KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2004 Toteuttamisosa Rahoitusosa 1
Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Liisa Suonpää Puhelin 014 652 230 Telekopio 014 652 277 Lisätietoja Simo Salmelin Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja, 040 541 9330 Yritystoiminnan kehittäminen: Paavo Koukkumäki, Keski-Suomen TE-keskus (KTM), 014 410 4822 Osaamisen vahvistaminen: Heikki K. Lyytinen, Länsi-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto, 0205 17 4200 Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen: Heikki Leivonen, Keski-Suomen TE-keskus (MMM), 014 410 4722 Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy: Keijo Lipen, Keski-Suomen TE-keskus (TM), 014 410 4622 Infrastruktuurin kehittäminen: Martti Ahokas, Keski-Suomen liitto, 014 652 220 Tekninen tuki: Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto, 014 652 213 Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi: Martti Salminen, Keski-Suomen liitto, 014 652 258 Julkaisija Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Sepänkatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ Puhelin 014 652 211/vaihde Julkaisun avainsanat Aluekehitys Toteuttamissuunnitelma Rakennerahastot Strategia Verkostot ISBN 951-98575-3-2 ISSN 1457-6384 Painos: 500 kpl Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto PTV-Team Oy Painopaikka: Kopijyvä Oy 2003 2
SISÄLLYS ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ESIPUHE 1. Maakunnan kehittämisen strategiat ja tavoitteet ohjelmakaudella 2000 2006 1.1. Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen pohjoinen Keski-Suomi 1.2 Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat maakunnan kehittäjinä 1.3. Tavoitteiden asettaminen vuodelle 2004 2. Yritystoiminnan kehittäminen 2.1. Toimintaympäristöanalyysi 2.2. Painopisteet 2.3. Yksilöidyt tavoitteet 2.4. Toimintasuunnitelma 2.5. Isot hankkeet 2.6. Seuranta Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 3. Osaamisen vahvistaminen 3.1. Toimintaympäristö ja aluevaikuttavuuus 3.1.1 Osaamishankkeiden kohdistuminen painopistealueille ohjelmittain 3.1.2 Eri toimijoiden rooli osaamisen vahvistamisessa ohjelmittain 3.1.3 Kuntien kilpailuetu- ja erikoistumisvalinta sekä osaaminen aluevaikuttavuuden arviointi 3.1.4 Rahoittajien linjauksia tavoite 1, 2 ja 3 ohjelmien toteutumisesta 3.1.5. Tavoite 3 ohjelman täydentävyys 2000 2002 3.1.6 Osaamiskeskusohjelma 3.1.7 Aluekeskusohjelmat 3.2. Koulutus ja osaamistarpeet 3.2.1 Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi 3.3. Verkostoyhteistyön kehittäminen 3.3.1 Kulttuuri ja osaaminen 3.4. Painopisteet 3.4.1 Teknologisen osaamisen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien vahvistaminen 3.4.2 Ammatillisen osaamisen ja aikuiskoulutuksen vahvistaminen 3.4.3 Koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen ja työssä oppimisen kehittäminen 3.4.4 Kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoihin perustuva osaaminen 3.4.5 Yrittäjyyden edistäminen sekä PK-yritysten osaamisen vahvistaminen ja ennakointi 3.4.6 Maaseudun elinkeinorakenteiden monipuolistaminen osaamista vahvistamalla 3.4.7 Yksilöllisyys, tasa-arvo sekä kolmannen sektorin osaamisen kehittäminen 3.4.8 Kulttuurisen osaamisen vahvistaminen 3.5 Yksilöidyt tavoitteet vuodelle 2004 3.6. Toimintasuunnitelma ja suuntautuminen vuonna 2004 3.6.1 Tavoiteohjelmat 3.6.2 Osaamiskeskusohjelma ja teknologinen kehitys 3.6.3 Keski-Suomen aluekeskusohjelmat ja osaaminen 3.7. Isot hankkeet ja hankekokonaisuudet vuonna 2004 3.7. Seuranta ja aluevaikuttavuus Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 4. Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 4.1. Toimintaympäristö 4.2. Painopisteet 4.3 Yksilöidyt tavoitteet 4.4. Toimintasuunnitelma 4.5. Tärkeimmät hankkeet Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 5. Maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen 5.1. Toimintaympäristöanalyysi 5.1.1 Maatalous 5.1.2 Metsätalous 5.1.3 Maaseutuelinkeinot 5.1.4 Ympäristö 5.1.5 Toimintaympäristön muutokset 5.2. Painopisteet 5.3. Yksilöidyt tavoitteet 5.4. Toimintasuunnitelma 5.5. Seuranta Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 6. Infrastruktuurin kehittäminen 6.1. Toimintaympäristö 6.1.1 Aluerakenne ja infrastruktuuri 6.1.2 Tieliikenne 6.1.3 Rautatieliikenne 6.1.4 Lentoliikenne 6.1.5 Vesiliikenne 6.1.6 Tietoliikenne 6.1.7 Tekninen huolto 6.1.8 Luonto ja virkistys 6.2. Painopisteet 6.3. Yksilöidyt tavoitteet 6.4. Toimintasuunnitelma 6.5. Isot hankkeet Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 7. Tekninen tuki 8. Ylimaakunnallinen yhteistyö 8.1. Tavoitteena ylimaakunnallisen yhteistyön lisääminen 8.2. Teemat 8.3. Varautuminen ylimaakunnallisiin hankkeisiin Keski-Suomessa vuonna 2004 Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi 9. Rahoitusosa LIITTEET: Ohjelmien tavoitetiedot vuonna 2000-2002 Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen tiepiirin toiminnassa 2002 2004 Ohjelmasopimus EU:n tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien toteuttamisesta Keski-Suomen ympäristökeskuksen toiminnassa 2002 2004 Keski-Suomen tavoite 1 ohjelman rahoitus vuonna 2004 Keski-Suomen tavoite 2 ohjelman rahoitus vuonna 2004 3
ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä on tänään 18. helmikuuta 2003 hyväksynyt maakunnan yhteistyöasiakirjat tavoite 1- ja 2 ohjelmille vuodelle 2004 sekä niiden sisältöä ohjaavat toteuttamissuunnitelmat. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy allekirjoituksin yllä mainitut asiakirjat. 4
ESIPUHE Tammi-helmikuussa 2003 järjestettiin seutukunnilla keskustelutilaisuudet maakunnan tulevista kehittämisnäkymistä kuntien ja kehittämisyhtiöiden edustajille. Osa tilaisuuksista oli nimenomaan tätä tarkoitusta varten järjestettyjä, osa liittyi maakuntajohtajan seutu- ja kuntakierroksiin. Tarkoituksena oli saada esiin seutujen suunnitelmat omista kärkihankkeistaan sekä valmiudet hankkeiden rahoitukseen sitoutumisesta. Neuvotteluissa käsiteltiin sekä vuoden 2004 hankkeita että koko ohjelmakauden hankekoreja. Maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelu liittyi näin tiiviisti uuden maakuntaohjelman valmisteluun. Seutukuntakierrosten yhteydessä suoritetulla ennakoinnilla on pyritty siihen, että rahat riittävät kattamaan kullekin rahoittajalle tulevat hanke-esitykset. Resurssit ovat esityksiin nähden hyvin rajalliset. Niiden rahoittajien osuutta, joilta rahoja on aiempina vuosina jäänyt käyttämättä, on siirretty muille rahoittajille. Tiedossa oleville suurille hankkeille on varattu toimivaltaiselle viranomaiselle erillinen hankerahoitus. Keski-Suomen maakunnan yhteistyöasiakirja on perinteisesti laadittu siten, että tulevan rahoituksen käyttökohteet on pyritty ennakoimaan tarkasti toteuttajien ja eri rahoittajaviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa. Kehittämistyö on edennyt kuuden kehittämisteeman kautta. Nämä ovat yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakenteen ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen, infrastruktuurin kehittäminen sekä tekninen tuki. Ympäristö- ja tasa-arvoarvioinnit ovat niin ikään liittyneet jo perinteisesti yhteistyöasiakirjaan. Keski-Suomen visio on uudistettu vuoden 2002 lopulla hyväksytyssä maakuntasuunnitelmassa. Tämän mukaan Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Päämäärään pyritään EU-osarahoitteisilla hankkeilla siten, että Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa voimavarat kohdennetaan luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin ja muualla Keski-Suomessa alueellisesti erikoistumalla. Perusstrategioiden mukaisesti toimimalla parannetaan maakunnan alueen kilpailukykyä. Alueohjelmien yhteensovittaminen valtakunnallisen tavoite 3 ohjelman ja maaseutuohjelman kanssa on avainasemassa. Yhteistyöasiakirjan valmistelu on sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä maakunnan eri hanketoimijoiden ja rahoittajien kanssa. Kiitän kaikkia yhteistyöasiakirjan valmisteluun osallistuneita ja kutsun uudet ja vanhat ohjelmien toteuttajat mukaan työskentelemään maakunnan vision toteuttamiseksi. Anita Mikkonen maakuntajohtaja Keski-Suomen liitto yhteistyöryhmän sihteeristön puheenjohtaja 5
1. MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN STRATEGIAT JA TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2000-2006 1.1. Luonnonvaroja jalostavien yritysverkostojen pohjoinen Keski-Suomi Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman päämääränä vuonna 2006 on luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niiden johdolla ja ehdoilla. Yritykset ovat keskeisiä EU-ohjelmien tuloksentekijöitä; yritysten kautta kehittämisvarat voidaan sijoittaa pitkäjänteisesti tulosta tuottaviin kohteisiin. Kehittämisen painopisteiksi on valittu kuusi ydinverkostoa: puu, energia, metalli, kivi ja elementtirakentaminen, matkailu sekä maatilatalous. Alan yrittäjät ovat määritelleet päämäärän vuoteen 2006, yritysverkoston strategiat markkinointiin, tuotekehitykseen, tuotantoon ja rahoitukseen liittyen sekä karkean investointiohjelman. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kaikissa ydinverkostoissa ovat nousseet jalostusasteen selvä nostaminen, teknologisen tason parantaminen sekä työntekijöiden ja yrittäjien osaamisen vahvistaminen. Puussa päämääränä on, että pohjoinen Keski-Suomi on vuonna 2006 merkittävä ekologisen puurakentamisen osaamiskeskus EU:n alueella. Päämäärän saavuttamiseksi osaamista vahvistetaan, yritysten kilpailukykyä parannetaan mm. jalostusarvoa nostamalla, raaka-ainehuoltoa kehitetään, bioenergian hyödyntämistä lisätään sekä logistiikkaa ja infrastruktuuria kehitetään. Energia-alalla tavoitteena on saada alueen omat energiavarat tehokkaasti käyttöön. Kehittämistyö liittyy varsin tiiviisti puutoimialan kehittämiseen, sillä painopisteenä on puun ja metsähakkeen jalostaminen energiatuotteiksi. Metallissa kehittämisen tärkeimmät alueet ovat yritysten tuotantoteknologian tason nosto, yrittäjien ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja suunnittelu-, huolto- ja tuotekehityspalveluiden parantaminen. Kivessä ja elementtirakentamisessa painopisteinä ovat yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen mm. tuotekehitysinvestoinnein ja osaamisen kehittäminen. Kehittämistyön pohjaksi alueella tehdään rakennuskivivarojen kartoitus. Matkailussa päämääränä on kansainvälinen, luonnon ja maaseudun elämyksiä tarjoavien matkailukeskusten verkosto. Markkinoinnin ja myynnin kehittäminen, yritysten kilpailukyvyn ja palvelujen laadun parantaminen, majoituskapasiteetin lisäys ja tason nosto, osaamisen vahvistaminen sekä infrastruktuurin kehittäminen ovat kehittämisen painopisteet. Maatilataloudessa päämääränä on erikoistuneiden tai monimuotoisten, tehokkaiden ja nykyaikaisten maatilojen pohjoinen Keski-Suomi. Tärkeää on alkutuotannon kilpailukyvyn parantaminen, maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja osaamisen vahvistaminen. 1.2. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat maakunnan kehittäjinä Tavoite 2- ohjelman toteuttamisstrategia on alueelliseen kilpailuetuun perustuva erikoistuminen. Alueita ja yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Tavoitteena on löytää hankkeita, jotka parhaiten suuntaavat rahoitusresurssit EUtavoiteohjelmien strategisten valintojen mukaan. Suoritettavilla valinnolla voidaan ohjata koulutusta ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä osaamisen ja sen vahvistamisen vaatimusten mukaisesti. Yritysten kilpailuetutarkasteluissa perustana ovat tuotteet, palvelut ja asiakassuhteet, taloudellinen kasvupotentiaali, tuotanto- ja palveluprosessit sekä osaaminen ja innovatiivinen kehittämistoiminta. Kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat Kunta Valinta Hankasalmi Matkailukeskus ja PK-yritysten osaamisen vahvistaminen Joutsa Puunjalostus ja bioenergia Jyväskylä Informaatioteknologia sekä liikuntaja terveysosaaminen Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristö Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia Jämsänkoski PK-yritysten osaamisen vahvista minen, yrittäjyys Keuruu Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Konnevesi Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Korpilahti Muovituotannon kehittäminen Kuhmoinen Puuteknologia ja uudet innovaatioalat 6
Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Peurunka keskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroniikka Käsi- ja taitoteknologia Monialayrittäjyys maaseudun rakennemuutoksessa Hyvinvointiosaaminen/Suojarinteen kehittäminen PK-teollisuusalueen rakentaminen ja kehittäminen Pk- yritystoiminnan kehittäminen (ympäristö ja asuminen) Ympäristöasioiden ja osaamisen laa tukaupunki Ohjelmien tavoitteet: Tavoite 1: Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelman koko ohjelmakauden tavoitteista on Keski-Suomeen kohdennettu 10 %. Tavoitteet ovat: Uudet työpaikat 1 000 (miehet 600, naiset 400) Säilytetyt 2 000 (miehet 1 200, naiset 800) työpaikat Uudet yritykset 100 (naisyritysten määrä 20) Esr- toimenpiteen 4 600 (miehet 2 400, naiset 2 200) aloittaneet Tavoite 2: 1.3. Tavoitteiden asettaminen vuodelle 2004 Alueohjelmissa vuosina 2000 2002 käynnistyneiden hankkeiden omien ilmoitusten mukaan maakuntaan olisi syntymässä lähes 6 900 uutta työpaikkaa ja 683 uutta yritystä. Yritysten perustanta ei riitä toteuttamaan Keski-Suomen alueohjelmissa asetettuja tavoitteita, sitä vastoin uusien työpaikkojen osalta tavoitteet jopa ylittyvät. On kuitenkin huomattava, että esitetyt lukumäärät ilmaisevat hankkeiden esityksiä tavoitteiksi ja, että useampivuotisten hankkeiden tulostiedot on kirjattu kokonaisuudessaan ensimmäiselle toimintavuodelle. Lopullisesti hankkeiden tulokset selviävät hankkeiden edetessä. Vuoden 2004 ohjelmien määrällinen tavoiteasettelu säilyy pitkälti samantasoisena kuin edellisvuonna. Maakunnan visio: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen tavoite 2 ohjelmassa on alueelle asetettu koko ohjelmakauden tavoitteina: Uusien yritysten lukumäärän nettokasvu on 2 000 Työpaikkojen nettolisäys on 7 000 IT-alan työpaikkojen nettolisäys on 3 000 Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Bkt- ja väestömäärätavoite kehittää maakunnasta entistä vetovoimaisemman. Vuoden 2004 rahoituspäätösten tavoiteasettelu on seuraava: Uudet yritykset 300 Uudet työpaikat 1 160 Uudet IT-alan työpaikat 400 Tietoteollisuutta palvelevat 100 aloituspaikat Maakunnan missio: Keski-Suomessa luodaan hyvinvointia kannattavalla ja uudistuvalla yritystoiminnalla Tavoite 1 alueen strategia: Panostaminen luonnonvaroja pitkälle jalostaviin yritysverkostoihin Tavoite 2 alueen strategia: Kilpailuetuun perustuva alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla Tavoitteet toiminnoittain vuonna 2004: 1. Yritystoiminnan kehittäminen Yritystoiminnan kehittäminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 65 % ja työpaikkojen lisäämistavoitteesta 60 %. Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2004 hankepäätöksillä 200 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2004 hankepäätöksillä 700, joista IT-alan työpaikkoja 150 7
2. Osaamisen vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 30 %, työpaikkojen lisäämistavoitteesta 25 % ja IT-koulutusalojen aloituspaikkatavoitteesta 100 %. Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2004 hankepäätöksillä 90 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2004 hankepäätöksillä 290, joista IT-alan työpaikkoja 250 Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat lisääntyvät vuoden 2004 hankepäätöksillä 100:lla 3. Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy Työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy kattaa työpaikkojen lisäämistavoitteesta 10 %. Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2004 hankepäätöksillä 120 4. Maatalouden rakenteiden kehittäminen Tilojen keskipeltoala kasvaa noin 1 ha/v Maidon keskimääräinen tilakohtainen viitemäärä kasvaa noin 3000 l/v Sianlihan tuotannossa laatu ja kannattavuus paranevat Yksilöidyt tavoitteet esitetään luvussa 5. 5. Infrastruktuurin kehittäminen Infrastruktuurin kehittäminen kattaa yritysmäärän lisäämistavoitteesta 5 % ja työpaikkojen lisäämistavoitteesta 5 %. Uusia yrityksiä perustetaan vuoden 2004 hankepäätöksillä 10 Uusia työpaikkoja saadaan aikaan vuoden 2004 hankepäätöksillä 50 6. Tekninen tuki Varmennetaan ohjelmien joustava toteutus ja seuranta 7. Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Suoritettu prosessin osana Vuositasolla maaseutualueiden bruttoaluetuote kasvaa vähintään 3 % 2. YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN 2.1. Toimintaympäristöanalyysi Etlan ajankohtaisen suhdannetilauskatsauksen mukaan maailmantalous elpyi lupaavasti vuoden 2002 alkupuolella. Suomenkin teollisuustuotanto lisääntyi alkuvuonna ripeästi ja teollisuuden merkittävästi parantuneet suhdanneodotukset ennakoivat talouskasvun nopeutumista ennusteiden mukaisesti. Syksyn 2002 aikana maailmantalouden näkymät kuitenkin heikentyivät uudelleen. Kasvanut Irakin sodan uhka ja öljyn hinnan nousun riski luovat epävarmuutta ja heikentävät yritysten ja kotitalouksien tulevaisuudenuskoa. Euroalueen maiden julkisten sektorien odotettua syvempien vajeongelmien korjaaminen hidastaa talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Etla alentaa sekä Yhdysvaltain että euroalueen vuoden 2003 talouskasvuarviotaan 2 prosenttiyksiköllä 1,5 prosenttiin. Kasvu siis jatkuu, mutta aikaisemmin arvioitua hitaammin. Etla alentaa Suomen talouden kasvuarviota vuodelle 2003 prosenttiyksiköllä 2.7 prosenttiin. Viennin kasvu jää heikentyneen kysynnän vuoksi vajaaseen 4 prosenttiin. Epävarmat näkymät ja verraten matalat kapasiteetin käyttöasteet vähentävät yritysten investointihalukkuutta. Yksityiset investoinnit lisääntyvät kuitenkin vajaat 3 prosenttia. Asuinrakentaminen kasvaa 2.5 prosenttia matalien korkojen ja alhaisen vertailutason ansiosta. Yksityinen kulutus lisääntyy vajaat 3 prosenttia ja kuluttajahinnat kohoavat 1.9 prosenttia. Alustavasti sovitun tulopoliittisen sopimuksen mukaan palkat nousevat aiemmin arvioitua enemmän, mikä heikentää työllisyyskehitystä. Työttömyyden odotetaan hieman lisääntyvän ja työttömyysaste kohoaa 9.3 prosenttiin. Finanssipolitiikkaa kiristetään liian aikaisin. (Lähde: Etlan suhdannekatsaus 4/2002) Keski-Suomen pk-teollisuuden investoinnit ovat las- 8
