TERRAFAME OY VUONNA 2016 TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ. Terrafame Oy. Raportti
|
|
- Kirsi-Kaisa Hukkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vasanotja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite TERRAFAME OY TERRAFAMEN KAIVOKSEN TARKKAILU VUONNA 201 OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ
2 TERRAFAME OY OSA VI: NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 201 Päivämäärä 09/05/2017 Laatija Tarkasja Anna Hakala, Sanna Sopanen Kariina Koikkalainen Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F
3 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna 201 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Näytteenotto Lajinmääritys Lajistoa kuvaavat tunnusluvut 1 3. TULOKSET 2 4. YHTEENVETO 3 LIITTEET Liite 1 Havaintopisteet Liite 2 Pohjaeläinten määritystulokset
4 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 1. JOHDANTO Terrafame Oy:n kaivoksen Nuasjärven purkuputkeen liittyen on rkkailtu vuosina 2015 ja 201 Rehja-Nuasjärven pohjaeläimistön tilaa. Rehja-Nuas (nro.1.001) on suuri (901 ha) humus (Sh), joka on luokiteltu ekologisel tilalan hyväksi. Nuasjärven purkuputken koekäyttö aloitettiin ja varsinainen käyttö Vuonna 2015 pohjaeläinnäytteet on otettu ennen koekäytön aloitmis Nuasjärven pääalalla ja Rehjan puolella Vuonna 201 näytteet otettiin Tässä raportissa kuvaan vuoden 201 pohjaeläinnäytteiden tulokset ja verraan niitä vuoden 2015 tuloksiin. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Näytteenotto Nuasjärven syvänteiden pohjaeläinnäytteet otettiin kaikkiaan viideltä syvännehavaintopaikal. Edellisen kerran purkuputken ympäristövaikutusten arviointiin liittyvät Nuasjärven ja Rehjan syvännepohjaeläimet kerättiin syyskuussa Kaikki näytteet on otettu -tyypin noutimella. Järvipohjaeläinnäytteenottokohteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Pohjaeläinnäytteet on kerätty ympäristöhallinnon voissa olevan ohjeen (Meissner ym. 201) mukaisesti. 2.2 Lajinmääritys Pohjaeläinten poiminnan ja lajinmäärityksen teki FM Markus Leppä Probenthos Oy:stä. Kaikkien näytteiden pohjaeläimistö on pyritty määrittämään vähintään ympäristöhallinnon biologisen perusseurannan vaatille voiteksonomiasolle (ks. Meissner ym. 201). Kaikki pohjaeläintutkimuksien havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä määritystulokset on llennettu ympäristöhallinnon ylläpitämään Pohje-rekisteriin. Rehja-Nuasjärven vuoden 201 pohjaeläinmääritysten tulokset on esitetty liitteessä Lajistoa kuvaavat tunnusluvut Ekologisten laatusuhteiden (ELS) laskena varten kohteiden rinnakkaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin tutkimuspaikkakohisesti kokoonäytteiksi. Lajikohiset keskimääräiset yksilötiheydet (keskimäärin yksilöä/m 2 ) poimittiin pohje-rekisteristä ja niitä käytettiin indeksien laskennan lähtötietona. Järvien ekologisessa tilaluokittelussa käytetään nykyään syvännepohjaeläimistön kohdalla PICMindeksiä (PICM; Profundal Invertebrate Community Metric) sekä PMA-mitria (Arovii ym. 2012). Järvisyvännepohjaeläimistön PICM-indeksi perustuu lajien runsauksilla painotettuun indikaattoripistearvojen keskiarvoon. PICM-indeksi huomioi surviaissääskien (Chironomidae) ohella muutkin syvänteissä esiintyvät pohjaeläinryhmät. PICM:n oletean ilmentävän paremmin humuskuormituksen aiheutmia vastei pohjaeläinyhteisössä. Suhteellis llinkalisuut (PMA; Percent Model Affinity) (ks. Novak & Bode 1992) arvioiessa verraan arvioivan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia veriluaineistos (Mykrä, julkaiseton) laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. PMA ota huomioon muutokset lajien yksilömääräsuhteissa mm. jo ennen kuin lajeja hdollisesti katoaa esimerkiksi vesistökuormituksen seurauksena. Indeksi huomioi myös lajit, joi ei veriluaineistos ole vattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa veriluoloja suuremksi ympäristön tilanmuutoksen seurauksena. Indeksien arvot laskettiin käyttäen ympäristöhallinnon käyttämää syvänteiden pohjaeläinmuuttujien laskenpohjaa ja kunkin indeksin perusteella määräytyvä luokitus määritettiin ohjeistuksen
