[ Ι ƒ Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ± ± Ò
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET... 3 4. YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite 3. Piilevätarkkailuraportti (Pertti Eloranta 2016)
Kalaosasto/AV 21.9.2016 Kirjenumero 836/16 KARVIANJOEN YHTEISTARKKAILU: POHJAELÄIN-JA PIILEVÄTARKKAILU 2015 1. JOHDANTO Karvianjoen vesistöalueen tilaa seurataan eri kuormittajien tarkkailuvelvoitteen perusteella. Velvoitteet toteutetaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymänä yhteistarkkailuna (LOS-2006-Y- 1194 121), jonka tarkoituksena on selvittää jätevesien vaikutusta tarkkailualueen veden ja eliöstön laatuun sekä vesistön tilan kehitykseen. Tarkkailumenetelmiä ovat veden laadun fysikaaliskemiallinen ja hygieeninen tarkkailu sekä biologinen tarkkailu, joka koostuu pohjaeläin-ja piilevätarkkailusta. Tarkkailuohjelman mukaan pohjaeläin-ja piilevänäytteet otetaan joka kolmas vuosi kahdelta havaintoalueelta, jotka sijaitsevat Karvian- ja Pomarkunjoessa. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen pohjaeläinselvitys (Valkama 2011). Tässä raportissa esitetään vuoden 2015 pohjaeläintarkkailun tulokset. Piilevätarkkailu on toteutettu erillisenä työnä (Pertti Eloranta) ja tuloksista koostettu raportti on liitteenä (Liite 3.). Vesistötarkkailutulokset raportoidaan erikseen, viimeisin raportti koskee vuotta 2015 (Alajoki 2015). Karvianjoen yläosan vesimuodostuma (Karvia-Honkajoki) on tyypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja alaosa suuri turvemaiden joki. Molempien vesimuodostumien tila on luokiteltu tyydyttäväksi 2. suunnittelukaudella. Yläosa sekä alaosa on luokiteltu päällyslevien, pohjaeläimien ja kalaston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). Pomarkunjoki on myös suurten turvemaiden jokityyppiin kuuluva ja tilaltaan tyydyttävässä luokassa kalasto-, päällyslevä-ja pohjaeläinaineiston perusteella (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta). 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Piilevänäytteenottomenetelmät esitetään liitteenä olevassa raportissa (Liite 3.). Näytteenoton suoritti KVVY:n sertioidut näytteenottajat. Pohjaeläinnäytteenotto suoritettiin 29.10.2015 ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 2013) sekä näytteenottostandardin SFS 5077 (1989) mukaan. Pohjaeläinnäytteet otettiin potkuhaavilla molemmista joista (Karvianjoki BIO1, Pomarkunjoki BIO2) kahdelta eri pohjan laadulta (iki ja pki) kaksi näytettä kummastakin eli yhteensä 4 näytettä/näyteasema. Vesi oli vuoden 2012 näyt- www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 03 ) 2461 111 PL 265, 33101 Tampere
2 teenoton tapaan melko korkealla ja noussut muutamaa päivää aiemmin. Näyteasemien tiedot esitetään taulukossa 2.1. ja sijainnit kuvassa 2.1. Seulan silmäkoko oli 0,50 mm. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin KVVY:n laboratoriossa. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle. Käytetty määrityskirjallisuus löytyy viitteistä. Pohjaeläintulokset tallennettiin ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmän Pohje-rekisteriin. Aineistosta laskettiin pohjaeläimistön yksilömäärän lisäksi pohjaeläinyhteisöjen rakennetta kuvaava taksoniluku. Ekologisen tilan luokittelua varten laskettiin tyyppiominaisten taksonien esiintyminen (TT), tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen (EPTh) ja prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA) (Aroviita ym. 2012). Taulukko 2.1. Näyteasemat vuonna 2016. Havaintoalue Näyteasema ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatit Pohja Bio1 Karvianjoki, Lankoski iki 6882581 251642 karkea kivikko, isot vesisammalet; lehtiä, hiekkaa, soraa pki 6882555 251641 pikku kivikko, isot vesisammalet Bio2 Pomarkunjoki iki 6850488 236288 karkea kivikko, isot vesisammalet; lehtiä, hiekkaa, soraa pki 6850490 236231 pikku kivikko, kariketta, lehtiä, hiekkaa Näyteasema Karvianjärvi Karvia Karvianjoki Bio1 Honkajoki Merikarvia Kankaanpää Isojärvi Pomarkku Pomarkunjoki Bio2 10 km Karhijärvi Kuva 2.1. Pohjaeläintarkkailun näyteasemat Bio1 ja Bio2. Pohjakartta MML, 2014.
