KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS ry KVVY Pantone 00
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1. AINEISTO JA MENETELMÄT... 4. TULOKSET JA TARKASTELU... 4.1 Taksoniluku ja lajisto... 4.2 Yksilömäärä ja biomassa... 5 4. Havaintopaikkojen ekologinen tila... 6 5. JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 VIITTEET LIITTEET
Kalaosasto/JIT Kirjenumero 524/17 Lahden kaupunki, tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Vesijärvenkatu 11 C 15140 ALUSVEDEN HAPETUKSEN VAIKUTUKSET VESIJÄRVEN POHJAELÄIMISTÖÖN VUODEN 2016 TULOKSET 1. JOHDANTO Vesijärven Enonselällä havaittiin hapettomien alueiden kasvavan 2000-luvulle tultaessa. Vesijärven hapetus aloitettiin talvella 2007 2008 Myllysaaren syvänteessä ja syksyllä 2009 pääsyvännealueelle asennettiin 8 kpl Mixox MD 1100-hapetinta (Kauppinen 2014). Esiselvitys pohjaeläimistön tilasta tehtiin vuonna 2009 (Hynynen & Salmelin 2010), ja hapetuksen vaikutusta syvännepohjaeläimistön tilaan on sen jälkeen seurattu vuosittain (Hynynen 2014 & Valkama 2015). Edellinen raportti käsitteli vuoden 2015 näytteenottoa (Iso-Tuisku 2016). Tässä raportissa esitetään Vesijärven syvännepohjaeläimistön tulokset vuonna 2016. Tuloksia verrataan soveltuvasti vuosien 2009 2015 tuloksiin, Vesijärven syvännepohjien tilan kehittymiseen. 2. TUTKIMUSALUE Vesi sijaitsee Lahden kaupungin ja Hollolan alueilla. Suomen vesistöaluejaottelussa Kymijoen vesistöalueen (14) Vesijärven valuma-alueella (14.24). Vesijärven pinta-ala on n. 108 km 2, keskisyvyys 6,1 m ja suurin syvyys 40 m. Vesi kuuluu suuriin vähähumuksisiin in (SVh). Järven väriarvo on ollut 2000-luvulla 1 metrin syvyydessä yleensä luokkaa 10 20 mg PT/l ja päällysveden kokonaisfosforipitoisuus luokkaa 20 0 µg P/l. Enonselän syvänteessä on havaittu ajoittain voimakasta happivajetta. Vesijärven pohjoispään Paimelanlahden syvänteen näyteasema jätettiin pois vuoden 2016 näytteenotosta. Pohjaeläintutkimuksen havaintopaikat ovat esitettyinä kuvassa 1 ja taulukossa 1. www.kvvy.fi etunimi.sukunimi@kvvy.fi ( 0 ) 2461 111 PL 265, 101 Tampere
2 Kuva 1. Vesijärven pohjaeläintarkkailun havaintopaikat vuonna 2016, mittasuhde(1:80 000). Taulukko 1. Vesijärven vuoden 2016 pohjaeläintarkkailun havaintopaikkojen tasokoordinaatit (ERTS-TM5FIN), syvyys ja näytteenottopäivämäärä. Näyteasema N-koord. E-koord. Syvyys (m) Pvm 1. Myllysaari 676088 425485 14,-14,4 2. Vasikkasaari, välisyvyys 6764259 424627 11,8-1,1. Vasikkasaari, syvänne 6764510 424519 21,7-22,1 4. Lankisaari, välisyvyys 6765516 424669 14,-15,0 5. Lankisaari, syvänne 6765612 424425 0,-0,6 6. Enonselkä, välisyvyys 6766261 42622 1,5-1,8 7. Enonselkä, syvänne 6766675 42694 27,4-29,1 8. Enonsaari, välisyvyys 6767675 42977 9,2-9,6 9. Enonsaari, syvänne 6767646 42815 18,9-19,4 10. Karjusaari 676702 42524 14,4-14,7
. AINEISTO JA MENETELMÄT Pohjaeläinnäytteenotto ja näytteiden käsittely suoritettiin ympäristöhallinnon uusimpien ohjeiden (Meissner ym. 201) sekä näytteenottostandardin SFS 5076 (1989) mukaan. Syvännenäytteet otettiin -noutimella, jonka näytepinta-ala on cm 2. Kultakin näyteasemalta nostettiin kolme rinnakkaisnäytettä, jotka seulottiin mm:n seulalla. Seulos säilöttiin 70 % alkoholiin ja pohjaeläimet poimittiin myöhemmin laboratoriossa. Kvantitatiivisista näytteistä mitattiin ns. märkäbiomassa standardin SFS 5076 (1989) mukaan. Pohjaeläimet määritettiin vähintään Suomen ympäristöhallinnon asettamalle