5 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 mukaisesti (Arovii ym. 2012). Laskena varten ksonomia yhdenmukaistettiin ja laskupohjilla Rehja-Nuasjärven keskisyvyytenä käytettiin rekisterin tietoa 8,52 m ja veden luonisena värilukuna 70 mg/l Pt. Pohjaeläinyhteisön runsaut rkasteltiin lajikohisten biossojen avulla, jotka poimittiin Pohje-rekisteristä. Järvien näytteenottoalueiden pohjaeläinlajiston runsaussuhtei kuvattiin kokoonäytteistä arvioiduilla pohjaeläintiheyksillä (keskimäärin yksilöä/ksoni/m 2 ). Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin ksonimäärää. Pohjaeläinten tiheys- ja ksonimääriä ei käytetä vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa ja -luokittelussa. Taksoni- ja tiheysarvot laskettiin Pohje-rekisterin avulla. Rehja-Nuasjärven vuoden 2015 pohjaeläinaineistoja ja niistä johdettuja pohjaeläimistön tilaa kuvaavia tunnuslukuja voidaan käyttää lähtötilanteen veriluaineistona purkuputken ympäristövaikutusten arvioinnissa. Vuoden 201 aineistoa on verrattu vuoden 2015 aineistoon. 3. TULOKSET Vuoden 201 Nuasjärven ja Rehjan syvännepohjaeläinaineistot sisälsivät yhteensä 1475 pohjaeläinyksilöä (vuonna ). Tutkimusalueil ei havaittu nykyään uhanalaisena pidettyjä pohjaeläinlajeja (ks. Rassi ym. 2010). Nuasjärven pohjaeläinseurannassa syvänteen Nj34 näytteissä havaittu keskimääräinen yksilömäärä sekä lajiston kokonaisbiossa olivat vuonna 201 selvästi korkeampia kuin vuonna 2015 (ulukko 3-1). Biossan kasvu oli pääosin seuraus surviaissääskien selvästi suurems biossas vuonna 201. Myös harvasukastojen ja simpukoiden biossa kasvoi. Yksilömäärän kasvu oli suuriml osin seuraus surviaissääskien (Chironomidae) lisääntyneestä yksilömäärästä. Taksonimäärässä ei kuitenkaan havaittu muutos ja sekä PMA- että PICMindeksien perusteella syvänteen pohjaeläimistö luokittui erinoiseen tilaan. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Surviaissääsket ovat yksi ailn laajimlle levinneistä vesihyönteisryhmistä (wwwluontoportti.com). Surviaissääskien joukossa on lajeja, joiden toukat pystyvät elämään vähähappisessa ympäristössä. Siksi ne voivat olla jopa vallajeja vähähappisilla syvillä alueilla. Toisaal monet surviaissääskilajit eivät siedä saastunut vettä, ja sen vuoksi toimivat hyvinä veden tilan indikaattoreina. Lähinnä Nuasjärven purkuputkea syvänteellä Nj35 havaittu ksonimäärä vuonna 201 jäi alhaiseksi vaikka olikin edellisvuot suurempi (ulukko 3-1). Havaittu pohjaeläinten biossa ja yksilömäärä olivat selvästi suurempia kuin vuonna Biossan kasvu oli valosin seuraus sulkasääsken (Chaoborus flavicans) biossan kasvus, mut myös harvasukastojen ja simpukoiden biossat olivat kasvaneet. Taksonimäärän kasvu liittyy lähinnä useamn surviaissääskilajin havaitsemiseen vuonna 201. Surviaissääskiä havaittiin vuonna laji ja 17 yksilöä, kun vuonna 201 havaittiin 5 lajia ja yhteensä 14 yksilöä. Yksilömäärän kasvu oli seuraus erityisesti harvasukastojen ja sulkasääsken kasvaneis yksilömääristä. Sekä PMA- että PICM-indeksien perusteella syvänteen pohjaeläimistön tila oli parantunut ja luokittui vuonna 201 hyvälle i tyydyttävälle solle. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Sulkasääsket (Chaoborus flavicans) ovat selkärangattomia petoja, jotka elävät sekä järven pohjasedimentissä että vapaana vedessä. Laji on ympäristönsä laadun suhteen verraten vaatiton. Se kestää hyvin veden laadun heikkenemistä sekä heikkoja happioloja. Sulkasääsken on havaittu muodosvan joissain ssä merkittävän osan ravintoverkossa ja se kilpailee ravinnos planktonia syövien kalojen kanssa. Sulkasääski tekee merkittäviä vertikaalivaelluksia vesipatsaassa. Päiväsaikaan ne uivat pohjan lähelle välttääkseen kalojen saalistus ja yöaikaan nousevat kaa-
