Paikka HAMK Visamäki, rakennus A, 3. krs., valtuustosali, Visamäentie 35 A, Hämeenlinna

PÖYTÄKIRJA 10/2013 189 Yhtymähallitus Aika 21.10.2013 klo 08:00-10:15 Paikka HAMK Visamäki, rakennus A, 3. krs., valtuustosali, Visamäentie 35 A, Hämeenlinna Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 111 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 192 112 Pöytäkirjan tarkastajien valinta/pöytäkirjan tarkastus 193 113 Käsittelyjärjestys 194 114 Valtuuston päätösten täytäntöönpano 195 115 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-2016 valmistelu 196 ja käsittely 116 Taloudellinen tilanne 30.9.2013 201 117 Korkeakoulukeskussopimus 205 118 Puitesopimus teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian 206 osaamisen kehittämisestä Hämeenlinnassa 119 HAMKin osakkuus FIMECC Oy:ssa 218 120 Johtavan rehtorin lomat 219 121 Viranhaltijapäätökset 221 122 Saapuneet kirjeet 222 123 Ylläpitäjäseminaarit syksy 2013 223 124 Seuraava kokous 224

PÖYTÄKIRJA 10/2013 190 Yhtymähallitus Läsnäolijat Poissa Nimi Tehtävä Lisätiedot Filatov Tarja Puheenjohtaja Heimonen Kai Varapuheenjohtaja Poistui :n 115 aikana klo 9.40 Ilovuori Sari Jäsen Julin Marja-Leena Jäsen Kattainen Jari Jäsen Mäkelä Jouni Jäsen Nieminen Janne Varajäsen Suvi Aaltosen varajäsen Nokkala Hannu Jäsen Ranne Lulu Jäsen Poistui 118 jälkeen klo 9.40 Setälä Matti Jäsen Aaltonen Suvi Jäsen este Lassila-Merisalo Maria Jäsen este Söderlund Seppo Jäsen Muut läsnäolijat Karevesi Severi Valtuuston 2. vpj Lepola Kaisa Valtuuston 1. vpj Puusaari Pertti Esittelijä Pöhö Mirja Pöytäkirjanpitäjä Rautio Sari Valtuuston pj Poistui :n 118 aikana klo 8.45 Martikainen Lassi KT-johtaja 118, 119 asiantuntijana Salminen Janne Vararehtori 118, 119 asiantuntijana Pykälät 111-124 Sivut 189-226 Allekirjoitukset Puheenjohtaja TARJA FILATOV Tarja Filatov 111-117 119-124 KAI HEIMONEN Kai Heimonen 118 Pöytäkirjanpitäjä MIRJA PÖHÖ Mirja Pöhö Pöytäkirjan tarkastus 6.12.2013 SARI ILOVUORI Sari Ilovuori 10.12.2013 MARJA-LEENA JULIN Marja-Leena Julin

PÖYTÄKIRJA 10/2013 191 Pöytäkirja yleisesti nähtävänä 11.12.2013 Todistaa KATI ANKKURI Kati Ankkuri, hallintosihteeri

PÖYTÄKIRJA 10/2013 192 Yhtymähallitus 111 21.10.2013 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Yhtymähallitus 111 Esitys: Päätös: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 193 Yhtymähallitus 112 21.10.2013 Pöytäkirjan tarkastajien valinta/pöytäkirjan tarkastus Yhtymähallitus 112 Pöytäkirja lähetetään tarkastettavaksi. Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Esitys: Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Sari Ilovuori ja Marja-Leena Julin. Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 194 Yhtymähallitus 113 21.10.2013 Käsittelyjärjestys Yhtymähallitus 113 Esitys: Käsittelyjärjestys: 111-114, 117, 116, 118-119, 115, 120-124. Päätös: Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 195 Yhtymähallitus 114 21.10.2013 Valtuuston päätösten täytäntöönpano Yhtymähallitus 114 Esitys: Yhtymähallitus päättää: 1. Kuntalain 56 :n nojalla todeta, että yhtymävaltuuston 26.9.2013 pidetyssä kokouksessa tehdyt päätökset ovat syntyneet lainmukaisessa järjestyksessä ja, että ne ovat laillisia ja täytäntöönpanokelpoisia. 2. Kuntalain 98 :n nojalla ne panna täytäntöön. Päätös: Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 196 Yhtymähallitus 102 30.09.2013 Yhtymähallitus 115 21.10.2013 Talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-2016 valmistelu ja käsittely Yhtymähallitus 102 Taloussuunnitelman valmistelu pohjautuu suurelta osin käynnissä olevaan ammattikorkeakoulujen toimilupaprosessiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kaudelle 2013-2016 neuvotellun sopimuksen päälinjauksiin. Tavoitteet ja tulokset perustuvat HAMKin uudistuvaan strategiaan, sekä toimilupahakemukseen. Taloussuunnitelman valmistelussa huomioidaan myös ammattikorkeakoulu-uudistuksen keskeiset linjaukset: Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja työelämän uudistaja innovaatioiden kehittäjä Uudistusprosessin tavoitteena on luoda lainsäädännölliset puitteet ja toiminnalliset edellytykset tällaiselle ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulu-uudistuksessa: Vahvistetaan ammattikorkeakoulujen edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus- ja kehitystyöllä. Ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja säädösohjausta uudistetaan vuoden 2014 alusta vauhdittamaan ammattikorkeakoulujen rakenteellista uudistamista ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista. Rahoitus uudistetaan tukemaan nykyistä paremmin koulutuksen tavoitteita, kuten opetuksen ja tutkimuksen laadun parantamista. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat uudistetaan vuoden 2014 alusta. Toimilupa on valtioneuvoston asetus, jossa säädetään koulutusvastuista ja muista toiminnan edellytyksistä. Nykyistä toimipisteverkkoa kootaan riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 197 Yhtymähallitus 102 30.09.2013 Yhtymähallitus 115 21.10.2013 Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tehdään itsenäisiä oikeushenkilöitä. Valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa arvioidaan, miten ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kunnilta valtiolle sekä oikeushenkilöaseman muuttaminen toteutetaan. Taloussuunnitelmassa varaudutaan tulossa oleviin suuriin muutoksiin. Hallitusohjelma leikkaa ammattikorkeakoulujen rahoitusta edelleen kauden 2014 2016 aikana. Vuoden 2015 rahoitus on hallitusohjelman mukaan noin 126 miljoonaa euroa eli noin 13% pienempi kuin lähtötaso. Aloituspaikkaleikkaukset vaikuttavat myös toiminnan kokonaismääriin jo tehtyjen päätösten mukaisesti. Henkilöstön ja toiminnan osalta jatketaan toimilupahakemuksessa kuvattuja sopeuttamistoimia. Taloussuunnitelmassa valmistaudutaan myös ammattikorkeakoulun muuttumiseen osakeyhtiöksi valmisteilla olevan lain mukaisesti. Taloussuunnitelmassa kuvataan keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset. Taloussuunnitelman ja strategian kytkentää vahvistetaan. FUAS-liittouman merkitys kasvaa erityisesti yhteisten toimintojen, työelämälähtöisen tutkimuksen sekä opiskelijoille suunnatun opetustarjonnan osalta. Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelman valmistelu on ollut käynnissä keväästä lähtien osana toimilupa ja strategiaprosessia. Yhtymähallitus käsittelee talousarviota ja taloussuunnitelmaa myös ko kouksissaan 21.10.2013 ja 25.11.2013. Yhtymävaltuuston budjettikokous on 10.12.2013. Esitys: Yhtymähallitus käy lähetekeskustelun talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelusta sekä päättää valmistelun ja käsittelyn aikataulun edellä esitetyllä tavalla. Päätös: Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 198 Yhtymähallitus 102 30.09.2013 Yhtymähallitus 115 21.10.2013 Yhtymähallitus 115 Yleistä Taloussuunnitelma 2014 2016 on laadittu vielä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ammattikorkeakouluja koskevan rakennemuutoksen toisen vaiheen lainsäädäntö on tekeillä. Lakimuutoksessa tullaan edellyttämään, että kaikki ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä vuodesta 2015 alkaen. Ammattikorkeakoulun toiminnan keskeiset muutokset ovat toimipiste-verkoston tiivistäminen lopettamalla kolme yksikköä, Hämeenlinnan Korkeakoulukeskuksen rakentaminen Suomen suurimmaksi ammattikorkeakoulupohjaiseksi innovaatiokeskittymäksi sekä työelämälähtöisten tutkimusyksiköiden perustaminen. Koulutuksen toiminnot uudistetaan radikaalisti, koulutustarjontaa supistetaan, työelämäyhteistyötä ja FUAS-liittouman yhteisiä toimintoja vahvistetaan. Rakenteellinen muutos tarkoittaa yli sadan henkilötyövuoden vähentämistä ja samanaikaista koulutuksen laadun turvaamista. Henkilöstöratkaisut on osin jo toteutettu ja tullaan toteuttamaan maltilla säilyttämällä tarvittava osaaminen sekä rakentamalla uutta osaamista ja toimintatapaa. Yhteiset toiminnot on keskitetty tehokkaasti, tavoitteena tasainen toiminnan laatu. Yhteisiä toimintoja kehitetään edelleen sekä FUAS-liittoumassa että HAMKin sisällä. Toimenpiteet vähentävät tukipalveluhenkilöstön kokonaismäärää vaarantamatta toiminnan laatua. Kuntayhtymän toimitilat ovat yhteiskäytössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin kanssa. Tiloja on vuokrattu pienessä määrin myös ulkopuolisille yhteistyötahoille Tiloista aiheutuvat kustannukset koostuvat kiinteistöjen ylläpito- ja korjauskustannuksista. Kuntayhtymä ja sen jäsenkunnat ovat vuosien 1995 2013 aikana toteuttaneet yhteensä yli 100 miljoonan euron toimitilainvestoinnit. Lähivuosien investointisuunnitelman suurimmat investoinnit ovat Hämeenlinnan kantakaupungin toimintojen keskittäminen Hämeenlinnan Korkeakoulukeskukseen sekä Mustialan toimipisteen automatisoidun tutkimus- ja tuotantonavetan rakentaminen. Kampuksien toimitilat ja varustus ovat ajanmukaiset. Luonnonvara-ala yksiköiden lämmitysratkaisut on rakennettu uusiutuvien energiaratkaisujen varaan.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 199 Yhtymähallitus 102 30.09.2013 Yhtymähallitus 115 21.10.2013 Ammatti-instituutin kehittäminen Ammatti-instituutti on luonnonvara-alalle painottuva oppilaitos, joka toimii kiinteässä yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi ammatti-instituutin yhteydessä järjestetään liikenneopettajan erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta ja toteutetaan liikenneopetuksen pedagogisia kehittämishankkeita. Ammatti-instituutin strategiatyötä, opetussuunnitelmatyötä ja muuta kehittämistä tehdään rinnan ammattikorkeakoulun Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen kanssa. Työskentelyn tavoitteena on vahvistaa luonnonvara-alan kokonaisuutta maan tärkeimpänä luonnonvara-alan ammatillisena kouluttajana. Hämeen ammatti-instituutin suurin sallittu kokonaisopiskelijamäärä on ollut 375 opiskelijaa. Uusimman järjestämislupapäätöksen perusteella kokonaisopiskelijamäärä alenee asteittain vuoteen 2016 mennessä 340 opiskelijaan. Matkailu- ja ravitsemusalan koulutus ajetaan hallitusti alas ja se päättyy vuonna 2014. Koska ammatti-instituutin tarjontaa ei voida nykyisillä aloituspaikkamäärillä ja koulutusjärjestelyillä oleellisesti monipuolistaa, laajentaminen ja monipuolistaminen suunnataan ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Lisä- ja täydennyskoulutuksessa tehdään yhteistyötä biotalouden koulutusja tutkimuskeskuksen täydennyskoulutusyksikön kanssa. Hämeen ammatti-instituutti jatkaa mukana Välkky-kumppanuusverkostossa. Verkoston jäsenet kehittävät yhdessä toisen asteen ammatillista koulutusta sekä siihen liittyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää. Ammatti-instituutin keskeisinä tavoitteina ovat koulutuksen vetovoima sekä tuloksellisuusrahoituksen vaikuttavuusmittariin vaikuttavat tekijät: Normiajassa valmistuneet (läpäisyaste), normiajassa valmistuneiden työllistyminen (työllistymisaste) sekä valmistumatta jääneet, jotka eivät opiskele tai ole töissä (negatiivinen keskeyttäminen). Uutena tavoitteena on ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen opiskelijatyövuosikertymä suoritettua tutkintoa kohden.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 200 Yhtymähallitus 102 30.09.2013 Yhtymähallitus 115 21.10.2013 Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa Kuntayhtymän talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu toimintamenorahoituksen, erillisen projektirahoituksen ja muun tulorahoituksen pohjalta. Vuoden 2014 osalta ammattikorkeakoulun kokonaisrahoituksen pohjana on OKM:n kanssa tehty tulos- ja tavoitesopimus sekä uuden rahoitusmallin mukainen tuloksellisuusmittaristo. Ammatti-instituutin rahoituksen perustana on järjestämisluvassa sovittu opiskelijamäärä. Kuntayhtymän arvioidut toimintatuotot talousarviovuonna 2014 ovat 64,7 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ja muut opetustuotot ovat 49,1 miljoonaa euroa. Projektitulot ja suoritteiden myyntitulot ovat 11.1 miljoonaa euroa, saadut tuet ja avustukset 2,9 miljoonaa euroa ja muut toimintatulot 1,6 miljoonaa euroa. Rahoitustulojen ja -menojen nettovaikutukseksi on arvioitu 39 tuhatta euroa ylijäämää. Talousarviovuoden toimintamenot ovat 60,7 miljoonaa euroa, josta henkilöstömenot ovat 41 miljoonaa euroa, joka on 67,5 prosenttia toimintamenoista. Palvelujen ostot ovat 11 miljoonaa euroa, aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat 5,2 miljoonaa euroa sekä avustukset ja muut toimintamenot