KAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA, VÄLIRAPORTTI 1/2007

Transkriptio

1 Erillinen liite nro. 3 / MH II KAINUUN MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTA, VÄLIRAPORTTI 1/2007 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö

2 2

3 Sisällys: 1. Johdanto Maakuntaohjelman seuranta Väliraportin laadintaprosessi Kainuun kehitys tietyissä teemoissa Väestö Työllisyys ja työttömyys Toimialojen kehitys Avainklusterit, suhdannetiedot 1-6/ Aluebarometri 1-2/ Johdanto Aluekehittämislain perusteella maakuntien liitot (Kainuussa Kainuun maakunta kuntayhtymä alkaen) toimivat aluekehittämisviranomaisina. Niiden tehtävänä on yleinen aluepoliittinen suunnittelu, aluekehittämisohjelmien valmistelu, hyväksyminen ja toteutumisen seuranta sekä aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittaminen. Maakunnalla on käytettävissään kolme lakisääteistä suunnitteluvälinettä: maakuntasuunnitelma, alueellinen kehittämisohjelma ja maakuntakaava. Nykyinen Kainuun maakuntaohjelma on hyväksytty Kainuun maakuntavaltuustossa Maakuntaohjelman seuranta Kainuun maakuntaohjelmassa todetaan, että Kainuun maakunnallinen ennakointi- ja seurantaryhmä seuraa maakuntaohjelman toteutumista. Kehityksestä raportoidaan sovittujen teemojen mukaisesti kaksi kertaa vuodessa maakuntavaltuustolle. Laaja seurantaraportti valmistellaan tiedoksi vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Vuodenvaihteen jälkeen toimitetaan viimeisimmät tiedot sisältävä väliraportti, jossa tuodaan esille keskeiset ja laajan raportin ilmestymisen jälkeen päivittyneet, Kainuun maakunnan viimeaikaista kehitystä kuvaavat tiedot. Tuoreimmat seurantatiedot löytyvät teemoittain myös Kainuun maakuntaportaalista ( > tilastoja). 3. Väliraportin laadintaprosessi Raporttiin on kirjoitettu tiivis kuvaus edelliseen, Kainuun maakuntavaltuustolle esitettyyn seurantaraporttiin pohjautuen keskeisistä uusista havainnoista. Osa indikaattoreista ei ole päivittynyt tämän raportin laatimiseen mennessä. Tämän raportin kokoamisesta on vastannut Kainuun maakunta kuntayhtymän suunnittelu- ja kehittämisyksikkö. Raportti on toimitettu tiedoksi Kainuun maakuntahallitukselle kokoukseen. 4. Kainuun kehitys tietyissä teemoissa Seuraaville sivuille on kerätty tiedot muutamista maakuntaohjelman eri teemojen indikaattoreista. Tiedot on esitetty pääosin v alkavina sarjoina. Kuvissa on esitetty viimeisin saatavilla oleva tilastotieto, maakuntaohjelman tavoite ja, jos mahdollista, vertailuarvona suhde valtakunnalliseen kehitykseen. Tietoja on täydennetty lisäksi Suomen kuntaliiton ja sisäasiainministeriön aluebarometrin Kainuuta koskevilla tiedoilla sekä Suomen Yrittäjät ry:n ja Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometrin toimialakohtaisilla suhdannenäkymätiedoilla. 3