6 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 surakkuloidensa avulla veden pinkerrokseen syömään eläinplanktonia. Sulkasääsket esiintyvät tyypillisesti erittäin runsaana tummissa ja rehevyysongelmis kärsivissä vesissä. Rimpilänsalmen havaintopaikalla Nj37 havaittiin edellisvuoden paan tutkimuksen suurin ksonimäärä eli monimuotoisin lajisto. Pohjaeläinten kokonaisbiossa oli kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Myös näytteiden yksilömäärä oli selvästi edellisvuot korkeampi. Sekä biossan että yksilömäärän kasvu oli pääosin seuraus surviaissääskien (Chironomidae) moninkerisesti suurems määrästä. Myös simpukoiden biossa ja yksilömäärä olivat suurempia vuonna 201. Lajistoa kuvaavien PMA- ja PICM-indeksien perusteella pohjaeläimistö luokittui erinoiseen tilaan edellisvuoden voin. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. (ulukko 3-1) Rehjan puolella syvänteellä Rehja Itä havaittu ksonimäärä oli lähes edellisvuoden solla, mut biossa laski ja havaittu yksilömäärä lähes puolittui (ulukko 3-1). Pieneneminen on pääosin seuraus sulkasääsken biossan ja yksilömäärän puolittumises. Myös harvasukatojen ja simpukoiden biossat ja yksilömäärät olivat laskeneet selvästi. PMA-indeksin perusteella Rehja Itä luokittui erinoiseen ja PICM-indeksin perusteella hyvään tilaan. PMA-indeksin arvo oli hien laskenut ja PICM oli hien noussut. PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli kasvanut vuoteen 2015 verrattuna. Rehjan syvännehavaintopaikalla Reh135 ksonimäärä oli laskenut yhdeksästä seitsemään. Biossa oli laskenut selvästi ja yksilömäärä oli laskenut hien (ulukko 3-1). Biossan lasku oli suuriml osin seuraus surviaissääskien biossan laskus, mut myös simpukoiden biossa oli laskenut. Harvasukastojen ja simpukoiden yksilömäärät olivat lähes puolittuneet edellisvuoteen verrattuna, sulkasääskien ja surviaissääskien yksilömäärät olivat laskeneet vain vähän. PMA-indeksin arvo oli laskenut erinoises hyvälle solle. Myös PICM-indeksin arvo oli laskenut, mut pysyi edellisvuonna havaitulla tyydyttävällä solla. Reh135 oli havaintopaikois ainoa, jossa PICM-indeksin ekologinen laatusuhde (ELS = havaittu/veriluarvo) oli laskenut vuoteen 2015 verrattuna. Taulukko 3-1. Rehja-Nuasjärven pohjaeläintutkimusten tulokset vuosina 2015 ja 201. Taulukossa on esitetty PICM- ja PMA- indeksien arvot sekä näihin perustuvat ekologiset luokitukset Nj34 Nj34 Nj35 Nj35 Nj37 Nj37 Reh_itä Reh_itä Reh135 Reh135 Näytteenottosyvyys (m): Taksonien lukumäärä: Yksilömäärä ( 2 ): Biossa (g/m 2 ): 1,53,88 4,0 7,91 1,17 5,01 11,87 7,54 7,72 4,81 PMA havaittu arvo: 0,387 0,353 0,207 0,249 0,38 0,30 0,342 0,333 0,330 0,279 PMA luokituksen so E E T Hy E E E E E Hy PICM havaittu arvo: 1,517 1,577 0,88 1,350 1,787 1,97 1,192 1,370 1,41 1,287 Luokitus, Malli 1 E E V T E E T Hy T T Luokitus, Malli 2 E E V Hy E E T Hy T T PICM:n alkuperäinen ELS (Malli 1): 0,901 0,93 0, ,857 0, , PICM:n alkuperäinen ELS (Malli 2): 1,230 1,278 0,390 0,07 0,958 1, , ,492 PICM:n veriluarvo (Malli 1): 1,84 1,84 2,315 2,315 2,085 2,085 2,17 2,17 2,52 2,52 PICM:n veriluarvo (Malli 2): 1,234 1,234 2,225 2,225 1,84 1,84 2,00 2,00 2,14 2,14 Luokittelua kuvaavat värit Erinoinen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono 4. YHTEENVETO Vuonna 201 otettiin pohjaeläimistön