Raha- ja pankkiteorian kurssi Luento 1 13.4.2015 k.kauko@yahoo.com Vastaanotto luentojen yhteydessä 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 1
Kurssin sisältö 34 h luentoja, maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin Poikkeus: vappuaatto ja 15.5. luennon sijasta Mantan lakitus Kurssikirjat Howells & Bain: The Economics of Money, Banking and Finance A European Text Mishkin: The Economics of Money, Banking and Financial Markets Freixas-Rochet: Microeconomics of banking (2nd ed) Pankkitoiminnan mikrotaloutta ja makrotaloutta Lisäksi hiukan juridiikkaa ja taloushistoriaa Luennoilla myös asioita, joita ei kirjoissa, etenkin Suomi-spesifiä Uusinta ja vanhinta asiaa 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 2
Kurssin sisältö (jatkuu ) Harjoitukset, joita vetää Laura Ansala Hyvin tehdyistä harjoituksista saa pisteitä (max 15 pist) Harjoituspisteistä loppupisteiksi: n*15/(4*6*6) Tentistä (max 85 pist) Luennot Kurssikirjat Tenttikertoja pitäisi olla kolme, 1. kerta 26.5. Pisteistä arvosanaksi 40-49 p => 1; 50-59 p => 2; 60-69 p => 3; 70-84 p =4; 85-100 p => 5; 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 3
Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa, mutta saamaoikeudella rahaan voi maksaa. Joseph A Schumpeter (1883-1950), A History of Economic Analysis (1954) 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 4
Mitä on raha? Todella hyvää määritelmää ei taida olla Saisiko aikuisilta fiksumpia vastauksia kuin: Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Arkikielessä hyvin löysästi käytetty termi Raha on suppeampi käsite kuin varallisuus Raha on laajempi käsite kuin setelit ja kolikot Kuinka laaja? Varantosuure, ei virta 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 5
Rahan tyypillisiä piirteitä Vaihdon väline Asiat, jotka muuten sujuisivat hitaasti ja vaikeasti, tapahtuvat nopeasti ja tehokkaasti Mutta: Määräaikaistalletukset pankeissa lasketaan rahaksi, vaikka käyttökelpoisuus maksuvälineenä huono Luottokortti ei tarkkaan ottaen ole rahaa, vaikka kelpaa maksuvälineenä Tosin eräänlainen rahan johdannainen Arvon mitta Kullakin hyödykkeellä yksi rahahinta; vaihtokauppataloudessa ilman minkäänlaista rahaa käsittämätön määrä hintoja Periaatteessa voisi käyttää muutakin yksikköä, esim hinnoitella kaikki raakaöljynä (hyödykeraha) => arvon mittana oleminen ei ainutlaatuista Arvon säilyttäjä Inflaatio - moni muu asia säilyttää arvonsa paremmin Suomen Pankin pääkonttorin tontti maksoi 16 500 markkaa v. 1875 Jos summaa olisi pidetty käteisenä ja aina rahan vaihtuessa vaihdettu uuteen, summa olisi nykyään 27 75 snt minkälaisen tontin sillä saisi Kruununhaasta nyt? Vuosikymmeniä sitten hylätystä pankin tallelokerosta löytyneet tsaarin Venäjän setelit 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 6
SUOMEN MARKAN OSTOVOIMAN KEHITYS 1878-1998 % 1000 100 10 1 0,1 0,01 1878 1888 1898 1908 1918 1928 1938 1948 1958 1968 1978 1988 1998 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 7
Mitä on raha? Käsite muuttunut jatkuvasti hankalammaksi historian kuluessa Saamaoikeudella rahaan voi maksaa => saamaoikeudella rahaan taipumus muuttua rahaksi Seteli oli alkujaan saamaoikeus rahaan Pankkitili oli alkujaan saamaoikeus rahaan, nykyään yleensä lasketaan rahaksi 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 8
