YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN!

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 1 Hei! Olet päättänyt aloittaa opiskelun yliopistossa/korkeakoulussa. Se on hyvä päätös! Voit onnitella itseäsi myös siitä, että olet päättänyt pyrkiä ja satsata tosissasi. Olet jo ottanut ensimmäisen tärkeän askeleen kohti opiskelupaikkaasi lataamalla Valmennustiimi Eximian valmentautumisohjeet. Kun haluat panostaa hakemiseen täydellä teholla, ilmoittaudu kursseillemme tai tilaa itseopiskelumateriaalejamme: www.eximia.fi / p. (09) 2727 130 / info@eximia.fi Oppiminen on yksilöllistä, mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Hyvä valmentautumissuunnitelma kannattaa tehdä, jotta saat parhaan mahdollisen hyödyn irti valmistautumiseen käyttämästäsi ajasta, etkä tekisi turhaa tai tehotonta lukutyötä. Jotta pääsisit valmentautumisessasi tehokkaasti alkuun, tutustu näihin valmentautumisohjeisiin ja itsearviointitehtäviin. Niiden tavoitteena on auttaa sinua tunnistamaan sinulle tehokkain tapa oppia ja valmentautua valintakokeisiin. Valmentautumisohjeet itsearviointitehtävineen on ryhmitelty seuraaviksi kokonaisuuksiksi: Asenne ratkaisee! Ajatukset ovat syy, tulokset ovat seuraus. Tavoitteen kirkastaminen. Jos sinulla ei ole päämäärää, et voi päästä perille. Opiskelu on tekniikkalaji. Tunnista itsellesi tehokkain tapa valmentautua valintakokeeseen. Tehoa valmentautumiseen! Käytännön ohjeita opiskeluun. Vastaaminen erilaisiin tehtävä-/koetyyppeihin. Hallitse vastauksesi. Valmistautuminen lukusuunnitelman tekoon. Kysymyksiä pohdittavaksi. Eximian kurssista apua valmentautumiseen! Kurssin hyödyt. Valintakokeeseen valmistautuminen. Käytännön vinkit valintakokeeseen valmistautuvalle. Ystävällisin terveisin, Valmennustiimi Eximia

2 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Asenne ratkaisee! Oppiminen on tutkitusti ennen kaikkea asennekysymys. Kaikista oppimistuloksista yli 80 % voidaan selittää puhtaasti asenteella. Opiskeluun ja omaan osaamiseensa luottavaisesti ja myönteisesti suhtautuvat menestyvät kokeissa paremmin kuin ne, joiden minä-puhe on negatiivista ja varautunutta, vaikka tiedollinen taso olisikin täysin sama. Tärkeää on siis, että uskot mahdollisuuteesi onnistua! Asenne on suhtautumistapa. Tapojaan voi aina muuttaa. Asenteet eivät ole periytyviä tai sinusta riippumattomia tiloja, vaan voit aktiivisesti vaikuttaa niihin. Asenteet lähtevät aina ihmisen sisältä; ne syntyvät ja muuttuvat oivalluksen ja hyväksymisen kautta. Voidaan sanoa, että oppiva ihminen on kuin tietokone. Aivot ja niiden fysiologiset toiminnot ovat oppimisen hardware ts. laitteisto, joka tarjoaa ympäristön oppimisprosessille. Korkeakoulu- ja yliopistokelpoisuuden saavuttaneena olet jo osoittanut, että korviesi välissä oleva prosessori ei ole mitään romurautaa, vaan koneen tehot kyllä riittävät. Asenteesi on se softa, josta laitteistosi käyttötehokkuus on viimekädessä kiinni. Mitä laadukkaammat ohjelmat, sen parempi kokonaisteho ja oppimistulokset. Pahiten oppimista estävät aiempiin opiskelutilanteisiin liittyvät kokemukset, joista on muodostunut sinulle oppimistasi ohjaavia vääriä uskomuksia. Epäonnistumisen pelko aiheuttaa ahdistusta ja se puolestaan rajoittaa oppimista. Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa oppimisestasi ja pystyt siihen itse vaikuttamaan! (Rauste-von Wright & von Wright 1994, 101, 123.) Esimerkkejä oppimista estävistä tai hidastavista asenteista ja uskomuksista. (Täytä itse loput). kykyni omaksua tietyn aihepiirin asioita on puutteellinen opiskelutekniikkani on huono en muista oppimaani en pysty keskittymään minulla ei ole kielipäätä / matikkapäätä, eikä muutenkaan päätä eikä häntää opittavan tiedon määrä on liian suuri aikaa on liian vähän, joten enää ei kannata edes aloittaa opiskeltavat asiat ovat liian vaikeita, liian tylsiä, liian. Missä kunnossa sinun softasi on? Miten asenteesi ja uskomuksesi vaikuttavat sinun tekemisiisi tai tekemättä jättämisiisi? Kylvä ajatus, niitä teko. Kylvä teko, niität tavan. Kylvä tapa, niität luonteen. Kylvä luonne, niität kohtalon. James Allen Sinun tulee ensin päättää asennoitua myönteisesti. Myönteinen ajattelu heijastuu tekoihisi siten, että et rajoita itse itseäsi vaan uskallat tarttua asioihin luottavaisesti. Yksittäisistä teoista ja tekemättä jättämistä sinulle puolestaan muodostuvat ne rutiinit, jotka viime kädessä ohjaavat valintojasi ja elämääsi. Tärkein valintakokeessa menestymistä ennustava yksittäinen asia on myönteinen asennoitumien itseensä, opiskeltaviin asioihin ja valmentautumiseen kokonaisuutena.

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 3 Tavoitteen kirkastaminen Jotta hyvä lukumotivaatiosi säilyisi koko valintakokeeseen valmistautumisen ajan, on sinulla oltava selkeä tavoite. Sinun pitää olla täysin vakuuttunut siitä, että haluat ja aiot tehdä kaikkesi, jotta saat haluamasi opiskelupaikan. Mahdollisuutesi saada opiskelupaikka on ensisijaisesti kiinni siitä, kuinka paljon olet valmis tekemään töitä tavoitteesi eteen. Se, kuinka paljon olet valmis tekemään töitä, puolestaan riippuu siitä, onko opiskelupaikan saaminen sinulle oikeasti tärkeää. Opiskelupaikan saavuttaminen ei vaadi mitään poikkeuksellista lahjakkuutta, vaan sitoutumista systemaattiseen ja säännölliseen lukemiseen sekä harjoitteluun. Jos pyörittelet mielessäsi jotakin sen suuntaista kuin tänä vuonna käyn katsomassa valintakokeen ja ensi vuonna sitten pyrin kunnolla, olet jo luovuttanut. Jotta jaksat opiskella valintakoekirjat perusteellisesti ja pitää yllä hyvän lukumotivaation, päätä pyrkiä tosissasi. Tavoitetta ei voi saavuttaa, ellei sitä ole ensin itselleen asettanut. Tavoite pysyy pelkkänä unelmana, jos sitä ei ole konkreettisesti asetettu. Kirjoita tavoitteesi tähän: Kun sitoudut tavoitteeseesi, sitoudut samalla myös työskentelemään tavoitteesi eteen. Valmentautuminen vie aikaa, ja se aika on pois muusta tekemisestä. Mistä asioista olet valmis luopumaan seuraavien kuukausien aikana, jotta pääset tavoitteeseesi? Miten tavoitteesi saavuttaminen näkyy jokapäiväisessä elämässäsi seuraavien kuukausien aikana? Motivaatio on voimaa antava tekijä ja kaiken oppimisen ja opiskelun perusta (Vakkuri 1999, 22 23). Millainen motivaatio sinulla on valmentautua valintakokeeseen pitkäjänteisesti? Erittäin hyvä: Minulla on selkeä tulevaisuudensuunnitelma ja sen ensimmäinen askel on saada tämä opiskelupaikka. Olen valmis tekemään kovasti töitä haluamani opiskelupaikan saamiseksi. Hyvä: Haluan saada hakemani opiskelupaikan ja olen valmis tekemään töitä sen eteen. Keskinkertainen: Opiskelupaikan saaminen olisi ihan ok juttu. Olen valmis käyttämään jonkin verran aikaa valintakokeisiin valmistautumiseen. Heikko: Valintakokeisiin lukeminen ei kauhean paljon kiinnosta. Opiskelupaikka olisi ihan kiva saada, ainakin jossain vaiheessa. Olematon: Lukeminen ei kiinnosta, enkä edes välttämättä halua saada opiskelupaikkaa. Hain yliopistoon, koska vanhemmat halusivat minun hakevan.