4 4.1. Väestö TAVOITE Väestö Kainuun v lopun väestömäärä oli reilusti ennakoitua alhaisempi Tilastokeskuksen joulukuussa 2006 tekemän arvion mukaan. Väestö pienenisi sen mukaan 963:lla hengellä (-1,1 %)! Koko maakunnan kannalta ongelmallista olisi edelleen Kajaanin väkimäärä lasku 110:lla (-0,3 %), kun tavoitteena on ollut maakuntakeskuksen asukasmäärän pitäminen vakaana. Suurin suhteellinen menettäjä olisi Vaala, jonka väestö vähenee ennakkotiedon mukaan 115:llä (-3,1 %). Maakunnan ainoana kuntana Sotkamon väestö lisääntyisi ennakkotiedon mukaan 13:lla (0,1 %). Kainuun keskussairaalassa syntyi v lasta. Syntyneitä oli v , eli syntyneitä oli 26 vähemmän Työllisyys ja työttömyys (Lähde tässä osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa 11/2006, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, koko tiedote: => Viime aikojen hyvä työllisyyskehitys jatkui Kainuussa edelleen marraskuussa Kainuun työttömyys on kutistunut yli 900 henkilöä vuoden takaisesta. Talven tullessa Kainuun työmarkkinoille aiemmin tavanomainen kausivaihtelu ei vielä kääntänyt työttömyyttä juurikaan kasvuun, vaan työttömyys pysyi myös marraskuussa kuta kuinkin syys- ja lokakuun tasolla. Työttömyys on nyt kutistunut yhä selvemmin vuoden takaisesta. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut marraskuun lopussa kaikkiaan työtöntä työnhakijaa, joka on tosin 34 enemmän kuin lokakuussa, mutta kuitenkin peräti 916 vähemmän kuin vuosi sitten. Vuositasolla työttömyys onkin vähentynyt Kainuussa jopa ripeämmin kuin koko maassa keskimäärin. Erityisesti nuorisotyöttömyys on vähentynyt ilahduttavasti lähes neljänneksen vuoden takaisesta. Samoin Kainuun työttömyyttä leimaava vaikea rakenteellinen työttömyys on myös alkanut viime aikoina kohentua. Vuoden lopulla työttömyyden ennakoidaan kuitenkin kausivaihtelusta johtuen jälleen kasvavan, mutta kasvu jäänee kuitenkin edellisiä vuosia selvästi vähäisemmäksi. 4

5 Vuoden takaisesta paras kehitys on Hyrynsalmella ja Suomussalmella Marraskuussa työttömyys väheni Hyrynsalmella, Kajaanissa ja Ristijärvellä. Vuolijoella tilanne ei muuttunut, mutta muissa Kainuun kunnissa työttömyys kasvoi. Kainuun eri kunnissa työttömyyden kehitys on ajoittain aikalailla erilaista. Kun marraskuussa Hyrynsalmella työttömyys väheni lähes 10 %, niin samanaikaisesti Paltamossa työttömyys kasvoi lähes saman verran. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Paltamoa lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Suhteellisesti eniten työttömyys väheni vuoden takaisesta tilanteesta Hyrynsalmella (-28 %) ja Suomussalmella (-21 %). Myös Kuhmossa kehitys vuoden takaisesta on hyvä (-17 %). Työttömyysasteella mitaten vaikein tilanne on nyt Puolangalla (18,8 %) ja Vaalassa (18,2 %). Vaala on viime aikoina noussut Kainuun vaikeimpien työttömyyskuntien joukkoon. Paras tilanne on edelleen Sotkamossa (12,3 %) ja Kajaanissa (13,4 %). 5

6 4.3. Toimialojen kehitys Kainuun kaikkien toimialojen suhdannekehitys v. 1/2000-6/2006 Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihto- ja henkilöstön kehityksestä saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus: nyt saatavilla on jo vuoden 2006 kesä-heinäkuun tilanne, kun esim. työssäkäyntitilaston kautta on käytettävissä vasta v lopun tilanne. Tilastokeskuksen suhdannetietojen mukaan 2000-luvun alussa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Kainuussa muuta maata hitaammin. V. 2003: sta lähtien liikevaihto on kasvanut samalla nopeudella 6