vähimmäistasolle (Meissner ym. 201). Syvännealueiden tuloksista laskettiin pohjaeläimistön tiheyden ja biomassan lisäksi taksoniluku sekä tiettyjen surviaissääsken toukkien suhteelliseen runsauteen perustuva Benthic Quality Index (BQI) (Wiederholm 1980). Ekologisen tilan luokittelua varten syvänneasemille laskettiin syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric) ja suhteellinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) (Aroviita ym. 2012) (Liite 2.). Näytteenotosta vastasi Lahden seudun ympäristövalvonta. KVVY ry:n tutkimusmestari Marko Nieminen poimi ja punnitsi pohjaeläimet, ja hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku teki lajimääritykset, aineiston analysoinnin ja raportoinnin. 4. TULOKSET JA TARKASTELU 4.1 Taksoniluku ja lajisto Taksoniluku vaihteli välisyvyyksissä välillä 7 11 ja syvänteissä välillä 6 9. Välisyvyydessä Vasikkasaaren näyteasemalla mitattiin korkein taksoniluku (11). Karjusaaren näyteaseman taksoniluku (7) putosi viime vuodesta takaisin lähelle seurannan keskiarvoa. Syvänneasemilla korkein taksoniluku (9) mitattiin Lankisaaren näyteasemalla, alhaisin (6) Vasikkasaaren syvänteessä. Seurarannan aikana taksoniluku on välisyvyyksissä vaihdellut ilman selvää suuntaa. Syvänteissä on havaittavissa vähäistä trendiä taksoniluvun kasvamisesta vuosien 2012 2016 välillä (Kuvat 1. ja 2.). Kuva 1. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2016.
4 Kuva 2. Pohjaeläimistön taksoniluku Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2016. yksilöä 70 Nayteasemakohtaiset Chironomus plumosus yksilömäärät vuosina 2009-2016 60 50 40 0 20 10 2009 201 2014 2015 2016 KA 0 Kuva. Chironomus plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät Vesijärven havaintopaikoilla vuosina 2009 2016. Tarkkailualueen pohjaeläimistö koostui lähinnä surviaissääskistä ja harvasukasmadoista. Runsaslukuisimpia olivat harvasukasmadot Potamothrix/Tubifex ja paikoin myös Limnodrilus sp. sekä surviaissääskistä Procladius Chironomus plumosus ja Chironomus anthracinus. Kaikki edellä mainitut ovat tyypillisiä huonohappisen ja rehevän pohjan lajeja, jotka ovat dominoineet pohjaa koko tarkkailun ajan. C. plumosus surviaissääsken toukan yksilömäärät kasvoivat selvästi kaikilla näyteasemilla ja molemmissa syvyysvyöhykkeissä. Lähes jokaisella näyteasemalla havaittiin seurannan suurin C. plumosus
5 yksilömäärä (Kuva.). Sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans) tutkimusalueella ei havaittu lukuun ottamatta Enonsaaren syvännettä, josta lajia havaittiin yksi yksilö (Liite 1.). 4.2 Yksilömäärä ja biomassa Pohjaeläimistön tiheys vaihteli välisyvyyksissä välillä 859 1870 yks/m 2 ja syvänteissä välillä 987 1777 yks/m 2. Suuria muutoksia välisyvyyksien pohjaeläintiheyksissä ei havaittu, vaan tiheydet olivat lähellä seurannan keskiarvoja. Syvänteiden pohjaeläintiheydet olivat vuonna 2016 edelleen alhaiset kauttaaltaan (Kuvat 4. ja 5.). Tarkkailun suurimmat pohjaeläintiheydet ja biomassat mitattiin vuonna 2012 Lankisaaren ja Enonselän havaintopaikoilla erityisesti harvasukasmatojen ja C. plumosus runsauden vuoksi. Vuonna 2016 Enonselän syvänteessä mitattiin suurimmat neliökohtaiset biomassat. Välisyvyyksissä mitattiin edelleen aikaisempia vuosia suurempia biomassoja (Kuvat 6. ja 7.). Kuva 4. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2016. Kuva 5. Pohjaeläimistön tiheys Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2016.