4 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Tarkastele vielä alla olevia motivationaalisia suuntautumisia ja pohdi minkälainen sinun suuntautumisesi on? (Lindblom-Ylänne, Lonka & Slotte 2001, 46.) suuntautuminen tehtävään - oppiminen itsessään palkitsevaa - tavoitteena asian ymmärtäminen - mielenkiinto opiskeltavaa asiaa kohtaan suuntautuminen suoritukseen - opiskelu kilpailua - oppiminen ja ymmärtäminen keinoja saavuttaa tavoite motivaation puute - opiskelussa tavoitteena päästä mahdollisimman vähällä - opiskeltava asia ei kiinnosta Parhaimmat oppimistulokset saavutetaan tehtävään suuntautumisella. Suoritukseen suuntautuminenkin voi toki toimia valintakokeeseen valmistautuessa, mutta kestävien oppimistulosten saavuttamiseksi tehtävään suuntautuminen on paras keino. Edellytys sisäänpääsyllesi on hyvän opiskelumotivaation ylläpitäminen koko kevään. Mutta mitä tehdä jos sinua vaivaa motivaation puute? Ei hätää, opiskelumotivaatiota on mahdollista säädellä. Tämä on itse asiassa todella tärkeä taito menestyksellisessä opiskelussa. Kaikille tulee opiskellessa eteen aiheita, jotka eivät vaikuta kiinnostavilta. (Lindblom-Ylänne, ym. 2001, 47.) Keinoja joilla voit motivoida itseäsi lukemaan valintakokeisiin: * Mieti, mitä hyötyä ja iloa sinulle on pääsystä sisään haluamaasi tiedekuntaan. Mitä opiskelupaikan saaminen sinulle merkitsee? Miltä sinusta tuntuu, kun pääset opiskelemaan? * Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua? * Ajattele positiivisesti! Uuden oppiminen vie aikaa ja energiaa, mutta positiivinen asenne kannattaa säilyttää. Tutkimusten mukaan uusia asioita oppii nopeammin, jos asenne niitä kohtaan on myönteinen! (Ringom 1993, 28-29) * Älä luovuta Yleensä uudet ja vieraat asiat tuntuvat vaikeilta. Tämän vuoksi niitä kohtaan voi kehittyä negatiivinen asenne ja motivaatio opiskella kyseisiä asioita on tällöin matala. Tällaisessa tilanteessa ei kuitenkaan kannata luovuttaa. Yleensä käy nimittäin niin, että tiedon määrän lisääntyessä motivaatiosikin alkaa kasvamaan! (Ringom 1993, 28.)

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 5 Opiskelu on tekniikkalaji Oppimisessa menestymiseen vaaditaan hyviä metakognitiivisia taitoja. Metakognitiiviset taidot tarkoittavat sitä, että olet tietoinen omista oppimisstrategioistasi, ajattelutavoistasi ja osaamisestasi. Metakognitiivisia taitoja ovat myös oman oppimisesi ohjaaminen ja säätely. (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2005, 233 234.) Metakognitiivisia taitoja pystyy kehittämään. Tämän materiaalin tehtävät auttavat sinua juuri siinä! Mieti ensiksi, millainen olet oppijana? Tähän kysymykseen vastaamisessa sinua auttaa alla oleva tehtävä. Ympyröi taulukon jokaisesta kohdasta sopiva pistemäärä siten, että arvioit erikseen oppimistaidon tärkeyden opinnoissa ja oman osaamisesi. Tyhjille riveille voit kirjoittaa muita mielestäsi opiskelulle tärkeitä asioita, joita taulukossa ei ole. Jos et ymmärrä mitä kohdalla tarkoitetaan, lue taulukon jälkeen oleva selitys. Oppimistaito Tärkeys (tärkeä 5, ei lainkaan tärkeä 1) Osaaminen (osaan hyvin 5, en osaa 1) Kyky innostua uusista asioista 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Tavoitteiden asettaminen 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Suunnitelmallinen ajankäyttö 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Hyvä lukutekniikka 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Muistiinpanojen tekeminen 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Aktiivinen kuunteleminen 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Ryhmätyön taito 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Palautteen saaminen 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Itsearviointi 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Opitun muistaminen 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Taito soveltaa opittua 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Pisteero Laske nyt piste-erot ja kirjaa ne taulukon viimeiseen kohtaan. Kohdissa, joissa tärkeys on saanut enemmän pisteitä kuin osaaminen, on sinulla parantamisen varaa. Kohdat, joissa tärkeyspisteet ovat alle 4, voit miettiä miksi et pidä kyseistä oppimistaitoa tärkeänä. Jos taas sinulla on paljon ympyröitä kohdassa 3, syvenny opiskelutekniikoihin hyvin. Kyky innostua uusista asioista. Yksi oppimisen perusedellytys on innostua opittavasta asiasta. Mitä pitkäveteisemmältä ja hyödyttömämmältä opiskeltava asia tuntuu, sitä todennäköisemmin se unohtuu oitis tentin jälkeen tai jää kokonaan opiskelematta. Monesti kuitenkaan kaikki opiskelemasi alan aihepiirit eivät kiehdo sinua ja silloin tarvitaan taitoa yrittää innostua aiheesta kuin aiheesta. Pahinta on todeta asia heti hyödyttömäksi ja lietsoa itseensä pakkolukemisen mielialaa. Vastentahtoisesti ei kukaan opi mitään. Suullisesta ja kirjallisesta ilmaisusta innostuminen ei varmaan ainakaan johdu aiheen vaikeudesta. Niiden hyöty on suoraan verrannollinen niihin käyttämääsi opiskeluaikaan. Näitä taitoja tarvitset niin pääsykokeessa kuin muussakin elämässä. Miksi et siis hyödyntäisi omassa ilmaisussasi teoriatietoa ja tulisi näin paremmaksi ilmaisijaksi? Tavoitteiden asettaminen. Päämäärätön opiskeleminen saattaa kyllä kasvattaa yleissivistystä, mutta mikäli haluaa tehostaa oppimista, pitää asettaa tavoitteita. Kun on yksi selkeä päämäärä (vaikka opiskelupaikan saaminen), on helpompi porskutella välitavoitteesta toiseen. Tavoitteen pitäisi olla myös haluttu, jotta sen eteen jaksaa tehdä töitä. Hiljaisesta hissukasta ei tarvitse tulla verbaalihirmua itseilmaisukurssien jälkeen, mutta hänen on saatava suu auki ja asiaa paperille. Tavoite voi olla vaikka vain vähäisempi jännittäminen haastattelussa tai rakenteellisesti ehein kokonaisuus tähän asti kirjoittamistasi teksteistä.

