muutoksesta Kainuun väestönkehityksessä (Kuva 1. ja Taulukko 1.). Koko Kainuun väestön väheneminen on hidastumassa. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen viimeisen vuoden aikana verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Huolestuttavaa on, että Kehys- Kainuun väestön väheneminen jatkuu. Kuva 1. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi 31.12.2005 = 100). 100,5 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,9 99,5 99,0 98,5 99,3 98,8 98,6 98,0 97,7 97,5 97,0 Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu 96,5 30.9.2006 31.12.2006 31.3.2007 30.6.2007 30.9.2007 Keskeisenä tekijänä v. 2007 kahden ensimmäisen neljänneksen muutoksessa vuoteen 2006 verrattuna on maan sisäisen tulomuuton kasvaminen (+75) ja lähtömuuton pieneneminen (-63), minkä seurauksena nettomuuttotappio on pienentynyt (-137). Myös maahanmuutto on kasvanut (Taulukko 1.).

13 Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v. 2007 toisella vuosineljänneksellä sekä vuoden 2006 ja 2007 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen vertailu väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Väestön Väki- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- lisäys+ luku Avio- Avio- Kunta synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto korjaus 30.6. liitot erot HYRYNSALMI 5 13-8 30 25 5 1 1 0-3 2 991 0 0 KAJAANI 121 82 39 423 522-99 88 5 83 23 38 099 41 19 KUHMO 15 26-11 65 78-13 6 0 6-18 10 011 8 2 PALTAMO 8 13-5 59 54 5 0 0 0 0 4 099 5 1 PUOLANKA 3 15-12 27 19 8 0 0 0-4 3 304 3 0 RISTIJÄRVI 2 7-5 22 11 11 0 0 0 6 1 597 3 0 SOTKAMO 25 29-4 113 126-13 4 2 2-15 10 710 12 2 SUOMUSSALMI 16 30-14 66 87-21 8 2 6-29 9 782 6 2 VAALA 9 15-6 47 40 7 2 2 0 1 3 607 2 4 KAINUU 204 230-26 852 962-110 109 12 97-39 84 200 80 30 I-II -nelj. yhteensä 2007 388 493-105 1495 1677-182 163 26 137-150 84200 120 82 I-II -nelj. yhteensä 2006 396 532-136 1420 1739-319 110 24 86-369 84934 116 104 I-II -nelj erotus v. 2006 ja 2007-8 -39 31 75-62 137 53 2 51 219-734 4-22 2.5. Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa lokakuu 2007, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, www.mol.fi) Kainuussa vallitsee nyt varsin myönteinen työllisyyskehitys. Työttömyys on vähentynyt viime aikoina jopa ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Sekä syys- että lokakuussa työttömyys oli vähentynyt vuoden takaisesta jo yli 900 henkilöä eli 16 %. Lokakuussa työttömyyden vähenemisen vauhti kuitenkin alkoi hiipua ja työttömyys jumiutui edellisen kuukauden tasolle. Vaikka kokonaistyöttömyys ei nyt enää juuri vähentynytkään, niin vaikea rakenteellinen työttömyys kuitenkin väheni vielä 121 henkilöä. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut lokakuun lopussa kaikkiaan 4 773 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden selkeä väheneminen näkyy nyt yhä selvemmin myös työttömyyden rakenteessa. Hyvän työllisyyskehityksen myötä niin pitkäaikaistyöttömyys kuin nuorisotyöttömyys ovat vähentyneet molemmat varsin hyvää vauhtia. Yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta jo yli 25 % ja nuorisotyöttömyys niin ikään yli 20 %. Uutta työvoimaa tarvitaan edelleen eniten palvelualoilla, mutta myös rakennusalalla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialan työssä. Tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana on Kainuun työvoimatoimistoihin ilmoitettu kaikkiaan jo yli 5 800 uutta avointa työpaikkaa, mikä on lähes 13 % enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Se on myös enemmän kuin koko viime vuoden aikana kaikkiaan. Nykyistä enemmän avoimia työpaikkoja on Kainuun työvoimatoimistoihin ilmoitettu viimeksi vuosien 1988-1990 aikana. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen toiminta-alueella työnvälitystilaston työttömyysaste oli elokuun lopussa 12,2 %, kun se koko maassa oli 7,6 %. Pohjois-Karjalassa ja Lapissa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,8 %. Työttömyys väheni lokakuussa vielä Kajaanissa (-50), Vaalassa (-14) ja Sotkamossa (-8), mutta sitä vastoin muissa Kainuun kunnissa työttömyys kääntyi jo tavanomaisesta kausi-