6 g/m 2 50 45 40 5 0 25 20 15 10 5 Vesi, välisyvyys 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 0 Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti Kuva 6. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen välisyvyyksissä vuosina 2009 2016. g/m 2 2009 50 45 40 5 0 25 20 15 10 5 0 V Vesi, syvänne 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Kuva 7. Pohjaeläimistön biomassa Vesijärven havaintopaikkojen syvänteissä vuosina 2009 2016. 4. Havaintopaikkojen ekologinen tila Pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vaihteli välisyvyyksissä välillä 1,16 1,52 ja syvänteissä välillä 1,17 1,4. Indeksi ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin, muutokset olivat pieniä, mutta keskimäärin korkeimmat arvot mitattiin kuitenkin vuonna 2015 (Kuvat 8. ja 9.).
7 Välisyvyys, BQI vuosina 2009-2016 2,00 1,50 1,00 Myllysaari Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti ka 0 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 Kuva 8. Vesijärven tutkimusalueen välisyvyyksien pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina 2009 2016. 2,00 Syvänne, BQI vuosina 2009-2016 1,50 1,00 Vasikkasaari Lankiluoto Enonselkä Enonsaari ka 0 2009 2010 2011 2012 201 2014 2015 2016 Kuva 9. Vesijärven tutkimusalueen syvänteiden pohjanlaatuindeksi BQI (Benthic Quality Index) vuosina 2009 2016 Syvänteiden ekologisen tilan luokittelemiseksi laskettiin kullekin havaintoasemalle prosenttinen mallinkaltaisuus PMA (Percent Model Affinity) ja syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric). Prosenttisen mallinkaltaisuuden mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 enimmäkseen tyydyttävä tai hyvä. Vuonna 2016 tilanne oli välisyvyyksissä kolmella näyteasemalla luokkaa huonompi kuin vuonna 2015. PMA-indeksi vaihtelee välttävän ja hyvän välillä, huonoimmillaan se oli vuonna 2012, jolloin mitattiin kaikissa syvänteissä ainoastaan välttävä luokka (Taulukko 2.).
8 Taulukko 2. PMA-indeksi Vesijärven havaintopaikoilla vuosina 2009 2016. E = erinomainen, Hy = hyvä, T = tyydyttävä, V = välttävä, Hu = huono. Välisyvyydet Alue Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Paimelanlahti 2009 Hy Hy Hy E T Hy - 2010 T Hy T Hy Hy T - 2011 T Hy T T Hy T - 2012 T V V V T T - 201 Hy V Hy T T Hy - 2014 Hy Hy Hy Hy T Hy - 2015 Hy Hy Hy Hy T Hy Hy 2016 Hy Hy T T T T - Syvänteet Alue Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari 2009 Hy T T Hy 2010 Hy Hy T Hy 2011 T T T T 2012 V V V V 201 Hy T T Hy 2014 Hy T T Hy 2015 T V Hy Hy 2016 Hy T Hy Hy Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 tyydyttävä, poikkeuksena Lankisaaren ja Enonselän syvänteet (välttävä) (Taulukko.). PICM-indeksin arvo on vaihdellut erilailla eri havaintopaikoilla, mutta yleinen trendi on ollut indeksien lasku vuodesta 2009 vuoteen 2011, ja sen jälkeen on tapahtunut pientä nousua. Tutkimusalueen näyteasemien syvänteiden PICM oli vuonna 2015 mittaushistorian suurin. Vuonna 2016 PICM oli edelleen vuoden 2015 tasolla, paikoin suurempikin (Kuvat 8. ja 9.). Taulukko. Vesijärven tutkimusalueen näyteasemien välisyvyyksien ja syvänteiden ekologiset laatuluokat PICM-indeksin perusteella vuonna 2016. Indeksi voi saada arvoja 0-5 välillä (huono-erinomainen). Arvoja verrataan johdettuihin kohtaisiin PICM-luokkarajoihin. Näyteasema välisyvyys Myllysaari Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Karjusaari Näytteenottosyvyys (m) 14,0 14,0 1,5 14,0 10,8 14,0 PICM, havaittu arvo 1,002 0,961 1,118 0,886 0,86 0,842 PICM, luokkarajat E/Hy 1,56 1,554 1,56 1,544 1,428 1,576 Hy/T 1,172 1,165 1,172 1,158 1,071 1,182 T/V 0,782 0,777 0,782 0,772 0,714 0,788 V/Hu 0,91 0,88 0,91 0,86 7 0,94 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä tyydyttävä Näyteasema syvänne Vasikkasaari Lankisaari Enonselkä Enonsaari Näytteenottosyvyys (m) 21,7 28,4 29,8 19,5 PICM, havaittu arvo 0,92 0,829 0,865 0,96 PICM, luokkarajat E/Hy 1,777 1,94 1,964 1,721 Hy/T 1, 1,451 1,47 1,291 T/V 0,889 0,967 0,982 0,860 V/Hu 0,444 0,484 0,491 0,40 Syvännepohjaeläinindeksi (PICM) tyydyttävä välttävä välttävä tyydyttävä