3 3. TULOKSET Pohjaeläimistön näytekohtainen lajisto, yksilömäärät ja taksoniluku on esitetty liitteessä 2 ja tulokset on tallennettu myös ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) pohjaeläinrekisteriin (Pohje). Piileveänäytteenoton tulokset esitetään liitteessä 3. Yksilömäärä vaihteli Karvianjoen (Bio1) pohjaeläinnäytteissä välillä 99 745 ja Pomarkunjoen (Bio2) näytteissä välillä 178 536. Kokonaisyksilömäärä oli Karvianjoella isojen kivien näytteissä 1030, pienissä kivissä 347. Pomarkunjoella isojen kivien näytteissä yksilömäärä oli pienempi (542) kuin pienissä kivissä (828) (Taulukko 3.1). Vuoteen 2012 verraten yksilömäärissä oli vaihtelua, mutta keskimäärin vuoden 2015 yksilömäärät olivat suurempia, vaikka vuonna 2012 näytteitä otettiin 6 rinnakkaista/näyteasema (Kuva 3.1 ja Valkama 2014). Taksoniluku oli Karvianjoella isojen kivien näytteissä 39 ja pienten kivien näytteissä 28. Pomarkunjoella vaihtelu eri habitaattien välillä oli pienempi (isot kivet 33, pienet kivet 35) (Taulukko 3.1). Taksoniluvussa ei ollut niin suurta vaihtelua vuosien 2012 ja 2015 välillä, kuin yksilömäärässä (Kuva 3.1). Taulukko 3.1. Pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuonna 2015. Näytepaikka Pohjan laatu Taksoniluku Yksilömäärä Karvianjoki BIO1 Isot kivet Iki 39 1030 Karvianjoki BIO1 Pienet kivet pki 28 347 Pomarkunjoki BIO2 Isot kivet Iki 33 542 Pomarkunjoki BIO2 Pienet kivet pki 35 828 45 Taksoniluku 40 35 30 25 20 15 2012 2015 10 5 0 kpl 1200 Karvianjoki Iki Karvianjoki pki Pomarkunjoki Iki Pomarkunjoki pki Yksilömäärä 1000 800 600 400 2012 2015 200 0 Karvianjoki Iki Karvianjoki pki Pomarkunjoki Iki Pomarkunjoki pki Kuva 3.1. Pohjaeläinnäytteiden taksoniluku ja yksilömäärä vuosina 2012 ja 2015.
4 Runsaslukuisimpana pohjaeläinlajina olivat Karvianjoen näyteasemalla karkeassa kivikoossa (iki) surviaissääsken toukat (Chironomidae) (18 %), päivänkorento Baetis rhodani (16 %) ja Sphaeriumpallosimpukat (13 %). Vesiperhosista yleisimpänä havaittiin molemmassa raekoossa (iki, pki) aiempaan tapaan vesiperhosen toukka Lepidostoma hirtum. Karkeammassa kivikoossa yleinen oli myös melko vaatelias laji Agapetus sp., jota tavattiin runsaana myös 2012 (Valkama 2014). Hydropsychesuvun toukat esiintyivät aiempaa vähäisempänä lukuun ottamatta melko vaateliasta lajia pikkuseulakasta (Cheumatopsyche lepida), jota tavattiin molemmassa raekoossa. Koskikorennoista yleisimpänä lajina molemmilla pohjilla esiintyi Taeniopteryx nebulosa, päivänkorennoista runsaana esiintyi aiempaan tapaan myös Ephemeroptera mucronata. Pikkukivikossa kokonaisuudessaan runsaimpana lajiryhmänä esiintyivät mäkärät (Simuliidae) lähes 40 % osuudella yksilömäärästä. Mäkäröiden dominanssi on voinut vähentää muiden lajien esiintymistä pienentäen lajimäärää. Pomarkunjoen lajisto oli pitkälti samankaltainen kuin Karvianjoella, joskin Hydropsyche-suvun vesiperhosia esiintyi runsaampana, kuten myös vuonna 2012. Karkeassa kivikossa siltalansirvikäs (Hydropsyce siltalai) oli runsain vesiperhoslaji, runsaana tavattiin myös hammasjämsikästä (Psychomyia pusilla). Eri