Saamaoikeudesta rahaksi Rahaa Saamaoikeutta rahaan 1800-luvulle Kolikot Setelit 1900-luvun alkuun Setelit Pankkitalletukset 1900-luvun lopulta Pankkitalletukset Luottokorttimaksut Saamaoikeudella hevoseen ei voi ratsastaa mutta 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 9
Rahan historiaa Hyödykeraha Esine, jota käytetään paljon vaihtokaupassa, ja jota hankitaan usein pelkästään maksuvälineeksi, vaikka sitä voi käyttää muuhunkin. Arvo perustuu viime kädessä käyttökelpoisuuteen Kaakaopavut Suomen sana raha tulee sanasta orava; oravannahat hyödykerahana Helpoiten myytävää hyödykettä ei haluta kulutettavaksi vaan käytettäväksi maksuvälineenä. (Carl Menger, 1871) Kulta Vanhin tunnettu kartta; egyptiläinen papyrus nubialaisesta kultakaivosalueesta Kulta Vanhassa Testamentissa 1 Moos kirja; 2: 10-12 Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi on Pison. Se kiertää koko Havilan maan, missä on kultaa, ja sen maan kulta on hyvää. 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 10
Rahan historiaa Asteittainen siirtymä hyödykerahasta varsinaiseen rahaan Onnistunut rahajärjestelmä lienee aina/yleensä syntynyt julkisen vallan myötävaikutuksella Chartalismi Julkinen valta tuskin voi yksinään päättää, mikä vaihdon väline on arvokasta? Metalliset kolikot = lähes ainoa käyttö maksuvälineenä Epästandardit metallikappaleet => standardoidut kolikot Nyk Turkissa tai Kreikassa noin 500 700 ekr Lydian kuningaskunta Kolikoiden lyöminen ja käyttö levisi kreikkalaisten siirtokuntien mukana yleisvälimerelliseksi Rahan arvo = siihen käytetyn metallin arvo Markka = 249 grammaa Punta = 454 grammaa Dinaari = 4,5 grammaa Etc 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 11
Rahan historiaa Kolikot hallitsijan lyömiä, parantaa uskottavuutta Standardoidut kolikot käteviä => kolikon arvo korkeampi kuin metallin arvo muunlaisena kimpaleena Valtio lyö alamaisen jalometallin kolikoksi pienestä maksusta => kysyntää vain jos kolikko on jo arvokkaampi kuin siinä oleva jalometalli Valtio saattoi periä maksun metallin lyömisestä kolikoksi Metallirahan ongelmia Kolikot alttiita kulumiselle ja tahalliselle viilaamiselle Tahallinen inflaatio jalometallipitoisuutta alentamalla Isoissa transaktioissa paino 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 12
Rahan historiaa Metallikannassa olevat setelit = saamaoikeus (jalo)metalliin Ensimmäiset tällaiset setelit Kiinassa, yksityiset liikkeeseenlaskijat Ensimmäisenä Euroopassa Palmstruchin pankki Tukholmassa 1660-luvulla; sivukonttori Turussa Täyskatteellinen metallikanta Osittainen metallikanta ( Keskuspankilla oltava vähintään x% kultaa / hopeaa setelistönsä arvosta ) Hopea oli pitkään tärkeämpi rahametalli kuin kulta, hopeakanta tavallisempi Ransk. argent = raha, hopea Kultakanta löi itsensä lävitse vasta 1870-luvulla Yksityisten pankkien setelinanto-oikeus pitkään tavallinen Suomen Yhdyspankki 1866-1892 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 13
Yksityistä setelirahaa vuodelta 1666 Stockholms banco, seteli nro 314 Setelin haltijalle maksetaan 100 hopeataaleria 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 14