14 vaihtelusta johtuen hienoiseen kasvuun. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on kuitenkin vähentynyt kaikissa Kainuun kunnissa. Viime aikojen selvästi paras työllisyyden kehitys vallitsee nyt Suomussalmella, jossa työttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta jo peräti 235 henkilöä eli lähes kolmanneksen. Kuitenkin työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on edelleen Sotkamossa, jossa työttömyysaste painui 8,9 %:iin. Suomussalmen työttömyysaste oli 11,7 %, Puolangalla se kipusi jo 16,4 %:iin ja muissa Kainuun kunnissa työttömyysaste asettui 14-15 %:n lukemiin. Kuva 2. Työttömyyden kehitystrendi vuosina 1997-2007

15 Kuva 3. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta elokuun 2007 lopussa Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. ETLA:n ennusteiden mukaan Kainuun työttömyys tulee laskemaan tulevina vuosina huomattavasti nopeammin, kuin maassa keskimäärin. Samoin työllisten määrä kasvaa muuta maata nopeammin. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Kainuun kehitys monella eri alalla on edennyt maakunnan kehittämistavoitteiden suuntaan erityisesti aivan viimeaikoina. Erityisen hyviä uutisia maakunnalle ovat olleet mm. Talvivaaran kaivososakeyhtiön investointipäätös ja kaivosalueen rakennustöiden käynnistyminen, UPM Oy:n Kajaanin paperitehtaan päätös aloittaa mäntyhiokkeen käyttö paperin valmistuksessa, metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön lisääntyminen, matkailun suuret investoinnit ja ICT-toimialan vahva kasvu. Kainuuseen on syntynyt vuoden 2007 aikana aiempaa enemmän uusia yrityksiä. Työttömyys on vähentynyt rivakkaa tahtia. Kainuulaisten usko omaan tulevaan talouskehitykseensä onkin viimeisimmän tutkimuksen mukaan maan vahvinta. Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihto- ja henkilöstön kehityksestä saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus: päätoimialoilta on nyt saatavilla jo vuoden 2003 maaliskuun tilanne. Kuva 4. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/2000-3/2007

16 Suhdannetietojen mukaan Kainuun päätoimialoista on kasvanut eniten jaksolla 3/2006-3/2007 rakentamisen liikevaihto, 25,5%. Myös palvelujen liikevaihto on kasvanut nopeasti, kasvu oli samalla jaksolla 14,5 %. Kaikkien toimialojen liikevaihto yhteensä on kasvanut 5,24 %. Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä voimakkainta kasvua piti ICT ja elektroniikka. Sen liikevaihto vuonna 2006 lisääntyi 18 % ja henkilöstö kasvoi 16,3% edelliseen vuoteen verrattuna. Metsä- ja puualan liikevaihto kasvoi 10,8 % ja henkilöstökin 3,2 %. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 7 % kasvuun ja elämystuotannon liikevaihdon kasvu oli 6,3 %. Maltillisinta kasvu oli elintarviketuotannossa, jossa lisäys edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,3 %. ETLA:n ennusteen mukaan Kainuun kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto tulee kasvamaan seuraavina vuosina muuta maata hitaammin, mutta poikkeuksen muodostavat erityisesti rakentaminen ja kaivostoiminta. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2006 Kaivannaistoim inta M etalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -4,0 % -1,9 % 7,0 % 5,9 % 3,2 % 1,5 % 6,3 % 10,8 % 10,8 % 16,3 % 18,0 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % M uutosprosentti, vuosi 2006 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuva 5. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2006 verrattuna vuoteen 2005. 2.7 Aluebarometri 2006 Aluebarometri on sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa kunnille tehtävä internetkysely. Kyselyn suorittaa sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton tilauksesta Tilastokeskus. (Koko aluebarometri: www.intermin.fi => julkaisut => julkaisusarjat => kunnat => Aluebarometri1-2/2006) Kuntien yleiset kehitysnäkymät Suomessa ovat v. 2006 lopulla aikaisempaa paremmat. Samalla erot maakuntien välillä, mutta myös niiden sisällä ovat kaventuneet. Kuntien rahoitusongelmat ovat hellittäneet, eikä kuntien taloustilanne ole yhtä huono kuin muutamana edellisvuonna. Kehityksen taustalla on verotulokehityksen paraneminen. Tulot lisääntyvät koko maassa, mutta varsinkin maakuntien keskusseuduilla kasvu on nopeaa. Tämä ei