lajiryhmistä runsaimpana esiintyivät täälläkin surviaissääsket (12 %) ja päivänkorento Baetis rhodani (14 %). Pikkukivikon näytteissä runsain laji oli Hydropsyce pelludicula vesiperhosen toukka (13 %). Seuraavaksi eniten näytteissä tavattiin Ephemerella mucronata-päivänkorentoa (11 %) ja mäkäriä (Simuliidae) (12 %). Koskikorennoista runsain laji oli Taeniopteryx nebulosa molemmilla habitaateilla. Ekologisen tilan luokittelua varten laskettujen indeksien perusteella Karvianjoen näyteaseman pohjaeläinyhteisön tila osoitti erinomaista tilaa. Pomarkunjoella laskettujen muuttujien perusteella tila on hyvä-erinomainen (Taulukko 3.2). Karvianjoen pohjaeläinyhteisön tila oli erinomaisessa tilassa myös vuonna 2012, Pomarkunjoella indeksi EPTh nousi hyvästi erinomaiseen, muiden muuttujien ilmentäessä hyvää tilaa jo vuonna 2012 (Valkama 2014). Taulukko 3.2. Näytepaikkojen tyyppikohtaiset vertailuarvot (TT, T-EPTh ja PMA) ja luokkarajat sekä ekologinen luokka vuonna 2015. Karvianjoki Lankoski BIO1 Pomarkunjoki BIO2 PMA havaittu arvo 0,45 PMA havaittu arvo 0,44 PMA, luokkarajat E/Hy 0,38 PMA, luokkarajat E/Hy 0,48 Hy/T 0,28 Hy/T 0,36 T/V 0,19 T/V 0,24 V/Hu 0,095 V/Hu 0,12 Ekologinen luokka Erinomainen Ekologinen luokka Hyvä TT havaittu arvo 22 TT havaittu arvo 21 TT, luokkarajat E/Hy 18,0 TT, luokkarajat E/Hy 22,4 Hy/T 13,5 Hy/T 21 T/V 9 T/V 15,8 V/Hu 4,5 V/Hu 10,5 Erinomainen Hyvä EPTh havaittu arvo 14 EPTh havaittu arvo 14 EPTh, luokkarajat E/Hy 12,0 EPTh, luokkarajat E/Hy 12,0 Hy/T 9,0 Hy/T 9,0 T/V 6,0 T/V 6,0 V/Hu 3,0 V/Hu 3,0 Erinomainen Erinomainen
5 4. YHTEENVETO Karvianjoen vesistöalueen pohjaeläimistön tilaa tutkittiin vuonna 2015 kahdelta eri näyteasemalta (Karvianjoki Lankoski BIO1 ja Pomarkunjoki BIO2). Näytteitä otettiin kahdelta eri pohjanlaadulta (isot kivet iki, pienet kivet pki). Mitattujen parametrien perusteella Karvianjoen Lankosken pohjaeläimistön ekologinen tila on erinomainen, kuten myös vuoden 2012 tarkkailussa. Taksoniluku ja lajimäärä ei ole mainittavasti muuttunut vuosien välillä. Lajisto oli monipuolinen ja vaateliaita lajeja esiintyi. Pomarkunjoen ekologinen tila oli hyvä-erinomainen, ja täten tila hieman koheni edellisestä tarkkailusta. Lajisto oli melko monipuolinen ja samankaltainen kuin aiemmissa tarkkailuissa. Piilevien tilaa tutkittiin samoilta näyteasemilta kuin pohjaeläimiä. Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä. Verrattuna vuosien 2009 ja 2012 tuloksiin, veden laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä ja syksyllä 2015 jokseenkin edellisten seurantakertojen tulosten kaltainen (Liite 3.). KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Biologi,FM Anna Väisänen Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen JAKELU Jakelu postitse Karvian kunta Honkajoen kunta Honkajoki Oy Kankaanpään kaupunki Lavian kunta Pomarkun kunta Siikaisten kunta Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä, valvontaosasto Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kl Sastamalan peruskuntayhtymä, ympäristötarkastaja Pomarkun kunnan ympäristölautakunta Siikaisten kunnan ympäristölautakunta