tilan seuraamiseksi näytteet Rehja-Nuasjärven viideltä havaintopaikal. Ensimmäiset näytteet samoil paikoil on otettu ennen Terrafame Oy:n Nuasjärven purkuputken koekäytön alkua i muu päivä koekäytön aloitmisen jälkeen. Vuoden 2015 aineistoja voidaan käyttää jatkossa veriluaineistoina purkuputken hdollisten vesistövaikutusten arvioinnissa. Pohjaeläimistön tilaa rkasteltiin ympäristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti. Kulkin näytealueel muodostettiin kuuden osanäytteen kokoonäyte, jonka keskimääräistä yksilötiheyttä käytettiin ekologisen luokittelun apumuuttujana käytettyjen indeksien laskennassa. Pohjaeläimiston
7 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna / 1 tilaa kuvaavien indeksien lisäksi tuloksis rkasteltiin havaittuja muutoksia biossassa sekä ksoni- ja yksilömäärässä. Kaivoksen pinvesien rkkailutietojen perusteella Nuasjärveen johdettiin kaivoksen purkuvesiä koko vuoden purkuputkea pitkin. Purkuvesien vaikutukset näkyvät kohonneina sähkönjohvuutena, sulfaatti-, ngaani- ja natriumpitoisuuksina purkuputken ympäristössä erityisesti syvänteiden alusvedessä. Alusvedessä pitoisuudet nousivat purkuputken lähimmällä syvänteellä moninkeriseksi edellisvuoteen verrattuna, mut saantuivat täyskierron aikana. Kevät- ja syystäyskierrot ulottuivat koko vesissaan ja jyrkäksi muodostunut kerrostuneisuus näin ollen purkautui kaikilla syvänteillä lukuun ott syvännepisteitä Nj23 ja Nj35, joissa kevättäyskierto jäi hien vajaaksi. Syystäyskierto toteutui kuitenkin noralisti myös näiden rkkailupisteiden syvänteillä. Pohjaeläinnäytteenotto ajoittui vuonna 201 täyskierron ajankohan. Pohjaeläinnäytteiden perusteella pohjaeläimistön tila oli suuressa kuvassa ennallaan. PMAindeksin arvo oli lähes kaikilla havaintopaikoilla laskenut, mut lasku ei pääosin vaikutnut tilaluokitukseen indeksin perusteella. Muutokset PMA:ssa voivat vii purkuvesien vaikutuksiin pohjaeläinyhteisössä. PICM-indeksin perusteella arvioituna pohjaeläinyhteisö oli pääosin edellisvuot paremlla solla. Monilla havaintopaikoilla havaittiin surviaissääskien biossan ja yksilömäärien kasvaneen voikkaasti. Rehjan havaintopaikoilla harvasukatojen ja simpukoiden yksilömäärät olivat laskeneet, mut muutos ei ollut yhtä suuri biossana rkasteltuna. Kaikki havaitut muutokset voivat olla seuraus yhteisön luonises vaihtelus i purkuputken vaikutukses. Tarkkaa syyseuraussuhdet ei voida vielä osoita, sillä seuranhistoria on vielä lyhyt. Pohjaeläinyhteisöissä lajimäärien ja yksilömäärien välinen vaihtelu on voikas, mikä voidaan havai etenkin rkastelessa rinnakkaisten näytteiden a keskiarvoon verrattuna. Pohjaeläimistön seurana suositellaan jatketvan nykyisessä laajuudessaan, jot kehityssuuntia pohjaeläinyhteisössä voidaan havai.
8 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna LIITE 1 HAVAINTOPISTEET
9 Terrafame Nuasjärven syvännepohjaeläimistön rkkailupisteet LIITE 1 Reh135 Rehja itä Nj37 Nj35 Nj34 0 2,5 5 Km
10 OSA VI: Nuasjärven pohjaeläimistö vuonna LIITE 2 POHJAELÄINTEN MÄÄRITYSTULOKSET
11 Liite 2. Pohjaeläinten määritystulokset (POHJE-reksiteri) Ympäristötiedon hallinjärjestelmä Hert / Pohjaeläimet, :00 KVANTITATIIVISET TULOKSET Yksilömäärä Paikan nimi Kun Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Kasvillisuustyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pin-ala [cm2] Pöyhintäaika [s] Pöyhintätka [m] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä yks yks yks yks Ryhmä ja laji yks ANNELIDA OLIGOCHAETA Psammoryctides barbatus 5, 34, 43, ,0 83,87 Limnodrilus hoffmeisteri ,2 48, ,8 270,3 1,1 2 0,8 11,53 28,25 4 3,7 23,07 28,25 2 0,8 15,02 23,2 Spirosper ferox 1 0,3 7,51 18,39 Pomothrix/Tubifex 2 1,8 11,53 17,87 3 1,3 17,3 28, ,2 240,2 135, 