7 muun maan kanssa. Tuoreimman tiedon mukaan viimeisen vuoden aikana (06/ /2006) Kainuussa kaikkien toimialojen yhteen laskettu liikevaihdon kasvu oli suhdannetietojen mukaan nopeaa, 15 % kuten myös koko maassa keskimäärin. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/2000-6/2006 Suhdannetietojen mukaan Kainuun toimialoista on kasvanut jaksolla 6/2005-6/2006 teollisuuden liikevaihto, lähes 22%. Sen liikevaihto laski toukokuussa 2005, mutta nousi ripeästi loppuvuodesta ja vuoden 2006 alkupuolella. Rakentamisen kasvuvauhti on palautunut lähes aiempien vuosien tasolla v hitaamman kasvun jälkeen. Kauppa on kehittynyt koko talouden kasvua hitaammin. Kaikki yht. Teollisuus RakentamineKauppa Palvelut 2005 Kesäkuu 110,06 88,85 137,49 112,59 134,28 Heinäkuu 110,7 89,69 137,35 112,9 135,08 Elokuu 111,86 91,46 137,97 113,19 135,79 Syyskuu 113,43 93,97 138,31 113,46 136,41 Lokakuu 115,03 96,51 138,53 113, Marraskuu 116,37 98,51 139,85 114,01 137,48 Joulukuu 117,44 100,02 141,78 114, Tammikuu 118,38 101,21 143,32 114,69 138,57 Helmikuu 119,28 102,25 144,34 115,1 139,23 Maaliskuu 120,32 103,54 145,59 115,55 140,03 Huhtikuu 121,66 105,4 148,02 116,05 141,12 Toukokuu 123,25 107,81 150,81 116,54 142,29 Kesäkuu 125,03 110,69 152,62 117,03 143,55 muutos % 14,97 21,84 15,13 4,44 9,27 Lähde: Tilastokeskus 7

8 Päätoimialat yhteensä Päätoimialojen työllisten määrän arvioimiseksi tehtiin laskelma, jossa tuoreimmat, v todelliset työssäkäyntitilaston työpaikkamäärät muunnettiin vuotta 2005 koskevaksi arvioksi suhdannetietojen kausitasoitetun muutoksen avulla. Yhteenlaskettu työpaikkakehitys näyttäisi menevän arvion mukaan lähes täsmälleen maakuntaohjelma tavoitteen mukaisesti. Teollisuus Suhdannetietojen pohjalta arvioitu teollisuustyöpaikkojen määrä tulisi nousemaan v reilusti. Kasvua olisi yli 700 työpaikan verran. Tätä havaintoa tukee teollisten toimialojen vankka kasvu erityisesti v lopussa. Rakennustoiminnassa ja kaupassa työpaikkojen määrä on kohtuullisen lähellä maakuntaohjelman tavoitetta. Muille päätoimialoille ei suhdannetietoja ole saatavana. Maakuntaohjelman tavoitteet työpaikoista päätoimialoilla ja toteuma v työssäkäyntitilaston mukaan sekä muutaman toimialan arvio työpaikoista v suhdannetietojen pohjalta laskettuna seuraavassa taulukossa. 8

9 A-B Alkutuotanto (TAVOITE) Alkutuotanto Kainuu C-E Teollisuus (TAVOITE) Teollisuus Kainuu F Rakennustoiminta (TAVOITE) Rakennustoiminta Kainuu G Kauppa (TAVOITE) Kauppa Kainuu H Maj.- ja ravitsemistoim.(tavoite) Maj.- ja ravitsemistoiminta Kainuu I Liikenne (TAVOITE) Liikenne Kainuu J-K Muut yksit. palvelut (TAVOITE) Yksityiset palvelut Kainuu L-Q Yht.kunnall.palv. ja järj. (TAVOITE) Yhtteiskunnall.palv, ja järj. Kainuu Yhteensä (TAVOITE) Yhteensä Kainuu