6 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Suunnitelmallinen ajankäyttö. Niin stressitöntä kuin kelloton elämä ehkä joillekin olisi, ei sillä tuoteta tuloksia. Pelkkä suunnitelma ei auta, jos toteutus tökkii. Ilman suunnitelmaa on helpompi lipsua mañana-ajatteluun, jolloin työt jäävät tekemättä. Tilaisuuksien mennessä sivu suun ei voi syyttää kuin itseään. Älä myöskään valehtele itsellesi: päiväunet eivät ole pääsykokeisiin vaadittavaa ajatustyötä. Hyvä lukutekniikka. Hyvä lukutekniikka ei ole suoraan verrannollinen nopeaan lukijaan. Pelkkä kannesta kanteen lukeminen ei ole tae oppimiselle. Sen sijaan taito silmäillä, hahmottaa kokonaisuuksia, pysähtyä ajattelemaan ja kertaaminen auttavat eteenpäin. Hyvä lukutekniikka auttaa etenkin kirjallisessa ilmaisussa, sillä nopea tekstin rakenteiden hahmottaminen auttaa myös omassa tuottamisessa. Suullisessa ilmaisussa lukutekniikkaa taas tarvitaan eleiden ja ilmeiden, argumenttirakenteiden ja sosiaalisten suhteiden tulkitsemisessa. Muistiinpanojen tekeminen. Hyvät muistiinpanot sisältävät myös omaa pohdintaa, kysymyksiä ja ennen kaikkea asian jäsentelyä omin sanoin. Tärkeää on myös taito poimia pääkohtia kirjasta tai luennoitsijan puheesta. Hyvä muistiinpanojen tekijä voi pitää tärkeinä asioina muitakin kuin niitä, mitä opettaja pitää tärkeinä. Muistiinpanotaitoa saatat tarvita myös ryhmäkeskustelussa tai haastattelussa. Mikäli unohdat helposti mitä olit sanomassa, ota mukaasi pieni pala paperia ja kynä. Jotta luonteva keskustelutilanne säilyy, sinun on kirjattava avainsanoja tai piirrettävä nopeasti kuvia. Kenenkään muun niitä ei tarvitse osata tulkita kuin sinun. Aktiivinen kuunteleminen. Vanha vitsi on, että kuuleminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Pelkkä tunnilla istuminen ei aloita oppimisprosessia mikäli ajatukset ovat muualla. Aktiivinen kuuntelija osaa kysyä ja kyseenalaistaa. Suullisessa ilmaisussa aktiivinen kuunteleminen on yhtä suuri osa ilmaisua kuin puhuminen. Kirjallisessa ilmaisussa taas on osattava kuunnella lukijaa. Tekstin on oltava helppolukuista ja miellyttävää lukea. Ryhmätyön taito. Maailmassa on jo niin suuri määrä informaatiota, että yhä tavallisempaa on, että yksi ihminen on varsin kapean alan asiantuntija. Tästä syystä ryhmätyön merkitys ns. jaettuna asiantuntijuutena korostuu. Jaetun asiantuntijuuden perusidea on, että ryhmässä jokainen jäsen opettaa ja oppii uutta. Suullisessa ilmaisussa ryhmätyön taito on onnistumisen edellytys. Ryhmätyötaidoton ihminen on luotaan työntävä myös haastattelutilanteessa. Vaikka kirjallinen ilmaisu on itsenäisempää työskentelyä, on ryhmätyötaito palautteen saamiseksi tärkeää. Ilman palautetta ei voi kehittyä ja ilman toisia ihmisiä ei voi saada palautetta. Palautteen saaminen. Yksi opiskelijan kompastuskivistä on taito ottaa palautetta ja kritiikkiä vastaan. Itsensä alttiiksi laittaminen vaatiikin rohkeutta, mutta rakentava palaute on ehdottoman tärkeää oppimiselle. Itse ei aina näe ongelmakohtia tai osaa niihin tarttua. Yhtä tärkeää kuin kritiikki, on myös myönteinen palaute hyvin tehdystä työstä. Se antaa taas voimia jaksaa eteenpäin. Itseilmaisun alue on aina hyvin persoonallista aluetta ja palautteen antaminen on tehtävä varoen. Palautetta vastaanottaessa täytyy muistaa, että palautetta annetaan ilmaisusta, joka on vain kehittämiskelpoinen väline. Kokenutkin ilmaisija tarvitsee palautetta. Itsearviointi. Kyky arvioida omaa työtään ja oppimistaan on kehittymisen edellytys. Realistinen itsearvioija osaa antaa myös positiivista palautetta itselleen ja osaa joskus olla tyytyväinen saavutuksiinsa, toisaalta realisti ei myöskään arvioi omia kykyjään korkeammalle kuin todellinen näyttö riittää. Opitun muistaminen. Jos kaikki se tieto, jota opiskelemme yhtä testiä varten, olisi aivokapasiteettimme käytettävissä jatkuvasti, olisi ihmiskunta varmasti paljon pidemmälle kehittynyt. Kaikkea ei kuitenkaan ole tarpeen muistaa, on vain luonnollista unohtaa asioita, joita ei yleensä tarvitse. Jos taas pääsykoemateriaalin ensilukemisen jälkeen ei pysty sanomaan mitä aiheita kirja käsitteli, on syytä tarkistaa sekä luku- että muistitekniikkaansa. Suullisessa ja kirjallisessa ilmaisussa pelkkää mekaanista muistamista tärkeämpää on Taito soveltaa opittua. Yleensä opiskelemme jotakin tarkoitusta varten, esimerkiksi ammattia. Kaikki se teoriatieto, joka opiskelijoihin valutetaan opiskeluaikana, on pääomaa, jota työntekijät käyttävät tulevissa ammateissaan. Taidossa soveltaa opittu käytäntöön kiteytyy opiskelun

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 7 perustarkoitus. Itseilmaisun kohdalla opittu teoriatieto aivojen omassa lokerossa ei auta mitään. Viestinnän lainalaisuudet ovat yhden tekeviä, ellei niitä osaa käyttää hyväkseen omassa ilmaisussa. Kirjoita tähän lyhyesti, millaisena oppijana pidät itseäsi edellä olevan tehtävän perusteella Edellä olevien asioiden lisäksi tärkeätä on tapa, jolla opiskelet. Tunnistamalla omien opiskelutapojesi heikkoudet ja vahvuudet pystyt myös vaikuttamaan niihin. Mikäli käyttämäsi opiskelumenetelmät ovat olleet tehokkaita ja olet saavuttanut niiden avulla hyviä tuloksia, luota niihin. Tutut opiskelurutiinit kannattaa säilyttää, varsinkin jos ne ovat tuottaneet hyviä tuloksia aikaisemminkin. Opiskelutekniikkaa voi kuitenkin jatkuvasti kehittää. Kun käytät samaa opiskelutekniikkaa kuin tähänkin asti, pääset todennäköisesti niihin tuloksiin, joihin olet tähänkin mennessä päässyt. Jos haluat päästä entistä parempiin tuloksiin, voit uudistaa opiskelutekniikkaasi. Hyvä opiskelutekniikka helpottaa paitsi valintakokeeseen valmistautumistasi myös opiskeluasi jatkossa. Samasta tekstistä voi oppia eri asioita riippuen mitä opiskelustrategiaa käyttää. Tärkeää onkin selvittää minkälaisia asioita tekstistä kuuluu oppia. Pitääkö osata pikkutarkkoja tietoja vai suuria kokonaisuuksia? Opiskelustrategian valinnan kannalta on tärkeää, että tiedät minkä tyyppisiä kysymyksiä valintakokeessa kysytään. Aikaisempien vuosien valintakokeet auttavat tässä. Gordon Paskin mukaan opiskelustrategia voi olla joko serialistinen, holistinen tai monipuolinen. Alla näet kunkin strategian keskeiset piirteet. (Kuusinen 1992, 54 55: Tynjälä 1999, 113.) Pohdi mitä strategiaa sinä käytät? Pohdi myös mikä näistä olisi paras strategia valintakoetta varten. Serialistinen strategia - tekstin opiskelu yksityiskohtaisesti - suoraviivainen eteneminen tekstissä - ulkoa opettelu - asioiden hahmottaminen ketjuna Sopii pikkutarkan tiedon opetteluun. Esimerkiksi vuosilukujen, kemiallisten kaavojen tai vieraan kielen sanojen opiskelussa on hyvä käyttää serialistista strategiaa. Holistinen strategia - kokonaisuuden muodostaminen tekstistä - keskeisten asioiden hahmottaminen - ymmärtävä oppiminen - kokonaisuuksista yksityiskohtiin - asioiden hahmottaminen hierarkkisesti Sopii suurien kokonaisuuksien opetteluun. Useissa valintakokeissa vaaditaan juuri suurien kokonaisuuksien hallintaa ja ymmärtämistä. Monipuolinen strategia - holistisen ja serialistisen strategian yhdistäminen Sopii strategiaksi silloin kun tarvitsee hallita suuria kokonaisuuksia sekä pikkutarkkaa tietoa. Kun olet valinnut tilanteeseen sopivan opiskelustrategian, mieti minkälainen oppimistapa sopisi sinulle parhaiten.

8 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Ihmiset oppivat näkemällä (visuaalinen oppija), kuulemalla (auditiivinen oppija) sekä tekemällä ja koskettamalla (kinesteettinen/taktillinen oppija). Yleensä jokin näistä oppimistyyleistä on hallitseva ja muut tukevia. Tehokkainta oppiminen kuitenkin on, kun käytät kaikkia aisteja samanaikaisesti. Jos opit parhaiten näkemällä, lukeminen on sinulle tehokasta ajankäyttöä. Vahvista näkömuistiasi tekemällä kirjan sivuille merkintöjä ja alleviivauksia eri väreillä. Jos opit parhaiten kuulemalla, ovat luennot sinulle erityisen tehokasta ajankäyttöä. Huolehdi, että tulet luennolle hyvin valmistautuneena (kannattaa siis etukäteen lukea käsiteltävät osat valintakoealueesta) ja virkeänä, koska hyödyt valtavasti, kun opettaja kertoo ja selittää asiat sinulle. Lisäksi voit tehostaa oppimistasi lukemalla ääneen tai selittämällä asioita kaverille - tai puhu vaikka itseksesi. Jos olet tekemällä oppija, käytä kynää. Tee muistiinpanoja ja harjoitustehtäviä lukemisen välillä. Tee myös luennoilla muistiinpanoja, jotta ajatuksesi eivät pääse harhailemaan opetettavasta aiheesta. Pidä pieniä verryttelytaukoja tarpeeksi usein. Jos mahdollista, kokeile pienryhmäopiskelua ja -harjoittelua. Milloin opit parhaiten? joku selittää asiat minulle tai olen kuullut ne tunnilla luen ja harjoittelen itsekseni opiskelen ja keskustelen asioista ryhmässä tai jonkun kanssa kirjoitan muistiinpanoja ja/tai alleviivaan lukiessani teen harjoitustehtäviä piirrän käsitekartan tai jonkin muun kuvion lukemastani kirjoitan asiat paperille omin sanoin Minkälaiset asiat edistävät oppimistasi? Opiskeluympäristön merkitystä oppimistuloksille ei pidä väheksyä. Tärkeintä on, että opiskeluympäristösi tukee sinua keskittymisessä siihen, mitä olet suunnitellut tekeväsi siis lukemiseen. Hyvät valmistautumisolosuhteet eivät välttämättä ole liian hyvät monille askeettiset olosuhteet toimivat käytännössä parhaiten. Liialliset mukavuustekijät tai vaihtoehtoisen toiminnan houkuttelevuus saattavat johtaa nopeasti tehottomuuteen lukemisessa. Toiset lukevat parhaiten kotona oman tutun kirjoituspöydän ääressä. Toiset saavat parhaiten luettua kirjaston lukusalissa. Valitsetpa minkä valmentautumisympäristön tahansa, varmista, että pystyt keskittymään vain ja ainoastaan opiskeluun. Kirjastojen lukusalit ovat usein toimiva lukuympäristö, jossa sinulla on myös mahdollisuus ajatusten vaihtoon ja oppimiskokemusten jakamiseen muiden pyrkijöiden kanssa. Huolehdi kuitenkin, että kirjaston lukusalissa viettämäsi aika on oikeasti tehokasta. Älä sorru ylimääräiseen kahvitteluun ja rupatteluun, vaikka se mukavaa onkin. Kun olet varannut itsellesi aikaa lukemiseen, älä anna kenenkään tai minkään keskeyttää sinua. Ja kännykkä kiinni! Saan parhaiten luettua, koska. Missä aiot lukea valintakokeisiin?