6 Jakelu sähköisesti Varsinais-Suomen ELY-keskus/Kirjaamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalousyksikkö VIITTEET Alajoki H. 2015. Karvianjoen yhteistarkkailu 2015. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 760. Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 2013 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. - Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012 Edington, J.M. & Hildrew, A.G. 1995: A revised key to the caseless caddis larvae of the British Isles with notes on their ecology. - Biol.Ass.Sci.Publ. 53. Lillehammer, A. 1988: Stoneflies (Plecoptera) of Fennoscandia and Denmark. Fauna Ent.Scand. 21. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2013: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 13.11.2013. Nilsson, A. N. (ed.) 1996: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume I.- Apollo Books, Stenstrup, Danmark. Nilsson, A. N. (ed.) 1997: Aquatic insects of Northern Europe: A Taxonomic handbook. Volume II. Apollo Books, Stenstrup, Danmark. Rinne A. & Salokannel J.: Suomen vesiperhoset (julkaisematon painos). Svensson, B. S. 1986: Sveriges dagsländor (Ephemeroptera), bestämning av larver. - Ent. Tidskr. 107. Valkama J.2014. Karvianjoen yhteistarkkailu, pohjaeläintarkkailu 2012. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 123/14. Wallace, I.D, Wallace, B. & Philipson, G.N. 1990: A key to the case-bearing caddis larvae of Britain and Ireland. - Freshw.Biol.Ass.Sci.Publ. 51:1-237. Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta (http//.portaali.ymparisto.fi, viitattu 21.9.2016)
Liite 1. Raportissa käytetyn joki- ja virtavesi ympäristöön kehitetyn ekologisen luokan (TT, EPTh ja PMA) laskennassakäytetyt parametrit ja luokkarajat. (Aroviita ym. 2012).
Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, 21.9.2016 00:00 SEMIKVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Karvianjoki Lankoski iki Honkajoki 36.032 joki virtapaikka iki (karkea kivikko) vesisammalia kova pohja Semikvantitatiivinen 0,6-0,7 Käsihaavi Karvianjoki Lankoski pki Honkajoki 36.032 joki virtapaikka pki (pikkukivikko) vesisammalia kova pohja 27.10.2015 Semikvantitatiivinen 0,4-0,6 Käsihaavi 27.10.2015 0,5 2 0,5 2 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks yks 1 2 yks yks yks PLATYHELMINTHES TURBELLARIA 1 1 0,1 0,5 0,71 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 31 7 38 3,7 19 16,97 9 8 17 4,9 8,5 0,71 HIRUDINEA Glossiphonia complanata 4 4 0,4 2 2,83 1 1 2 0,6 1 0 Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 MOLLUSCA GASTROPODA Radix peregra 9 1 10 1 5 5,66 1 3 4 1,2 2 1,41 BIVALVIA Pisidium 10 2 12 1,2 6 5,66 1 1 0,3 0,5 0,71 Sphaerium 105 30 135 13,1 67,5 53,03 8 15 23 6,6 11,5 4,95 ARTHROPODA CRUSTACEA Asellus aquaticus 18 1 19 1,8 9,5 12,02 19 4 23 6,6 11,5 10,61 INSECTA EPHEMEROPTERA Ephemerella mucronata 23 18 41 4 20,5 3,54 5 5 1,4 2,5 3,54 Serratella ignita 1 7 8 0,8 4 4,24 1 1 2 0,6 1 0 Heptagenia sulphurea 1 4 5 0,5 2,5 2,12 Kageronia fuscogrisea 2 2 0,2 1 1,41 1 