9 Kuva 8. Vesijärven välisyvyyksien ekologinen tila vuosina 2009 2016 PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,4), välttävä (0,4 0,8), tyydyttävä (0,8 1,2), hyvä (1,2 1,6), erinomainen (>1,6). Kuva 9. Vesijärven syvänteiden ekologinen tila vuosina 2009 2016 PICM-indeksin avulla arvioituna. Asteikko: huono (0 0,45), välttävä (0,45 0,89), tyydyttävä (0,89 1,4), hyvä (1,4 1,79), erinomainen (>1,79). 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Vesijärven pohjaeläimistö ilmentää syvänteiden ja välisyvyyksien heikkoa tilaa. Chironomus plumosus oli selvästi taantunut huippuvuodesta 2011, mutta vuonna 2016 laji dominoi jälleen Vesijärven välisyvyyksiä ja syvänteitä. Pohjaeläimistön valtalajit ovat pysyneet samoina (Potamothrix/Tubifex, Limnodrilus, Procladius ja C. plumosus-t.) Vuonna 2016 havaittiin myös rehevän pohjan surviaissääskilajin Chironomus anthracinus huomattavaa lisääntymistä. Se oli runsain surviaissääsken toukka C. plumosuksen kanssa.
10 Taksoniluku on pääsääntöisesti pysynyt samanlaisena välisyvyyksissä ja vähäisesti kohonnut paikoin syvänteissä vuodesta 2009 vuoteen 2016. Tiheydet olivat vuonna 2016 välisyvyyksissä yleensä melko lähellä vuosien 201 2015 tasoa, ja syvänteissä se oli viime vuoden tasolla. Biomassat vaihtelivat näyteasemittain melko paljon. Keskiarvon perusteella biomassa on syvänteissä nouseva, välisyvyyksissä biomassa olivat vuonna 2016 lähellä seurannan keskitasoa. Pohjanlaatuindeksi BQI ilmensi kaikilla havaintopaikoilla hyvin rehevää pohjaa kuten aiemminkin. BQI-Indeksin arvot olivat 2016 samaa tasoa kuin vuonna 2015. Prosenttisen mallinkaltaisuuden (PMA) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 tyydyttävä tai hyvä. PMA on yleisesti vaihdellut välttävän ja hyvän välillä, useimmiten se on ollut hyvä. Syvännepohjaeläinindeksin (PICM) mukaan havaintopaikkojen ekologinen tila oli vuonna 2016 useimmiten tyydyttävä. Kahdella syvänteellä (Lankisaari ja Enonselkä) mitattiin välttävä ekologinen luokka. PICM oli alhaisin vuonna 2011. Sen jälkeen luokassa oli havaittavaa nousua tähän vuoteen saakka. Vuonna 2016 ekologista luokkaa alensi monella näyteasemalla C. plumosuksen ja C. anthracinuksen runsas esiintyminen. Vesijärven syvänteiden hapetus ei ole toistaiseksi parantanut syvänteiden ja välisyvyyksien ekologista tilaa eikä vähentämään pohjien ravinteikkuutta näyteasemakohtaisten pohjaeläinyhteisöjen perusteella. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Hydrobiologi, FM Jussi Iso-Tuisku Hyväksynyt: Osastonjohtaja Olli Piiroinen
11 VIITTEET Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväs, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 2012: Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012 201 - päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012. Hynynen, J. 2014: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 201 tulokset. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 58/2014. Hynynen, J & Salmelin, J. 2010: Vesijärven ja Työtjärven (, Hollola) pohjaeläimistö v. 2009. Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 120/2010. Iso-Tuisku, J. 2016: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2015 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 41/16 Kauppinen, E. 2014: Vesijärven Mixox-hapetus vuonna 2014. Vuosiraportti. Vesi-Eko Oy. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S. M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K-M. 2012: Jokien ja en biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. - Moniste, versio 5.11.2012. SFS 1989: SFS 5076. Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto -noutimella pehmeiltä pohjilta. Suomen standardisoimisliitto. Valkama, J. 2015: Alusveden hapetuksen vaikutukset Vesijärven pohjaeläimistöön Vuoden 2014 tulokset. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirjenro 447/15. Wiederholm, T. 1980: Use of benthos in lake monitoring. J. Wat. Pollut. Cont. fed. 52:57-54.