ovat 3,5 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän vuosikatteeksi arvioidaan 4,2 miljoonaa euroa, poistoiksi 3,6 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämäksi jää 0,5 miljoonaa euroa. Investointi- ja rahoitusosa Taloussuunnitelmakauden 2014 2016 keskeisimmät investoinnit ovat Hämeenlinnan Lahdensivun kampuksen siirto Korkeakoulukeskukseen Visamäkeen, jonne rakentuu aito ammattikorkeakoulupohjainen innovaatiokeskittymä sekä Mustialan opetus-, tutkimus- ja tuotantonavetan rakentamisen loppuun saattaminen. Talousarviovuoden 2014 bruttoinvestoinnit ovat 13,5 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 12,5 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän kokonaisinvestoinnit taloussuunnitelmakaudella 2014 2016 ovat yhteensä 20,3 miljoonaa euroa, josta opetuksellisten investointien osuus 3,9 miljoonaa euroa. Investointeihin tulee myyntituloja, avustuksia ja peruskuntien rahoitusta 6,4 miljoonaa euroa, jolloin nettoinvestointien määrä suunnittelukaudella on 13,9 miljoonaa euroa.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 201 Yhtymähallitus 102 30.09.2013 Yhtymähallitus 115 21.10.2013 Kuntayhtymän rahoituslaskelmassa talousarviovuoden 2014 ja 2016 suunnitelmavuoden vuosikatteet ovat neljän miljoonan suuruusluokkaa. Vuoden 2015 vuosikate jää kolmeen ja puoleen miljoonaan euroon johtuen siitä, että vuoteen 2015 kohdistuu kaikkein suurimmat rahoitusleikkaukset. Kuntayhtymän oman tulorahoituksen lisäksi investointeihin osallistuvat peruskunnat Tammela ja Hämeenlinna perussopimuksen mukaisesti. Normirahoituksen radikaalisti vähentyessä taloussuunnitelmassa varaudutaan rahoittamaan lainarahoituksella osa korkeakoulukeskuskampuksen rakentamisesta. Esitys talousarvioksi 2014 ja taloussuunnitelmaksi 2014 2016 on liitteenä asiakirjoissa. Asiakirjaliite nro 1, 115. Esitys: Yhtymähallitus hyväksyy talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-2016 ja päättää lähettää lausunnolle jäsenkuntiin. Jäsenkuntien lausunnot pyydetään 19.11.2013 mennessä. Päätös: Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 202 Yhtymähallitus 116 21.10.2013 Taloudellinen tilanne 30.9.2013 Yhtymähallitus 116 Kuntayhtymän kokonaistuotot 30.9.2013 olivat 49,3 miljoonaa euroa. Näistä opetustuottojen osuus oli 38,6 miljoonaa euroa. Toimintamenot olivat 30.9.2013 yhteensä 45,4 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut 31,4 miljoonaa euroa, palvelujen ostot 7,7 miljoonaa euroa ja tarvikkeiden ostot 3,4 miljoonaa euroa sekä muut toiminnan kulut 2,9 miljoonaa euroa. Kyseisen jakson kumulatiivinen vuosikate oli 4,0 miljoonaa euroa. HÄMEEN AMMATILLISEN TULOSLASKELMAOSAVERTAILU 1-9 / 2013 (tuhatta euroa)9 Tot kum. Ta kum. Ero tot - ta Ta Tot kum 1-9 / 2013 1-9 / 2013 kum 1-9 2013 1-9 / 2012 Toimintatulot 49 311 50 374-1 063 67 165 51 742 Opetustulot valtiolta 38 577 38 305 271 51 074 39 993 Muut myyntitulot 7 478 8 975-1 497 11 967 7 950 Tuet ja avustukset 2 167 1 983 183 2 644 2 742 Muut toimintatulot 1 090 1 110-20 1 480 1 057 Valmistus omaan käyttöön 23 47-24 63 24 Toimintamenot -45 365-47 457 2 092-62 978-46 353 Henkilöstömenot -31 448-31 785 337-42 082-31 495 Palvelujen ostot -7 687-8 469 782-11 292-8 270 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 363-4 195 832-5 593-3 378 Avustukset -1 006-1 399 392-1 865-1 641 Muut toimintamenot -1 860-1 610-251 -2 146-1 569 TOIMINTAKATE 3 969 2 964 1 006 4 250 5 413 Rahoitustulot ja -menot 53 36 16 49 79 Korkotulot 48 31 17 41 102 Muut rahoitustulot 12 25-13 33 14 Korkomenot 0-17 17-23 -4 Muut rahoitusmenot -7-2 -5-3 -33 VUOSIKATE 4 022 3 000 1 022 4 299 5 492

PÖYTÄKIRJA 10/2013 203 Yhtymähallitus 116 21.10.2013 Vuoden 2013 talousarvion mukainen investointiohjelma on 4,0 miljoonaa euroa. Rakennushankkeista 30.9.2013 mennessä oli toteutunut 1,5 miljoonaa euroa ja opetuksellisista hankkeista 0,5 miljoonaa euroa, yhteensä 2,0 miljoonaa euroa. HÄMEEN AMMATILLISEN INVESTOINTIOSAVERTAILU 1-9 / 2013 (tuhatta euroa) Tot kum. Ta kum. Ero tot - ta Ta 1-9 / 2013 1-9 / 2013 kum 1-9 2013 Rakennusinvestoinnit Hankkeittain Hämeenlinna, Visamäen kampus Visamäki, korkeakoulukeskuksen rakentaminen, E-talon muutostyöt Menot -10-375 365-500 tulot 0 0 0 0 Netto -10-375 365-500 Visamäki, korkeakoulukeskuksen rakentaminen, H-talon muutostyöt Menot -206 0-206 0 Tulot 0 0 0 0 Netto -206 0-206 0 Visamäki, korkeakoulukeskuksen rakentaminen, Ohutlevykeskus Menot -11 0-11 0 Tulot 0 0 0 0 Netto -11 0-11 0 Visamäki, korkeakoulukeskuksen rakentaminen, A-talon peruskorjaus Menot -149 0-149 0 Tulot 0 0 0 0 Netto -149 0-149 0

PÖYTÄKIRJA 10/2013 204 Yhtymähallitus 116 21.10.2013 Tot kum. Ta kum. Ero tot - ta Ta 1-9 / 2013 1-9 / 2013 kum 1-9 2013 Mustiala Tien perusparannus, tien päällystys Menot -67-56 -10-75 Tulot 0 20-20 26 Netto -67-37 -30-49 Opiston peruskorjaus Menot -1 007-563 -444-750 Tulot 0 0 0 0 Netto -1 007-563 -444-750 Opetus-, tutkimus- ja tuotantonavetta Menot -7-994 987-1 325 Tulot 0 0 0 0 Netto -7-994 987-1 325 Rakennusinvestoinnit yhteensä Menot -1 456-1 988 531-2 650 tulot 0 20-20 26 Netto -1 456-1 968 512-2 624 Opetukselliset ja muut investoinnit Investointikokonaisuus Menot -528-975 447-1 300 Tulot 12 23-11 30 Netto -516-953 436-1 270 Investoinnit yhteensä Menot -1 984-2 963 978-3 950 Tulot 12 42-30 56 Netto -1 973-2 921 948-3 894