1 0,3 0,5 0,71 Baetis rhodani 102 60 162 15,7 81 29,7 2 18 20 5,8 10 11,31 Baetis niger group 40 14 54 5,2 27 18,38 9 9 2,6 4,5 6,36 Baetis vernus group 9 9 0,9 4,5 6,36 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa 4 2 6 0,6 3 1,41 4 4 8 2,3 4 0 Leuctra 2 2 0,2 1 1,41 1 1 0,3 0,5 0,71 Capnia 1 1 2 0,2 1 0 Nemoura 1 1 0,1 0,5 0,71 1 2 3 0,9 1,5 0,71 Diura 1 1 0,1 0,5 0,71 1 1 0,3 0,5 0,71 HETEROPTERA Corixidae 1 1 0,1 0,5 0,71 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 5 2 7 0,7 3,5 2,12 1 1 0,3 0,5 0,71 Agapetus ochripes 30 12 42 4,1 21 12,73 4 3 7 2 3,5 0,71 Hydropsyche pellucidula 1 3 4 0,4 2 1,41 Hydropsyche siltalai 1 1 0,1 0,5 0,71 Hydropsyche angustipennis 1 2 3 0,3 1,5 0,71 Cheumatopsyche lepida 18 26 44 4,3 22 5,66 2 2 0,6 1 1,41 Micrasema setiferum 3 1 4 0,4 2 1,41 1 1 0,3 0,5 0,71 Lepidostoma hirtum 50 8 58 5,6 29 29,7 5 21 26 7,5 13 11,31 Limnephilidae 3 4 7 2 3,5 0,71 Ceraclea 1 1 0,1 0,5 0,71 Athripsodes 18 1 19 1,8 9,5 12,02 1 5 6 1,7 3 2,83 DIPTERA Chironomidae Chironomidae 160 20 180 17,5 90 98,99 25 2 27 7,8 13,5 16,26 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 9 9 0,9 4,5 6,36 1 1 2 0,6 1 0 Simuliidae Simuliidae 68 31 99 9,6 49,5 26,16 7 130 137 39,5 68,5 86,97 Tipulidae Tipula 2 2 0,2 1 1,41 Limoniidae Limoniidae 4 4 0,4 2 2,83 COLEOPTERA Elmidae Elmis aenea 6 5 11 1,1 5,5 0,71 4 3 7 2 3,5 0,71 Oulimnius tuberculatus 18 5 23 2,2 11,5 9,19 3 3 0,9 1,5 2,12 Limnius volckmari 2 3 5 0,5 2,5 0,71 1 1 0,3 0,5 0,71 Summa 745 285 1030 100 515 325,27 99 248 347 100 173,5 105,36 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 39 28
Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Pohjaeläimet, 14.9.2016 00:00 SEMIKVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintämatka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Pomarkunjoki iki Pomarkku 36.015 joki virtapaikka iki (karkea kivikko) vesisammalia kova pohja Semikvantitatiivinen 0,4-0,5 Käsihaavi Pomarkunjoki pki Pomarkku 36.015 joki virtapaikka pki (pikkukivikko) ei tietoa kasvillisuudesta kova pohja 29.10.2015 Semikvantitatiivinen 0,5-0,5 Käsihaavi 29.10.2015 0,5 2 0,5 2 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji Iki1 Iki2 yks yks yks pki1 pki2 yks yks yks ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 5 7 12 2,2 6 1,41 20 10 30 3,6 15 7,07 HIRUDINEA Erpobdella 1 1 0,1 0,5 0,71 MOLLUSCA BIVALVIA Sphaerium 12 6 18 3,3 9 4,24 20 10 30 3,6 15 7,07 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 2 2 0,4 1 1,41 1 1 0,1 0,5 0,71 CRUSTACEA Asellus aquaticus 1 1 0,1 0,5 0,71 INSECTA EPHEMEROPTERA Ephemerella mucronata 18 18 36 6,6 18 0 78 15 93 11,2 46,5 44,55 Serratella ignita 6 2 8 1,5 4 2,83 13 1 14 1,7 7 8,49 Caenis horaria 1 1 0,2 0,5 0,71 Heptagenia sulphurea 3 8 11 2 5,5 3,54 20 7 27 3,3 13,5 9,19 Kageronia fuscogrisea 1 5 6 1,1 3 2,83 8 18 26 3,1 13 7,07 Baetis rhodani 53 20 73 13,5 36,5 23,33 41 22 63 7,6 31,5 13,44 Baetis niger group 10 7 17 3,1 8,5 2,12 4 6 10 1,2 5 1,41 Cloeon dipterum 1 1 0,1 0,5 0,71 PLECOPTERA Taeniopteryx nebulosa 38 7 45 8,3 22,5 21,92 24 15 39 