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 9 TEHOKKAAN OPPIMISEN AVAIMET! Asenne ja motivaatio Tavoitteellisuus Suunnitelmallisuus Oppimistyyliin sopivat opiskelustrategiat Oikea lukutekniikka MINUN TEHOKKAAN OPPIMISEN AVAIMENI:

10 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Tehoa valmentautumiseen! Käytännön ohjeita opiskeluun 1) Opiskele kokonaisuuksista yksityiskohtiin Aloittaessasi opiskelun on hyvä muistaa, että valintakokeessa ei pärjää pelkästään ulkoa lukemisella, sillä ulkoa opeteltavaksi asiaa on yksinkertaisesti liian paljon. Valintakoekirjoissa on iso määrä uusia käsitteitä, listoja, kaavoja, nimiä, kuvia ja muita asioita, jotka sinun pitää jollain tavalla painaa mieleen. Vain kirjoissa käsitellyt asiat ymmärtämällä voit muistaa sen suuren määrän yksityiskohtia, joita valintakokeissa vaaditaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sinun tulee ensin hahmottaa valintakoekirjojen päälinjat ennen kuin alat opetella yksityiskohtaista tietoa. Valintakoeaineet ovat sinulle kenties aivan uusia aineita. Hyvä keino opiskelun aloittamiseen on sisällysluettelon opetteleminen. Halutessasi voit ottaa sisällysluettelosta kopion ja pitää sitä esillä lukiessasi kirjoja. Näin pystyt koko ajan seuraamaan, mihin suurempaan kokonaisuuteen lukemasi asia liittyy. Sisällysluettelo on tiivistelmä valintakoekirjasta ja sitoo kaiken lukemasi yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyvän kokonaiskuvan saamiseksi valintakoekirja kannattaa ensimmäisellä kerralla lukea reippaasti läpi takertumatta yksityiskohtiin tai vaikeilta tuntuviin asioihin. Tässä vaiheessa ei tarvitse hätääntyä, vaikka et heti ymmärtäisi kaikkea lukemaasi. Mikäli tekstissä on vaikeita kohtia, joita et ymmärrä, laita merkki sivun laitaan ja palaa asiaan myöhemmin. Hyvin yleinen virhe lukemisen alussa onkin aloittaa pänttäämällä kirjojen yksityiskohtia. Koska oppiminen tapahtuu kokonaisuuksista yksityiskohtiin, on yleiskuvan muodostaminen kirjasta ensimmäinen askel opiskelussa. 2) Panosta valmentautumisen laatuun Valmentautumisurakan alussa tarvitset sisua ja peräänantamattomuutta, sillä oppimisen oivallus ei usein synny heti. Oppimisprosessi tarvitsee kaikki vaiheensa ennen kuin systemaattinen, jäsennelty tieto voi syntyä. Vaikeiltakin tuntuvat asiat on tavalla tai toisella selvitettävä ennen valintakoetta. Älä siis hukkaa aikaasi pintapuoliseen valmentautumiseen, vaan pohdi lukemaasi ja pyri aidosti ymmärtämään, mitä teksti tarkoittaa. Tässä piileekin pyrkijöitä eniten ja todella aikaisessa vaiheessa toisistaan erottava tekijä. Ne, joilla on valmius sietää sitä, etteivät ymmärrä heti kaikkea, mutta jotka sitkeästi ja luovuttamatta pyrkivät aidosti ymmärtämään lukemaansa, menestyvät kokeissa parhaiten ja pärjäävät usein myös vähemmällä lukemisella. Opettele siis sietämään sitä tunnetta, että asiat eivät välttämättä aukea heti ensimmäisellä kerralla. Oppiminen on luonteeltaan prosessi. Sille on ominaista alun turhautuminen, hämmennys ja kaaos. Tämä kaaos järjestäytyy hallittavaksi tiedoksi yllättävän nopeasti, vaikka alku olisikin kankeaa. Kun hämmennys ja turhautuminen on suurimmillaan, on läpimurtokin, siis asioiden oivaltaminen, lähellä. Itse asiassa, ilman hämmennystä ja turhautumista ei tapahdu todellista oppimista, vaan kyse on joko vanhan tiedon kertaamisesta tai sitten tehottomasta "hauki on kala" -lukemisesta. Menestys ei ole kiinni lukemisen tai harjoittelun määrästä, vaan laadusta. Tärkeintä on, että pystyt tehokkaasti omaksumaan uusia asioita. Kirjoja luetaan ja tehtäviä tehdään sen vuoksi, että niiden sisältämät asiat opitaan. Lukemista ja harjoittelua on kuitenkin monenlaista: alkuvaiheen intensiivisen ja systemaattisen lukemisen tai harjoittelun voi loppuvaiheessa (sitten, kun tuntuu siltä, että asiat on jo pääosin oppinut) ainakin osin korvata kirjojen selailulla, joka tähtää vaikeimpien asioiden parempaan hallitsemiseen.

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 11 3) Kertaa! Kysymykseen siitä, kuinka monta kertaa kirjat tulisi lukea läpi tai kuinka monta harjoitustehtävää tulisi tehdä, ei ole olemassa mitään yksiselitteistä, kaikille sopivaa ohjetta. Lukukertojen ja harjoitusten määrä riippuu aihealueesta, omaksumiskyvystä ja lukemisen laadusta. Ainoa syy kirjojen lukemiseen ja tehtävien tekemiseen on, että opit niiden sisältämät asiat. Älä kuitenkaan väheksy tai unohda kertaamisen vaikutusta oppimiseen. Kertaaminen ei tarkoita sitä, että teet uudelleen kaiken sen, mitä teit jo ensimmäisellä kerralla. Kertaaminen tarkoittaa pääasioiden läpikäyntiä itseltään kuulustellen ja asioita mieleen palautellen käyttäen apuna teoriakoostetta ja/tai kirjan merkintöjä. Kertaamista helpottavat valintakoekirjojen sisällysluettelot, Eximian teoriamateriaali sekä tekemäsi omat alleviivaukset, muistiinpanot ja jäsentelyt. Tehokas kertaaminen: Kertaa aina, kun olet saanut jonkin alueen käytyä läpi. Pidä ensin pieni tauko ja palauttele sitten mieleesi tärkeimmät asiat sekä silmäile avainsanat ja kuvat. Kertaa päivällä lukemasi ja harjoittelemasi asiat juuri ennen nukkumaan menoa. Näin käytät alitajuntaa hyväksesi. Alitajunta tekee tehokkaasti työtä puolestasi. Kun aloitat päivän valmentautumisurakan, kertaa edellisenä päivänä läpikäymäsi alue. Punainen lanka lukemisessa säilyy ja asiat painuvat hyvin muistiin. Kun on kulunut viikko, etkä ole käsitellyt lainkaan tiettyä valintakoekirjaa, on kertaamisen aika vaikka kirja ei sen päivän varsinaiseen ohjelmaan kuuluisikaan. Kertaa viikon takainen aihe ensin ja sen jälkeen edellisen päivän asia. Kertaus on opintojen äiti Oppimista tutkineet tiedemiehet ovat kertoneet sinulla on tästä varmasti myös omakohtaista kokemusta että unohtamista tapahtuu eniten kahden ensimmäisen vuorokauden aikana. Luetun kohdalla se tarkoittaa sitä, että luettu on kerrattava! 1. Kertaus 10 minuutin kuluttua lukemisen päätyttyä. Silmäile läpi. Tee muistiinpanot halutessasi. 2. Kertaus vuorokauden kuluttua. Palauta mieleen oppimasi muistinvaraisesti ja sen jälkeen selaa kyseinen alue nopeasti läpi ja vertaa tekemiisi muistiinpanoihin. 3. Kertaus viikon kuluttua. Tee muistiin palautus. Silmäile alue ja muistiinpanosi läpi vähän nopeammin kuin viimeksi. 4. Kertaus kuukauden kuluttua. Palauta mieleen. Selaa alue ja muistiinpanosi läpi viimekertaisella vauhdilla. Kertaus on oleellinen osa viisasta lukemista. Ilman kertausta kahden vuorokauden kuluttua pystyy palauttamaan mieleen vain reilut 10 % luetusta. Satsaamalla lisää 20 minuuttia muistin kannalta strategisiin kohtiin, unohtamista ei tapahdu käytännössä lainkaan! Kokeile, niin uskot. Lähde: Mari Aulanko Minä opin"