10 4.4. Avainklusterit, suhdannetiedot 1-6/2006 Yleistä Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä voimakkainta kasvua piti metalliala, jonka liikevaihto lisääntyi vuoden 2006 alkupuoliskolla 32 prosenttia. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 16 prosentin ja metsä- ja puualan liikevaihto 14,5 prosentin kasvuun. ICT- ja elektroniikkatoimialan liikevaihdon kasvu oli ko. aikana 10,6 prosenttia, elämystuotannon ollessa 7,5 prosenttia. Maltillisinta kasvu oli elintarviketuotannossa, jossa lisäys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli 5,7 prosenttia. Henkilöstömäärän kasvu oli merkittävää ainoastaan ICT- ja elektroniikka-alalla, jossa lisäystä kuluvan vuoden alkupuolella kertyi 6 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Metsä- ja puutoimialalla henkilöstömäärä lisääntyi vain hieman vertailuajankohdastaan, 0,3 prosenttia. Muilla toimialoilla henkilöstömäärä laski. Eniten vähentyi metallialan henkilöstö, 7,2 prosenttia. Elintarviketuotannossa henkilöstö väheni 2,7 prosenttia ja elämystuotannossa 2,6 prosenttia. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa tammi-kesäkuu 2006 Kaivannaistoiminta 16,0 % Metalli -7,2 % 32,0 % Elintarviketuotanto -2,7 % 5,7 % Metsä ja puu 0,3 % 14,5 % Elämystuotanto -2,6 % 7,5 % ICT ja elektroniikka 6,0 % 10,6 % -15 % -10 % -5 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Muutosprosentti, tammi-kesäkuu 2006 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu ICT, Elektroniikka ICT- ja elektroniikkaryhmän henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien Indeksi 2000= / / / / / / / / / /2006 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Vuoden 2006 alusta ICT- ja elektroniikkasektorin liikevaihdon kehitys on ollut pirteää. Vuoden ensimmäisen neljänneksen 8,3 prosentin kasvu kiihtyi kesäkuukausina 12,8 prosenttiin. 10

11 Maakuntaohjelman tavoitteena ollut liikevaihdon 10 % kasvu ICT:ssä ja 15 % elektroniikassa lähes saavutettiin. Vuonna 2005 henkilöstömäärä kasvoi lukuun ottamatta ensimmäistä vuosineljännestä, jolloin laskua kehkeytyi 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajan-jaksosta. Seuranneina kahtena vuosineljänneksenä kasvu pysytteli hieman yli 3 prosentissa, mutta voimistui vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana 7,4 prosenttiin. Sama kehitys näyttää jatkuneen vuoden 2006 alusta kasvun ollessa ensimmäisellä vuosineljänneksellä 6,5 prosenttia ja toisella 5,5 prosenttia. Maakuntaohjelman tavoitteena ollut työpaikkojen 2 % kasvu ICT:ssä ja 5 % elektroniikassa jopa ylitettiin alkuvuodesta Maakuntaohjelmassa arvioitiin, että käänne toimialojen työllisyydessä tapahtuisi v Kasvu käynnistyi kuitenkin jo v ja toteuman arvio v lopussa on noin 2470 työpaikkaa. ICT, elektroniikka ja metalli Pk-yritysbarometrin mukaan Kainuulaiset ICT-alan yritykset näkevät toimialan tulevankin kehityksen positiivisena. 11

12 Metalli 140 Metallialan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000= / / / / / / / / / /2006 Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Metallialan liikevaihdon vahva kasvukehitys jatkui myös vuoden 2006 alkupuoliskolla. Ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvu ylsi viime vuoden lopun tasolle, ollen 43,1 prosenttia vuodentakaista vertailuajankohtaansa suurempi. Toisella vuosineljänneksellä kasvu tasoittui 22,3 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena ollut liikevaihdon 15 % kasvu metallissa ylitettiin reilusti. Metallialan henkilöstömäärä kääntyi vuoden 2006 alusta laskuun. Ensimmäisellä neljänneksellä laskua oli 3,6 prosenttia ja toisella jo 10,7 prosenttia. Maakuntaohjelman tavoitteena ollut työpaikkojen 5 % kasvu. Toimialan suhdannenäkymät ovat parantuneet v edelleen vuodesta

13 Elämystuotanto 130 Elämystuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000= / / / / / / / / / /2006 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elämystuotannon liikevaihdon kehitys on ollut maltillista. Vuoden 2006 alkupuolella elämystuotannon liikevaihdon kehityksessä tapahtui muutos. Ensimmäisen neljänneksen reilun 4 prosentin kasvu kiihtyi toisella vuosineljänneksellä 11,3 prosenttiin. Maakuntaohjelman tavoitteena on toimialalla liikevaihdon 5 % kasvu. Elämystuotannon henkilöstömäärä laski vuoden 2005 loppupuolella alle prosentin. Vuoden 2006 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana elämystuotannon henkilöstömäärä kasvoi hieman, mutta kääntyi huhtikesäkuussa selvään 5,7 prosentin laskuun. Maakuntaohjelman tavoitteena olevaa työpaikkojen 3 % kasvu toivottavasti saavutetaan jatkossa liikevaihdon rajun kasvun myötä. Elämystuotannon työpaikkamäärä on jäänyt pahasti jälkeen maakuntaohjelmassa asetetusta tavoitteesta. Osaselityksenä on matkailun työpaikkojen syntyminen liikeelämän palveluihin esim. vuokratyövoimana. Nämä työpaikat eivät näy tilastoissa elämystuotannon työpaikkoina. Elämystuotanto Matkailuyritysten odotukset tulevaisuuden suhteen ovat edelleen positiiviset. 13