17 kuitenkaan ole poistanut velanoton tarvetta, jonka arvioidaan lisääntyvän edelleen koko maassa. Kuntien parantunut talouskehitys heijastuu peruspalvelujen järjestämiseen, jonka ongelmat näyttävät olevan pienentymässä. Luottamus kuntayhteistyöhön on aikaisempaa vähäisempää. Sen sijaan kuntaliitoksia suunnitellaan ympäri maata. Syksyn 2006 mittauksen perusteella puolet vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden kuluessa. Kajaanin seudulla arviot tulevaisuudesta ovat aikaisempaa varovaisemmat. Muualla maakunnassa toiveet paremmasta ovat lisääntyneet. Kajaanin seudun kuntien rahoitusasema on varsin hyvä, sen sijaan muualla maakunnassa kuntien taloustilanne pysyy kireänä. Verotulot lisääntyvät vuonna 2006 koko maakunnassa, vuonna 2007 lähinnä Kajaanin seudulla. Kajaanin seudun työllisyysnäkymät ovat valoisat. Kaikki vastaajat arvioivat työttömyyden laskevan. Vuonna 2007 tilanteen ei uskota muuttuvan huonommaksi. Peruspalvelujen järjestämisessä nähdään ongelmia. Erityisesti vanhusten hoidon ja terveyden hoidon edellytykset heikkenevät tulevaisuudessa. Kuva 6. Kainuun kuntien näkemykset tulevasta kehityksestä eri aluebarometri-kyselyissä. Aluebarometrin mukaan kuntien yhteistyö sujuu hyvin Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa arviot ovat nyt aikaisempaa varovaisemmat. Kainuussa korostetaan erityisesti suhteita elinkeinoelämään, mutta myös seutukunnallista yhteistyötä halutaan tiivistää. Vuoden 2007 alussa toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen kuntien yhdistymisiä ei näyttäisi toteutuvan Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa yli ¾ vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden aikana. Pääosa liitoksista näyttäisi kuitenkin toteutuvan vasta vuosikymmenen vaihteen jälkeen.

18 Kuva 7. Kainuun kuntien rahoitusnäkymät aluebarometri-kyselyn mukaan. 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2008 2011 3.1 Talousarvion perusteita 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea.