4,7 19,5 6,36 Leuctra 1 1 0,2 0,5 0,71 1 1 0,1 0,5 0,71 Amphinemura 1 1 0,1 0,5 0,71 Nemoura 3 4 7 0,8 3,5 0,71 Diura 3 1 4 0,5 2 1,41 Diura nanseni 1 1 0,2 0,5 0,71 TRICHOPTERA Rhyacophila nubila 4 4 0,7 2 2,83 13 4 17 2,1 8,5 6,36 Agapetus ochripes 3 1 4 0,7 2 1,41 1 1 0,1 0,5 0,71 Tinodes waeneri 21 7 28 5,2 14 9,9 3 8 11 1,3 5,5 3,54 Lype phaeopa 1 1 0,2 0,5 0,71 Psychomyia pusilla 4 43 47 8,7 23,5 27,58 6 16 22 2,7 11 7,07 Polycentropus flavomaculatus 1 1 0,1 0,5 0,71 Hydropsyche pellucidula 4 4 8 1,5 4 0 88 17 105 12,7 52,5 50,2 Hydropsyche siltalai 45 6 51 9,4 25,5 27,58 72 6 78 9,4 39 46,67 Hydropsyche angustipennis 4 4 0,7 2 2,83 10 10 1,2 5 7,07 Hydropsyche bulgaromanorum 1 1 0,2 0,5 0,71 Cheumatopsyche lepida 9 2 11 2 5,5 4,95 8 1 9 1,1 4,5 4,95 Lepidostoma hirtum 4 3 7 1,3 3,5 0,71 38 38 4,6 19 26,87 Limnephilidae 4 4 0,7 2 2,83 Athripsodes 1 1 0,1 0,5 0,71 Mystacides 1 1 0,1 0,5 0,71 DIPTERA Chironomidae Chironomidae 52 14 66 12,2 33 26,87 62 8 70 8,5 35 38,18 Ceratopogonidae Ceratopogonidae 1 1 0,2 0,5 0,71 Simuliidae Simuliidae 33 5 38 7 19 19,8 31 66 97 11,7 48,5 24,75 Limoniidae Limoniidae 5 3 8 1,5 4 1,41 COLEOPTERA Gyrinidae Gyrinus 1 1 0,2 0,5 0,71 1 1 0,1 0,5 0,71 Orectochilus villosus 1 1 0,1 0,5 0,71 Elmidae Elmis aenea 20 3 23 4,2 11,5 12,02 5 8 13 1,6 6,5 2,12 Elmis aenea adult 2 2 0,4 1 1,41 Oulimnius tuberculatus 2 2 0,4 1 1,41 1 2 3 0,4 1,5 0,71 Summa 364 178 542 100 271 131,52 536 292 828 100 414 172,53 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 33 35
Karvianjoen ja Pomarkunjoen tarkkailu 2015 Piileväanalyysien tulokset Havaintopaikat Karvianjoella Honkajoen Lankoskessa sekä Pomarkunjoessa Pomarkussa tarkkailtiin päällyslevästöä (piilevät) syksyllä 2015. Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa noudatettiin päällyslevästön seurantaan kehitettyä piilevämenetelmää, joka on kuvattu standardissa SFS-EN 13946. Piilevänäytteet otettiin kiviltä ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti 5.8. sekä 27. ja 29.10. 2015. Kuva 1. Havaintopaikkojen sijainti. Taulukko 1. Karvianjoen ja Pomarkunjoen piilevänäytteiden ottopaikat. Uoman lev. P-koord. I-koordin. Näytesyv. Virtausnop.lk Pohjan laatu Karvianjoki, Lankoski 15 m 6885456 3251716 50 cm I kiviä Pomarkunjoki, Pomarkku 12 m 6853361 3236280 35-45 cm II kiviä Karvianjoen havaintopaikalla kivien pinnalla oli vähän (+) orgaanista tai saviainesta ja vesisammalia kohtalaisesti (++). Pomarkunjoen havaintopaikalla ja näytekivillä orgaanista tai saviainesta ja vesisammalia oli vähän (+). Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäytteet puhdistettiin hapettamalla ne väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteistä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmis preparaatti mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen ja näytteistä laskettiin noin 400 kuorta lajilleen määrittäen. Lankosken elokuun näyte oli hyvin niukka ja siitä laskettiin vain vähän yli 300 kuorta. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.2-tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet.