PÖYTÄKIRJA 10/2013 205 Yhtymähallitus 116 21.10.2013 HÄMEEN AMMATILLISEN RAHOITUSLASKELMAOSAVERTAILU 1-9 / 2013 (tuhatta euroa) Tot kum. Ta kum. Ero tot - ta Ta 1-9 / 2013 1-9 / 2013 kum 1-9 2013 Varsinainen toiminta ja investoinnit Tulorahoitus 4 011 2 978 1 033 4 269 Vuosikate 4 022 3 000 1 022 4 299 Tulorahoituksen korjauserät -12-23 11-30 Investoinnit -1 973-2 940 967-3 920 Investointimenot -1 984-2 963 978-3 950 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 12 23-11 30 Varsinainen toiminta ja investoinnit (+/-) 2 038 38 2 000 349 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset 0 0 0 0 Lainakannan muutokset -3 0-3 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys (-) -3 0-3 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos (+/-) 0 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 20-20 26 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 858 968 890 1 290 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0 0 0 Saamisten muutos 2 766 968 1 798 1 290 Korottomien velkojen muutos -908 0-908 0 Rahoitustoiminnan nettokassavirta (+/-) 1 855 987 868 1 316 Vaikutus maksuvalmiuteen 3 893 1 025 2 868 1 665 Esitys: Merkitään tiedoksi taloudellinen tilanne 30.9.2013. Päätös: Merkittiin tiedoksi.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 206 Yhtymähallitus 117 21.10.2013 Korkeakoulukeskussopimus Yhtymähallitus 117 HAMK, Hämeenlinnan kaupunki, Innopark ja Kehke toimivat Hämeenlinnan seudulla läheisessä yhteistyössä. Osapuolet ovat päättäneet, että Visamäen kampusalueesta kehitetään korkeakoulukeskus, jonne keskitetään HAMKin Hämeenlinnan toiminnat, Innoparkin teknologiakeskus- ja yrityskehitystoiminta. Kehittämistyön pohjaksi on solmittu sopimus, jolla HAMK, Hämeenlinnan kaupunki, Innopark ja Kehke sitoutuvat kohdentamaan ja kehittämään toimintaansa seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on synnyttää Hämeenlinnan Visamäen alueelle vahva korkeakoulukeskus, tukea seudun elinkeinostrategiaa, nostaa seutukunnan tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta ja -rahoitus uudelle tasolle, tehostaa yritysten kehittämispalveluja sekä erityisesti aktivoida uusien yritysten syntymistä. Toimintaa ohjaa johtoryhmä, joka vastaa yhteisestä strategiasta, vuosittaisesta toimintasuunnitelmasta, resurssoinnista ja seurannasta. Johtoryhmä päättää korkeakoulukeskuksen suunnittelusta, yhteisten TKI- ja palveluyksiköiden organisoinnista sekä erillisten työryhmien perustamisesta ja vastuuhenkilöiden nimeämisestä. Kukin osapuoli nimeää johtoryhmään 2-3 edustajaa. Puheenjohtajana toimii vuorovuosin kunkin osapuolen edustaja. Hämeen ammattikorkeakoulua ovat johtoryhmässä edustaneet rehtori Veijo Hintsanen, kehitysjohtaja Pertti Puusaari ja talousjohtaja Mirja Pöhö. Esitys: Päätös: Hämeen ammattikorkeakoulun edustajiksi johtoryhmään esitetään yhtymähallituksen puheenjohtaja Tarja Filatov rehtori Pertti Puusaari talousjohtaja Mirja Pöhö Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 207 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Puitesopimus teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian osaamisen kehittämisestä Hämeenlinnassa Yhtymähallitus 118 Puitesopimuksella osapuolet sopivat teräsrakentamisen ja ohut le vy tek no logian osaamisen kehittämisestä Hämeenlinnan seutukunnassa. Tavoitteena on yh teis työn kautta synnyttää alueelle kansallisesti ja kansainvälisesti mer kittä vä alan kehitysympäristö (Steel Construction Excellence Center) eri kou lutus as tei den, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyönä. Toiminta keskittyy teräs ra ken ta mis- ja ohutlevyalan tutkimustoiminnan ja koulutustarjonnan jatku vuu den varmistamiseen ja kehittämiseen Hämeenlinnassa. Yhteistyö eri kou lu tus as tei den (ammattioppilaitos, ammattikorkea ja yliopisto) välillä on toi min nas sa keskeistä. Toimijoina ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, pe rustet ta va Hämeenlinnan seudun kehittämisyhtiö Oy, Ammattiopisto Tavastia se kä Rautaruukki Oyj. HAMK sitoutuu osaltaan yhteensä 250 000 vuo tuisen satsaukseen toimintaan. HAMK:n Ohutlevykeskus on toiminnan keskiös sä. PUITESOPIMUS TERÄSRAKENTAMISEN JA OHUTLEVYTEKNOLOGIAN OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ Tällä puitesopimuksella osapuolet sopivat teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian osaamisen kehittämisestä Hämeenlinnan seutukunnassa. Sopimuksessa on esitelty sopijaosapuolet, sopimuksen tarkoitus ja tavoitteet sekä sopijaosapuolten taloudelliset sitoumukset ja velvollisuudet. 1. Sopijaosapuolet Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Ammattiopisto Tavastia (Tavastia) Hämeenlinnan kaupunki (Hämeenlinna) Perustettava Hämeenlinnan kehittämisyhtiö Oy (Kehittämisyhtiö) Rautaruukki Oyj (Ruukki) 2. Sopimuksen tausta, tarkoitus ja tavoitteet Metalli- ja teknologiateollisuus on Hämeen seutukunnan elinkeinoelämälle erittäin merkittävää: metalliteollisuuden 350 yritystä työllistävät yli 5000 henkilöä. Hämeen merkittävin elinkeino on teknologiateollisuus, joka tuottaa Hämeen alueen tavaraviennistä 50 %. Koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista 56 %:a on peräisin teknologiateollisuudesta.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 208 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Uuden teknologian käyttöönotto on ensiarvoisen tärkeää seutukunnan yritysten kilpailukyvyn parantamiselle ja vaatii alueen yritysten, oppilaitosten ja julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja panostusta tutkimukseen. Laskusuhdanteen mentyä ohi on terästeollisuudessa odotettavissa työvoimapulaa alan eläköitymisen vuoksi. Kanta-Hämeessä tarvitaan tulevaisuudessa uusia monialaisia osaajia, mikä vaatii yhteistyötä yritysten, korkeakoulujen ja yliopistojen välillä. Tämän puitesopimuksen tarkoitus on luoda dynaaminen kehittämisympäristö, joka keskittyy teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian osaamisen edelleen kehittämiseen mm. yrityksissä sekä näiden alojen tutkimustoiminnan ja koulutustarjonnan jatkuvuuden varmistaminen Hämeenlinnan seutukunnan alueella. Tarkoitus on synnyttää alueelle kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä alan huippuosaamiskeskus, joka keskittyy myös metallialan uuden yritystoiminnan ja uusien tuotteiden kehittämiseen. Päämääränä on vahvistaa jo olemassa olevaa ohutlevy- ja teräsrakenteiden osaamiskeskittymää (Ohutlevykeskus) niin, että eri koulutusasteiden, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä hyödynnetään nykyistä tehokkaammin. Tätä uutta sopijaosapuolten muodostamaa osaamiskeskittymää kutsutaan tässä sopimuksessa nimellä Steel Construction Excellence Center (SCEC), jota toteutetaan yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston ja Seinäjoen alueen kanssa. Se tulee olemaan osa Visamäen kampusalueen Korkeakoulukeskusta, ja kansallisesti merkittävä ja tunnustettu sekä kansainvälisesti tunnettu teräsrakentamisen ja ohutlevyalan tutkimuksen ja koulutuksen tekijä. Näin vahvistetaan nykyisiä metallialan kasvuyrityksiä ja niiden mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa sekä luodaan edellytyksiä alueelle sijoittuville ja uusille yrityksille. Sopimuksen keskeinen tavoite on teräsrakentamisen ja ohutlevyalan uusimpia sovelluksia hyödyntävien yritysten syntyminen sekä uuden teknologian, kuten digitaalisuuden ja uusiutuvien energiaratkaisujen sovellusten, hyödyntäminen alueen yritysten kasvun tukena.