19 Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Siirtymäsäännös vuosille 2005 2008: Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovelletaan neljän (4) vuoden siirtymäsäännöstä siten, että vasta vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Siirtymäkautta varten maakunnalle siirtyvien toimintojen kustannuksista lasketaan kunnittain kolmen (3) vuoden toteutuneiden kustannusten keskiarvot ja näiden keskimääräisten kustannusten prosenttiosuudet kaikkien kuntien yhteenlasketuista keskimääräisistä kustannuksista (pois luettuna Vaalan kunta, joka ei kuulu hallintokokeilulain piiriin). Toteutuneet kustannukset lasketaan Tilastokeskuksen virallisen talous- ja toimintatilaston mukaisesti. Siirtymäkauden maksuosuudet lasketaan seuraavasti: Vuoden 2005 maksuosuudesta määräytyy 1/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 4/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2001, 2002 ja 2003) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2006 maksuosuudesta määräytyy 2/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 3/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2007 maksuosuudesta 3/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 2/5 kolmen (3) vuoden (2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2008 maksuosuudesta määräytyy 4/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 1/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2009 maksuosuus määräytyy täysin laskennalliseen verorahoitukseen perustuen. Siirtymäkaudella muodostuvaa kunnan maksuosuutta verrataan keskimääräisten kustannusosuuksien perusteella laskettuun maksuosuuteen ja jos kunnan siirtymäkaudelta muodostuva maksuosuuden muutos on jonakin vuonna suurempi kuin 50,00 euroa/asukas verrattuna keskimääräisellä kustannusosuudella laskettuun maksuosuuteen, leikataan kunnan maksuosuuden muutos vastaamaan korkeintaan 50,00 euroa/asukas - maksuosuutta. Näiden kuntien todellisen maksuosuuden ja leikatun maksuosuuden väliin jää alijäämää, jonka kattamiseen osallistuvat vastaavasti kaikki ne kunnat, joiden maksuosuus jää siirtymäsäännöksillä laskettuna pienemmäksi kuin keskimääräinen kustannusosuus olisi. Alijäämän kattamiseen osallistuvien kuntien maksuosuuksia korjataan suhteessa heille kertyneisiin ylijäämiin. Maksuosuuskorjausten jälkeen saadaan kuntien lopulliset maksuosuudet kunakin siirtymävuonna. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.

20 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten lakimuutosten tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien rahoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohjana olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on arvioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluohjelman 2008-2011 tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taustatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Yleinen valtionosuus on pienentynyt ja tulee edelleen pienentymään myös tulevina vuosina, mikäli väestön vähenemistä ei saada pysähtymään. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 KUNNALLISVERO 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 2,7 2,5 2,5 2,5 Koko m aa 3,1 2,6 4,2 5,7 7,4 5,6 5,6 4,4 KIINTEISTÖ VERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu (maakunnan osuus) 0,8-0,6 7,7 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Koko m aa 3,8 4,0 8,3 8,8 4,5 4,5 3,9 3,9 YHTEISÖVERO 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 6,6 6,9 3,9 2,5 Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat viime vuosina Kainuussa kehittyneet huomattavasti muuta maata hitaammin. Vuonna 2006 Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi nostivat kunnallisveroprosenttiaan siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,81 prosentista 19,02 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin yksi prosentti. Ensi vuonna kunnallisveron maksuunpanoon vaikuttaa mm. ansiotulovähennyksen korottaminen osana työn verotuksen keventämistä. Tämä vähentää kunnallisveron tuottoa osaltaan. Mahdolliset Kainuun kuntien tuloveroprosenttien korotukset vuodelle 2008 vaikuttavat maakunnan maksuosuuteen vuoden viipeellä. Vuonna 2007 tuloveroprosenttiaan korotti Ristijärvi 19,0 prosentista 19,25 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiaan korotti Kuhmo.