Tulosten arvioinnissa käytettiin Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2). Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaantumisindekseillä (GDI ja IPS) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella. Veden laatu GDI ja IPS Suomessa Erinomainen >17 Hyvä 15 17 Tyydyttävä 12 15 Välttävä 9 12 Huono <9 Tulokset Molemmissa havaintopaikoissa piileväyhteisöt olivat monipuolisia ilman yksittäisten lajien valta-asemaa, kuvastaen tasapainoisia olosuhteita (taulukko 3). Taulukko 3. Tutkimuspaikkojen näytteissä todetut taksonimäärät, diversiteetit ja yhteisöjen tasaisuudet sekä laskennalliset happamuudet (Renberg & Hellberg (9-lk)). Hav.paikka Pvm Laskettu Taksoni- Diversi- Tasaisuus Lakennallinen solumäärä luku teetti ph Karvianjoki 5.8. 311 89 5,58 0,86 6,63 27.10. 453 103 5,75 0,86 6,94 Pomarkunjoki 5.8. 406 89 5,11 0,79 6,69 29.10. 438 76 4,66 0,75 7,00 Veden laatua kuvaavat piileväindeksien arvot olivat molemmilla paikoilla varsin samanlaiset (taulukko 4). Taulukko 4. Veden laatua (orgaanista kuormitusta ja rehevyyttä) kuvastavien piileväindeksien arvot. Hav. paikka Pvm IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki 5.8.2015 15,3 15,1 45,0 16,1 27.10.2015 15,2 13,3 48,0 11,9 Pomarkunjoki 5.8.2015 16,0 15,4 34,1 5,9 29.10.2015 16,0 15,0 50,0 3,0 Kaikkiin näytteessä todettuihin lajeihin perustuva IPS-indeksi joen molemmissa näytteissä indikoi hyvää veden laatua (taulukko 4) (rajat 15 17). Sukujen suhteellisiin osuuksiin perustuva indeksi kuvasti hyvää veden laatua (rajat 15 17), paitsi Karvianjoen loppusyksyn näyte, mikä kuvasti tydyttävää ekologista kuntoa. Paikkojen ja näytteenottoaikojen tulosten välillä ei ollut suurta eroa. TDI/100-indeksi kuvastaa lähinnä ravinteisuutta ja tässä suhteessa molempien paikkojen tulokset kuvastivat kohtalaista ravinteisuutta (mesotrofiaa; arvot 47 63), mutta %PT-arvon perusteella orgaanisen kuormituksen vaikutuksia ei ollut osoitettavissa (arvot selvästi < 20).