2 1,9 11,53 28, ,2 512, ,3 259,5 235, ,9 90, ,7 75,08 4,52 Aulodrilus plurise 4 3,7 23,07 28, ,3 105,1 11,3 MOLLUSCA BIVALVIA Pisidium 3 2,8 17,3 28,95 1 0, 7,51 18,39 5 2,1 28,84 14,13 9 2,3 7,57 105, 1 0,9 5,77 14, ,2 82,58 82,5 27 4,3 194,8 124,7 1 3,7 92,27 52, , ,71 7 3,3 52,55 33,91 Sphaerium 1 0,9 5,77 14,13 2 1,2 15,02 23,2 ARTHROPODA CRUSTACEA Pallasea quadrispinosa 1 0,4 7,51 18,39 Monoporeia affinis 5 4,7 28,84 2,05 4 1,5 30,03 23,2 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans 43 39, , ,5 240,2 54, , , , ,9 27,8 18, ,8 232,7 115, , , , , , , , ,1 Chironomidae Procladius 22 20,2 12,9 52, , 202, ,8 52,55 44, ,51 71, ,1 180, ,9 8,58 54,7 19 4,4 109, 9, ,08 42,5 5 2,4 37,54 52, Heterotrissocladius rcidus 2 0,8 15,02 23,2 Zalutschia zalutschicola 2 1,8 11,53 28,25 2 1,2 15,02 23,2 5, 34, 21, , 150,2 105,3 Chironomus anthracinus 5 4, 28,84 2, ,7 307,8 87, ,2 98,04 70,3 3 0,8 22,52 24,7 1 0,9 5,77 14, ,5 247,8 229,2 30 4,7 21,5 229,1 10 2,3 57,7 41, , ,8 187,7 221,4 Chironomus neocorax 5 2,9 37,54 33,91 1 0,9 5,77 14,13 3 1,1 22,52 24,7 3 21,5 3, ,97 88,7 3 14,1 259,7 122,4 17 8,1 127, 118,9 Chironomus plumosus-t. 1 0,3 7,51 18,39 1 0,9 5,77 14,13 Cladopel viridulum 1 0,9 5,77 14,13 7,5 40,37 40,45 4 1,5 30,03 3,78 Cryptochironomus 1 0,4 7,51 18,39 Demicryptochironomus vulneratus 1 0,4 7,51 18,39 Harnischia curtilamella 1 0,9 5,77 14,13 Pagastiella orophila 1 0,3 7,51 18,39 1 0,9 5,77 14,13 1 0,4 7,51 18,39 Polypedilum pullum 1 0,9 5,77 14,13 1 0, 7,51 18,39 1 0,9 5,77 14,13 2 0,8 15,02 3,78 1 0,2 5,77 14,13 Sergentia coracina 17 9,8 127, 59, ,02 3, ,1 277,8 111,9 5 0,8 3,08 50,1 8 1,8 4,14 47,28 4 1, 28,8 70,9 9 4,3 7,57 84,27 Stictochironomus rosenschoeldi ,2 1,9 2 1,2 15,02 23,2 2 1,9 11,53 28,25 1 0,4 7,51 18,39 2 0,8 14,43 22,35 Tanyrsus 5 4, 28,84 40, ,55 52, 1 0,9 5,77 14, ,41 2 0,3 14,43 22,35 7 1, 40,37 55,44 1 0,4 7,22 17, , 153, , , ,1 22, , ,2 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) Nuas_Nj ,5 289 Nuas_Nj ,0-12,0 222 Nuas_Nj ,5-30,1 289 Nuas_Nj :30 28,0-31, Nuas_Nj ,0-23,0 289 yks Nuas_Nj ,0-24,0 222 yks Rehja Itä ,0-2,0 231 yks Rehja Itä :20 24,0-2, yks Nuas Rehja, Kajaani ,0-41,0 231 yks Nuas Rehja, Kajaani ,0-42,
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2
LisätiedotKyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella
RAPORTTEJA 73 2016 Kyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella Vuoden 2015 tulokset ja tilan kehitys TERHI LENSU (NAB LABS OY) JUHANI HYNYNEN (NAB LABS OY) MIKA TOLONEN Kyrönjoen
LisätiedotMitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry
Mitä pohjaeläimet kertovat Hiidenveden tilasta? Hiidenvesi-ilta 19.2.2015, Vihdin kunnantalo Aki Mettinen, vesistötutkija Luvy ry Esityksen sisältö 1. Hiidenvettä tutkitaan 2. Pohjaeläimet pohjan tilan
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä
Alusveden hapetuksen vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön PHOSLOCK-käsittelyä edeltävä tila syksyllä 2011 Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 39/2012 Kimmo T. Tolonen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET JA YHTEENVETO... 2 VIITTEET LIITTEET: Liite 1. Käytetyt parametrit Liite
LisätiedotPamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018
Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen koneyksikön vesistövaikutustutkimus: Palojärven ja Jäsyksen pohjaeläintarkkailu 2018 Jaana Lahdenniemi RAPORTTI 2019 nro 643/19 Pamilon vesivoimalaitoksen kolmannen
LisätiedotTALVIVAARA PROJEKTI OY
4562a TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET LAPIN VESITUTKIMUS OY TALVIVAARA PROJEKTI OY TALVIVAARAN JÄRVIEN POHJAELÄIMET 15.7.2005 Sami Hamari, FM (raportointi) Anna Saarinen, biol.
LisätiedotAlusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn
Alusveden hapetuksen ja PHOSLOCK käsittelyn vaikutukset Kymijärven syvännepohjaeläimistöön vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 48/2013 Kimmo T. Tolonen 1.
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2011 tulokset
Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2011 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 55/2012 Kimmo Tolonen & Juhani Hynynen 1. Johdanto...
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2012 tulokset
Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön - vuoden 2012 tulokset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 46/2013 Kimmo Tolonen 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotVeikkolan järvien pohjaeläimistö vuonna 2018
Veikkolan en pohjaeläimistö vuonna 2018 Veikkolan en kunnostushanke 2019-2027 Aki Mettinen Raportti 734/2019 Laatija: Aki Mettinen Tarkastaja: Tiina Asp Hyväksyjä: Jaana Pönni Hyväksytty: 25.1.2019 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1. POHJAELÄINTARKKAILU....1 Tarkkailualue.... Aineisto ja menetelmät....3 Tulokset ja tarkastelu... 4.3.1. Syvänteet...
LisätiedotKOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSU KVVY OJELUYHDISTYS
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 300 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1 Syvänteet... 1 2.2 Rantavyöhyke... 2 3. TULOKSET... 3 3.1 Syvänteet... 3 3.2
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2004 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 72/2006 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 2002.
LisätiedotJÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2013
KONNIVEDEN (.) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 2/2 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 8-86 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan alapuolisen
LisätiedotTalvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus
Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2012
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 242/2014 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotTERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU VUONNA 2015 POHJAELÄINTARKKAILU SEKÄ NUASJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖ- SELVITYS VUONNA 2015
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.5.2016 Viite 1510016678-009 1510021110-004 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI: PINTAVESIEN BIOLOGINEN TARKKAILU
LisätiedotJAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2006
JAALAN KIMOLANLAHDEN (14.121) POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 84/27 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Kimolankanavan tukinuitto päättyi elokuussa 22. Samalla
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2010 21.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy PRT I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tutkimuksen peruste ja vesistökuvaus...
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2018 Vesa Saarikari 27.03.2019 Nro 276-19-1960 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2018) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotYDINVOIMALAITOSHANKE
9M609168 FENNOVOIMA OY YDINVOIMALAITOSHANKE Selvitys merialueen pohjaeläimistöstä Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa Sisältö Fennovoima Oy Ydinvoimalaitoshanke 2 (10) 1 POHJAELÄIMET... 3 1.1 Näytteenotto,
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2016
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 268/2018 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
LisätiedotKala- ja vesijulkaisuja nro 201. Lauri Paasivirta ja Minna Hovi
Kala- ja vesijulkaisuja nro 201 Lauri Paasivirta ja Minna Hovi Pohjaeläinten seuranta Uudenmaan järvillä ja koskialueilla vuosina 2014 ja 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2017
KONNIVEDEN (14.11) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 217 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 28/219 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 148-864 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Heinolan
LisätiedotLITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS
LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS Vesa Saarikari 11.04.2018 Nro 276-18-2132 2 (13) LITTOISTENJÄRVEN POHJAELÄINTUTKIMUS (2017) Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 2.1. Syvännenäytteet...
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2009
KONNIVEDEN (14.131) SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 205/2011 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty
LisätiedotTALVIVAARA SOTKAMO OY
POHJAELÄINTARKKAILU 16X170583 6.5.2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY Talvivaaran kaivoksen tarkkailu vuonna 2013 Pintavesien biologinen tarkkailu Osa IVb_3 Pohjaeläimet 1 Talvivaaran kaivoksen pohjaeläintarkkailu
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotKONNIVEDEN (14.131) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA
KONNIVEDEN (4.3) POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2005: SYVÄNNEALUEIDEN POHJAELÄINTUTKIMUS JA LYHYT YHTEENVETO VUODEN 2005 TULOKSISTA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 63/2008 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2010
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 225/2013 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotTuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka
Sanginjoen nykytila: pohjaeläimet ja piilevät Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka 1. Aineisto ja menetelmät
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotPOHJAELÄIMISTÖSELVITYS 16X NORTHLAND MINES OY. Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys ja -päivitys
POHJAELÄIMISTÖSELVITYS 16X154564 3.12.2013 NORTHLAND MINES OY Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys ja -päivitys 1 Northland Mines Oy Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotTUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-
TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA- LYYSIEN VALOSSA Järvi Hämeenlinnan Tuuloksen Pannujärvi (tunnus 35.793.1.002, vesiala 0,362 km 2, suurin syvyys 12 m ja tilavuus 1,4 milj. m 3
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
Lisätiedot9M Vapo Oy. Iljansuon turvetuotantohanke - Vesistöjen pohjaeläinselvitys. Pekka Majuri
9M609216 15.2.2010 Vapo Oy Iljansuon turvetuotantohanke - Vesistöjen pohjaeläinselvitys Pekka Majuri 1 Vapo Oy. Iljansuon turvetuotantohanke Vesistöjen pohjaeläinselvitys. Pöyry Finland Oy. Sisältö 1 JOHDANTO
LisätiedotTuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotTerrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun. Tausta
Tiedote Dnro KAIELY/632/2015 16.9.2016 Julkinen Terrafamen kaivoksen purkuputken vaikutus Nuasjärven vedenlaatuun Tausta Terrafame Oy:n kaivosalueelta johdetaan vesiä Oulujoen ja Vuoksen vesistöjen suuntiin.
LisätiedotHuntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA Jussi Iso-Tuisku Julkaisunumero 768 ISSN
Huntsman Pigments and Additives Oy, Pori PORIN EDUSTAN MERIALUEEN POHJAELÄIMISTÖ VUONNA 216 Jussi Iso-Tuisku 216 Julkaisunumero 768 ISSN 781-8645 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1 TARKKAILUALUE... 1 1.2 KUORMITUS
LisätiedotSALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA Raportti nr , v. 2
SALMONFARM AB OY:N GRANHOLMIN KALANKASVATUSLAITOKSEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2011 2017 Raportti nr 131-18-225, v. 2 1. YLEISTÄ Kemiönsaaren kunnassa Stora ja Lilla Granholmen välissä sijaitseva kalankasvatuslaitos
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUOSINA
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUOSINA 2-24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 123/25 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty Kymijoen alaosan
LisätiedotKYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2014
KYMIJOEN ALAOSAN POHJAELÄINTARKKAILU (pehmeät pohjat) VUONNA 2014 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 253/2015 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet Jussi Jyväsjärvi Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Jussi Jyväsjärvi Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 9.-15.6. 2016 Materiaalit: Jussi Jyväsjärvi, Kaisa Huttunen, Pauliina Louhi, Heli Suurkuukka Keskeisiä käsitteitä: VEDENJAKAJA
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA -5 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 33/5 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 58-86 TIIVISTELMÄ Tässä
LisätiedotKeliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys
Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys Piileväselvitys kesällä 2014 Selvityksessä tutkittiin suunnittelualueen vesien nykytila piileväanalyysien avulla viidellä havaintopaikalla. Piileväanalyysit Näytteenotossa,
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotTuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2004 2009. Raportti pohjaeläinseurannasta. Katriina Könönen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä
Tuusulanjoen kunnostuksen seuranta vuosina 2004 2009 Raportti pohjaeläinseurannasta Katriina Könönen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Toukokuu 2010 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Johdanto... 4
LisätiedotNo 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-
No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA - Lappeenrannassa 3. päivänä toukokuuta Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009
Oulunsalon-Hailuodon välille suunnitellun kiinteän yhteyden linjauksen ja lähialueen pohjaeläinselvitys 2009 Suomen Luontotieto Oy 35/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma
Kruunuvuorenselän pohjaeläinselvitys vuonna 2011 Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Jari-Pekka Pääkkönen 24.11.2011 Sisältö 1. Taustaa... 3 2. Havaintopaikat... 3 3. Määritykset...
LisätiedotOhje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin
Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Jukka Aroviita, SYKE/VK/VSI, 25.1.2013, Ver1.2 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjilla voidaan laskea vesienhoidon
LisätiedotLampien ja järvien pohjaeläimet. Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia
Lampien ja järvien pohjaeläimet Joel Nyberg Vesieläimistön tuntemus ja ekologia 5.-13.6.2017 Seisovan veden ekosysteemit: Järvet ja lammet Järven ja lammen välillä ei selvää rajaa nimistö vaihtelee suuresti
LisätiedotIITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 2006
IITIN URAJÄRVEN TUTKIMUS LOPPUVUODESTA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 86/27 VALUMA-ALUEELTA TULEVAN KUORMITUKSEN ARVIOINTI Johanna Ritari POHJAELÄINTUTKIMUS Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotAlusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan
Pro gradu tutkielma Alusveden hapetuksen vaikutus pienten humusjärvien syvännepohjaeläimistön tilaan Inka Vesala Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet 2.3.2016 2 JYVÄSKYLÄN
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Linnunmaa Oy/ Tiia Grönholm (email) E 5141 28.12.2011 Lähetämme ohessa Endomines Oy:n uusien hankealueiden taustatilanteen selvittämiseen kuuluvan
LisätiedotNorilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset. Anna Väisänen, KVVY
Norilsk Nickel Oy:n nikkelipäästön vaikutukset Anna Väisänen, KVVY 4.12. 2015 Nikkelipäästö Laiterikko 5.-6.7.2014 Tehtaan jäähdytysveteen ja edelleen Kokemäenjokeen pääsi 30 h aikana - 66 189 kg nikkeliä
LisätiedotSISÄLLYS. Viitteet 23
TIIVISTELMÄ Kouvolan kaupunki tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä selvityksen Sani- ja Enäjärven ekologisesta tilasta sekä järviin laskevien suurimpien jokien ja purojen vedenlaadusta. Sani- ja Enäjärvellä
Lisätiedot»Terrafamen. tilannekatsaus. Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja
