Matkailu keskittyy keskuksiin - mikä on luonnon rooli ja paikan luonne? Seija Tuulentie Tutkija, dos., Metla, Rovaniemi seija.tuulentie@metla.fi http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/ Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014
Matkailun ja virkistyskäytön merkitys maaseudun maisemassa ja elinkeinoelämässä - hanke (2007-2013) Maisemat ja luontoaktiviteetit ovat tärkeitä matkailijoille; tuulivoimaa, kaivoksia ja matkailua on vaikea sovittaa yhteen. Väljyys ja luonnonläheisyys tarpeen matkailuympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa. Matkailijamäärien lisäys voi korvata maisemavaikutusten huomioonottamisestaaiheutuvat metsätalouden tulonmenetykset. Paikallinen osallisuuson matkailusuunnittelussa tärkeää. Matkailun strategisen kehittämisen keskittyminen suuriin matkailukeskuksiinon ongelma hajanaisempien matkailualueiden ja syrjäisten kylien osalta. Sosiaalisen ja ekologisen paikkatiedon yhdistelmällä pystytään perustelemaan hyvin, millaisilla luontoalueilla matkailurakentamista on kestävää lisätä. Ilmastonmuutos on matkailutoimijoille kaukainen, mutta tärkeä asia.
Suomen matkailun strategiset painopistealueet vuoteen 2020 Matkailukeskusten kehittäminen Kriittinen massa, lumipalloefekti, tulo- ja työllisyysvaikutukset, työntekijöiden elinolot Teemapohjaisten tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Luonto-, ohjelmapalvelu- ja majoituksen pk-yritysten sekä muiden matkailuyritysten ja matkailukeskusten verkostoituminen Strategiassa kulttuurimatkailu on määritelty, luontomatkailua ei.
Luontomatkailun määrittelyä Luonto ja kulttuuri ovat maamme matkailun keskeisimpiä vahvuuksia ja voimavaroja. Tästä syystä niiden säilyttäminen ja kestävän hyödyntämisen turvaaminen on tärkeää. Merkittävä osa, noin neljännes, Suomen matkailusta on luontomatkailua. Erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristoalueilla luonnolla on keskeinen merkitys matkailussa. (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020). Luontomatkailu voidaan määritellä väljästi matkailuksi, jossa luontoympäristö toimii ensisijaisena matkailun vetovoimatekijänä. Luonto voidaan nähdä joko kulissina toiminnalle tai itseisarvoisena nautinnon kohteena ja kaikkena siltä väliltä.
Matkailun alueellisuus Matkailu on alueellisesti merkittävä elinkeino Suomessa Matkailuelinkeinon merkitys korostuu paikallisesti erityisesti syrjäisillä alueilla sijaitsevien matkailukeskusten yhteydessä. Pääosa matkailukeskuksista sijaitsee taajamien ja kasvukeskusten ulkopuolella. Matkailustrategian myönteisten vaikutusten oletetaan korostuvan erityisesti harvaan asutuilla alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa ja kasvukyvyn omaavissa matkailukeskuksissa Lapissa ja Pohjois- Pohjanmaalla.