12 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 4) Keskity yhteen asiaan kerrallaan Tiedon käsittelyn kapasiteettimme on rajallinen, joten liian moneen asiaan keskittyminen yhtä aikaa haittaa oppimista. Ihminen pystyy prosessoimaan tehokkaasti vain yhtä asiaa kerrallaan. (Hakkarainen ym. 2005, 26 27.) Kun siis päätät lukea tiettyä ainetta, keskity vain ja ainoastaan siihen. On turha käyttää aikaa ja energiaa sen miettimiseen, mitä vielä pitää ehtiä lukea tai harjoitella. Voit kuitenkin opiskella vain yhtä aihetta kerrallaan. Hyvin laadittu lukusuunnitelma on tässäkin avuksi. 5) Käsitteet on hallittava Erilaiset käsitteiden määrittelyyn liittyvät tehtävät ovat erittäin suosittua valintakoetehtäviä. Älä siis ohita uusia termejä, käsitteitä tai ilmaisuja suomentamatta niitä itsellesi, vaan pysähdy miettimään, mitä sanat oikeasti tarkoittavat ja mitä merkityksiä niillä kyseisessä asiayhteydessä oikeasti on. Vasta kun sinulle on muodostunut selkeä, konkreettinen kuva sanan tai ilmaisun merkityksestä, voit jatkaa eteenpäin. Käsitteiden huolellinen opettelu auttaa sinua myös jatkossa ymmärtämään helpommin alan kirjallisuutta. 6) Kuvat ja taulukot ovat tärkeitä Kiinnitä huomiota jokaisen valintakoekirjan jokaiseen kuvaan ja taulukkoon. Vain tärkeitä ja oleellisia asioita esitetään kuvioissa. Usein kaavioihin on koottuna usean sivun keskeisimmät asiat. Hyvä tapa harjoitella on myös omien kaavioiden ja kuvien piirtäminen. 7) Liikaa ei voi harjoitella Tee kaikki harjoitustehtävät vähintään kaksi kertaa läpi. Eximian harjoitustehtävät auttavat sinua oppimaan ja ymmärtämään valintakokeessa vaadittavia asioita. Useimmat osaavat kysytyt asiat suurin piirtein oikein. Sisäänpääsyyn tarvittavat pisteet keräävät kuitenkin ne pyrkijät, jotka muistavat asiat täsmällisesti. Perehdy myös aikaisempien vuosien valintakoetehtäviin. Ne ohjaavat lukemistasi tehokkaasti oikeaan suuntaan. Näet, millaisia asioita on aikaisemmin kysytty ja millä tarkkuudella valintakoekirjojen asiat on osattava. Kun olet harjoitellut tunnollisesti, voit mennä luottavaisin mielin valintakokeeseen! 8) Tee muistiinpanoja Muistiinpanoja voit tehdä eri tekniikoilla. Tärkeintä on löytää itsellesi sopivin tapa. Lyijykynä on valintakokeeseen valmistautujan paras apu. Valintakoekirjoihin kannattaa tehdä omia merkintöjä. Alleviivaamisesta saat parhaan hyödyn, mikäli aloitat alleviivaamisen siinä vaiheessa, kun jo havaitset tekstistä olennaiset, alleviivauksen arvoiset asiat. Lisäksi omatekoiset referaatit ja asioita kokoavat muistiinpanot helpottavat asioiden omaksumista ja muistamista. Muistiinpanojen tekeminen käsitekarttaa (ajatuskartta, mind-map) käyttämällä auttaa selvittämään asiaan liittyvien merkitysten suhteita. Siinä voidaan käyttää myös yhdistäviä sanoja, joilla linkitetään käsitteitä toisiinsa niin, että ne muodostavat kokonaisuuden. Taustalla on ajatus, että mielikuvien ohella käsitteet ovat oppimisen ja ajattelun perusyksikköjä. Seuraavassa muutama vinkki käsitekartan tekemiseen: 1. Laita paperi eteesi vaakasuuntaan. 2. Kirjoita aihe keskelle paperia. 3. Piirrä tai kuvaa aihe pienessä mittakaavassa tekstin yläpuolelle, alapuolelle tai ympärille. 4. Piirrä viivoja keskeltä ulospäin. Kaikilla viivoilla on kytkentä keskikuvioon tai johonkin toiseen viivaan.

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 13 5. Kirjoita viivojen päälle avainsanoja ja lukuja tai piirrä kuvia ja symboleita. Valitse avainsanoiksi mieluiten substantiiveja tai verbejä. 6. Käytä enintään kahta sanaa viivalla. Poikkeuksena ovat täsmällisyyttä vaativat asiat, kuten lainaukset, nimet, matemaattiset kaavat tai määritelmät, jotka voidaan sijoittaa kartan reunaan ja varustaa viittauksella tai nuolella avainsanaan päin. 7. Kaikkien sanojen tulee olla alleviivattuja vähintään viimeiseen kirjaimeen asti. 8. Mikäli mahdollista, käytä paljon värejä. Tämä helpottaa muistamista pidemmällä tähtäimellä. 9. Piirrä geometrisia kuvioita, merkkejä, symboleita, nuolia, piirroksia ja värejä osoittamaan tärkeysjärjestystä ja viittauksia. Visuaalinen kartta on helpompi muistaa kuin pelkkiä sanoja sisältävä kartta. Käsitekarttaa voidaan käyttää joko omien ennakkotietojen hahmottamiseen ja selkiyttämiseen (omat arkikäsitykset näkyväksi) tai sitä voidaan käyttää osoittamaan mitä on asiasta oppinut ja mitä näkee olennaisena. Käsitekartasta on esimerkki liitteessä 2. On tärkeää, että käytät monipuolisesti eri muistiinpanotekniikoita lukemisesi apuna. Näin opit käyttämään tietoa monipuolisemmin. Valintakokeissa saattaa olla tehtäviä, jossa joudut soveltamaan lukemaasi. Käsitekarttojen, kaavioiden ja referaattien avulla tiedon soveltamisen taitosi juuri kehittyvät. (Hakkarainen ym. 2005, 165.) 9) Minimoi kaikki ulkopuoliset häiriötekijät Tee kaikille kavereillesi ja perheellesi selväksi, että valintakokeeseen valmistautuminen on ykkösprojektisi. Helpointa ja hyödyllistä onkin hakeutua niiden kavereiden seuraan, joilla on samanlaisia pyrkimyksiä kuin sinullakin. Jos lukemisesi keskeytyy jatkuvasti, et pysty kunnolla paneutumaan aiheeseen, etkä täten saavuta parasta oppimistehokkuutta. 10) Liitä uusi tieto aikaisempaan tietoon Mieti miten opiskelemasi asia liittyy aikaisempaan tietoosi. Opittavat asiat on helpompi muistaa jos ne liittyvät jo olemassa oleviin tietoihin. Uutta ja vanhaa tietoa voi liittää yhteen jäsentämällä opiskeltava asia uuteen muotoon. Tämä onnistuu esimerkiksi referoinnin, kaavioiden ja numeroinnin avulla. (Lindblom-Ylänne, ym. 2001, 22.) 11) Käytä mielikuvia Mielikuvien käyttö opiskelun tukena auttaa muistamaan vaikeitakin asioita. Yritä luoda opiskeltavasta asiasta joku tarina tai kuva. Tarinat tai mielikuvat voivat olla ihan hassuja tai hölmöjäkin, kunhan ne auttavat sinua muistamaan. (Lindblom-Ylänne, ym. 2001, 22.) 12) Muista myös tauot Suunnitelmallinen valmentautuminen mahdollistaa myös vapaa-ajan ja rentoutumisen. Hyvä yöuni ja vapaa-aika lukemisen vastapainona auttavat sinua jaksamaan koko kevään. Väsyneenä lukeminen on tehotonta. Liian tiukka aikataulu ja liian kunnianhimoiset lukusuunnitelmat aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Lukusuunnitelmaan tulee varata aikaa myös vapaapäiville. Valintakokeisiin valmistautuminen vaatii itsekuria ja kovaa työtä, mutta omasta jaksamisestaan tulee silti pitää huoli! Huolehdi myös riittävästä hapensaannista ulkoilemalla riittävästi, sillä ihmisen hengittämästä hapesta aivot käyttävät 25 % Pidä lukemisen välissä pieniä taukoja (5 minuuttia riittää). Kerralla liian kauan lukeminen tai liian suurien määrien lukeminen ei ole tehokasta. Rentoudu, käy haukkaamassa happea, verryttele, ajattele muita asioita, mutta älä jää lojumaan pitkäksi aikaa muihin puuhiin.