Rahan historiaa Paperikannalla pitkään huono maine Paperirahan arvo osoittautui epäluotettavaksi, banaanimaiden järjestelmä Esim. Napoleonin sotien jälkeisen raharealisaatiot rahan uskottavuuden palauttamiseksi; Suomi Venäjän yhteydessä 1840 Raharealisaatio = rahan palauttaminen metallikantaan, jalometallilla lunastettavaksi 1870-luvulta I maailmansotaan klassinen kultakanta Kultakanta löi itsensä nopeasti lävitse kansainvälisesti muutamassa vuodessa Yksi historian onnistuneimmista rahajärjestelmistä Yritykset palata kultakantaan 1920- ja 1930-luvuilla epäonnistuivat Kultavaluuttakanta? Bretton Woods periodi 1944 1971; USD kultakannassa, muut vapaasti vaihdettavat valuutat dollarikannassa Vuodesta 1971 alkaen vain fiat-rahaa Lat. fiat = niin olkoon Ei missään kannassa, sinänsä hyödytöntä, arvo perustuu vain luottamukseen ja vakiintuneeseen käytäntöön 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 15
Pankkitoiminnan kehitys Jonkinlaista pankkitoimintaa jo Babyloniassa ennen varsinaisen rahan syntyä Talletukset ja lainat hyödykkeinä (vilja) Hammurabin laissa (1790 ekr) ensimmäiset tunnetut luottomarkkinoita koskevat säädökset Rahaan keskittyneitä pankkeja ainakin jo antiikin Kreikassa, yleistyi 300-luvulla ekr, kehittyi lisää Roomassa Talletuksia korkoa vastaan, korollisia luottoja Historian ensimmäinen pankkikriisi Roomassa keisari Galleniuksen aikana 260-luvulla jkr, pankit eivät hyväksyneet kuparirahaa Antiikissa tilirahan käyttö maksuvälineenä mitätöntä => talletukset eivät olleet kunnolla rahaa; saamaoikeudella rahaan ei maksettu. 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 16
Pankkitoiminnan kehitys Kristinusko ja keskiaika vähensivät pankkitoiminnan merkitystä Euroopassa Rahan käyttö väheni Koron perimistä pidettiin uskonnon vastaisena Pankkirit juutalaisia (Shylock Shakespearen Venetsian kauppiaassa) Alkoi käynnistyä uudelleen Pohjois-Italiassa keskiajan lopulla Sana pankki tulee italian sanasta banco (tiski, penkki) Ensimmäisen kerran historiassa talletuksista alkoi tulla maksuväline, aikaisempaa rahamaisempaa Pankkien rooli paikkakuntien välisessä maksuliikenteessä Talletukset, lainat, maksuliikenne! Ital. giro = piiri Nyt jo kaikki modernin pankkitoiminnan osat: ottolainaus, antolainaus, maksuliikenne Tämän jälkeen lähinnä volyymi kasvanut ja tekniset välineet kehittyneet. 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 17
Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Palmstruchin pankin sivukonttori Turussa 1660-luvulla, Turun diskonttolaitos aivan 1800-luvun alussa. Molemmat lyhytaikaisia Suomen Pankki 1811 Turun diskonttolaitoksen ex henkilökuntaa siirtyi Suomen Pankkiin Ensimmäisiä tavoitteita: vetää Ruotsin raha liikenteestä ja korvata Venäjän rahalla onnistui vasta raharealisaation yhteydessä 1840. Laski liikkeeseen pieniä ruplaseteleitä, lainakassa Muuttui keskuspankkimaisemmaksi 1800-luvun kuluessa Säästöpankkeja 1823 alkaen Ensimmäiseksi Turkuun Vähävaraisen kansanosan säästämismahdollisuuksien edistäminen Filantropia? Kunnallisen köyhäinavun kustannuksista säästäminen? Usein sivutoimista vapaaehtoistyötä Pankki = lipas vastuuhenkilön kaapissa, auki tunnin viikossa 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 18
Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Liikepankkeja 1862 alkaen Vain suurehkojen yritysten ja varakkaiden kotitalouksien pankkeja Liikepankkitoiminta kasvoi Suomen teollistuessa Monia maakunnallisia liikepankkeja Turunmaan pankki, Vaasan osakepankki, Uudenmaan osakepankki, Etelä-Pohjanmaan pankki, Tampereen Osake-Pankki, Pohjolan osakepankki, Savo-Karjalan osakepankki Vain Ålandsbanken jäljellä, perustettiin vasta 1919 Ei ollut varsinaista vakavaraisuusvaatimusta ennen 1930-lukua Siis ei Oman pääoman oltava vähintään x % siitä ja siitä tyyppisiä säädöksiä Aate, lähinnä kielipoliittinen Kansallis-Osake-Pankki fennomaaninen laitos ( Vad? Kan man verkligen idka banverksamhet på finska?? ) Osuuskassoja (nyk. osuuspankkeja) vuodesta 1900 Etenkin maaseudun luotonkysynnän tyydyttämiseksi Pitkään osuuskassan jäsenet henkilökohtaisesti vastuussa pankin veloista => erittäin varovainen lainapolitiikka 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 19
Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Ensimmäinen maailmansota eräänlainen huippukausi Sota-ajan poikkeusoloissa runsaasti arbitraasimahdollisuuksia Suomessa tuskin koskaan ollut yhtä paljon pankkeja kuin ensimmäisen maailmansodan aikana 1920-luvun alussa: pienten liikepankkien kriisi Sota-ajan poikkeusolot päättyivät. Poikkeusolojen hyödyntämiseen perustuneet toimintamallit elinkelvottomia => niihin toimintansa perustaneet pankit pulassa. Ei laajoja kansantaloudellisia vaikutuksia => julkinen valta ei kovin aktiivisesti pelastanut ongelmiin joutuneita pankkeja Johti pankkitarkastusviraston perustamiseen 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 20
Pankkitoiminnan kehitys Suomessa 1930-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin liikepankit Maakunnalliset liikepankit lähes katosivat Suomen Pankin rooli tärkeä hätärahoittajana Ei ollut vakavaraisuusvaatimusta; jos pankki pystyi selviytymään maksuvelvotteistaan, se sai jatkaa. Ei tarvittu hätäpääomittajaa sijoittamaan osakepääomaa, hätäluotottaja riitti Fuusiot ja markkinoilta poistumiset => keskittyminen Alettiin korkosäännöstely, alkoi talletuskorkokartellina Vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäätely tulivat 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 21
Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Kahlitun rahan aika (J Tarkka) 1980-luvulle saakka Pankkitoimialan rakennemuutokset pienempiä kuin aikaisemmin tai myöhemmin ei uusia pankkeja, tuskin lainkaan pankkifuusioita, markkinaosuuksien muutokset vähäisiä Antolainauksen keskikorkosäännöstely ja jatkuva luottojen ylikysyntä Luottotappioriski olematon Lainaa riitti vain kaikkein luottokelpoisimmille Asiakas vaikeuksissa => muutetaan laina korottomaksi ja peritään enemmän muilta! Talletuskorkojen säännöstely/kartelli jo 1930-luvulta alkaen Kiintiöt Suomen Pankista lainaamisessa Ulkomaiset pääomanliikkeet erittäin säänneltyjä Pankkikilpailu etenkin kilpailua talletuksista; tiheä konttoriverkko ja mainontaa; muuta keinoa saada lisää rahoitusta ei ollut. Asiakkaille ei voinut tarjota korkeita korkoja, koska korot säänneltyjä. Rahoitusmarkkinoiden vaihtokauppa: pankki myönsi lainaa negatiivisella reaalikorolla sille, joka oli ensin tukenut pankkia pitämällä pitkään isoja talletuksia negatiivisella reaalikorolla Tiukka sääntely johti (tai ainakin osui ajallisesti samoihin vuosikymmeniin) tilanteeseen, jossa suurimmilla liikepankeilla oli omat leirinsä Muiden toimialojen yrityksiä, joilla omistusyhteys liikepankkiin, josta otti pääosan luottorahoituksestaan Omisti liikepankkia, oli osin liikepankin omistuksessa. 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 22