The relative signifigance of restaurant and accommodation business in finnish counties 2003 Pohjanmaa Satakunta Etelä-P ohjanmaa Keski-P ohjanmaa Varsinais-Suomi Finnish average 1,6 % Pirkanmaa Kymenlaakso P ohjois-p ohjanmaa P ohjois-karjala Kanta-Häme P äijät-häme Finland Itä-Uusimaa Finnish average 4,2 % Uusimaa Keski-Suomi P ohjois-savo Etelä-Karjala Kainuu Ahvenanmaa Etelä-Savo Lappi 0 2 4 6 8 10 Percent (%) % of total employment % of total turnover 26.3.2014 6 Source: Statistics Finland
Mikä on matkailukeskus? Paikallistason alueyksikkö; toiminnallinen keskus, jossa matkailu on päätoiminto. Rakentuu vetovoimaisten kohteiden ja palveluiden varaan. Suppeimmillaan vain yksi matkailuyritys, esimerkiksi nähtävyyden äärelle perustettu majoitusliike ravitsemispalveluinee.n Laajimmillaan lukemattomia attraktioita ja palveluita käsittävä keskittymä. Esim. Ruka, Levi, Koli, Vuokatti, Hiekkasärkät, Helsinki (Suomen matkailustrategia vuoteen 2020)
Matkailukeskukset muuttavat maaseutua Matkailukeskukset ovat osa maaseudun muutosta: Monet matkailukeskukset ovat syntyneet olemassa olevien kylien tuntumaan ja muodostavat nyt kolmen elementin kaupunkimaisen keskuksen, maaseutukylän ja erämaisen luonnon yhdistelmän. Kaavoituksessa ei ole aina riittävästi tunnistettu matkailukeskusten erityisyyttä ja epätyypillisyyttä. Matkailukeskusten kasvu liittyy kiinteästi luontoon perustuvan matkailun kansainvälistymiseen Esimerkiksi Lapissa ulkomaisten matkailijoiden osuus on kasvanut 1990-luvun alun noin 30 prosentista noin 40 prosenttiin (Lapin liitto 2011). Myös ulkomaalaisten omatoimimatkailijoiden määrä on kasvanut. Muutos myös moninaistaa ja elävöittää maaseutua Matkailukeskuskylät ovat muita kyliä elinvoimaisempia.
180,00 160,00 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 Kittilä Sirkka Köngäs Kolari Ylläsjärvi Äkäslompolo Seutukunta 40,00 20,00 0,00 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Matkailukeskuskylien väkimäärä on kasvanut samaan aikaan kun muualla ympäristössä väki on vähentynyt. Kuvio esittää muutoksen Kittilän ja Kolarin väestömäärässä vuodesta 1985 vuoteen 2003. 26.3.2014 9
Pallaksen kehittäminen esimerkkinä matkailukeskusajattelun haasteista Paljon sovellettu matkailukeskuksen elinkaarimalli edellyttää matkailijamäärien ja palvelujen kasvua Kansallispuistojen rooli keskeinen luontomatkailussa mitä vaatii matkailukehittämiseltä? Pallas-Yllästunturin kansallispuisto suosituin; panostettu paljon luontomatkailun kehittämiseen; lukuisia opinnäytteitä, tutkimuksia sekä luontomatkailusuunnitelma ja opas matkailuyrittäjille 1970-luvulla kunnat vastustivat Pallas-Ounastunturin kansallispuiston laajentamista ja mm. Eljas Pohtila ja Olli Saastamoinen kirjoittivat Suomen Luonnossa otsikolla Matkailu yrittää vallata Pallastunturin Runsaasti matkailuyrittäjiä ympäristössä Hotelli Pallas oli alueella ennen kansallispuistoa
Teollisuuskomitea 1967 Kittilän kunnan yleiskaavaehdotus 1974 Maakuntakaava 1999 Kehittämissuunnitelma, Muonion kunta 2004 Pääasiallinen ehdotus Perustelut Mitä tapahtui? Tarvitaan toinen hiihtohissi, kahvila hissin Yksi parhaita paikkoja Vanha tuntumaan ja keskitason majoitusta. laskettelulle Suomessa ja hiihtohissi pois, Tontteja retkeilymajatyyppiselle hyvä pohja dynaamiselle uusi tilalle majoitukselle pitää varata kansallispuiston matkailukeskukselle. 1969. Kahvila. ulkopuolelle. Majoitusta Pallaksen matkailukeskuksen pitää tarjota eri tasoista ja hintaista majoitusta: nykyisen hotellin laajennus, uuden hotellin rakentaminen, loma-asuntojen rakentaminen, asuntovaunu- ja leirintalue; kaikkiaan 1180 vuodepaikkaa nykyisen 130 tilalle. Ei toimenpiteitä. Hotellin laajennus ja korjaaminen. Lakiluonnos 2008 Pallaksen hotellin korjaus ja laajennus; enintään 500 vuodepaikkaa. Laki 2010 (489/2010) Hotellin korjaus ja laajennus; asuntovaunualueen poisto, enintään 320 vuodetta. Luontokeskuksen laajennus. Pallaksesta pitää kehittää kansallisesti merkittävä matkailukeskus ympärivuotisen matkailun ja paikallisen virkistyskäytön kehittämiseksi. Eksoottinen Pallas keskittyy murtomaahiihtoon, lisänä hieman laskettelua. Hotelli pitää korjata ja laajentaa taloudellisesti kannattavan ympärivuotisen matkailun kehittämiseksi. Kuten edellä. Nykyinen tila ei tyydytä. Kävijämäärä lisääntyy, mutta suurempi laajennus lisäisi liikaa. lähikyliin. Asuntovaunualue perustettiin. - Vaatimus muutoksesta kansallispuistolakiin. Kiivas julkinen keskustelu. Pelasta Pallas liike. Kunta on alkoi laatia asemakaavaa 2013.