21 Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2-1,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 STM 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 8,0 8,0 8,0 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 13,4 7,0 7,0 7,0 TASAUS 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 3,0 2,5 2,5 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2008 yhteensä 16,4 milj. euroa eli 13,4 % vuodesta 2007. Valtionosuuksien kasvu johtuu lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 valtionosuuden määrään vaikuttavat valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen mukaan asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2008 kustannustenjaon tarkistus, vuoden 2005 kustannustenjaon vuonna 2008 maksettavaksi tarkoitetun maksuerän aikaistaminen vuodelle 2007, vuoden 2008 indeksitarkistus, eräät uudistukset (lisäykset ja vähennykset), asiakasmaksujen korotusten johdosta tehtävä vähennys valtionosuuksiin sekä hallitusohjelman mukaiset varsinaiset lisäykset valtionosuuksiin vuoden 2008 osalta. Lisäksi valtionosuusjärjestelmään vaikuttaa valtionosuusperusteiden laskeminen täysimääräisenä vuodesta 2008 lukien. Tämän seurauksena vuosien 2001-2007 leikattujen indeksien vaikutus lisätään valtionosuuden laskennallisiin perusteisiin, mutta samalla valtionosuusprosenttia alennetaan. Valtionosuusprosentti vuonna 2007 oli 33,88 ja vuonna 2008 se on 31,77. Verorahoituserien kehitys 2004-2008 Verorahoituserien kehitys 1 000 2004 2005 Muutos % 2006 Muutos % 2007 Muutos % 2008 Muutos Muutos % 2004-2008 Yleinen 6 047 5 883-164 -2,7 8 666 2 783 47,3 8 011-655 -7,6 7 995-16 -0,2 STM 68 800 75 121 6 321 9,2 81 073 5 952 7,9 87 389 6 316 7,8 102 355 14 966 17,1 33 555 Tasaus 25 404 23 505-1 899-7,5 25 807 2 302 9,8 26 850 1 043 4,0 28 291 1 441 5,4 Valtionosuudet 100 251 104 509 4 258 4,2 115 546 11 037 10,6 122 250 6 704 5,8 138 641 16 391 13,4 38 390 Tulovero 157 618 159 755 2 137 1,4 162 204 2 449 1,5 169 539 7 335 4,5 174 153 4 614 2,7 Kiinteistövero 10 322 10 259-63 -0,6 11 100 841 8,2 11 548 448 4,0 11 548 0 0,0 Yhteisövero 10 282 11 064 782 7,6 13 771 2 707 24,5 16 813 3 042 22,1 17 318 505 3,0 Verot 178 222 181 078 2 856 1,6 187 075 5 997 3,3 197 900 10 825 5,8 203 019 5 119 2,6 24 797 Rahoituspohjan kasvu 278 473 285 587 7 114 2,6 302 621 17 034 6,0 320 150 17 529 5,8 341 660 21 510 6,7 63 187 Kunnan rahoitusosuus 169 526 171 067 1 541 0,9 177 981 6 914 4,0 187 288 9 307 5,2 205 308 18 020 9,6 35 782 Rahoitus-% 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1

22 Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Kuntien rahoitusosuus vuodelle 2007 on 58,5 % kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Rahoitusprosenttia vuodelle 2008 korotetaan 60,1 prosenttiin. Korotus tarvitaan alijäämäkierteen katkaisemiseksi. Tämän hetkisten arvioiden mukaan maksuosuus on euroina n. 205,3 miljoonaa euroa (liitteet 1-5). Lopullinen kuntien euromääräinen rahoitusosuus varmistuu vuoden 2007 lopullisen verotuksen valmistuessa syksyllä 2008. Kuntien rahoitusosuus -% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toteutunut/esitys 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 Valt.os -korjaus -0,8 Koko laskennallinen verorahoituspohja kasvaa ensi vuodelle 21,5 milj. euroa eli 6,7 %. Tästä maakunnalle tuleva osuus on 18,0 milj. euroa. Vuosina 2005 2008 tulopohjan kumulatiivinen kasvu on yhteensä 63,2 miljoonaa euroa, josta maakunnan osuus on 35,8 milj. euroa eli 56,6 %. Rahoituspohjassa olevat valtionosuudet ovat kasvaneet samana aikana yhteensä 38,4 milj. euroa. Kainuu (pl. Vaala) 400,0 Laskennallinen verorahoitus (2004-2011) 350,0 300,0 2,6 % 6,0% 5,8 % 6,7 % 250,0 200,0 150,0 0,9 % 4,0 % 5,2 % 9,6 % 100,0 50,0 0,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Valtionosuudet Verotulot (t-1) Kuntien rahoitusosuus