14 Metsä ja puu Metsä- ja puualan henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien 120 Indeksi 2000= / / / / / / / / / /2006 Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä metsä- ja puu-toimialaryhmän liikevaihto oli vakaassa 5,2 prosentin kasvussa. Saman vuoden toisen neljänneksen kovassa kasvussa (25,9 prosenttia) näkyy vielä viime vuodelle ajoittuneen paperialan työtaistelun vaikutus. Maakuntaohjelman tavoitteena on liikevaihdon kasvu 2 %:lla vuodessa koko jakson ajan metsäsektorilla. Vuoden 2005 aikana liikevaihto kuitenkin laski 5,4 %. Loppuvuoden nopea liikevaihdon kasvu kuitenkin ennakoi kokonaisuutena valoisampaa vuotta Vuoden 2006 alussa oli toimialaryhmän henkilöstömäärässä hienoista laskua. Kuluvan vuoden tammimaaliskuussa henkilöstömäärä laski 1,6 prosenttia, mutta kääntyi tämän jälkeen 2,4 prosentin kasvuun. Maakuntaohjelman arvio toimialan työpaikkojen vähenevän 2 %:lla koko jakson aikana metsäsektorilla. Toteuma on ollut arvioitua parempi. Metsä- ja puu -toimialaryhmän työllisten määrä Kainuussa ja 14

15 maakuntaohjelman tavoitteet ovat alla olevassa kaaviossa. V koskeva luku on työssäkäyntitilaston lopullinen luku ja v koskeva luku (2455) on suhdannetietojen pohjalta laadittu arvio Metsä ja puu Metsä- ja puu -toimialaryhmän yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat parantuneet työselkkausvuodesta Metsä- ja puu -toimialaryhmän yritysten yleiset suhdannenäkymät Kainuussa. 15

16 Elintarviketeollisuus Indeksi 2000=100 Elintarviketuotannon henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit Kainuussa vuodesta 1997 lähtien / / / / / / / / / /2006 Liikevaihto Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Henkilöstömäärä Elintarvikealaa koskevat suhdannetiedot on saatavilla vain elintarviketeollisuuden osalta. Alkutuotannon kehityksestä ei tietoja ole saatavilla, koska tuottajat kuuluvat arvonlisäjärjestelmässä vuosi-ilmoittajien piiriin, jotka eivät näy käytetyssä aineistossa. Elintarviketuotannon liikevaihdon trendi on ollut pitkään laskeva. Vuoden 2006 alusta kasvuluvut vaihtelivat edelleen voimakkaasti neljänneksittäin. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto lisääntyi peräti 40,8 prosenttia, kun taas toisella supistui 16,2 prosenttia. Vuoden alkupuoliskolla kasvua oli yhteensä 5,7 prosenttia. Maakuntaohjelmassa tavoitteena on liikevaihdon kääntäminen nousuun, mikä näyttääkin toteutuneen. Elintarviketuotannon henkilöstömäärän väheneminen on hidastunut vuoden 2005 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Henkilöstömäärän lasku hiipui vuoden 2006 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana vajaaseen prosenttiin, mutta nopeutui hieman toisella neljänneksellä, ollen 4,4 prosenttia viimevuotista vertailuajankohtaansa pienempi. Henkilöstön kehitys on ollut ennakoidun laskevan trendin mukaista. Kivi Kaivannaistoiminta, liikevaihdon tiedot, Kainuu(tol 14,267) Indeksi 2000= / / / / / / / / / / / /2006 Alkuperäinen Kausitasoitettu Trendi Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 16