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 209 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Tämän sopimuksen yleiset tavoitteet ovat: luoda kansallisesti merkittävä ja tunnustettu sekä kansainvälisesti tunnettu teräs- ja ohutlevyalan tutkimuksen ja koulutuksen tekijä edistää vuorovaikutusta ja yhteistyötä Hämeen seutukunnan alueen metallituotealalla toimivien yritysten, erityisesti Ruukin, ja oppilaitosten välillä tarjota testaus- ja asiatuntijapalveluja sekä koulutusta ja siten edistää yritysten tuotekehitystä valmistella ja toteuttaa ohutlevytuotteisiin ja teräsrakentamiseen liittyviä julkisrahoitteisia tutkimushankkeita. Tavoitteena ovat erityisesti sopijapuolten yhteiset hankkeet. ylläpitää tutkimusyhteyksiä alan kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin (esim. tutkimuslaitokset ja yliopistot) edistää alan yritysten kansainvälistymistä lisätä opiskelijoiden kiinnostusta teräsrakenne- ja ohutlevyalaa kohtaan ja lisätä alalta valmistuneiden lukumäärää kehittää teräsrakentamiskoulutusta niin, että alueen yritysten tarpeet tulevat nykyistä paremmin huomioiduiksi esimerkiksi rakentamalla ja toteuttamalla uusia tutkimus- ja oppimisympäristöjä sekä koulutussisältöjä tuoda tiedekorkeakoulun (Tampereen teknillinen yliopisto) koulutusja asiantuntijapalveluita alueelle. Edellä mainittujen tavoitteiden toteutuminen varmistaa osaltaan metallituotteiden valmistuksen jatkumisen alueella ja parantaa alan yritysten kilpailukykyä kehittämällä mm. ohutlevyteknologian osaamista ja lisäämällä alan tuotekehitystä. Lisäksi toteutuminen lisää alan toimijoiden moniosaamista teräsrakentamisen alalla, jossa hyödynnetään eri koulutusasteiden ja tutkimuksen yhteensovittamista sekä eri toimialojen (metalli, LVI, sähkö ja automaatio) luvanvaraisuuksien huomioimista koulutussisällöissä.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 210 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Sopijaosapuolet sitoutuvat kukin omalta osaltaan edistämään sopimuksessa mainittujen yleisten tavoitteiden toteutumista sekä erityisesti Steel Construction Excellence Center -osaamiskeskittymän kehittämistä kohdassa 3 tarkemmin yksilöidyllä tavalla. 3. Sopimusosapuolten roolit ja velvollisuudet HAMK kouluttaa opiskelijoita seutukunnan teknologiateollisuuden tarpeisiin 15:ssä tekniikan alan koulutusohjelmassa. HAMKilla on keskeinen asema Hämeenlinnan seutukunnan innovaatioympäristön rakentajana ja kärkiosaamisen kehittymisen tukijana. Erityisesti HAMKin vanhimmalla osaamiskeskittymällä Ohutlevykeskuksella on merkittävä rooli sekä Ruukin että muiden alueen teräsalan toimijoiden tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassa. Hämeen ammattikorkeakoulun Ohutlevykeskus on 15 vuotta toiminut ohutlevytuotteiden tutkimus- ja tuotekehityksessä ja on merkittävä ohutlevyteknologian osaaja Suomessa. Tutkimustoiminnan lisäksi Ohutlevykeskus osallistuu aktiivisesti HAMKin opetustoimintaan tekniikan alan koulutusohjelmissa vastaamalla teräsrakenteisiin liittyvistä opintojaksoista sekä ohjaamalla opinnäytetöitä ja harjoittelujaksoja. HAMK on Suomessa ainoa ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa teräsrakentamisen pääainevaihtoehdon Construction Engineering -koulutusohjelmassa. Koulutusohjelman antama tutkinto on teknologiateollisuuden työnantajien keskuudessa arvostettu. Yritysten, yliopistojen, toisen asteen opetuksen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä HAMKin tekniikan alan opetusta voidaan kehittää edelleen vastaamaan entistä paremmin seutukunnan yritysten tarpeita. HAMK sitoutuu 250 000 :n vuosittaiseen rahoitukseen. Rahoitusta käytetään - Ohutlevykeskuksen henkilöstökustannuksiin, jotka liittyvät tämän sopimuksen toteutukseen - tutkimuslaitehankintoihin - hankkeiden omarahoitusosuuksiin - HAMKin ja Ammattiopisto Tavastian väliseen yhteistyöhön (vähintään 10 000 /vuosi) - yritysyhteistyön kehittämiseen (vähintään 10 000 /vuosi).

PÖYTÄKIRJA 10/2013 211 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Perustettava Hämeenlinnan kehittämisyhtiö Oy on Hämeenlinnan kaupungin elinkeinoyhtiö, joka tarjoaa seudun yrityksille palveluja, neuvontaa ja kumppanuutta. Yhtiön visio on tehdä Hämeenlinnan seudusta Etelä-Suomen vetovoimaisin yrittämisen ja asumisen paikka. Tämä toteutuu vahvistamalla elinkeinoelämän ja yritysten toimintamahdollisuuksia sekä kasvattamalla seudun kilpailukykyä ja vetovoimaa. Hämeenlinnan kehittämisyhtiö Oy edistää yritysten verkostoitumista sekä luo mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Yhtiö toimii tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä yritysten sekä muiden elinkeinoelämän toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Hämeenlinnan kehittämisyhtiö Oy viestii seudun osaamisesta ja vahvuuksista sekä markkinoi seutua hyvänä asuin- ja matkailukohteena sekä yritysten sijoittumispaikkana. Yhtiön omistaa Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinnan kehittämisyhtiö Oy sitoutuu 75 000 :n vuosittaiseen rahoitukseen. Rahoitusta käytetään - tämän sopimuksen puitteissa tehtävän yritysyhteistyön koordinointiin sisältyvät henkilöstökustannukset ja ostopalvelut - tämän sopimuksen toimia koskevaan viestintään - yritysyhteistyön kehittämiseen (vähintään 10 000 /vuosi) - uusien teräsrakenneratkaisuiden ideointi- ja kehitystyöhön (vähintään 10 000 /vuosi) - pk-yritysten koekohteiden testaukseen ja simulointiin kokeiluympäristössä - uusien sopimuksen piiriin kuuluvien kehitysympäristöjen testaukseen - hankkeiden omarahoitusosuuksiin.