Pankkitoiminnan kehitys Suomessa Pankkien merkitys maksuliikenteessä kasvoi Postisiirto ja pankkisiirto toisen maailmansodan aikana Aiemmin lähinnä postivekseleitä ja sekkitilejä Palkka pankkiin Merkittävä pankkilainsäädännön uusiminen 1969/1970 Osuus-, säästö- ja liikepankkien erot pienenivät Liikepankeilla yhä korkeampi vakavaraisuusvaatimus Liberalisointi 1980-luvun puolivälissä => antolainauksen voimakas kasvu Toimivatko sekä asiakkaat että pankit tavalla, joka oli ollut järkevä vain säännöstelyn oloissa? Vanha tottumus 1990-luvun alussa yleinen pankkikriisi Etenkin säästöpankit, jotka olivat lisänneet antolainaustaan eniten 1980-luvun lopulla Valtion rooli kriisinhoidossa keskeinen aivan alun jälkeen 1930-luvulla päävastuu kriisinhoidosta oli Suomen Pankilla Valtion vakuusrahasto Pääomitus, valtion vakuusrahaston pääomalainat Fuusiot ja markkinoilta poistuminen => keskittyminen Kriisin jälkeen pohjoismainen integraatio 1990-luvulta alkaen, omistusjärjestelyt EU-integraatio koskenut lähinnä sääntelyä ja kohta valvontaa sekä maksuliikennettä 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 23
Rahan käsitteestä Käsite ongelmallinen Täsmällinen määritelmä tilastoinnin terminä Rahaa hallussaan pitävä sektori = kotitaloudet, muut yritykset kuin pankit ja paikallishallinto Rahalaitossektorin velat (tai osa niistä) rahaa hallussaan pitävälle sektorille = rahaa Taustalla saamaioideudet rahaan, velallisen velkoja Raha = setelit, kolikot ja pankkitalletukset Voiko pankilla olla rahaa? Tilastoinnissa käytettyjen M1/M2/M3 määritelmien mukaan ei voi olla! Pankilla voi olla keskuspankkirahaa: Käteinen kassoissa, keskuspankkitalletukset Nämä voivat olla jopa +/- 0 vakavaraisessa pankissa Raha ja varallisuus eivät ole synonyymejä!! 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 24
Keskuspankkiraha Suppein mahdollinen rahan käsite nykyään Korkeatehoinen raha Monetary base M0 Keskuspankkiraha = keskuspankin velkaa Tätä voi olla liikepankeillakin Pankkien (ja muiden tilinhaltijoiden) talletukset keskuspankissa Setelistö Erikoinen velka: sitä ei oikeastaan voi lyhentää (paitsi jos keskuspankki myy jotain, jolloin velka maksetaan kaupan kohteella), setelillä ei eräpäivää, setelillä ei korkoa Luultavasti helpoimmin tilastoitava rahakäsite 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 25
Suomen Pankin tase 31.3.2015 Milj 1 Kulta ja kultasaamiset 1 557 16 587 1 Liikkeessä olevat setelit 2 Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 6 906 20 821 2 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat 3 Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta 370 0 3 Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille 4 Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta 1 271 24 4 Euromääräiset velat muille euroalueella oleville 5 Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 670 80 5 Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 6 Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta 0-3 6 Valuuttamääräiset velat euroalueelle 7 Euromääräiset arvopaperit euroalueelta 11 974 39 7 Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle 8 Euromääräiset saamiset julkisyhteisöltä 0 1 418 8 Myönnettyjen erityisnosto-oikeuksien vastaerä 9 Eurojärjestelmän sisäiset saamiset 24 422 0 9 Eurojärjestelmän sisäiset velat 10 Muut saamiset 1 028 490 10 Muut velat 2 304 11 Arvonmuutostili 6 440 12 Varaukset ja oma pääoma VASTAAVAA 48 200 48 200 VASTATTAVAA 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 26