keneet vuodesta 2000 alkaen. Metalliteollisuuden osuus on edelleen merkittävä ja sen uskotaan myös säilyvän vahvana tulevaisuudessa. Elektroniikkateollisuudessa ja IT-toimialalla on sen sijaan koettu takaiskuja viime aikoina. Metsäteollisuudessa ja puutoimialalla ei merkittäviä muutoksia puoleen tai toiseen ole ollut havaittavissa. Maakunnan teollisuus jakautuu yhä tasan Jyväskylän seudun ja muun maakunnan kesken, kehityserot ovat syntyneet palvelualojen ja alkutuotannon muutoksista. Jyväskylän seutu kasvualueena tulee säilyttämään asemansa myös tulevaisuudessa. Maakunnan laita-alueiden yritystoimintaa pyritään edelleen aktivoimaan, ottamalla huomioon mm. TE-keskuksen yritystuet ja strategiset toimenpiteet, mm. työn alla oleva maakunnan reuna-aluestrategia. Pohjoisen Keski-Suomen aktiivisuutta yritystoiminnassa tultaneen vahvistamaan TE-keskuksen seudullisten yrityspalvelujen vahvistamisella. Viitaseudulle ja Saarijärven seudulle tultaneen palkkaamaan paikalliset hankeaktivaattorit edistämään yritystoimintaa ja yritysten välistä yhteistyötä. Vuosi 2002 Toteuttamissuunnitelman mukaisia yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeita käynnistettiin TEkeskuksen yritysosastolla noin 37 miljoonalla eurolla (vuonna 2001 noin 36 miljoonalla eurolla). Tästä yritysten rahoitusosuus oli 73 % ja tukiosuus 27 %. Myönnetyt tuet olivat tavoite 1-alueella 2,4 miljoonaa euroa ja tavoite 2-alueella 3,6 miljoonaa euroa. (vuonna 2001: 1-alueella 1,4 miljoonaa euroa ja tavoite 2-alueella 4,2 miljoonaa euroa). Toimintaympäristötuet pk-yritysten toimintaympäristön kehittämiseen (teknologian siirto, verkottuminen, hautomotoiminnan käynnistäminen, jne) olivat yhteensä 334.210 euroa (vuonna 2001 vastaavasti 615.737 euroa). Tuetun hankekannan avulla saatiin maakuntaan 40 uutta tuotannollista yritystä, joista naisten perustamia yrityksiä 3. Uusia työpaikkoja suorien yritystukien vaikutuksesta syntyy maakuntaan noin vajaat 500, josta tavoite 2 alueelle 74 % ja loput 26 % tavoite 1 alueelle. Naistyöpaikkoja syntyi noin 150. Uudet työpaikat syntyvät keskimäärin kahden vuoden kuluttua hankkeen käynnistymisestä yrityksessä. Jälkiseuranta suoritetaan TE-keskuksen toimesta. Tavoite 2 -alueella yli puolet hankerahoituksesta kohdistui metallitoimialan investointeihin, kansainvälistymiseen ja erilaiseen kehittämiseen. Uusien tietoteknologiayritysten hankkeiden rahoitusosuus oli noin 10 %. Tavoite 1 -alueella puutoimiala oli merkittävin investoija ja kehittäjä vuonna 2002. TE-keskuksen teknologiayksikön/tekesin tutkimusja tuotekehitysrahoitus Keski-Suomeen oli noin 11,1 miljoonaa euroa, hankkeiden kokonaisvolyymin ollessa n. 21,1 miljoonaa euroa (vuonna 2001 vastaavasti 18,6/36,0). Rahoituksesta reilu neljännes suuntautui Jyvässeudun ulkopuolelle. Tekesin yritystuista 3,0 % suuntautui keskisuomalaisiin yrityshankkeisiin, yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Tutkimusrahasta vastaava osuus oli 3,5 %, 5,0 miljoonaa euroa. Julkinen tutkimusrahoitus kohdistui pääosin Jyväskylän yliopiston sekä VTT:n hankkeisiin. Finnveran EAKR-korkotuettuja lainoja myönnettiin vuoden 2002 loppuun mennessä 9,2 miljoonaa euroa, johon pääomaan sidottiin EAKR:n ja valtion korkotukea ja luottotappiokorvausta 1,45 miljoonaa euroa. Tavoite 1-alueen osuus lainoista oli 2,1 miljoonaa euroa ja tuesta 388 000 euroa. Tavoite 2-alueelle suunnattiin 7,1 miljoonan euron rahoitus, johon sitoutui tukea 1 066 000 euroa. Koko vuoden aikana Finnvera osallistui 127 uuden yrityksen ja 447 uuden työpaikan synnyttämiseen. Työpaikoista lähes puolet syntyi palvelu- ja kauppayrityksiin. 2.2. Painopisteet Valtaosa julkisesta rahoituksesta voi kohdistua vain tuotannollisen yritystoiminnan kehittämiseen ja edellytysten luomiseen. Näin ollen ohjelmassa korostuu tuotannollisten yritysten kehittäminen ja tuotannollisten työpaikkojen luominen. Palveluyritysten osalta päätoimija on Finnvera Oyj, kehittämisvälineenä korkotuetut lainat. Palveluyritysten perustamista aktivoidaan (ks. kohta 2.4.) TE-keskuksen Yrityspolkuprojektin avulla. TE-keskuksen koulutus- ja kehittämispalvelut ovat niin tuotannollisia yrityksiä kuin palveluyrityksiäkin varten. Painotusten valinta perustuu tavoitealueiden strategiavalintoihin sekä maakunnan yritystoiminnan tilasta tehtyihin analyyseihin, joiden keskeinen sisältö on luettavissa tavoiteohjelmista 1 ja 2 sekä Keski-Suomen liiton teettämistä 1/4 -vuosianalyyseista. Vuonna 2004 painotetaan teknologisen ja osaamistason nostoa sekä kansainvälistymistä. Yrityskohtaisissa hankkeissa suositaan kasvua, kilpailukykyä ja kansainvälistymistä parantavia ja verkostoitumista edistäviä investointeja ja kehittämishankkeita. Pk-yritysten teknologian tason nostamisella on suuri merkitys kilpailukyvyn ja kannattavuuden kannalta. Tavoite 1 -alueella uusia työpaikkoja ja yrityksiä syntyy pääasiassa nykyisestä teollisesta rakenteesta. Perinteisellä investointitukipolitiikalla on edelleen suuri merkitys. Tuki ohjataan kasvuyritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin. Tavoite 2 -alueella pk-yritysten osaamistason nostaminen ja kansainvälistymisen vauhdittaminen korostuu. Kuntien asettamat omat painotukset huomioidaan niin hanketoiminnassa kuin yrityskohtaisissa tuissa. Pk-yrityksiä aktivoidaan osallistumaan teknologiaohjelmiin ja tekemään tuotekehitys- ja tutki- 9
mushanke-ehdotuksia TE-keskuksen teknologiayksikölle (TEKESin kansallinen rahoitus). Maakuntakeskuksen vaikutusalueella korostuu kilpailuedun luominen informaatioteknologia-alan yritystoiminnalle. Perinteisen investointitukipolitiikan merkitys on vähäisempi kuin tavoite 1 ohjelma-alueella. Investointituet kohdennetaan pääsääntöisesti tuotannolliseen toimintaan, ei rakennuksiin. Teknologiayksikön toteuttamissuunnitelmassa oleva tutkimusrahoitus suuntautuu pääasiassa energia- ja informaatioteknologian aloille. TE-keskus valmistelee alueellista metalliteollisuuden teknologiaohjelmaa yhteistyössä Keski-Suomen liiton ja Jykes Oy:n kanssa. Ohjelman toteutus käynnistynee jo vuoden 2003 puolella. Eri toimialoilla verkottumiskehitys on lähtenyt liikkeelle ja sen edistymistä tuetaan. Pk-yritysten verkkoliiketoimintojen kehittämishankkeissa yhteistyötä tehdään TE-keskuksen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kesken. Yhteishankkeiden keskikokoa pyritään nostamaan ja suurimmasta osasta hankkeita tehdään ennen käynnistystä seikkaperäiset toteutettavuusselvitykset. Yhteistyötä tältä osin TE-keskus tekee Keski- Suomen liiton kanssa. Vuoden 2004 yritystoiminnan kehittämisen painopisteet ovat: Uuden yritystoiminnan aktivointi ja edistäminen Pk-yritysten jatkuvuuden ja osaamisen turvaaminen sukupolven- ja omistajan vaihdoksissa Kasvuhakuisten pk-yritysten kehittäminen ja verkottuminen Yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälistymisen edistäminen Informaatio- ja hyvinvointiteknologia-alan yritystoiminnan aktivointi ja kehittäminen Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen, mm. verkkoliiketoiminnan kehittäminen Metalliteollisuuden alueellinen teknologiaohjelma Maaseutuyrittäjyyden kehittäminen Maaseutuyritysten kilpailukykyä parannetaan erityisesti matkailu- ja elintarvikealalla erityisillä teemaohjelmilla. Liikeidean omaavat maatilatalouden sivuelinkeinojen harjoittavat voivat osallistua TE-keskuksen Yrityspolku-projektiin tai osuuskuntayrittäjyyteen, ks. lähemmin kohta 2.4. Uuden yritystoiminnan aktivointi ja kehittäminen. Teknologiastrategia Keski-Suomen teknologiastrategia perustuu Tekesin ja TE-keskuksen väliseen tavoitteeseen yhtenä osana Tekesin aluestrategiaa. TE-keskuksen tavoitteisiin strategia liittyy yhtenä osana tuloskortin tavoitetta yritysten kasvun, kilpailukykyisyyden, kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen. Teknologiastrategia on laadittu yhteistyössä yhteistyökumppanien kanssa. Strategian tavoitteena on saatu kuvattua yhteistyöprosessi, jonka kautta alan toimijat yhdessä pohtivat tutkimuksen ja tuotekehityksen edistämistä alueella. Strategia ottaa huomioon Keski-Suomen merkittävimmät toimialat teknologian kehittämisen kannalta. Mukaan nostettiin tulevaisuuden kannalta keskeisiä kasvualoja, joihin ollaan panostamassa lähitulevaisuudessa. Yksi tärkeä osa teknologiastrategian toteuttamista on innovaatioketjun alkupään kytkeminen osaksi strategiaa. Alueen elinkeinorakenteen ja yritysten kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että uusia yrityksiä syntyy ja yritykset aktiivisesti panostavat tuotekehitykseen. Alueen vetovoiman kannalta osaaminen ja perustutkimuksen taso sekä eri tutkimuslaitosten yhteistyö yritysten kanssa ovat ratkaisevia alueen toimintaympäristön kehittymisessä. Teknologiastrategian tavoitteena on nostaa Keski-Suomen alueen t&k-panostusta alueen ja sen yritysten kilpailukyvyn edelleen kehittämiseksi. Kansainvälistymisstrategia Keski-Suomen TE-keskuksen kansainvälistymisstrategia lähtee valtakunnallisesta strategiatyöstä, soveltaen yhteisiä suuntaviivoja alueellisesta lähtökohdasta, ja ottaa huomioon yritysten kokonaisvaltaisen kehittämisen. Keski-Suomen TE-keskuksen kansainvälistymispalvelut vastaavat pk-yritysten ja niiden henkilöstön kansainvälistymisedellytysten kehittämisestä, valmiuksien luomisesta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttamiseksi ja yritysten ohjaamisesta suunnitelmalliseen kansainvälistymiseen. Kansainvälistymispalvelujen tavoitteena on edesauttaa alueen kilpailukyvyn ja kansainvälistymisasteen kasvua edistää yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä madaltaa yritysten kannattavan kansainvälisen liiketoiminnan käynnistyskynnystä pienentää yritysten kansainvälistymiseen liittyviä riskejä parantaa yritysten henkilökunnan kansainvälistymisosaamista ja valmiuksia yhteistyön laajentaminen ja kansainvälistymisosaamisen kasvattaminen TE-keskuksen sisällä sidosryhmäyhteistyön laajentaminen Neuvonnalla, tuotteistetun kansainvälistymisohjelman ja konsultoinnin avulla luodaan yrityksille edellytykset suunnitelmalliseen kansainvälistymiseen. Koulutuksella parannetaan yritysten henkilöstön kansainvälistymisvalmiuksia ja kansainvälistymisosaamista. Yritysten kannattavan kansainvälisen liiketoiminnan käynnistämiskynnystä madalletaan 10