Jos tarkastellaan piileväyhteisöjen lajien jakautumista eri ekologisiin ryhmiin typen sidonnan muotojen, trofialuokkien (rehevyyttä kuvastavien luokkien) ja orgaanista kuormitusta kuvastavien saprobialuokkien suhteen, tulokset osoittivat joen veden olevan lievästi hapanta tai lähes neutraalia (kuva 2; laskennalliset piileviin perustuvat ph-arvot (6,63 7,00), ja orgaanisen kuormituksen olevan lievää molempien paikkojen osalta (taulukko 5). Syksyllä alkalifiilien lajien osuus kasvoi molemmissa paikoissa, mikä saattaa liittyä peltojen muokkauskauden aikana tapahtuvaan ravinteiden ja muiden elektrolyyttien huuhtoutumiseen. Kuva 2. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen ph-luokkiin. Taulukko 5. Tutkittujen piileväyhteisöjen jakautuminen typen sidontaa, trofiaa ja saprobiaa kuvastaviin luokkiin (Van Dam 1994). Typen sidontaryhmät Karvianjoki Honkajoki Pomarkunjoki Pomarkku 5.8.2015 27.10.2015 5.8.2015 29.10.2015 N-autotrofit 24,4 23,2 30,8 20,1 N-aut-tolerantit 39,2 53,4 47,8 38,1 fak.n-aut/n-heterotrofit 13,5 5,1 4,2 26,7 obl.n-heterotrofit 1,6 2,6 1,0 0,2 Trofiaryhmät oligotrofit 9,6 10,8 19,0 10,5 ol-mesotrofit 7,1 6,2 9,6 2,5 mesotrofit 7,1 5,7 3,9 6,2 meso-eutrofit 13,5 16,1 7,4 6,6 eutrofit 30,5 19,2 24,1 48,6 hypertrofit 1,0 1,5 1,2 0 ol-eu 13,5 29,8 21,7 15,8
Saprobiaryhmät oligosaprobit 26,0 18,5 31,8 16,9 β-mesosaprobit 33,8 54,5 46,1 41,3 α-mesosaprobit 9,6 11,7 7,9 31,1 α-meso-polysaprobit 14,8 4,2 3,9 2,3 polysaprobit 1,0 1,5 0,7 0,0 ph-luokat asidobiontit 2,3 2,6 3,9 3,9 asidofiilit 22,2 13,0 22,4 9,8 neutrofiilit 39,9 34,4 45,3 28,5 alkalifiilit 29,3 42,8 23,4 53,7 alkalibiontit 0 0,4 0,2 0,2 Joessa ovat vallitsevina typpiautotrofit lajit kuvastaen orgaanisen kuormituksen vähyyttä (taulukko 5). Orgaanisia typpiyhdisteitä hyödyntäviä lajeja on yhteisössä vain vähän, lukuunottamatta Pomarkunjoen loppusyksyn näytettä, missä orgaanisia typpiyhdisteitä käyttäviä oli muita näytteitä enemmän. Eutrofien ja meso-eutrofien lajien osuus oli molemmilla paikoilla suurin, (taulukko 5) ja oligotrofiaa ilmentäviä lajeja (oligotrofit + oligomesotrofit) melko niukasti. Ekologisten spektrien perusteella ei ollut nähtävissä eroja kahden tarkkailupisteen välillä eikä toisaalta myöskään näytteenottokertojen välillä. Vuosien 2009, 2012 ja 2015 tulosten vertailu Tarkkailuvuosien välisten tulosten tarkastelu osoittaa, että joen ekologinen tila on pysynyt jokseenkin ennallaan, eikä eri vuosien tai havaintoaikojen tulosten välillä ole merkittäviä eroja. Vähäiset erot voivat selittyä mm. erilaisista vesivuosista sekä mm. sadejaksojen ja syksyn maanmuokkauskauden aiheuttamista huuhtoutumisista. Hav. paikka IPS GDI TDI/100 %PT Karvianjoki 2009 15,4 15,4 48,8 4,4 Karvianjoki 2012 16,9 15,3 33,0 9,8 Karvianjoki 8/2015 15,3 15,1 45,0 16,1 Karvianjoki 10/2015 15,2 13,3 48,0 11,9 Pomarkunjoki 2009 15,4 16,3 45,4 1,4 Pomarkunjoki 2012 16,9 15,6 33,4 7,3 Pomarkunjoki 8/2015 16,0 15,4 34,1 5,9 Pomarkunjoki 10/2015 16,0 15,0 50,0 3,0
Yhteenveto Piileväanalyysien perusteella molempien jokien ekologinen tila on hyvä. Verrattuna vuosien 2009 ja 2012 tuloksiin, veden laatu oli piileväyhteisöjen kuvastamana loppukesällä ja syksyllä 2015 jokseenkin edellisten seurantakertojen tulosten kaltainen. Näytteen.prn-tiedosto on lähetetty SYKEen Ouluun Satu Maaria Karjalaiselle, jonne on toimitettu myös luettelo määritystyössä käytetystä kirjallisuudesta. Liitteet: Piilevälaskennan tulostaulukot