Rahamäärien tilastoinnista Perusajatus: mitä kiistattomammin rahaa, sitä suppeampaan raha-aggregaattiin kuuluu Lähes kaikki, mikä nykyään tilastoidaan rahaksi, on jonkun velkaa Poikkeus: kolikot Nykyisenkaltainen raha mahdollinen vain melko kehittyneiden rahoitusmarkkinoiden oloissa 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 27
Raha-aggregaatit M0 M0 M3 M2 M1 Pankkien talletukset keskuspankissa Setelit yleisöllä 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 28
Raha-aggregaatit Euroalueen(kin) määritelmät keskittyvät yleisön (ei pankit eikä valtio) hallussa olevaan rahaan Paikallishallinto (esim. kunnat) ovat yleisöä M1 = Setelit ja kolikot yleisöllä + käyttelytilitalletukset M2 = M1 + määräaikaistalletukset M3 = M2 + ei-pankkien pankeilta takaisinmyyntisitoumuksin ostamat arvopaperit (repot) + alle 2 v. maturiteetin jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit + rahamarkkinarahasto-osuudet Howell & Bainissa (2008 painos) virhe (s. 245), rahamarkkinarahastot unohtuneet M3:sta! Valtion ja rahalaitosten talletuksia ei lasketa Termiä M0 ei virallisesti käytetä 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 29
Raha-aggregaattien laskennasta euroalueella Kukin kansallinen keskuspankki laskee tarvittavat erät omassa maassaan Siis isäntävaltioperiaate: Esim. saksalaisen pankin sivukonttori Suomessa raportoi eränsä Suomen Pankkiin Asiakkaan kotimaalla ei merkitystä, jos Euroalueella. Belgialaisen kotitalouden talletus Suomessa lasketaan Suomen lukuihin. Kansalliset tilastot lasketaan yhteen EKP:ssä Standardoidut tilastolliset määritelmät Markkinoiden ja talouksien rakenteet poikkeavat toisistaan, lukujen taloudellinen merkitys voi vaihdella maittain 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 30
Esim. Suomessa Helmikuu 2015 M1:een kuuluvat talletukset 100,3 mrd M2:een mutta ei M1:een kuuluvat talletukset 31,4 mrd => M2 = 100,3+31,4 = 131,7 mrd Repoja ja rahamarkkinarahasto-osuuksia enintään 2 v. velkapapereita 16,5 mrd, lasketaan M3:een Suomen M3 (pl. Käteinen) n. 100,3 mrd + 31,4 mrd + 16,5 = n. 148,2 mrd euroa Suunnilleen 27 200 / asukas Entä paljonko M1:een kuuluvia seteleitä ja kolikoita? SP:n taseessa vajaat 16,6 mrd maaliskuun lopussa on laskennallinen erä Euroalueen kokonaismäärän kansallinen jyvitys Suomen Pankin aidosti liikkeeseen laskemaa käteistä muutama miljardi vähemmän Vaikea sanoa, paljonko Suomessa aidosti liikkeellä käteistä Paljonko viety ulkomaille / tuotu ulkomailta? Suomesta alkoi valua käteistä ulkomaille heti euron tultua? 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 31
13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 32
Raha-aggregaatit Yhdysvalloissa M1 = käteinen + käyttelytilitalletukset + sekkitilit + matkasekit M2 = M1 + pienet määräaikaistalletukset + säästötilit + rahamarkkinarahastoja Oli : M3 = M2 + suuret määräaikaistalletukset (> $ 100 000) + rahamarkkinarahastoja + ulkomaisissa konttoreissa olevia talletuksia - M3:sta luovuttu 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 33
Samantapaisia tilastokäsitteitä lähes kaikkialla Merkitys rahapolitiikalle vaihdellut, oli muutama vuosikymmen sitten ehkä suurempi kuin nykyään Monetarismi Ruotsi: M0, M1, M2 ja M3 Pitkälti (joskaan ei täysin) harmonisoitu euroalueen määritelmien kanssa Ei kovin aktiivisesti seurattuja Britannia: Myös M0 raportoidaan, Jopa M4 Japani: Samantapaiset M1, M2 ja M3 kuin euroalueella Lisäksi laajin aggregaatti L, johon kuuluu mm. valtion velkapapereita, sijoitusrahastoja ym. 13.4.2015 K. Kauko / Raha- ja pankkiteoria 31C00900 34