PallasYllästunturin kansallispuistolakimuutoksen ympäristöarviointi 2009 Kyselytutkimuksen tuloksia: Pallastunturin rakennetun alueen nykytila vaatii kohentamista. Pallaksen omaleimaisuus matkailukohteena on säilytettävä, nykyistä selvästi laajempi hotellitoiminta on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Alueen matkailupotentiaalin hyödyntäminen ei edellytä suuren hotellin rakentamista kansallispuiston alueelle seudullisen yhteistyön kehittäminen ensisijaista, ei ole mahdollista säätää kansallispuistoa koskevassa lainsäädännössä. Porotalouden osalta kyse on matkailun ja kävijämäärien kasvun aiheuttamien vaikutusten tunnistamisesta ja lieventämisestä. Johtopäätöksiä: Alueen kävijämäärät kasvanevat hotelliratkaisusta riippumatta ja virkistyskäyttöpaineet lisääntyvät. Reitteihin ja retkeilyä palveleviin rakenteisiin pitää panostaa ja porotalous pitää ottaa huomioon.
Vaihtoehtona kylien ja kohteiden verkosto Kylästä kylään hanke: Tavoitteena on luoda Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ympärille helposti löydettävä ja käytettävä majoitus-, ravintola-ja muiden palveluiden verkosto. Kävijämäärien kasvaessa pyritään yhä suurempi osa yöpyjistä ohjaamaan kansallispuiston lähikylien palveluiden äärelle. (EAKR-rahoitteinen hanke, Metsähallitus koordinoi) Lapland Classic vaellustapahtuma: Lapland Classic 2013 vaellustapahtumassa on luvassa kehon ja mielen hyvinvointia, kulttuuria ja perinteitä upeassa tunturiluonnossa Pallas- Yllästunturin kansallispuistossa. Vaellus toteutetaan palvelusta palveluun, eli mukana kannetaan vain päiväreput. (Luontoon.fi) Harrinivan tarjonta: During this safari we spend the nights in wilderness huts and cabins. In wilderness cabins there is an outdoor toilet and a warm sauna to wash up every night. --Fire making skills, team spirit and wilderness life are learned during the overnights in the simple wilderness huts. (Harrinivan markkinointimateriaali)
Yhteenveto Luontomatkailu on paikkaan sijoittuva elinkeino Maiseman ja ympäristön merkitys olennainen Paikkojen luonne tärkeä Pallaksella paljon puhetta paikan hengestä Eri maaseutuelinkeinot otettava huomioon ja suunnittelun oltava kokonaisvaltaista Esim. Lapissa valmisteilla matkailun maankäytön strategia Matkailun kehittämisessä olisi hyvä olla useampia malleja Verkostojen kehittäminen, vaihtoehdot keskuksille, syrjäisten kylien ja uusien kohteiden mahdollisuudet.
Kiitos!