myös kehittämistuella kansainvälistymishankkeisiin. Keski-Suomen TE-keskus toimii myös Finpron alueorganisaationa. 2.3. Yksilöidyt tavoitteet TE-keskuksen yritysosaston tavoitteet Tuotannolliset yritykset 450 uutta tuotannollista työpaikkaa 50 uutta tuotannollista yritystä Toimivien yritysten hakemat tuet 15 milj. euroa Toimivien yritysten tukihankkeiden määrä 330 kpl Tavoitteista kohdistuu n. 75 % 2-tavoitealueelle ja 25 % 1-tavoitealueelle. Naistyöpaikkojen osuus n. 25 % ja uusien naisyritysten osuus n. 30 %. TE-keskuksen teknologiayksikön tavoitteet Tekes-hankkeiden määrä 13 milj. euroa/85 kpl Keski-Suomen osuus koko maan myönnetyistä tutkimus- ja tuotekehityshankkeista 4,5 %. TE-keskuksen kansainvälistymisyksikön tavoitteet Kv-rahoitushankkeiden määrä 30 kpl (yrityskohtaiset) Kansaivälistymiskoulutukseen osallistuvien yritysten määrä 50 Uusia kv-yrityksiä 7 kpl Finnveran tavoitteet 230 uutta tuotannollista työpaikkaa 220 uutta palvelualojen työpaikkaa 45 uutta tuotannollista yritystä 75 uutta palveluyritystä Tavoitteista n. 75 % kohdistuu tavoite 2-alueelle ja 25 % tavoite 1-alueelle. Naistyöpaikkojen osuus n. 25 % ja uusien naisyrittäjien osuus 30 %. 2.4. Toimintasuunnitelma TE-keskuksen yritysosasto vastaa yrityskohtaisista tuista ja Finnvera Oyj lainoituksesta ja takauksista. Maatalouden sivuelinkeinoyrittäjyyttä rahoittaa TEkeskuksen maaseutuosasto. Yhteishankkeita rahoittavat pääasiassa maaseutuosasto kun kyseessä on maaseutuelinkeinojen kehittäminen, Keski-Suomen liitto ja TE-keskuksen teknologiayksikkö sekä TEkeskuksen yritysosasto. Toimintaa koordinoidaan TEkeskuksen vetämässä hanketyöryhmässä, jonka työtä tukee TE-keskuksen ja eri toimialojen johtoryhmätyöskentely. Uuden yritystoiminnan aktivointi ja edistäminen Uutta ja alkavaa yritystoimintaa tulee saada maakuntaan lisää, erityisesti tuotannollisia yrityksiä, mutta myös palveluyrittäjiä. TE-keskus toteuttaa Yrityspolku-projektia, jonka ensisijainen tavoite on aktivoida kansalaisia perustamaan oma yritys. Oman yrityksen perustaminen on suuri haaste ja se vaatii hyvän liikeidean ja perustajan kannalta tietoa yritysympäristöstä ja markkinoista. Toinen tavoite, ei kuitenkaan vähäinen, on varmistaa yritystoiminnan terve käynnistyminen ja jatkuvuuden turvaaminen. Projektin toimesta järjestetään oman yritystoiminnan käynnistämisen aktivointitilaisuuksia, yrittäjyyttä tukevia koulutuksia sekä liikeidean omaaville liikeidean testausta. Yritystoiminnan käynnistyttyä tarjotaan asiantuntija-apua (PostStart-ohjelma) sekä koulutusta. TE-keskus panostaa myös osuuskuntayrittäjyyteen. Projektilla pyritään aktivoimaan työttömiä, maaseutuyrittäjyyttä ja varmistamaan hiljattain käynnistyneiden osuuskuntien tulevaisuus. Alkavien yrittäjien ja innovatiivisten ideoitten apuna on TE-keskuksen palvelutiimi, jonka tehtävä on auttaa idean omaavaa henkilöä tuotteistamaan ja kaupallistamaan idea. Tiimi auttaa myös rahoituksen suunnittelussa käymällä läpi erilaisia vaihtoehtoja. Tarvittaessa idean omistajalle järjestetään ulkopuolinen asiantuntija ja tätä voidaan myös osittain rahoittaa. TE-keskuksen keksintöasiamiehen rooli on tässä erittäin tärkeä. Tuotekehityksen ja innovaatioiden aktivoimiseen vaikutetaan TE-keskuksen uudella TuoteStart-palvelutuotteella, jota ryhdytään aktiivisesti markkinoimaan jo vuoden 2003 aikana. TE-keskuksessa ovat myös saatavilla kaupparekisteripalvelut. Yrittäjä voi perustaa juridisen yrityksen TE-keskuksessa ja saada palvelun käyttöön ilmaista neuvonta-apua. Teknologiakeskuksen hautomotoiminta on vakiintunut ja moni innovatiivinen yritys on alkanut toimintansa hautomossa ja saanut TE-keskuksen yritysosastolta hautomotukea. Yrityshautomotoiminta on edelleen merkittävä tapa saada varsinkin nuoria innovatiivisia henkilöitä yrittäjiksi. Keski-Suomessa toimii Jyväskylän teknologiakeskuksen lisäksi Tiimiakatemian hautomo Jyväskylässä, Puuhautomo Viitasaarella ja ns. yleishautomo Jämsänkoskella. Näihin hautomoihin uudet yrittäjät ovat tervetulleita. Hautomoihin sijoittuvien yritysten seed-rahoitusta kehitetään ja yhteistyötä tullaan tekemään eri pääomarahastojen kanssa. Rahoittajat tekevät yhteistyötä kehittämisyhtiöiden ja elinkeinoelämän vaikuttajien kanssa alkavien yritysten tukemiseksi. Alkavia yrittäjiä aktivoidaan myös maaseutuosaston koulutushankkeisiin, yritysosaston koulutukseen ja käyttämään tuotteistettuja palveluja sekä kaikkien julkisten rahoittajien runsaita asiantuntijapalveluja. Aktivoidaan yrittäjiä liikkeenjohdon koulutukseen ja konsultointiin. Rahoitetaan etätyötä (esim. pääte- ja 11
kokoonpanotyö), franchising- ja osuustoimintayrittäjyyttä edistäviä hankkeita. Yritysosasto ja maaseutu-osasto tukevat yrityskohtaisia hankkeita vakiintuneella toimintatavalla yhteistyössä Finnveran ja rahoituslaitosten kanssa. Myönteiseen yrittäjyysasenteen kehittymiseen pyritään vaikuttamaan maakunnallisen Y4-hankkeen kautta. Pk-yritysten jatkuvuuden ja osaamisen turvaaminen sukupolven- ja omistajanvaihdoksissa Yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tuetaan yrityskauppojen syntymistä ja sukupolvenvaihdoksia edistäviä hankkeita yhteistyökumppaneiden kanssa; yrityskohtaisesti hyödynnetään näissä yhteyksissä mm. Finnveran rahoitustuotteita. Erityisesti Finnveran yrittäjälaina, usein yhdistettynä muihin Finnveran rahoitustuotteisiin, on osoittautunut erinomaiseksi välineeksi niin uusien yritysten synnyttämiseen kuin yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Alueellisilla herätetilaisuuksilla avataan tietä ja TE-keskusten käytössä on v. 2002 lähtien ollut Viestinvaihtoanalyysi, jonka avulla voidaan monipuolisesti kartoittaa kehittämistarpeet muutaman vuoden tähtäimellä ennen varsinaista yrityksen luovutushetkeä. Valmennuksen ja asiantuntija-avun turvin tähdätään luopujan, vastaanottajan ja koko yrityksen henkilökunnan kannalta tilanteeseen, jossa toiminta jatkuu sujuvasti vaihdoksen yli. Monitaitopalvelun avulla voidaan kytkeä koko henkilökunnan kehittämissuunnitelma osaksi sukupolvenvaihdosta. Kasvuhakuisten pk-yritysten kehittäminen ja verkottuminen Toimialoittaista kehittämistyötä jatketaan toteuttamalla toimialakohtaisesti laaditut suunnitelmat (puu-, metalli-, käsi/pienteollisuus-, matkailu-, graafinen teollisuus- sekä elektroniikka-aloilla). Suunnitelmien mukaisten hankkeiden avulla pk-yritysten reagointi toimialojen rakenteellisiin ja markkinamuutoksiin nopeutuu. Pk-yritysten verkottumista edistetään rahoittamalla erityisesti informaatioteknologian ja verkkoliiketoiminnan hyödyntämistä lisääviä hankkeita. Painopisteenä on perinteisten teollisten alojen uudistaminen ja verkostoyritysten hankkeiden toteuttaminen. Jo vakiintuneeksi tavaksi näyttää muodostuneen toimintamalli: päämies - järjestelmätoimittaja - alihankkija. Tätä toimintamallia on TE-keskuksen toimesta tuettu ja tuetaan edelleen tarvittavan yritysryhmän tarpeista lähtöisin. Pk-yritysten verkostohankkeita markkinoidaan yhdessä Sitran kanssa, jolla on mahdollisuus merkittävään pääomasijoitukseen verkoston veturiyritykselle ja antaa asiantuntijapalveluja muille verkostoon valituille pkyrityksille. Pk-yrityksiä aktivoidaan kansainvälistymiseen ja teknologiseen kehittämiseen. Tätä toimintaa tukevat TEkeskuksen teknologia- ja kansainvälistymisstrategiat. Myös alihankintatöiden pysymistä maakunnassa edistetään rahoittamalla yritysten kehittämistä (tuotanto, tuottavuus, laatu, ympäristö ja verkottuminen) mm. ESR-hankkeina. Elintarvikeyrityksiä tuetaan verkottumisessa ja tuotteiden jatkojalostuksessa. Tätä toimialaa edistää TEkeskuksen maaseutuosaston hanketoiminta. Yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja kansainvälistymisen edistäminen Tuetaan hankkeita, joilla edistetään yrityskohtaisten strategioiden ja liiketoimintasuunnitelmien tekemistä. Potentiaalia omaavien yritysten kehittämisessä korostetaan kansainvälistymistä (mm. teknologiakeskuksen hautomoyritykset). Edelleen tuetaan tuottavuuden kehittämistä sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmien toimivuutta. Lisäksi tuetaan uuden teknologian hyödyntämistä edistäviä hankkeita. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin (kaikilla toimialoilla yrityksistä noin 80 % on pieniä). Kilpailukykyä kehitetään erityisesti pk-teollisuudessa ja matkailussa. Matkailuyrityksiä tukevissa hankkeissa korostetaan integroitumista jakelukanaviin (matkanjärjestäjä liikenneyhtiö - incoming). Maaseutuosasto toteuttaa ja rahoittaa maatilojen sivuelinkeinomatkailua. Matkailun toimialalla kiinnitetään tulevaisuudessa enemmän huomiota laatuun kuin määrään. Keski-Suomen matkaelinkeinon strategiaa toteutetaan yhdessä alan yrittäjien ja matkailua edistävien yhteistyökumppanien ja julkisten rahoittajien kanssa. Teknologiayritysten liikkeenjohtotaitoja ja kansainvälistymistä edistetään ESR-rahoitteisilla hankkeilla. Teknologiayksikkö rahoittaa yrityskohtaisia t&k hankkeita ja yritysosasto muita yrityskohtaisia kehittämishankkeita. Rahoitetaan alan tutkimustoimintaa, joka luo edellytyksiä yritystoiminnan kehittämiselle. Alan yritystoiminnan kehittämisessä hyödynnetään TEKESin valtakunnallisia ohjelmia sekä ESRrahoitusta. Metallitoimialalla tultaneen käynnistämään maakunnallinen teknologiaohjelma. Pk-yritysten toimintaympäristön kehittäminen Tavoitteena on vahvistaa maakunnan yritystoimintaa tiedolla ja osaamisella. Rahoitetaan hankkeita ja aktivoidaan pk-yrittäjiä hankkeisiin, joiden tavoitteena on yhteistyön edistäminen pk-yritysten ja eri toimijoiden kesken (mm. oppi- ja tutkimuslaitokset, pk-yritykset, julkiset toimijat). Erityisesti korostetaan informaatioteknologian ja verkkoliiketoiminnan hyödyntämistä sekä laatu- ja ympäristöasioiden ottamista huomioon. Pk-yrittäjyyttä edistetään myös Y4 projektilla, jolla verkotetaan maakunnan viranomaiset, kehittämisorganisaatiot, kansalaisjärjestöt ja 12
muut toimijat nostamaan yrittäjyys ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Avustetaan kuntien rakentamia tuotannollisten yritysten toimitiloja erityisesti tavoite 1 -alueella. Suositaan toimijoiden yhteishankkeita ja toteutetaan osaamiskeskusohjelmaa. 2.5. Isot hankkeet Vuoden 2004 suurimmat hankekokonaisuudet ovat: Osaamiskeskusohjelma (toteutusvastuu: Jyväskylän Teknologiakeskus Oy) Toimialojen kehitysohjelma (toteutusvastuu: Keski-Suomen liitto) Metalliteollisuuden alueellinen teknologiaohjelma Yrityspolku-hanke (toteutusvastuu: TE-keskus) 2.6. Seuranta Kukin rahoittaja seuraa työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä muita vaikuttavuusindikaattoreita asiakasyrityskohtaisesti. Tiedot kerätään TE-keskuksen yritysosaston seurantajärjestelmään. Finnvera Oyj toimittaa tietonsa kauppa- ja teollisuusministeriön tietojärjestelmiin, joka poistaa päällekkäisyydet indikaattoreiden osalta. Saatuja tuloksia verrataan jälkikäteen tilastokeskuksen aineistoon. Hanketoiminnan tulosten toteutumista seurataan rahoittajakohtaisesti. Tiedot kerätään Fimos -järjestelmään ja hanketoiminnan asiakasyrityksille tehdään mm. toimialoittain vaikuttavuus- ja asiakastyytyväisyystutkimuksia. Yrityskohtainen indikaattoriseuranta tapahtuu TE-keskuksen Yrtti-järjestelmällä. Ympäristö- ja tasa-arvoarviointi Talouselämää tarkastellaan perinteisten kasvuskenaarioiden ja mittareiden valossa. Toimintaympäristöanalyysi perustuu pääosin Etlan suhdannekatsaukseen. Tämä lähestymistapa ei välttämättä kuvaa yhteiskunnan hyvinvointia. Myös yritystoimintaa tulisi tarkastella moniarvoisemmin osana ihmisten elämää, johon kuuluu kuluttamisen ja tuottamisen lisäksi myös muita elementtejä. Maakunnan alueellisesti tasa-arvoinen kehittäminen yritystoiminnan tukemisen avulla on ongelma, sillä yritystukien tavoitteista vain neljäsosa kohdistuu tavoite 1- alueelle. Reuna-aluestrategian toteuttamisen tulisi nostaa tätä osuutta. Hankkeiden rahoittamisen arvioinnissa kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota niiden ympäristövaikutuksiin. Yritystoiminnan painopisteiksi on nimetty edellisvuoden tapaan teknologisen ja osaamistason nosto sekä kansainvälistyminen. Yritysinvestoinneilla parannetaan kasvua, kilpailukykyä, kansainvälistymistä ja verkostoitumista. Tavoitteet ovat sinällään perusteltuja. Erityisesti yritysten verkottumista on pidettävä tärkeänä. Asiakirjassa kehittämispanoksia suunnataan tuotannolliseen toimintaan. Tasa-arvon kannalta on ongelmallista, että tuotannolliseksi lasketaan lähinnä tavaran tms. hyödykkeiden tuottaminen. Maakunnan keskimääräinen työttömyysaste on pysynyt muuta maata korkeammalla. Ongelmaa tulisi pystyä käsittelemään laajempana kuin työllisyyspoliittisena ilmiönä. Samoin tulisi arvioida työpaikkatavoitteissa ns. mies- ja naistyöpaikkojen osuus. Työllisyyden kannalta palveluyritysten syntyminen olisi tärkeää. Se tukisi myös yhteisöllisyyden, sosiaalisuuden ja käden taitojen arvostuksen lisääntymistä yhteiskunnassa. Ympäristöosaaminen muodostuu entistä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi markkinoilla. Tämä ei kuitenkaan näy yritystoiminnan kehittämistavoitteissa erityisenä painoalana. Ympäristöstrategioiden toteuttaminen luo yrityksille myös lisää toiminta- ja laajenemismahdollisuuksia luonnonvarojen käytön tehostumisen ja kuormituksen vähentymisen seurauksena. 3. OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Tämän luvun linjaukset koskevat osaamisen vahvistamiseen liittyviä toimintalinjoja ja näiden EU ohjelmatyön rahoitusta. Vuoden 2004 kehittämistyössä otetaan huomioon jo käynnistynyt hanketyöskentely ja sen kohdistuminen aiempien yhteistyöasiakirjojen strategisten linjausten mukaisesti. Keskeisen merkityksen saa myös kansallisen toiminnan täydentävyys, aluevaikuttavuus ja käynnistyneet kehittämisprosessit. Osaamistarpeisiin ja koulutusorganisaatioihin liittyviä analyysejä on kuvattu aiemmissa yhteistyöasiakirjoissa. Tulevien linjausten pohjana on myös vuonna 2002 hyväksytty maakuntasuunnitelma. 3.1. Toimintaympäristö ja aluevaikuttavuus Maakuntasuunnitelman visio on Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan ra- 13
kentava elämänlaadun maakunta. Tieto, taito ja yrittäjyys kartuttavat inhimillistä pääomaa ja sosiaalista pääomaa. Keski-Suomeen rakennetaan kattava oppimispaikkojen verkosto, jonka tukena on tietoverkkoihin perustuva opinpolku. Kumppanuutta korostava maakunnan osaamisen vahvistaminen ja koulutus perustuu prosesseihin, jonka osia ovat osaamisen tuottaminen, osaamisen välittäminen yksilöltä ja organisaatiolta toiselle ja osaamisen soveltaminen. Tavoitteena on, että aluekehitystyössä nämä prosessit muodostavat toisiaan täydentäviä kehittämisketjuja ja että ne näkyvät maakunnan eri osissa. Keski-Suomea kehitetään oppivana alueena. Se merkitsee maakunnan elinkeinoelämän, oppilaitosten ja osaamisorganisaatioiden, julkishallinnon ja yksilöiden tieto- ja innovaatioverkostojen vahvistamista ja jatkuvaa opinhalua. 3.1.1 Osaamishankkeiden kohdistuminen painopistealueille ohjelmittain Osaamisen vahvistamiseen liittyvä kehittäminen ja aluekehityksen panostukset ohjautuvat aiemmissa yhteistyöasiakirjoissa määritellyille painopistealueille jäljempänä esitetyn taulukon mukaisesti. Pitkäjänteiset rahoituspäätökset ohjaavat vuoden 2003 rahoitusta sidonnoin pääsääntöisesti syntynyttä painopistejakaumaa noudatellen. Vahva kehittämisalue on ollut informaatioteknologian osaaminen. Tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämiselle on rakennettu e- oppimisen välineitä ja ympäristöä. Yrittäjyyden ja PKyritysten osaamisen vahvistaminen on aluekehittä- misen ydin. Osaavan ammattityövoiman turvaaminen edellyttää vahvaa ja toimivaa työelämäyhteyttä. Tätä on tukenut yhteistyössä toteutettu ja eri toimialoille suuntautunut ennakointi. Maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamista vahvistamalla täydentyy 1-alueen toimenpiteiden lisäksi 2- alueella Alma-ohjelman koulutustoimenpitein painopistelinjauksien mukaisesti. Yksilöllisyyden, tasa-arvon ja kolmannen sektorin osaamisen vahvistamisen painopistealueella kehittäminen perustuu työn muutoksiin, työllistymiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen ja urakehityksen ohjaamiseen. Tavoite 2-alueen kuntien erikoistumis- ja kilpailuetuvalinnat ovat käynnistäneet hankkeita vasta viimeaikoina. Kilpailuetuvalintojen painopistealue vaatii jatkossa nykyistä laajempaa eri koulutusorganisaatioiden yhteistyönä toteutettavaa panostusta. Uusien kasvualojen ja erityisesti osaamiskeskusalojen kehitystä tukee tavoite 2-ohjelman toimintalinja 2.1 Osaamis- ja innovaatioverkostojen ja uuden teknologian edistäminen. Tähän on suuntautunut vuosina 2000-2002 EAKR rahoitusta 11,17 M (EU ja valtio). Jatkossa rahoitustarvetta suuntaa alueellisen kilpailukyvyn vahvistamisen lisäksi uutena kasvualueena luovan toiminnan toimialatyön synnyttäminen ja siihen liittyvä kulttuurisen osaamisen vahvistaminen sekä maakunnan rakennemuutoksiin liittyen ammatillisen aikuiskoulutuksen aluelähtöinen kehittäminen. Osaamiskeskusalojen kehittämisellä luodaan perustaa jo nyt määritellyille kasvualoille. Ohjelman aluevaikuttavuutta tulee konkreettisin toimenpitein kuitenkin vahvistaa. Rahoituksen ja hankkeiden kohdistuminen painopisteittäin 2000-2002 EU + valtio Painopiste Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3* Yhteensä % -osuus Teknologisen osaamisen ja tietoyhteis- 286592 4878663 566093 5731348 20,57 kuntavalmiuksien vahvistaminen Koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvis- 709010 2480190 2521187 5710387 20,50 taminen ja työssäoppimisen kehittäminen Kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoihin 283497 1304020 0 1587517 5,70 perustuva kilpailukyvyn kasvattaminen *** Yrittäjyyden edistäminen sekä PK-yritysten 583688 2244694 2647660 5476042 19,66 osaamisen vahvistaminen ja ennakointi Maaseudun elinkeinorakenteiden moni- 1168838 0 0 1168838 4,20 puolistaminen osaamista vahvistamalla ** Yksilöllisyys, tasa-arvo ja kolmannen 1094183 305697 3485410 4885290 17,53 sektorin osaamisen kehittäminen Kulttuurisen osaamisen vahvistaminen 0 335723 0 335723 1,21 Uusien kasvualojen ja osaamiskeskus- 216200 518288 0 734488 2,64 alojen osaamisen vahvistaminen sekä koulutus Ammatillisen osaamisen ja aikuiskoulu- 290175 1553138 387568 2230881 8,01 tuksen vahvistaminen Yhteensä 4632183 13620413 9607918 27860514 100,00 Osaamis- ja innovaatioverkostojen ja uuden 11172270 teknologian edistäminen toimintalinja EAKR * Luvut ajalta 1.2000-30.06.2002 ** Tavoite 2 alue muu rahoitus 350000 *** Tavoite 1 alueella painopisteeseen kuuluu valitut yritysverkostot ja niihin liittyvä kehitystyö 14