»Terrafamen tilannekatsaus Veli-Matti Hilla kestävän kehityksen johtaja 22.11.2018 »Terrafame Oy on sotkamolainen yritys Terrafame Oy:n toiminta alkoi syyskuussa 2015. Yhteiset arvomme ohjaavat jokapäiväistä
Lisätiedot[ Ι. Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ±
[ Ι ƒ Pantone 300 [ [ ±± ; ;± ± ± Ò SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 3. TULOKSET... 3 4. YHTEENVETO... 5 VIITTEET LIITTEET Liite 1. Käytetyt indeksit Liite 2. Tulostaulukot Liite
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 164/2008 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotMuutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren
Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä
LisätiedotSuomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotInarijärven säännöstelyn vaikutusten seuranta: vuoden 2017 pohjaeläinseurannan tulokset
Inarijärven säännöstelyn vaikutusten seuranta: vuoden 2017 pohjaeläinseurannan tulokset 22.3.2018 Heikki Mykrä & Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Johdanto Inarijärvi on monien muiden maamme
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotTalvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella
Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara
LisätiedotPYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUO- SINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN
PYHTÄÄN MERIALUEEN KALANKASVATUS- LAITOSTEN POHJAELÄINTUTKIMUKSET VUO- SINA 2002-2003 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 145/2006 Marja Anttila-Huhtinen
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotVedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n
Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,
LisätiedotKokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet Selvitys
Monivesi Oy Tilaaja: Ramboll Oy Kokkolan 14 m väylän ja sataman syvennyksen ennakkotarkkailu vesikasvilinjat ja pohjaeläinnäytteet 2018 Selvitys 22.6.2018 Työ 4349 Monivesi Oy Purolehto 33A 02920 Espoo
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 2006-2009 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä yhteenvedossa on käsitelty merialueen
LisätiedotKROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006
KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI000057 Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet Life Luonto -hanke 00 006 Management of Urban Natura 000 Areas in
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla
Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla 2000-2017 Mika Marttunen, Annukka Puro, J-P Kämäräinen, Juha Aaltonen, Tanja Dubrovin 4.5.2018 Projektiryhmä: Jukka
LisätiedotLaboratorioiden valenen pätevyyskoe 4/2003
Suomen ympäristäkeskuksen moniste _. - _ * ' _ 94 Irma Mäkinen, Juhani Hynynen, Jarmo J.Meriläinen, Sami Huhtala ja Markku Ilmakunnas Laboratorioiden valenen pätevyyskoe 4/003 Pohjaeläinmääritykset * a
LisätiedotVesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013
Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään
LisätiedotKitkajärvien tila ja sen kehitys
Kitkajärvien tila ja sen kehitys Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Kitka-MuHa-hankkeen loppuseminaari 17.2.2015 Sisältö Kitkajärvien ominaispiirteet Kitkajärvet jääkaudesta nykyaikaan Kitkajärvet
LisätiedotOHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja
OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja joen kunnostussuunnitelma 13:45 14:15 Hanna Alajoki, KVVY, Pohjaeläinanalyysi
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN POHJAELÄINKARTOITUS 2012
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Iktyonomi (AMK) 2012 Harri Uusitalo KAKSKERRANJÄRVEN POHJAELÄINKARTOITUS 2012 Pohjaeläimistö syvyysvyöhykkeittäin OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
LisätiedotTAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ
TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta
LisätiedotPOHJAELÄINSELVITYKSET 2014
KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET POHJAELÄINSELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 i KELIBER OY POHJAELÄINSELVITYKSET 2014 29.5.2015 Jyrki Salo, FM Sisällysluettelo:
LisätiedotPOHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN
POHJAELÄINTUTKIMUKSET MERIALUEELLA PYHTÄÄ KOTKA HAMINA VUOSINA 21-213 JA VERTAILUA AIKAISEMPIIN TULOKSIIN Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 231/213 Marja Anttila-Huhtinen ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotSyvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa
Pro gradu tutkielma Syvänne- ja litoraalipohjaeläinten käyttö pienten humusjärvien ekologisen tilan arvioinnissa Anna Väisänen Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Kalabiologia ja kalatalous
LisätiedotPUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS
PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS Juhani Hynynen Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus 18.02.2014 ESITELMÄN RUNKO Johdanto Mitä on paleolimnologia Menetelmät Missä & miten? Tulokset
Lisätiedot