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 212 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Hämeenlinna kaupunki sijaitsee Suomen väestöllisessä keskipisteessä ja sillä on pitkät teolliset perinteet. Hämeenlinnassa on noin 67 000 asukasta. Kaupungin suurin teollinen työnantaja on Rautaruukki Oyj. Yksi tärkeimmistä Hämeenlinnan kaupungin elinkeinoelämän kehittämiskärjistä on konepaja- ja metallitoimiala. Hämeenlinnan kaupungin, Kehittämisyhtiön ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteinen Korkeakoulukeskus on koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeä kehitysympäristö. Hämeenlinnan kaupunki sitoutuu 75 000 :n vuosittaiseen rahoitukseen. Rahoitusta käytetään - teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian koulutusta edistäviin tarkoituksiin (vähintään 10 000 /vuosi) - tuomaan yliopistojen tai tutkimuslaitosten koulutus- ja asiantuntijapalveluja SCEC-osaamiskeskittymän käyttöön - tämän sopimuksen tavoitteita edistävien uusien hankkeiden valmisteluun - kansainvälisten verkostojen luomiseen Kaupungin tässä sopimuksessa rahoittamalla koulutustoiminnalla tähdätään ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteistyöhön sekä alueen yritysten tarvitsemien koulutuspalvelujen järjestämiseen. Puitesopimuksen ohjausryhmä tekee vuosittain esityksen Hämeenlinnan kaupungille rahoituksen suuntaamisesta. Ammattiopisto Tavastia järjestää kone- ja metallitekniikan peruskoulutusta ja ammattitutkintoja seuraavasti: I Valmistustekniikan koulutusohjelma levyseppähitsaajat koneistajat II Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma kunnossapitoasentajat

PÖYTÄKIRJA 10/2013 213 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Perustutkinnon opiskeluun kuuluu vähintään 24 opintoviikkoa työssäoppimista. Työssäoppiminen järjestetään yhteistyössä elinkeinoalueen työnantajien kanssa. Lukuvuoden aikana työssäoppimiseen osallistuu noin 130 opiskelijaa. Opiskelijatöinä tehdään asiakastöitä, joista esimerkkinä ovat: moduulimitoitetut teräsrakenteet (katokset, varastot, autotalli) erilaiset levy- ja hitsaustyöt sekä koneistustyöt alihankintatyöt hitsaajien pätevyyskokeiden valvonta. Ammattiopisto Tavastia sitoutuu 250 000 :n vuosittaiseen rahoitukseen. Rahoitusta käytetään kone- ja metalliosaston henkilöstökustannuksiin, jotka liittyvät tämän sopimuksen toteutukseen työssäoppimisen ohjaukseen alueen yrityksissä laiteinvestointeihin hankkeiden omarahoitusosuuksiin Ammattiopisto Tavastian ja HAMKin väliseen yhteistyöhön (vähintään 10 000 /vuosi). asiakastöiden ohjaukseen ja toteutukseen (vähintään 10 000 /vuosi) Ammattiopisto Tavastia tekee yhteistyötä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa alan opetuksessa siten, että ammattikorkeakoulun opiskelijat suunnittelevat erilaisia teräs- ja levyrakenteita ja ammattiopiston opiskelijat puolestaan valmistavat suunnitellut rakenteet. Lisäksi yhteistyötä on tehty teräsrakenteiden koekuormitusten ja korroosiokestävyyden osalta. Uudeksi kehityskohteeksi on nostettu aurinkoenergian hyötykäyttö. Tavoitteena on suunnitella koulutusta, joka palvelisi yrityksiä aurinkopaneeli- ja aurinkokeräinjärjestelmien suunnittelussa, asentamisessa, tarkastuksissa ja käyttöönotossa. Koulutus toteutettaisiin yhteistyössä niiden yritysten kanssa, jotka valmistavat kyseisiä järjestelmiä tai niissä tarvittavia komponentteja. Koulutuksen osana rakentuu Ammattiopisto Tavastiaan kansallisesti merkittävä aurinkovoimala. Ruukki on kansainvälisesti merkittävä teräksen ja ohutlevytuotteiden valmistaja ja markkinoija, jonka ohutlevytuotteiden valmistus tapahtuu Hämeenlinnassa. Ruukki on erikoistunut teräkseen ja teräsrakentamiseen. Ruukki toimittaa asiakkailleen energiatehokkaita teräsratkaisuja asumiseen, työhön ja liikkumiseen. Ruukin visio on olla energiatehokkaiden teräsratkaisujen innovatiivinen toimittaja ja rakentaa tulevaisuuden kestävämpää ympäristöä yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 214 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Ruukki sitoutuu 250 000 :n vuosittaiseen rahoitukseen. Summa koostuu Rautaruukki Oyj:n, Ruukki Construction Oy:n ja/tai Ruukki Metals Oy:n rahoitusosuuksista. Rahoitusta käytetään Ruukin toimintaa tukeviin tutkimusprojekteihin Ohutlevykeskuksessa suoritettaviin tutkimus- ja testaustöihin Uusien teräsrakenneratkaisuiden ideointi- ja kehitystyöhön erityisesti Ruukin tarpeisiin (vähintään 10 000 /vuosi). Summa sisältää myös HAMKin saaman suoran rahoitustuen yhteisesti sovituissa julkisrahoitteisissa hankkeissa (kuten Tekes-, EAKR-, ESR-, RFCS-, EU-hankkeet), jotka kuuluvat tämän sopimuksen piiriin. Hankkeen hakuvaiheessa Ruukki ja HAMK yhdessä sopivat sen rahoituksen suuruudesta, joka katsotaan kuuluvaksi Ruukin rahoitusosuuteen. Ruukki (tai sen tytäryhtiöt Ruukki Metals Oy tai Ruukki Construction Oy) tilaavat Ruukin toimintaa tukevat tutkimusprojektit tai Ohutlevykeskuksessa suoritettavat tutkimus- ja testaustyöt erillisillä toimeksiantokohtaisilla tutkimussopimuksilla. Toimeksiantokohtaisissa tutkimussopimuksissa määritellään tarkemmin muun muassa tutkimusten sisältö, vastuu- ja yhteyshenkilöt, aikataulu, kustannusarvio, veloitusperusteet ja laskutustapa, raportointi, tulosaineiston käyttöoikeudet sekä toimeksiantoa varten varatut henkilö- ja laiteresurssit. Selvyyden vuoksi sopijapuolet toteavat, että Ruukki voi rahoittaa tämän sopimuksen piirissä olevia tutkimuksia alle 250 000 eurolla vuosittain, mikäli sopijapuolilla ei ole riittävästi sellaisia tutkimusprojekteja, jotka Ruukin arvion mukaan tukevat Ruukin liiketoimintaa, mikäli tutkimusprojektit eivät etene suunnittelussa aikataulussa tai eivät laadultaan vastaa sovittua taikka mikäli yksittäiset toimeksiantokohtaiset tutkimussopimukset päättyvät purun tai irtisanomisen johdosta.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 215 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Puitesopimuksen rahoitusmalli Puitesopimuksen rahoitusmallia on havainnollistettu kuvassa 1. Rahoitusmalli takaa vuosittaisen 900 000 kehityspanoksen sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Jokainen sopijaosapuoli päättää oman rahoituksensa yksityiskohtaisesta käytöstä tämän sopimuksen tarkoituksia edistävään toimintaan. Jokainen sopijaosapuoli esittää rahoituksensa käyttösuunnitelman puitesopimuksen ohjausryhmälle vuosittain suunnitelmassaan. Jokainen sopijaosapuoli myös raportoi toimistaan ja rahoitusosuutensa käytöstä ohjausryhmälle vuosittain. Laiteinvestointien rahoittamisesta vastaavat sopijaosapuolet itsenäisesti. Ohjausryhmän mahdollisesti ehdottamiin yhteisiin laitehankintoihin osallistumisesta päättää kukin sopijaosapuoli erikseen. Kunkin sopijaosapuolen kehityspanostuksia voidaan käyttää myös julkisen rahoituksen omarahoitusosuuksiin. Erityisen toivottavina pidetään hankkeita, joissa kaikki sopijaosapuolet ovat mukana. Sopimuksen olemassaolo osoittaa julkisen rahoituksen myöntäjille sopimusosapuolten sitoutumisen ja halun synergiaan hankkeita suunniteltaessa. Kuva 1. Puitesopimuksen rahoitusmalli. Esitetyt euromäärät ovat vuosittaisia rahoituksia. Kuvassa on mainittu esimerkkejä rahoituksen käyttökohteista.