3.1.2 Eri toimijoiden rooli osaamisen vahvistamisessa ohjelmittain Hankerahoituksesta noin puolet (53,0 %) kohdentuu koulutusorganisaatiolle. Suurin yksittäinen toimija on Jyväskylän yliopisto (viidesosa kokonaisrahoituksesta ja tavoite 2-ohjelmassa n. 35 %) Jyväskylän yliopiston hankkeet ovat pääosin koulutusta ja kehittämistä. Koulutusta ovat olleet IT- alan maisteriohjelmat, teollisuusfysiikan koulutusohjelma, hyvinvointiteknologian koulutus ja nanoteknologiaan perustuva kehittäminen. Näille on lisäksi luotu EAKR rahoituksella toimintaympäristöjä sekä osaamiskeskusohjelmalla tutkimus- ja kehittämisohjelmia. Lisäksi yliopisto on toteuttanut tietoteknistä osaamista vahvistavia sekä uusiutuvia energioita tukevia koulutusohjelmia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on puolestaan panostanut hankkeisiin, jotka kohdistuvat PK-yritystoiminnan, yrittäjyyden ja yritysyhteistyön kehittämiseen sekä merkittävien yritysverkostojen osaamisen kehittämiseen ja matkailuun liittyvän osaamisen vahvistamiseen. Kulttuurialan osaamista vahvistaa Musiikkikampus -hanke. Oppimisympäristöä kehittää lisäksi mm. IT-instituutin rakentaminen. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuutta ja hankkeiden tehokkuutta lisäävää yhteistyötä on käynnistetty. Ammatillisen koulutuksen kehittämisen ydin on ollut Taitava Keski-Suomi -strategia ja sen eri hankkeet. Hankkeiden tarkoituksena on ollut vahvistaa työelämäsuhdetta ja uudistaa koulutusta. Laaja työpaikkakouluttajien ja yritysten verkosto antaa perustaa maakunnan uudenlaisen oppimispaikkaverkoston kehittämiselle. Opettajien ja työpaikalla toimivien valmentajien ammattitaidon kehittäminen on luonut perustaa ammattiosaamisen vahvistamiselle sekä työelämän muutoksille. Kunnat, kehitysyhtiöt ja yritykset ovat hankkeissa keskittyneet valittujen yritysverkostojen ja siihen liittyvään osaamisen vahvistamiseen. Tavoite 1- alueella korostuvat lisäksi maaseudun yritystoiminnan monipuolistamisen tarpeet sekä yksilöiden hyvinvoinnin ja urakehityksen tukeminen. Tavoite 2-alueella kunnat, kehitysyhtiöt ja yritykset ovat keskittyneet kilpailuetu- ja erikoistumisvalintojen mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Ongelmaksi on joiltain osin muodostunut koulutusorganisaatioiden tuen ja yhteyden puute kehittämisohjelmia synnytettäessä. Rahoitus ja hankkeet toimijoittain 2000-2002 EU + valtio Toimija Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Yhteensä % -osuus Jyväskylän yliopisto 458837 4737171 717964 5913972 21,23 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 105200 1754756 800312 2660268 9,55 Ammatilliset oppilaitokset 1117527 3084922 1917933 6120382 21,97 ja kuntayhtymät Humanistinen ammattikorkeakoulu 0 83750 0 83750 0,30 Kehitysyhtiöt 312749 1387668 0 1700417 6,10 Yritys ja yritysverkostot 120947 933151 1063450 2117548 7,60 Kunta tai muu kuntayhtymä 798878 644644 2052793 3496315 12,55 Muu yhteisö ( järjestöt, osuuskunta..) 741297 735983 707370 2184650 7,84 Rahoittajan oma 976748 258368 2348096 3583212 12,86 Yhteensä 4632183 13620413 9607918 27860514 100,00 Rahoittajien omavalvontaisia hankkeita on kokonaisrahoituksesta merkittävä osa (12,9 %). Tavoite 3 ohjelmassa tämä osuus on noin neljännes. TE-keskuksen osalta hankkeet kohdistuvat yritysosaston yritystoimintaa tukevan koulutuksen toteuttamiseen ja työvoimaosaston osalta työvoimapoliittisten erityistoimenpiteiden, työhyvinvoinnin, urakehityksen ja syrjäytymisen ehkäisyn tukemiseen. Keski-Suomen liitto on luonut edellytyksiä oppivan alueen ja kilpailuetuvalintojen ja erikoistumisen vaatiman koulutuksen kehittämiseen. Omavalvontaisten hankkeiden yhtenä tarkoituksena on ollut edistää pienten toimijoiden mahdollisuuksia osallistua hankkeisiin sekä luoda hankkeiden hallinnoinnille tehokkaammat muodot. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että näin toteutetut hankkeet säilyttävät innovatiivisuutensa, itsenäisen normaalista toiminnasta riippumattoman luonteensa sekä luovat edelleen mahdollisuuden hankkeiden ja koulutuksen kilpailutukselle. Tärkeää on kaikilla hankkeilla vahvistaa maakunnan osaamista kehittäviä pysyviä rakenteita sekä osaamista ja koulutuksen tarjontaa. 3.1.3 Kuntien kilpailuetu- ja erikoistumisvalinta sekä osaaminen aluevaikuttavuuden arviointi Kaikki tavoite 2 alueen kunnat ovat tehneet kilpailuetu- ja erikoistumisvalintansa. Valinnat edellyttävät eri muodoissa koulutusta ja osaamisen vahvistamista. Niihin kytkeytyvät eri tavoin myös koulutus- ja osaamisorganisaatiot. Tästä syystä edellä mainituissa taulukoissa suoraan valintaan kohdistuu vain 5,7 % rahoituksesta. Muiden painopistealueiden kautta 15
kohdistuu valintoihin kehittämistä ja koulutusta siten, että arviolta noin 60 % rahoituksesta on valintoja jollain tavoin tukevia. Selkeimmin osaamista vahvistavat valintojen mukaan Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Muurame, Hankasalmi, Leivonmäki, Petäjävesi, Uurainen ja Multia. Muutamissa kunnissa työ on vasta käynnistynyt. Pienten maaseutumaisten kuntien osalta valintaa tukevia hankkeita on toteutettu ALMA- ohjelman kautta. Keski- Suomen liitto on tukenut omalla rahastollaan valintoihin liittyviä selvityksiä ja hankesuunnittelua. Kilpailukyvyn kasvattaminen seudullisesti ja alueellisesti edellyttää vahvaa oppimispaikkojen verkostoa, jonka kehittämiseen on jatkossa paneuduttava aiempaa syvällisemmin. 3.1.4 Rahoittajien linjauksia tavoite 1, 2 ja 3 ohjelmien toteutumisesta Länsi-Suomen lääninhallitus merkittävimpänä rahoittajana panostaa erityisesti työssä oppimiseen ja työelämäsuhteisiin sekä koulutuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Keski-Suomen TE-keskus keskittyy osastojensa kautta yrittäjyyden ja liikkeenjohdollisen osaamisen edistämiseen, yritysverkostojen osaamisen vahvistamiseen ja osaamisen rakenteellisiin muutoksiin. Keski-Suomen liiton vastuulla on toimialatyön ja alueellisen kilpailukyvyn edellyttämä osaamisen työelämälähtöinen kehittäminen sekä maakunnan koulutusstrategiaa yhteen sovittava työ. Osaamisen vahvistamista tapahtuu yritystoimintaa kehitettäessä sekä työvoimapoliittisen koulutuksen yhteydessä. Näitä koskevat linjaukset on todettu ao. kohdissa. Länsi-Suomen lääninhallitus Tavoite 3-ohjelman toteutus on edennyt useimmissa toimenpidekokonaisuuksissa tavoitellusti. Työssä oppimisen kehittämishankkeet on saatu hyvin liikkeelle. Silti etenkin työpaikkaohjaajien koulutushankkeissa resursseja on käyttämättä. Myös yli 40-vuotiaiden tutkintotavoitteiseen omaehtoisen ja oppisopimuskoulutukseen liittyvissä hankekokonaisuuksissa on jonkin verran rahoitusmahdollisuuksia käyttämättä. Jatkossa lääninhallituksen hankerahoituksessa otetaan painotetusti huomioon aikuiskoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteet. OPM:n painopisteistä Länsi-Suomen lääninhallituksen osalta nousevat esille työssä oppimisen edistäminen, koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden kehittäminen sekä kulttuurihankkeiden edistäminen. TE keskus TE keskus toteuttaa toiminnassaan täydentävyyden periaatetta eri rahoituslähteiden hyödyntämisessä. EU-varojen avulla tapahtuvia kehittämistoimenpiteitä täydennetään kansallisilla varoilla tapahtuvalla kehittämistoiminnalla. Osaamisen kehittämiseen käytössä olevat varat pyritään mahdollisuuksien mukaan ohjaamaan koko maakuntaan, myös sen reuna-alueille käynnistämällä sellaisia kehittämisprojekteja, joiden vaikutukset ulottuvat myös pk-yrityksien ja ihmisten kehittymiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä panostetaan ennakointinäkökulmaan tulevaisuuden haasteiden vastaamisessa vaadittavien kehittämistoimenpiteiden kartoittamiseksi. Maakunnan pk-yrityksiä aktivoidaan kehittämään omaa toimintaansa ja osaamistansa alentamalla yritysten koulutukseen osallistumisen kynnystä. Vuoden 2004 aikana jatketaan toimivien yritysverkostojen kehittämistä ja laajentamista sekä panostetaan aktiivisesti yrittäjyyteen liittyvään tiedottamiseen ja osaamisen parantamiseen uuden tuottavan yritystoiminnan synnyttämiseksi maakuntaan. Kehittämistoimenpiteillä aktivoidaan alueen pk-yrityksiä osallistumaan teknologiaohjelmiin ja tekemään tuotekehitys- ja tutkimushanke-ehdotuksia TE-keskuksen teknologiayksikölle. Haasteen muodostavat työelämäyhteyksiin ja työllistymiseen liittyvät toimintalinjat, jotka osaltaan työvoimapolitiikan näkökulmasta kohtaavat tavoite 3 -ohjelman. Hankkeita näiltä osin on metallin ja puhtaus-palvelujen työvoiman kehittämiseksi. Molemmat alat ovat työvoiman saannin kannalta kriittisiä aloja. Tavoite 1-ohjelman osalta osaamisen kehittämishankkeet ovat valitettavan vähäisiä, ja ne ovat luonteeltaan työvoimapoliittista koulutusta. Maaseutuosaston hankkeilla vahvistetaan osaltaan maaseutuosaamista eräillä painopistealueilla. Varsinaisia yritysverkoston kautta tapahtuvia osaamishankkeita ei ole vielä syntynyt metallialaa lukuun ottamatta. Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liitto on hankkeissaan kohdistanut rahoituspäätökset erityisesti osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen ja siihen liittyvään pitkäjänteiseen osaamisen vahvistamiseen. Tätä on täydennetty Jyväskylän seudun kilpailu-etuvalintaan liittyvällä hyvinvointiteknologian toimialatyöllä. Osaamisalueiden varsinainen koulutuksellinen panostus on tapahtunut lääninhallituksen rahoittamilla yliopistohankkeilla. Koulutuksen työelämäyhteyksiä ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on kehitetty Taitava Keski-Suomi hankkeella. Kilpailuetuvalinnat näkyvät osaamista vahvistavina hankkeina erityisesti metallin, matkailun sekä käsi- ja pienteollisuuden ja taitoteknologian yritys- ja osaamisverkostojen kehittämisessä. Näitä tukee liiton kilpailuetuhanke, joka kohdistuu osaamistarpeen arviointiin, ennakoinnin ja verkosto-osaamisen vahvistamiseen. PK - yritystoiminnan ja sen työvoiman turvaaminen näkyy erityisesti alihankintaverkostojen vahvistamisena, metallin yritysverkostojen kehittämisenä sekä puhtauspalvelualan osaamisen ja uudistuvan koulutuksen kehittämisenä. Pienimuotoisesti liitto on tukenut myös maaseudun ja kolmannen sektorin toimijoiden osaamista. Tavoite 1- alueella liitto on käynnistänyt koulutuksen toteutuksen muotoja kehittävän ja oppimista aktivoivan OvaKO hankkeen. Sen 16
tarkoituksena on luoda perustaa jatkohankkeille sekä tutkintotavoitteiselle aikuisten kouluttautumiselle. 3.1.5 Tavoite 3 ohjelman täydentävyys 2000 2002 Tavoite 3 ohjelman osuus kaikesta ohjelmarahoituksesta on noin 40 %, joten sen merkitys täydentävänä ohjelmana on huomattava. TE-keskuksen osalta hankkeet kohdistuvat vahvasti ammatillisen liikkuvuuden tukemiseen. Yritystoiminnan ja yrittäjyyden osalta työ kohdistuu uusien yrittäjien luotsaamiseen Yrityspolku-hankkeella, yritysten henkilöstön koulutukseen eteläisessä Keski-Suomessa sekä yritysten ennakoivaan osaamisen vahvistamiseen Monitaito-hankkeella. Yritysosastolla rakennetaan pk-yritysten kehittämistoimet siten, ettei yrityksen maantieteellinen sijainti muodosta estettä koulutukseen tai kehittämistoimenpiteisiin osallistumiseen. Samoin työhyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvä kehittäminen, yritysverkostojen osaamisen vahvistaminen sekä kansainvälistymisen tukeminen vahvistavat PK- yritysten toiminta- ja kilpailukykyä. Tietoyhteiskuntavalmiuksia kehitetään yritysten tietoteknisiä valmiuksia vahvistamalla. Tutkimuksen ja kehittämisen yhteyttä elinkeinoelämään vahvistaa kasvun strategiat -ohjelma. TE-keskuksen kehittämistä ohjaavat useat eri toimialakohtaiset tai kohdekohtaiset teemaohjelmat. Kehittämisen alueeksi on vahvasti nousemassa palveluala sekä eri toimijoiden yhteistyön kohteena yrittäjyys ja yrittäjien sukupolven tai omistajan vaihdokset. Länsi-Suomen lääninhallituksen osalta Keski-Suomea koskevista hankkeista pääosa liittyy koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja työssä oppimisen kehittämiseen. Hankkeiden sisältö painottuu työelämäsuhteen kautta tapahtuvaan uusien työtapojen ja opetuksen laadun kehittämiseen. Ammatillista koulutusta aktivoidaan moni-ilmeisellä työpajatoiminnalla. Oppimisympäristöä ja pedagogiikkaa kehitetään tietotekniikan avulla. Koulutuksen laadun kehittäminen puolestaan tapahtuu opettajien ammattitaitoa kehittämällä. Kärkiosaaminen eri koulutusasteilla edellyttää huippuopetusta. Haastavaa on laajan työpaikkakouluttajien verkoston vahvistaminen ja heidän osaamisensa vahvistaminen työelämän yhteistyökumppanina. Lisäksi tavoite 3 - ohjelman määrärahoilla on tuettu nuorten työpajoja ja sitä kautta sosiaalisen pääoman laajempaa käyttöä. 3.1.6 Osaamiskeskusohjelma Tutkimus- ja kehittämistyöhön perustuva osaamiskeskustoiminta on luonnut erityisesi Jyväskylän seudulle uutta tietoa yritysten kehittämiseen. Se on luonut ja vahvistanut sellaista osaamispohjaa, joka kehittää ja käynnistää uutta yritystoimintaa. Osaamiskeskusalat ovat paperin valmistuksen hallinta, informaatioteknologia sekä energia- ja ympäristöteknologia. Uutena osaamiskeskusohjelman alana on nanoteknologia aiempiin osaamisaloihin liittyvänä toimintana. Alueellisina kasvun aloina on nousemassa esille hyvinvointiteknologia ja bioteknologia, joiden osalta on toteutettu osaamista vahvistavia hankkeita. 3.1.7 Aluekeskusohjelmat Aluekeskusohjelman tavoitteena on erikokoisten kaupunkiseutujen omiin vahvuuksiin, osaamiseen ja yhteistyöhön perustuvan, nykyistä tasapainoisemman aluerakenteen vahvistaminen. Lähtökohtana ovat toiminnallisesti luontevat, työssäkäyntiin, asumiseen, palvelujen tuottamiseen ja asiointiin perustuvat alueet. Aluekeskusohjelman käytännön tehtävä on koota osapuolet yhteistyöhön, rakentaa ja vahvistaa yhteistyöverkostoja ja konkretisoida omalle alueelle ominaisiin vahvuuksiin perustuvat elinkeinojen, palvelujen, ympäristön ja toimintatapojen kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Yhteistyöprosessin tavoitteena on tukea alueiden ja niillä toimivien tahojen edellytyksiä tunnistaa ne kuhunkin tilanteeseen ja yhteistoimintaperinteeseen parhaiten soveltuvat tavat, joilla seudullisesti vaikuttavaa yhteistyötä toteutetaan, oli sitten kysymys elinkeinojen kehittämisestä tai kuntien yhteisestä palvelutuotannosta. Aluekeskusohjelmat toteuttavat maakuntaohjelmien strategioita ja tukevat maakunnallisesti valittuja painopistealueita. Aluekeskusohjelmat toimivat alueellisista tarpeista riippuen seudullisuuden edistäjinä, alueellisina kehittämisen sateenvarjoina, uusina kehittämisaspekteina alueen kehittämiseen tai kehittämisen lisäinstrumenttina. 3.2. Koulutus ja osaamistarpeet 3.2.1 Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi Maakunnan kehittymisen kannalta on tärkeää kuinka yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammatillinen koulutus yhdessä vastaavat niihin haasteisiin, jotka syntyvät työvoiman tarpeen kasvaessa, nuorten ikäluokan pienentyessä, toimialojen ammattirakenteiden muuttuessa ja väestön ikääntyessä. Koulutuksen tulee vastata koko maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Tämän vuosikymmenen aikana peruskoulusta valmistuvien nuorten ikäluokka pienenee. Vuotuinen työvoiman tarve kasvaa kun poistuma suurenee oleellisesti. Uudelta työvoimalta edellytetään n. 50% ammatillista koulutusta, n. 30 % ammattikorkeakoulutasoista koulutusta ja n. 20% yliopistollista koulutusta. Nykyinen koulutuksen tarjonta Keski-Suomessa luo määrällisesti edellytykset tyydyttää tämä kysyntä. Se miten suoritetut tutkinnot kohdistuvat maakunnan työvoimatarpeen kannalta vaatii ennakointia ja koulutusorganisaatioiden aluevaikuttavuuden lisäämistä. Oppilaitosten tiivis ja kasvava työelämäsuhde on perustana koulutuksen tarpeiden tiedostamiselle ja alueellisen vetovoiman kasvattamiselle. Ennakoinnin perustaksi on laadittu Keski-Suomen työvoima- ja koulutustarve-ennuste 17