23 Rahoituserät lajeittain ja kunnittain vuosina 2004 2008 Kunnallisvero (maksuunpano t-1 vuosi, korjattu keskim.veroprosentilla) Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% ennuste 2008 m-% Hyrynsalmi 4 917 386 4 908 910-0,2 4 962 513 1,1 5 106 082 2,9 5 245 041 2,7 Kajaani +V.joki 83 178 065 84 467 521 1,6 86 030 138 1,8 90 057 932 4,7 92 508 809 2,7 Kuhmo 18 078 396 18 197 639 0,7 18 424 784 1,2 19 076 473 3,5 19 595 629 2,7 Paltamo 6 724 436 6 932 598 3,1 6 961 390 0,4 7 253 964 4,2 7 451 377 2,7 Puolanka 5 470 921 5 556 323 1,6 5 505 781-0,9 5 627 311 2,2 5 780 455 2,7 Ristijärvi 2 542 049 2 563 218 0,8 2 631 586 2,7 2 666 774 1,3 2 739 349 2,7 Sotkamo 19 344 716 19 521 113 0,9 19 943 270 2,2 21 343 617 7,0 21 924 472 2,7 Suomussalmi 17 362 110 17 607 739 1,4 17 744 870 0,8 18 407 123 3,7 18 908 063 2,7 157 618 079 159 755 061 1,4 162 204 332 1,5 169 539 276 4,5 174 153 195 2,7 Kiinteistövero (korjattu keskim.veroprosenteilla) Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% ennuste 2008 m-% Hyrynsalmi 369 646 378 331 2,3 406 238 7,4 421 826 3,8 421 826 0,0 Kajaani +V.joki 4 802 756 4 705 329-2,0 5 139 895 9,2 5 366 303 4,4 5 366 303 0,0 Kuhmo 1 135 629 1 112 982-2,0 1 200 597 7,9 1 252 494 4,3 1 252 494 0,0 Paltamo 589 413 602 749 2,3 634 366 5,2 648 029 2,2 648 029 0,0 Puolanka 381 626 394 454 3,4 431 089 9,3 455 357 5,6 455 357 0,0 Ristijärvi 357 881 360 672 0,8 366 940 1,7 378 494 3,1 378 494 0,0 Sotkamo 1 341 302 1 394 742 4,0 1 525 934 9,4 1 601 803 5,0 1 601 803 0,0 Suomussalmi 1 344 152 1 310 184-2,5 1 395 276 6,5 1 423 661 2,0 1 423 661 0,0 10 322 405 10 259 444-0,6 11 100 336 8,2 11 547 968 4,0 11 547 968 0,0 Yhteisövero Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% ennuste 2008 m-% Hyrynsalmi 304 305 390 495 28,3 602 928 54,4 763 386 26,6 786 288 3,0 Kajaani +V.joki 5 571 003 5 054 007-9,3 5 061 248 0,1 5 872 784 16,0 6 048 968 3,0 Kuhmo 1 137 287 1 519 874 33,6 2 218 569 46,0 2 680 494 20,8 2 760 909 3,0 Paltamo 345 327 417 887 21,0 565 976 35,4 768 842 35,8 791 907 3,0 Puolanka 502 457 707 715 40,9 1 004 641 42,0 1 289 957 28,4 1 328 656 3,0 Ristijärvi 169 022 270 428 60,0 391 087 44,6 458 697 17,3 472 458 3,0 Sotkamo 1 038 611 1 398 939 34,7 1 997 132 42,8 2 521 594 26,3 2 597 242 3,0 Suomussalmi 1 213 451 1 304 206 7,5 1 928 997 47,9 2 457 340 27,4 2 531 060 3,0 10 281 463 11 063 551 7,6 13 770 578 24,5 16 813 094 22,1 17 317 487 3,0 Yleinen valtionosuus Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% enn.tieto 2008 m-% Hyrynsalmi 522 000 502 325-3,8 626 830 24,8 622 557-0,7 616 392-1,0 Kajaani +V.joki 1 001 000 974 566-2,6 2 245 803 130,4 1 890 579-15,8 1 796 734-5,0 Kuhmo 1 705 000 1 662 426-2,5 2 207 715 32,8 2 163 669-2,0 2 152 588-0,5 Paltamo 85 000 83 514-1,7 190 164 127,7 174 993-8,0 163 947-6,3 Puolanka 670 000 654 008-2,4 865 814 32,4 737 100-14,9 887 035 20,3 Ristijärvi 177 000 171 551-3,1 158 888-7,4 161 883 1,9 164 278 1,5 Sotkamo 217 000 212 050-2,3 331 542 56,4 262 320-20,9 216 425-17,5 Suomussalmi 1 670 000 1 622 703-2,8 2 038 756 25,6 1 998 028-2,0 1 998 028 0,0 6 047 000 5 883 143-2,7 8 665 512 47,3 8 011 129-7,6 7 995 427-0,2