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 216 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 Vähintään 80 000 vuodessa kehityspanoksesta käytetään kolmeen kehityskohteeseen, jotka on nimetty seuraavasti: A. Yritysyhteistyö, B. Koulutusyhteistyö ja C. TKI-ideointi. A. Yritysyhteistyöhön varatun rahoituksen (vähintään 30 000 ) käytöstä päätetään tapauskohtaisesti puitesopimuksen ohjausryhmässä sille tehtyjen esitysten perusteella. Tässä kehityskohteessa Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Tavastia ja Kehittämisyhtiö kukin sitoutuvat vähintään 10 000 :n vuosittaiseen rahoitukseen. Yritysyhteistyö-kehityskohteen rahoituksella toteutetaan konkreettista vuorovaikutusta ja yhteistyötä Hämeen seutukunnan alueen metallituotealalla toimivien yritysten ja oppilaitosten välillä. Keskeisin toimintamuoto ovat yrityksille tehtävät opiskelijatyöt, joiden toteutusta rahoituksella tuetaan. B. Koulutusyhteistyö koskee eri koulutusasteiden (ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu ja yliopisto) välistä yhteistyötä. Koulutusyhteistyöhön varataan yhteensä vähintään 30 000 vuodessa. Tämän rahoituksen käytöstä päättää ohjausryhmä sille tehtyjen esitysten perusteella. Tässä kehityskohteessa Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Tavastia sitoutuvat molemmat vähintään 10 000 :n vuosittaiseen rahoitukseen yhteistoimintansa kehittämisessä. Keskeisenä tavoitteena molemmilla on opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen. Koulutusta kehitetään erityisesti teräsrakennesuunnittelussa ja toteutuksessa, ohutlevytuotteiden valmistustekniikoissa ja pitkäaikaiskestävyyteen liittyvässä problematiikassa. Opetustoimintaa kehitetään suuntaan, joka lisää opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja vastaa nykyistä paremmin yritysten osaamistarpeisiin. Opetustoimintaan pyritään liittämään opintokokonaisuuksia, joissa opiskelijat ratkovat yritysten ongelmia. Rahoitusta käytetään opintojaksojen sekä harjoitus- ja opinnäytetöiden aiheuttamiin kustannuksiin (opettajien palkkakustannukset sekä materiaali- ja laitekustannukset). Hämeenlinnan kaupungin vähintään 10 000 :n vuosittainen rahoituspanos kohdistetaan teräsrakentamisen ja ohutlevyteknologian koulutusta edistäviin tarkoituksiin kuten yliopistotasoisen koulutus- ja tutkimusasiantuntemuksen saamiseen Steel Construction Excellence Centerin piirissä tehtävään koulutus- ja tutkimustoimintaan.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 217 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 C. TKI-ideoinnin kohteessa rahoitus (vähintään 20 000 ) käytetään uusien teräsrakenneratkaisuiden ja -rakenteiden ideointityöhön. Ruukki ja Kehittämisyhtiö kohdentavat kumpikin vähintään 10 000 euron vuosittaisen kehityspanoksen tähän kehityskohteeseen. Tätä työtä varten muodostetaan työskentelyryhmä sopijaosapuolten asiantuntijoista sekä mahdollisesti ulkopuolisista asiantuntijoista, jotka pyrkivät uusien teräs- ja ohutlevyrakenneratkaisuiden synnyttämiseen, kokeiluun ja edelleen kehittämiseen. Tavoitteena on uusien metallituotteiden ja liiketoiminnan synnyttäminen. Ideoinnin tuloksena syntyneitä ratkaisuja voidaan kehittää edelleen Yritysyhteistyö kehityskohteen rahoituksella. 5. Ohjausryhmä Puitesopimuksen hallinnollisena vastuuorganisaationa toimii HAMK. Sopimuksen piirissä tehtävää toimintaa ohjaa sopijaosapuolten yhteinen ohjausryhmä. Ohjausryhmään kuuluvat sopimuksen allekirjoitushetkellä alla luetellut henkilöt. Kukin sopijaosapuoli voi muuttaa ohjausryhmän edustajan omalla ilmoituksellaan. HAMK Janne Salminen Lassi Martikainen Hämeenlinnan kaupunki Juha Isosuo Ammattiopisto Tavastia Jouni Haajanen Ari Pöllänen Kehittämisyhtiö Timo Kärppä Ruukki Antti Markkula Pekka Roivio Ohjausryhmän tehtävä on johtaa sopijaosapuolten yhteistoimintaa tämän sopimuksen mukaisesti. Ohjausryhmä tekee vuosittain suunnitelman, jonka tulee noudattaa tässä sopimuksessa sovittuja periaatteita. Ohjausryhmään voidaan kutsua sopijaosapuolten yksimielisen päätöksen perusteella asiantuntijajäseniä. Päätökset pyritään tekemään ohjausryhmässä yksimielisesti. Ohjausryhmä voi sopia tarkemmista menettelytavoista ryhmän kesken. 6. Sopimuksen kesto Sopimuskausi alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.12.2017.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 218 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 7. Sopimuksen voimaantulo Sopimus tulee voimaan, kun sopijaosapuolten hyväksymispäätökset ovat lainvoimaiset ja kukin sopijapuoli on allekirjoittanut tämän sopimuksen. 8. Sopimuksen muuttaminen, purkaminen ja sopimuksesta irtautuminen Kukin sopijapuoli voi esittää muutoksia sopimukseen. Muutoksista päättää ohjausryhmä yksimielisesti tai sopimiensa menettelytapojen mukaisesti. Kukin sopijaosapuoli voi esittää sopimuksen purkamista. Sopimus voidaan purkaa, jos sopimuksen täyttämisen edellytykset raukeavat. Sopimus voidaan purkaa, jos joku sopijaosapuolista laiminlyö tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteensa, eikä korjaa rikkomustaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tätä koskevan kirjallisen ilmoituksen saatuaan. Sopimuksen purkamisesta päättää ohjausryhmä. Sopimuksen purkaminen voi koskea yhtä tai useampaa sopijapuolta. Muut sopijapuolet voivat jatkaa sopimusta. Jos sopijapuoli hakee, haetaan tai asetetaan konkurssiin tai velkasaneerausmenettelyyn, päättyy tämä sopimus välittömästi kyseisen sopijaosapuolen osalta. 