(MARE), joka päivitetään keväällä 2003. Opetusministeriö tekee Tutkimuksen- ja koulutuksen kehittämissuunnitelman (KESU) ja siihen maakuntaosiot. Opetushallituksen ja maakunnan liittojen yhteistyönä tehdään MITENNA mallin mukaiset koulutustarve-ennusteet, joiden pohjana on valtakunnallinen Työvoimatarve 2020 projekti. TE-keskuksen ennakointitoiminta toteutuu erityisesti työvoimatoimistojen TKTT- toimintamallin avulla. Erityiskohteet ja selvitykset määritellään erikseen. Taitava Keski-Suomihankkeessa kiinnitetään myös huomiota ennakointiin. 3.2.2 Aikuiskoulutuksen kansallisia rahoituslinjauksia Länsi-Suomen lääninhallitus Omaehtoisen aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksessa on tapahtunut useita muutoksia parin viime vuoden aikana. Rahoitus koulutuksiin on ohjautunut usean eri kanavan kautta; lääninhallituksen hankintatoiminta, OPM:n valtionosuusrahoitus, OPM:n valtionavustus ja lääninhallituksen valtionavustus. Vuoden 2003 alusta lähtien alkavia koulutuksia rahoitetaan ainoastaan valtionosuuksin. Se keskitetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjiin. Korkeakoulujen lisäkoulutusrahoitus siirretään osaksi niiden perusrahoitusta. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelma käynnistyy vuonna 2003. Tarkoituksena on nostaa vailla ammatillista peruskoulutusta olevan 30-54-vuotiaan työssä olevan väestön koulutustasoa tarjoamalla koulutusmahdollisuuksia suorittaa toisen asteen (perus-, ammattitai erikoisammatti) tutkinto tai sen osa. Vuonna 2007 päättyvän ohjelman pyrkimyksenä on nostaa myös kohderyhmän tietoyhteiskuntataitoja atk-ajokorttikoulutuksin. Ohjelmaan kuuluvan erillisrahoituksen hallinnoinnista vastaavat lääninhallitukset. Ohjelman toteuttamista tuetaan kuitenkin myös kaiken muun aikuiskoulutukseen suunnatun rahoituksen kautta. Omaehtoisen aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitukseen on ollut käytettävissä vuonna 2002 yhteensä 4,6 M ja vuonna 2003 4,6 M. Oppisopimuskoulutus on osa jokaisen ammatillisen oppilaitoksen koulutustehtävää. Perustutkintoon valmistavan koulutuksen oppisopimusten määrää ei ole säännelty. Sen sijaan lisäkoulutuksen oppisopimukset on kiintiöity. OPM jakaa kiintiöt koulutuksen järjestäjille vuosittain. Tavoitteena on yli nelinkertaistaa lisäkoulutusoppisopimuksien määrä vuodesta 1999 vuoteen 2004. TE-keskus / Työvoimaosasto Työvoimakoulutukseen on käytettävissä vuonna 2003 kaikkiaan 7,5 M, josta ammatilliseen koulutukseen 5,7 M ja valmentavaan 1,7 M. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Resursseja voidaan nyt aikaisemmasta poiketen selkeästi käyttää työssä olevien koulutukseen. Tavoitteena on edistää työssä pysymistä. Tässä tarvitaan hyvää yhteensovittamista omaehtoisen ja ESR-rahoitteisen koulutuksen kanssa. Lisäksi työvoimakoulutuksena voidaan nyt hankkia korkeakoulututkintoja. TE- keskuksen / KTM yritystoimintaan liittyvä koulutus Yritystoiminnan ja yritysten henkilöstön kehittämiseen suuntautuvat myös TE-keskuksen (KTM) koulutus- ja kehittämispalvelut. Koulutus on pääosin lyhytkestoista ja painottuu yritysidean kehittämistä ja yrityksen perustamista tukevaan koulutukseen, ajankohtaistiedon välittämiseen sekä pk-yritysten johtamista ja toiminnan kehittämistä tukevaan valmennukseen. Koulutuksen tukena ovat monipuoliset kehittämis-/analyysituotteet ja niihin liittyvä yrityskonsultointi. Kehittämistuotteet soveltuvat aluekehityshankkeiden osaamistarpeiden arvioinnin ja analysoinnin sekä osaamisen vahvistamisen toteutustoimenpiteiden perustaksi. Pitkäkestoista ja kokonaisvaltaisempaa yritystoiminnan kehittämistä toteutetaan TE-keskuksen (KTM) toiminnan lisäksi sen rahoittamissa ulkopuolisissa pk-yritysverkostojen sekä toimialakohtaisten yritysryhmien hankkeissa. 3.3. Verkostoyhteistyön kehittäminen 3.3.1 Yliopiston ja ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuuden vahvistaminen Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehitystyön kehittämisen ja aluevaikuttavuuden vahvistamisen periaatteet määrittyvät opetushallinnon edellyttämässä ja yhteisesti laaditussa suunnitelmassa. Suunnitelman vaikutuksia ja toimenpiteitä yhteistyöverkoston laajentamiseksi kuntiin tai seutukuntiin tulee edelleen kehittää. Kuntien ja elinkeinoelämän yhteiset strategiset valinnat nostavat osaltaan esille soveltuvia hanke- ja kehittämisalueita. Maakunnan oppimispaikkojen verkosto rakentaa myös alustaa näiden oppilaitosten alueelliselle yhteistyölle. 3.3.2 Oppimispaikkaverkoston kehittäminen Keski-Suomen toimintamalli perustuu koulutus- ja osaamisorganisaatioiden väliseen tiiviiseen yhteistyöhön sekä yhteiseen jalkautumiseen maakuntaan. Oppimispaikkaverkosto ei vaadi seiniä ja rakennuksia. Se muodostuu alueen työelämän virittäytymisestä yhteistyöhön, paikallisten organisaatioiden organisoitumisesta osaamisen vahvistamiseen, koulutusorganisaatioiden kiinnostumisesta alueen tarpeista ja toimenpiteiden toteuttamisesta kysyntälähtöisesti. Paikkakunnan oppimispaikka on tapa tehdä yhteistyötä eri organisaatioiden kanssa. Näin syntyy työpaikalle työssä oppimisen paikka, lukioon amma- 18
tillista suuntautumista tukeva oppimispaikka, paikallisiin kansan- tai kansalaisopistoihin tietoa ja taitoa tarjoava oppimispaikka, yrityksiin yrittäjyyttä vahvistava oppimispaikka, kehitysorganisaatioihin tutkimusta ja opinnäytteitä hyödyntävä oppimispaikka sekä tietoverkoissa alueen oppijoita palveleva yhteisesti rakennettu opinpolku. Itse asiassa monet asiat ovat jo olemassa. Tärkeä on kuitenkin oppilaitosten kaikilla koulutusasteilla jalkautua ja näyttäytyä alueella sekä sen työelämässä. Samalla tulee koota nämä oppimispaikat verkostoksi ja vahvistaa niiden paikallista vaikuttavuutta. Tässäkin perustana on alueen inhimillinen ja sosiaalinen pääoma, jotka käyttäen kasvavat. Verkko-opetukseen perustuva keskisuomalainen opinpolku tarjoaa alueellisesti mahdollisuudet lisätä tietoyhteiskuntavalmiuksia kunkin yksilön ja organisaation lähtökohdista. Opinpolku avaa mahdollisuuden koulutusorganisaatioiden rajattomaan yhteistyöhön ja opiskelijan ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun. Keskisuomalainen malli rakentaa tarjonnan ja palveluiden kokonaisuutta alueen, käyttäjien ja aktiivisten toteuttajien ehdoin. Kokonaisuus rakentuu osina, jossa yhden tehdessä oman organisaationsa ja sen tarpeiden lähtökohdista materiaalin, hän saa käyttöönsä kymmenen muuta. Opinpolun palvelut rakentuvat siis koko maakunnan toimijoiden yhteistyönä yhteiseen oppimisympäristöön. Tämän perustana on käyttäjäläheinen toteuttajan ja käyttäjän oppimisympäristö. 3.3.3 Kulttuuri ja osaaminen Kulttuurin kehittämisen koulutukselliset edellytykset ovat Keski-Suomessa hyvät. Koulutuksen vahvuuksiin ja alan yritystoimintaan tukeutuen on käynnistynyt merkittävää kulttuurin ja erityisesti sisältötuotannon kehittämis- ja hanketoimintaa. Eri koulutusasteiden yhteistyöllä vahvistetaan sisältötuotannon kehittämisedellytyksiä, esimerkiksi mediaklusteri kokoaa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston voimat rajat rikkovaan yhteistyöhön viestinnän ja median alalla. Keski-Suomen liiton toimeksiantona valmistui vuonna 2002 Suomen Oujee Oy:n tekemä Avoin kulttuurikoodi -selvitys kulttuurin kehittämisen linjauksista. Siinä nostettiin kulttuuriteollisuuden kehittäminen painopisteeksi. Kulttuuriteollisuutta pidetään selvityksessä synonyymina luovalle tuotannolle ja se kattaa sisältötuotannon, taiteen substanssiosaamisen sekä osin myös tapahtuma- ja festivaaliosaamisen alueen. Kulttuuriselvityksen pohjalta käynnistyi vuoden 2002 lopussa esiselvitys luovan toimialan kehittämisestä Keski-Suomessa Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiön, Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Siinä selvitetään luovan toimialan pilottihankkeen edellytykset; tarkoituksena on hahmottaa kulttuurityötä ja toimintaa hankerahoitteisesti tuetun ja/tai projektiluonteisen toiminnan ja/ tai kulttuuriteollisuuden sijaan luovuuden pysyvänä, kannattavana ja työllistävänä toimialana. Esiselvityksen pohjalta on tarkoitus käynnistää pilottivaihe syksyllä 2003. Kulttuurin ja sisältötuotannon kehittämistyötä tehdään jo mm. graafisella ja käsityön toimialoilla. Esiselvitykseen sisältyvässä SWOT - analyysissa arvioidaan, millaista työnjakoa sisältötuotantopainotteisessa kulttuurin kehittämistyössä tarvitaan jatkossa. Kulttuuria kehittäviä hankkeita ja hankekokonaisuuksia on käynnistynyt EU-rahoituksen tuella. Mediapajan nimellä kulkevassa Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toteuttamassa hankekokonaisuudessa on mukana AV-alan yrityksiä ja yhteistyössä ovat mukana myös Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Rahoittajina ovat Länsi-Suomen lääninhallitus ja Keski-Suomen TE-keskus. Lääninhallituksen rahoittamana on käynnistynyt Jyväskylän ammattikoreakoulun, Jyväskylän yliopiston ja Suomalaisen konservatorion yhteinen musiikkikampus hanke, jossa myös tähdätään yhteistyöhön yritysten kanssa. Saarijärven seudulla toteutetun Kulttuuripedot hankkeen jatkotyönä valmistui vuonna 2002 projektisuunnitelma pohjoisen Keski-Suomen yhteisestä musiikkitapahtumien kehittämishankkeesta (ProvinsSoimaan), joka tukee alueen elinkeinostrategiaa. EU-hankkeena käynnistyneen lastenmusiikkiorkesteri Loiskiksen jatko on turvattu sen päästyä valtion tukirahoituksen piiriin vuonna 2002 tehdyllä päätöksellä. 3.4. Painopisteet Motto: Yritykset luovat työpaikat tänään, teknologia huomenna sekä tutkimus - ja kehitystoiminta ylihuomenna. Valituilla uusilla kasvualoilla on koulutusta uudistavana ja yritysyhteyttä kehittävänä hankkeina toteutettu hyvinvointiteknologian ja nanoteknologian osaamishankkeet. Näihin on liittynyt myös oppimisympäristön kehittämistä ja vahva yhteys osaamiskeskusohjelman yrityslähtöiseen kehittämiseen. Hyvinvointiteknologialla on niin ikää kiinteä yhteys ICTalan osaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointiteknologian yrityslähtöiseksi kärkihankkeeksi muodostuu Wellness Dream Lab ympäristön kehittäminen. Uuden kasvualan edellytyksiä selvitetään luovalla toimialalla. Sen yhteydet kohdistuvat kaikille koulutusasteille ja sen kautta kulttuurien toimijaverkostot tulevat mukaan yritysvetoiseen kehittämistyöhön. Toimialatyön käynnistämiseen tarvitaan resursseja vuoden 2004 alusta alkaen. Työ nivoo yhteen useita Keski- Suomen vetovoimaisuuden kannalta tärkeitä toimialoja. 19