17 Vuoden 2006 kolmena ensimmäisenä kuukautena kaivannaistoiminnan liikevaihdon kasvu jäi maltilliseen 3,5 prosenttiin, mutta pyrähti voimakkaaseen 30,3 prosentin kasvuun toisella vuosineljänneksellä. Kaivannaistoiminnan liikevaihto on maakuntaohjelman mukaisella vahvalla ja jatkuvalla kasvu-uralla. (Lisätieto: Yllä olevassa kuvassa näkyy myös kaikkien aiemmin esitettyjen suhdannekuvien taustalla olevassa alkuperäisessä aineistossa olevaa vaihtelua, jota trendikäyrä tasaa. Tietojen esittämisessä käytetään trendikuviota, koska se näyttää selvimmin kehityksen suunnan. Trendikuvioiden tarkastelussa on kuitenkin muistettava, että erityisesti trendikuvaajan loppuosa saattaa revisoitua eli tarkistua tulevaisuudessa tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Viimeisimmän kuukauden korkea tai vastaavasti alhainen havainto ohjaa trendikuvaajan loppupään suuntaa voimakkaasti. Aikasarjan pidentyessä trendikuvaaja pyrkii jatkuvasti tasoittumaan.) 5. Aluebarometri 1-2/2006 Aluebarometri on sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa kunnille tehtävä internetkysely. Kyselyn suorittaa sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton tilauksesta Tilastokeskus. (Koko aluebarometri : => julkaisut => julkaisusarjat => kunnat => Aluebarometri1-2/2006) Kuntien yleiset kehitysnäkymät Suomessa ovat v lopulla aikaisempaa paremmat. Samalla erot maakuntien välillä, mutta myös niiden sisällä ovat kaventuneet. Kuntien rahoitusongelmat ovat hellittäneet, eikä kuntien taloustilanne ole yhtä huono kuin muutamana edellisvuonna. Kehityksen taustalla on verotulokehityksen paraneminen. Tulot lisääntyvät koko maassa, mutta varsinkin maakuntien keskusseuduilla kasvu on nopeaa. Tämä ei kuitenkaan ole poistanut velanoton tarvetta, jonka arvioidaan lisääntyvän edelleen koko maassa. Kuntien parantunut talouskehitys heijastuu peruspalvelujen järjestämiseen, jonka ongelmat näyttävät olevan pienentymässä. Luottamus kuntayhteistyöhön on aikaisempaa vähäisempää. Sen sijaan kuntaliitoksia suunnitellaan ympäri maata. Syksyn 2006 mittauksen perusteella puolet vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden kuluessa. Kajaanin seudulla arviot tulevaisuudesta ovat aikaisempaa varovaisemmat. Muualla maakunnassa toiveet paremmasta ovat lisääntyneet. Kajaanin seudun kuntien rahoitusasema on varsin hyvä, sen sijaan muualla maakunnassa kuntien taloustilanne pysyy kireänä. Verotulot lisääntyvät vuonna 2006 koko maakunnassa, vuonna 2007 lähinnä Kajaanin seudulla. Kajaanin seudun työllisyysnäkymät ovat valoisat. Kaikki vastaajat arvioivat työttömyyden laskevan. Vuonna 2007 tilanteen ei uskota muuttuvan huonommaksi. Peruspalvelujen järjestämisessä nähdään ongelmia. Erityisesti vanhusten hoidon ja terveyden hoidon edellytykset heikkenevät tulevaisuudessa. 17

18 Kuntien yhteistyö sujuu hyvin Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa arviot ovat nyt aikaisempaa varovaisemmat. Kainuussa korostetaan erityisesti suhteita elinkeinoelämään, mutta myös seutukunnallista yhteistyötä halutaan tiivistää. Vuoden 2007 alussa toteutuneen kuntaliitoksen jälkeen kuntien yhdistymisiä ei näyttäisi toteutuvan Kajaanin seudulla. Muualla maakunnassa yli ¾ vastaajista arvioi oman kunnan tekevän yhdistymispäätöksen kymmenen vuoden aikana. Pääosa liitoksista näyttäisi kuitenkin toteutuvan vasta vuosikymmenen vaihteen jälkeen. 18