9. Riitaisuuksien ratkaiseminen Tästä sopimuksesta johtuvat mahdolliset riitaisuudet pyritään ratkaisemaan sopijaosapuolten välisin neuvotteluin. Jos mahdollisia riitoja ei saada ratkaistuksi neuvottelemalla, riidat ratkaistaan lopullisesti välimiesmenettelyssä Suomen Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti. Välimiesoikeus on yksijäseninen ja välimiesmenettely pidetään Helsingissä Suomessa suomen kielellä.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 219 Yhtymähallitus 118 21.10.2013 10.Sopimuskappaleet, päiväys ja allekirjoitukset Tätä sopimusta on tehty viisi (5) samasanaista kappaletta, yksi kullekin sopijaosapuolelle. Hämeenlinnassa. 2013 Hämeen ammattikorkeakoulu Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan kaupunki Kehittämisyhtiö Oy Rautaruukki Oyj pp. Pertti Puusaari, rehtori Jouni Haajanen, johtaja Timo Kenakkala, kaupunginjohtaja Mervi Käki, toimitusjohtaja Esitys: Yhtymähallitus hyväksyy puitesopimuksen ja valtuuttaa rehtori Pertti Puusaa ren allekirjoittamaan sopimus. Päätös: Kokous keskeytettiin. Tarja Filatov jääväsi itsensä, koska on Kehittämisyhtiö Oy:n hallituksen jäsen. Sari Rautio jääväsi itsensä, koska on Innopark Programmes Oy:n hallituksen jäsen. Varapuheenjohtaja Kai Heimonen siirtyi johtamaan kokousta. Keskustelun aikana Kai Heimonen teki asiasta pöydälle jättämisesityksen, jotta asiaan ehditään perehtyä. Hannu Nokkala kannatti Kai Heimosen esitystä. Koska asiaa ei voitu yksimielisesti hyväksyä, puheenjohtaja teki seuraavanlaisen äänestysesityksen; esittelijän esitys JAA ja Kai Heimosen esitys EI. Äänestyksessä annettiin 3 JAA-ääntä (Ilovuori, Kattainen, Mäkelä) ja 6 EI-ääntä (Heimonen, Julin, Nieminen, Nokkala, Ranne, Setälä). Puheenjohtaja totesi äänestystuloksen perusteella Kai Heimosen esityksen tulleen yhtymähallituksen päätökseksi. Asia jätetään pöydälle.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 220 Yhtymähallitus 119 21.10.2013 HAMKin osakkuus FIMECC Oy:ssa Yhtymähallitus 119 FIMECC Oy (Finlands Metals and Engineering Competence Cluster Ltd) on metalli- ja koneenrakennusalan yritysten ja tutkimuslaitosten perustama SHOK eli strategisen huippuosaamisen keskittymä. FIMECC Oy on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka osakkaina ovat 19 yritystä, 11 yliopistoa ja tutkimuslaitosta sekä viisi ammattikorkeakoulua. Korkeakoulu pääsee FIMECCin osakkaaksi ostamalla 40 osaketta, joiden hinta on 44 000. Vuosittaisia jäsenmaksuja ei ole, mutta FIMECC perii tutkimusohjelmien hallinnointimaksua 3,5 % korkeakoulun panostuksesta tutkimusohjelmaan. Pääoma on saatavissa takaisin myymällä osakkeet muille omistajille tai FIMECC:lle. HAMK harkitsee FIMECC Oyn osakkuutta ja tekee selvitystyötä osakkuuden tuomista hyödyistä ja osakkuuteen mahdollisesti liittyvistä riskeistä. Vararehtori Janne Salminen ja KT-johtaja Lassi Martikainen esittelevät osakkuutta asiantuntijoina kokouksessa. Esitys: Päätös: Yhtymähallitus päättää antaa valtuudet toimivalle johdolle jatkaa selvitystyötä. Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 221 Yhtymähallitus 65 04.06.2013 Yhtymähallitus 75 19.08.2013 Yhtymähallitus 120 21.10.2013 Johtavan rehtorin lomat Yhtymähallitus 65 Johtava rehtori Pertti Puusaaren lomaoikeus lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2012-31.3.2013 on yhteensä 38 arkipäivää. Johtavan rehtorin lomasuunnitelma: 27.6. - 28.7.2013 (22 lomapäivää) 14. - 20.10.2013 (5 lomapäivää) Yhteensä 27 lomapäivää. Lomaoikeudesta jää käyttämättä 11 arkipäivää. Talousjohtajan esitys: Päätös: Yhtymähallitus hyväksyy johtavan rehtorin lomasuunnitelman. Esityksen mukaisesti. Pertti Puusaari poistui paikalta esteellisenä pykälän käsittelyn ajaksi. Yhtymähallitus 75 Kiireellisten virkatehtävien vuoksi johtava rehtori Pertti Puusaaren lomapäivä 11.7.2013 perutaan ja siirtyy pidettäväksi 6.9.2013. Lomaoikeudesta on tämän jälkeen käyttämättä 11 arkipäivää. Esitys: Päätös: Yhtymähallitus hyväksyy johtavan rehtorin muutetun lomasuunnitelman. Esityksen mukaisesti. Pertti Puusaari poistui paikalta esteellisenä pykälän käsittelyn ajaksi.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 222 Yhtymähallitus 65 04.06.2013 Yhtymähallitus 75 19.08.2013 Yhtymähallitus 120 21.10.2013 Yhtymähallitus 120 Johtava rehtori Pertti Puusaaren lomaoikeus lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2012-31.3.2013 on yhteensä 38 arkipäivää. Lomaoikeutta on jäljellä 11 arkipäivää. Johtavan rehtorin lomasuunnitelma: 23. - 31.12.2013 (4 lomapäivää) 24.2. - 2.3.2014 (5 lomapäivää) Yhteensä 9 lomapäivää. Lomaoikeudesta jää käyttämättä 2 arkipäivää. Esitys: Päätös: Yhtymähallitus hyväksyy johtavan rehtorin lomasuunnitelman. Esityksen mukaisesti. Pertti Puusaari poistui paikalta esteellisenä pykälän käsittelyn ajaksi.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 223 Yhtymähallitus 121 21.10.2013 Viranhaltijapäätökset Yhtymähallitus 121 Viranhaltijat ova tehneet päätöksiä seuraavasti: Viranhaltija Päätökset nrot HAKKY, Pääjohtaja 16 HAKKY, Talousjohtaja 14 HAMK, Rehtori 32 HAMK, Vararehtori 16 HAMI, Rehtori 80-81, 10 AOKK, Johtaja 27-29 Biotalous, KT-johtaja 50-51 Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen, KT-johtaja 11-15 Luettelo viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä on liitteenä asiakirjoissa, Asiakirjaliite nro 3, 121. Esitys: Päätös: Yhtymähallitus päättää olla siirtämättä edellä mainittuja päätöksiä yhtymähallituksen käsiteltäväksi. Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 224 Yhtymähallitus 122 21.10.2013 Saapuneet kirjeet Yhtymähallitus 122 Saapuneet kirjeet 23.9. - 10.10.2013. Luettelo saapuneista kirjeistä on liitteenä asiakirjoissa. Asiakirjaliite nro 4, 122. Esitys: Päätös: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 225 Yhtymähallitus 123 21.10.2013 Ylläpitäjäseminaarit syksy 2013 Yhtymähallitus 123 Ylläpitäjäseminaari Tallinnassa 19. - 21.11.2013. Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Oulussa 27. - 28.11.2013 Esitys: Päätös: Merkitään tiedoksi. Esityksen mukaisesti.

PÖYTÄKIRJA 10/2013 226 Yhtymähallitus 124 21.10.2013 Seuraava kokous Yhtymähallitus 124 Yhtymähallituksen vuoden 2013 kokouksista on sovittu kokouksessa 4.6.2013 kokouksessa 6. Esitys: Päätös: Seuraava kokous pidetään maanantaina 25.11.2013 klo 8:00, HAMK Riihimäki, 1 krs, neuvotteluhuone prikka, Kaartokatu 2, Riihimäki. Esityksen mukaisesti.