14 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 13) Aloita mielenkiintoisimmasta Jos pääsykoekirjoja on useita, aloita mielenkiintoisimmasta. Näin pääset hyvin lukemisessa alkuun. Jos aloitat kaikista vaikeimmasta, saattaa lukuintosi tyssätä siihen. 14) Välitavoitteista apua ajanhallintaan Tosiasia on, että valintakokeessa menestyminen vaatii usein suunnitelmallista lukemista ja tiukkaa ajanhallintaa. Koska asiaa on paljon ja aikaa vähän, sinun kannattaa pilkkoa urakkasi konkreettisiksi välitavoitteiksi. Ympäripyöreä luen aina kun ehdin niin paljon kuin ehdin - periaate johtaa todennäköisesti siihen, että pyörittelet kirjoja suunnittelemattomasti ja valmentautumisaikasi loppuu kesken. Konkreettisia tavoitteita ovat esimerkiksi teen kaikki aikaisempien vuosien valintakoetehtävät vähintään kerran tai luen valintakoekirjat ajatuksella läpi vähintään neljä kertaa tai teen itselleni sanaston kaikista kirjan vaikeista käsitteistä. Valmistautumiseen liittyvien tavoitteittesi on oltava mitattavia, jotta pystyt seuraamaan edistymistäsi. Mitä vähemmän sinulla on aikaa valmistautua, sitä paremmin sinun pitää ajankäyttösi suunnitella. Jotta valmentautumissuunnitelmastasi tulisi mahdollisimman konkreettinen, se kannattaa tehdä itselleen kirjallisena lupauksena. Konkreettisen valmentautumissuunnitelman hyödyt ovat siinä, että sinun ei tarvitse hukata aikaa turhaan pohdintaan siitä, mitä tekisit tai lukisit juuri tänään. Liian moni huomaa käynnistelevänsä luku-urakkaa turhan pitkään ajattelemalla aloitan sitten huomenna/maanantaina/ensi viikolla/joskus, kun en nyt ehtinyt tai jaksanut. tekemällä opiskelusuunnitelman lunastat itsellesi laadukkaan vapaa-ajan. Voit pitää hyvällä omallatunnolla vapaata lukemisesta suunnitelman mukaan, eikä sinun tarvitse ajatella, että nytkin pitäisi olla pänttäämässä valintakoekirjoja. Opiskelusuunnitelman avulla voit luottaa, että ehdit tehdä kaiken oleellisen ajallaan ennen valintakoetta. kirjallinen opiskelusuunnitelma on paras ennaltaehkäisy viime hetken paniikkiin. Suunnitelmaa tehdessäsi näet, kuinka paljon aikaa joudut valmentautumiselle varaamaan, jotta ehdit oppia kaiken vaadittavan. Kirjallinen valmentautumissuunnitelma voi olla hyvinkin yksityiskohtainen tarkkoine kellotunteineen ja sivumäärineen. Toisille taas sopii suunnitelma, jossa on pääpiirteissään määritelty opiskelutavoitteet. Sinusta ja omista opiskelutavoistasi riippuu, minkälainen suunnitelma on sinulle paras mahdollinen. Ole kuitenkin rehellinen itsellesi. Valmentautumissuunnitelmasta ei kannata (ainakaan alkuun) tehdä liian kunnianhimoista, jotta tavoitteet eivät jää pelkiksi hyviksi aikomuksiksi. Liian rankat tavoitteet todennäköisesti vain vähentävät lukuintoasi. Kiristä mieluummin opiskelutahtia lähempänä valintakoetta. Jos huomaat lipsuvasi silloin tällöin valmentautumissuunnitelmassasi, ei kannata lannistua vaan jatkaa sinnikkäästi alkuperäisen suunnitelman mukaan. Kirjallinen valmentautumissuunnitelma laaditaan seuraavasti: 1. Merkitse kalenteriin tai muuhun lukusuunnitelmapohjaan omat menot, jotka ovat välttämättömiä (esim. vakioharrastukset, juhlapäivät jne.) lepopäivät, jolloin et valmentaudu lainkaan (esim. alkuvuodesta kaksi päivää viikossa, myöhemmin keväällä yksi päivä) säännölliset rutiinit (esim. aikaa aamutoimille, unelle ja ulkoilulle) kaikki kurssikerrat. 2. Arvioi valmentautumisen kokonaistavoite siis se, mitä haluat saada luettua, harjoiteltua, laskettua, kerrattua. Esimerkiksi luen valintakoekirjat viisi kertaa (tutustumiskierros + neljä kertaa syventyen), teen harjoitustehtävät kolmeen kertaan läpi sekä kerran aikaisempien vuosien valintakoetehtävät.

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 15 Varaa kirjojen ensimmäiselle tutustumislukukierrokselle aikaa 4-6 päivää. Jaa opiskelu-urakka tämän jälkeen kuukausille, viikoille ja päiville. Valintakoekirjojen lukeminen on myös erilaista eri vaiheissa valmistautumista: lukukertojen myötä lukeminen nopeutuu, koska opittava aines on sinulle jo tutumpaa. Jos kirjojen asiat ovat sinulle uusia, lukutahti on noin 10 20 sivua tunnissa riippuen kirjasta ja lukijasta. Harjoitustehtävien tekemiseen menee oma aikansa riippuen tehtävien vaikeustasosta ja asioiden tuttuudesta. Pidä mielessä, että tarkoitus on oppia eikä kahmia sivumääriä! Tarkista aina päivän päätteeksi, että olet pysynyt tavoitteessasi. Jos olet lukenut tai harjoitellut yli alkuperäisen päivätavoitteen, voit ottaa seuraavana päivänä vähän löysemmin. Apua oman valmentautumissuunnitelman tekemiseen saat tutoriltasi. Valmistaudu tapaamiseen miettimällä materiaalin lopussa olevan sivun 13 kysymyksiä. Tavoitteeni koskee Tavoitteeni on Aikatauluni on marraskuu joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu vk 1 vk 2 vk 3. ma ti ke to pe la su TEHOA LUKEMISEEN! Varmista sinulle sopivat työskentelyolosuhteet Aloita sisällysluettelosta ja johdannosta Lue kokonaisuuksista yksityiskohtiin Eläydy lukemaasi tekstiin Selitä omin sanoin Käytä kynää Kertaa! ja kertaa sitten uudestaan Kokeile pari- tai ryhmätyöskentelyä Testaa osaamistasi jatkuvasti Muista myös tauot

16 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Mitä tehdä ongelmatilanteessa? (Mukaillen Heikkilä, Nieminen & Sauri 2003, 135 149) *Ongelma: Käytän paljon aikaa lukemiseen, mutta tekstistä ei silti jää mitään päähän. Syy: - vääränlaiset opiskelustrategiat - pintapuolinen lukeminen Toimenpide: - Yksityiskohtein muistamisen ja ulkolopettelun sijaan sinun kannattaa yrittää hahmottaa suuria kokonaisuuksia. Etsi tekstistä merkityksiä, tee kysymyksiä ja mieti selityksiä. - Tutustu vielä kappaleen Opiskelu on tekniikkalaji ohjeisiin ja mieti onko opiskelustrategiasi oikea. Hyödynnä myös eri opiskelutapoja monipuolisesti. *Ongelma: Luulin lukeneeni riittävästi ja hallitsevani valintakoealueen hyvin, mutta harjoitustehtäviä tehdessäni havaitsin, etten osannutkaan juuri mitään. Syy: - Sinulla on epärealistinen käsitys omasta osaamisesta. Oman oppimisen arvioinnin ja ohjaamisen taitosi eli metakognitiiviset taitosi vaativat harjoitusta. Puutteelliset metakognitiiviset taidot voivat olla este menestyksekkäälle opiskelulle. Toimenpide: - Se, että havaitsit ettet osaakaan, on juuri oman oppimisen arviointia. Käytit siis juuri metakognitiivisia taitojasi. Näin havaitsit, että et ollutkaan oppinut valintakoealuetta riittävän hyvin. - Pohdi olisiko opiskelutekniikkasi vääränlainen. Tutustu vielä kohtaan Opiskelu on tekniikkalaji *Ongelma: Minua jännittää mennä valintakokeeseen, koska lukion tenteissä kysymyksiin vastaaminen on ollut vaikeaa ja vastaukset jääneet lyhyiksi. Tuntuu, että asiat katoavat mielestäni tentissä. Syy: - Vaikeudet tenttivastauksien laatimisessa Toimenpide: - Tutustu aikaisempien vuosien valintakokeisiin niin saat käsityksen siitä, millaisia kysymykset voivat valintakokeessa olla. - Tee harjoitusvastauksia, joko valmiisiin kysymyksiin tai itse keksittyihin. Mieti miten jäsentelet vastaustasi ja kuinka palautat asioita mieleen. - Kun olet harjoitellut näitä asioita riittävästi kotona, onnistut valintakokeessa varmasti! Mietit vain kuinka palautit harjoitustilanteessa asiat mieleen ja kuinka jäsentelit silloin vastauksesi. *Ongelma: Lukeminen tökkii tosi pahasti, ei huvita enää yhtään. Ei minusta taida olla tähän. Syy: - liian tiukka aikataulu - vääränlaiset opiskelutekniikat - huono itseluottamus ja epäonnistumisen pelko Toimenpide: - Jokaiselle tulee vastaan joskus tilanne, että lukeminen tökkii tai ei huvita. Se kuuluu asiaan! Silloin kannattaa jättää kirjat pariksi päiväksi hyllyyn ja tehdä jotain mukavaa. Pienen lukutauon jälkeen lukeminen taas maistuu!

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 17 - Palauta myös mieleesi omat tavoitteet. Lukeminen on välillä kovaa työtä, mutta se on ainut keino saavuttaa tavoitteesi. - Jos usko omiin kykyihin katoa, muistuta itseäsi aikaisemmista onnistuneista oppimiskokemuksistasi. - Pohdi myös vielä voisiko lukeminen onnistua paremmin jollain toisella opiskelutekniikalla. *Ongelma: Minun on vaikea keskittyä lukemiseen. Lukemisen aloittaminen venyy ja alan usein tekemään jotain aivan muuta. Siivoan, surffailen netissä tai pidän pitkiä ruokataukoja. Syy: - liian tiukka aikataulu - liikaa muita virikkeitä Toimenpide: - Lukemisen lykkääminen vaikeuttaa lukemisen aloittamista vaan entisestään. Tee itsellesi sellainen aikataulu, jossa sinun on mahdollista pysyä. Liian tiukka aikataulu saattaa aiheuttaa ahdistusta ja täten lukemisen välttelyä. Varaa tietty aika päivästä opiskelulle ja loppuaika vapaa-ajalle. - Liiat ulkopuoliset virikkeet saattavat myös haitata keskittymistä. Hakeudu siis sellaiseen paikkaan jossa ei ole häiritseviä tekijöitä. *Ongelma: En tiedä mistä aloittaisin valintakokeisiin valmistautumisen. Toimenpide: - Tutustu ensin valintakoekirjojesi sisällysluetteloihin ja selaile kirjat läpi. Näin saat kokonaiskuvan luettavasta alueesta. - Tee itsellesi lukusuunnitelma ja aseta tavoitteet. - Aloita mielenkiintoisimmasta kirjasta. *Ongelma: Valintakokeet on viikon päästä, enkä ole lukenut vielä yhtään! Toimenpide: - Tutustu kirjojesi sisällysluetteloihin ja otsikoihin - Valitse sellaiset kohdat jotka uskot tärkeimmiksi ja keskity niihin. Et mitenkään ennätä perehtyä enää koko alueeseen. - Jos valintakoekirjoista löytyy tiivistelmiä kappaleista, lue ne - Yritä ymmärtää lukemaasi. Paniikinomainen ulkoa pänttääminen ei auta. *Ongelma: Kaverini on lukenut valintakoekirjat jo neljä kertaa ja minä vasta kerran. Pitäisikö minun alkaa lukemaan nopeammin ja enemmän? Toimenpide: Kirjojen lukeminen yhden kerran tuskin riittää, mutta määrää tärkeämpi asia lukiessa on laatu. Lue huolella, yritä ymmärtää lukemasi, alleviivaa, tee kaavioita, piirrä kuvia ja niin edelleen. Etsi olennaisimmat asiat ja keskity niihin. Tällä tavalla opit varmasti paremmin kuin lukemalla kirjat kymmenen kertaa sanasta sanaan! Ongelma: Yksin kirjojen ääressä istuminen väsyttää. En enää jaksa lukea! Toimenpide: Valintakokeisiin valmistautuminen on kovaa ja yksinäistä työtä. On ymmärrettävää, että välillä iskee väsymys. Pidä kunnon tauko! Jos joku kaverisi lukee samoihin valintakokeisiin, voisitte yrittää opiskella yhdessä. Vaikeita asioitakin voi ymmärtää paremmin kun niitä pohtii porukalla.

18 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Vastaaminen erilaisiin tehtävä-/ koetyyppeihin Valintakokeet koostuvat erilaisista tehtävistä. Tutustu huolella aikaisempien vuosien valintakokeissa olleisiin tehtävätyyppeihin. Erittäin keskeistä on lukea huolellisesti tehtävä läpi ja toimia sen mukaisesti. Aineistokoe Aineistokoetehtävät voivat olla hyvinkin erilaisia. Versioita on valintakokeissa ollut eri aineissa monenlaisia. Tyypillisesti materiaali on pitkähkö tieteellinen artikkeli tai julkaisu, joka liittyy haettavaan alaan. Materiaalin saa kysymysten kanssa samaan aikaan ja itse voi määritellä aineistokokeeseen käytettävän ajan. Tällöin kysymykset ovat usein soveltavia tai materiaali voi toimia viitteellisenä ajatuksen virittäjänä. Tällaisia tehtäviä on ollut mm. kehitysmaatutkimuksen valintakokeessa. On mahdollista, että artikkeli jaetaan ensin ja sen lukemiseen annetaan tietty aika (esim. 30 min). Tämän jälkeen teksti kerätään pois ja kysymyksiin täytyy vastata ilman tekstiä. Tällöin kysymykset ovat usein lyhyempiä ja vastaus perustuu pitkälti taitoon omaksua paljon asiaa lyhyessä ajassa. Tehtävä voi olla myös sen kaltainen, että vastatessa täytyy soveltaa sekä valintakoekirjoja että jaettua materiaalia. Kysymykset voivat olla esseitä, lyhyitä esseitä, sanamäärittelyä, monivalintoja jne. Esimerkiksi tehtävänä voi olla vastata aineistoon liittyviin kysymyksiin ja perustella ne valintakoekirjan pohjalta. Tällaisia tehtäviä on ollut mm. teologian ja sosiologian valintakokeissa. Aineistokokeessa testataan kuinka hyvin ja nopeasti ymmärrät lukemaasi ja hahmotat kokonaisuuksia. Ei siis kannata alkaa opettelemaan tekstiä ulkoa (etkä ehtisikään sitä tehdä) vaan keskity siihen, että löytäisit tekstistä olennaisimmat asiat. Valmistaudu myös siihen, että saatat joutua arvioimaan tekstiä kriittisesti ja tekemään siitä tulkintoja. (Lindblom-Ylänne 2001, 84.) Kuten jo aiemmin todettiin, on erittäin tärkeää arvioida edessä oleva tehtävä ja valita oma toimintamalli suhteessa siihen. Jos aineistoon saa tehdä merkintöjä, tee niitä! Alleviivaa, tee kaavioita, piirrä. Käytä hyväksi kaikkia keinoja mitä käytit valintakoekirjoja lukiessasikin. Aineistokokeessa voi olla valmiiksi määriteltynä vastauksen maksimipituus. Tätä ohjetta, kuten kaikkia muitakin tulee noudattaa täsmällisesti. Alla oleva aineistokoeprosessi on yleispätevä ja eri osa-alueet painottuvat eri tavalla tehtävän asettelusta riippuen. 3. Muistiinpanojen tekeminen 4. Muistiinpanojen kertaaminen 2. Lukeminen 5. Kysymysten ja ohjeiden lukeminen ja arvioiminen 1. Aineiston silmäily ja suunnittelu 6. Vastauksen hahmottelu 7. Vastauksen kirjoittaminen

YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! 19 Referaatti Referaatissa aineistoa on tarkoitus tiivistää. Turhat yksityiskohdat jätetään pois ja keskitytään tekstin sanoman kannalta oleelliseen sisältöön. Referaatti ei kuitenkaan tarkoittaa pelkkää pääasioiden asioiden luettelua, vaan referaatin tulee olla johdonmukainen ja selkeä kokonaisuus. Tekstin keskeisistä sisällöistä ja merkityksistä tulee rakentaa uusi tiivistetty kokonaisuus. Olisi myös hyvä, jos referaatissa tekstin rakenne olisi omanlainen, eikä vanhaan rakennetta noudattava. Referaatin teko on haastavaa, sillä siinä vaaditaan tekstin luku- ja ymmärtämistaitoja sekä kirjoitustaitoja. (Viskari 2001, 17.) Rakenteellisesti on tärkeää, että referaatti on laadittu loogisesti. Aloituskappaleessa kerrotaan lyhyesti, mitä kyseessä olevassa tekstissä referoidaan, ja mikä on referaatin keskeinen idea. Jokaisessa käsittelykappaleissa paneudutaan yhteen keskeiseen teemaan tai kysymykseen. Lopetuskappale voi olla yhteenveto tai johtopäätös. Omien mielipiteiden esittämistä kannattaa kuitenkin varoa, mikäli siihen ei ole tehtävänannossa erikseen kannustettu. Jos referaatti pyydetään tehtävänannossa otsikoimaan itse, tulee valitun otsikon ehdottomasti vastata tiivistelmän sisältöä. Sama pätee mihin tahansa kirjoittamaasi tekstiin! Referointiharjoitus: Tiivistä seuraava teksti 2-3 virkkeeseen. Yhteiskunnassamme on tapahtunut suuria muutoksia lyhyen ajan sisällä. Elämme riskiyhteiskunnassa, jonka talous on globalisoitunut ja kilpailu kiristynyt. Nämä muutokset ovat tehneet työelämästä epävakaamman ja asettaneet sille uusia vaatimuksia. Työelämän muutokset ovat puolestaan asettaneet uusia haasteita koulutukselle. (Järvinen & Vanttaja 2003, 157.) Koulutuksen olisi kyettävä tuottamaan työntekijöitä, jotka pystyisivät sopeutumaan uuteen tilanteeseen työmarkkinoilla (Illeris 2002, 215). Alati muuttuvassa maailmassa perinteisen ammatillisen osaamisen sijaan on opittava sopeutumaan muutoksiin ja tekemään oikeanlaisia valintoja eri tilanteissa. (Illeris 2002, s.215.) Uutta on opittava ja pätevyyttä uusittava jatkuvasti (Tuomisto 2003, 63). Vakituisten työurien sijaan tämän päivän yhteiskunnassa on tyypillistä koulutusjaksojen, työn ja työttömyyden vuorottelut (Järvinen & Vanttaja 2003, 155).Yhtenä vastauksena työelämän vaatimuksiin on esitetty elinikäisen tai elämänlaajuisen oppimisen ideaa. Elinikäisen oppimisen ja elämänlaajuisen oppimisen käsitteillä on eroa, vaikka niitä saatetaan käyttää toistensa synonyymeina. Tuomisto (2003, s.69) esittelee Ruotsin kansallisen koulutusohjelman määritelmät käsitteille: Elinikäinen dimensio painottaa sitä, että yksilö oppii läpi elämänsä. Elämänlaajuinen dimensio pitää sisällään formaalisen, ei-formaalisen ja informaalisen oppimisen. (Lähteet: Illeris, K. 2003. The Three Dimensions of Learning. Contemporary Learning Theory in the Tension Field Between Cognitive, Emotional and Social; Järvinen, T. & Vanttaja, M. 2003. Aikuistumisen riskit ja koulutus. Teoksessa Sallila, P. (toim.) Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus; Tuomisto, J. 2003. Elinikäisen oppimisen toinen sukupolvi unohtuiko jotain? Teoksessa Sallila, P. (toim.) Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus.) Ohjeita referaattiharjoituksen tekemiseen: - lue teksti ajatuksen kanssa läpi, vaikka parikin kertaa - kirjoita ranskalaisin viivoin ylös pääasiat - hahmottele pääasioista omin sanoin uusi, tiivis kokonaisuus - lue vielä alkuperäinen teksti ja sitten oma tekstisi tarkista, että referaattisi on johdonmukainen ja eheä kokonaisuus, ja että siitä löytyy kaikki olennaiset asiat

20 YLIOPISTOON / KORKEAKOULUUN! Essee Esseekysymyksessä haetaan usein yhteyksiä tekstin tai aineiston ulkopuolelle. Sinua voidaan pyytää soveltamaan lukemaasi artikkelia valintakoekirjallisuuteen tai pohtimaan tilastoaineiston valossa jotain teemaa. Esseen kirjoittamiseen pätee tässä yhteydessä luonnollisesti samat lainalaisuudet kuin muihin valintakoevastauksiin. Ennen vastaamisen aloittamista on hyvin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tehtävässä pyydetään tekemään: jos tehtävänannossa kehotetaan esimerkiksi vertailemaan, on vastauksen rakennuttava vertailuasetelman muotoon. Mikäli taas pyydetään tiivistämään, on ehdottomasti pysyttävä artikkelin tekstissä. Esseekysymyksen analysoiminen on tässä oleellista. Mikä on kysymyssana tai millä verbillä vastausta pyydetään. Pyydetäänkö pohtimaan, vertailemaan, analysoimaan, kiinnittämään huomiota keskeisiin seikkoihin, perustelemaan, määrittelemään vai selittämään? Onko kysymyksenä mitä, minkälainen, ketkä, kuka, mihin, mistä johtuen, kenen mukaan, millä perusteella? Nämä tekijät vaikuttavat siihen millä tavalla vastaus lähdetään rakentamaan. Yhtenä hyvänä vinkkinä on pitää huolta siitä, että esseestä löytyy lause, joka vastaa suoraan kysyttyyn asiaan. On järkevää muotoilla vastaus niin, että lukijan ei tarvitse arvata mihin sillä pyritään. Kirjoita vastaus lukija mielessäsi ja tee lukemisesta hänelle mahdollisimman helppoa. Muista viitata aineistoon silloin kun ajatus on siitä peräisin: kirjoittaja mainitsee, artikkelin mukaan, taulukossa 1 esitetään, kuviosta voidaan päätellä jne. Esseevastauksen tulee olla rajattu tehtävänannon mukaisesti. Kannattaa olla tarkkana, ettei vastaus karkaa aiheen ulkopuolelle. Aihetta tulee käsitellä monipuolisesti, mutta pysytellä kuitenkin olennaisissa asioissa. Hyvä essee etenee loogisesti ja on hyvin jäsennelty eheä kokonaisuus. Omia mielipiteitä ja tulkintoja on hyvä esittää, mutta ne tulee muistaa perustella ja liittää tutkittuun tietoon. Esseevastauksessa pääsee näyttämään, että on ymmärtänyt lukemansa ja että osaa analysoida ja tehdä johtopäätöksiä siitä. (Lindblom-Ylänne, ym. 2001, 57.) Esseekysymykset ovat hyvin yleisiä kysymyksiä missä tahansa valintakokeessa. Esimerkiksi valtio-opin valintakokeissa käytetään paljon esseekysymyksiä. Monivalintatehtävä Monivalintatehtävät ovat sellaisia, että useasta vaihtoehdosta valitaan oikea vaihtoehto, yksi tai useampi. Tehtävä voi olla myös sellainen, että valitaan onko esitetty väittämä oikein vai väärin. Myös monivalintatehtävien kohdalla ohjeet tulee lukea tarkkaan. Monivalintatehtävissä vastaaminen tapahtuu yleensä joko tummentamalla ympyrä oikeana pidetyn vaihtoehdon kohdalla tai ympyröimällä oikeana pidetty vaihtoehto. Jos myöhemmin haluaa vaihtaa vastaustaan, tulee vanhan vastauksen päälle vetää selvä rasti. Vastausten merkinnässä kannattaa olla tarkkana, sillä monivalintatehtävät tarkastetaan yleensä optisella lukulaitteella. Jos vastaus on merkitty huolimattomasti (esim. vain osa ympyrästä tummennettu), tulkitaan se automaattisesti vääräksi. Monivalintatehtäviä on ollut mm. kauppatieteiden ja kasvatustieteiden valintakokeissa. Aukkotehtävä Aukkotehtävässä tekstistä puuttuu yksittäisiä sanoja tai useamman sanan pätkiä, jotka tulee täydentää ohjeen mukaan. Aukkotehtävässä kannattaa ottaa huomioon koko teksti, eikä pelkästään lausetta josta sana puuttuu. Aukkotehtävät ovat tyypillisiä kielten valintakokeissa. Käsitteenmäärittelytehtävä Käsitteenmäärittelytehtävät ovat hyvin yleisiä tehtäviä valintakokeissa. Tärkeää on, että selität käsitteen niin, että kuka vaan aiheesta tietämätönkin voisi selityksesi ymmärtää. Kerro lyhyesti mitä käsite tarkoittaa ja mitä lähikäsitteitä sillä mahdollisesti on. Olisi myös hyvä jos voisit antaa jonkin konkreettisen esimerkin käsitteestä tai sen käytöstä. Käsitteenmäärittelytehtäviä on ollut mm. poliittisen historian ja sosiologian valintakokeissa.