12 LIITE 1. Liitetaulukot. Pohjaeläimistön tiheys (yks/m²) Vesijärven havaintopaikoilla 2016. Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari 14 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 2 8 5 92,92 20,12 Potamothrix/Tubifex 9 7 6 22 1,7 255,52 5,22 Arcteonais lomondi 5 5,1 58,07 108 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 11 2 20 2 8,28 1,59 Chironomus anthracinus 12 18 4 4 21,1 94,89 244,7 Chironomus dissidens 1 5 2 8 5 92,92 72,5 Chironomus plumosus-t. 1 17 19 49 0,4 569,11 106,45 Cryptochironomus 1 1 0,6 11,61 20,12 Polypedilum 1 1 0,6 11,61 20,12 Summa 50 52 59 161 100 1869,92 164,66 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 9
1 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys Vesi,Vasikkasaari, syvänne Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,1-1,7 21,6-21,8 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 1,2 11,61 20,12 ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 1 2 6 7, 69,69 4,84 Potamothrix/Tubifex 4 4 11 1,4 127,76 20,12 4 7 7 18 14,5 209,06 6 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 6 7 16 19,5 185,8 72,5 9 15 2 26 21 01,97 226,7 Chironomus anthracinus 6 4 6 16 19,5 185,8 40,2 7 9 6 22 17,7 255,52 5,22 Chironomus dissidens 2 1,7 4,84 4,84 Chironomus neocorax 2 1 1 4 4,9 46,46 20,12 2 2 1,6 2,2 40,2 Chironomus plumosus-t. 12 7 2 21 25,6 24,9 174,22 16 22 11 49 9,5 569,11 191,9 Chironomus thummi-t. 2 2 2,4 2,2 40,2 1 5 1 7 5,6 81, 80,47 Cryptochironomus 1 1 1,2 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 1 1 1,2 11,61 20,12 Summa 6 22 24 82 100 952,8 26,8 9 58 27 124 100 1440,19 544,64 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 11 6 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Vesi Lankisaari, välisyvyys Vesi, Lankisaari, syvänne Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1,8-14,2 28,1-28,6 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 2 1,5 2,2 20,12 ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 1 2 1 4 2,8 46,46 20,12 4 4 8 16 12,2 185,8 80,47 Potamothrix/Tubifex 4 4 6 14 9,7 162,6 40,2 2 5 7 14 10,7 162,6 87,69 Arcteonais lomondi 1 1 0,7 11,61 20,12 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 16 10 7 22,8 8,28 159,67 7 8 10 25 19,1 290,6 5,22 Chironomus anthracinus 8 7 9 24 16,6 278,75 4,84 14 4 10 28 21,4 25,2 175,7 Chironomus dissidens 2 5,8 58,07 5,22 Chironomus neocorax 10 6 16 11 185,8 175,7 Chironomus plumosus-t. 1 14 17 44 0, 511,0 72,5 9 1 15 7 28,2 429,7 106,45 Chironomus thummi-t. 1 1 2 4 2,8 46,46 20,12 2 2 1,5 2,2 40,2 Cryptochironomus ussouriensis 1 1 0,7 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 1 4 2,8 46,46 5,22 2 2 1,5 2,2 40,2 Summa 55 9 51 145 100 1684,09 290,1 9 41 51 11 100 1521,49 224,01 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 9
14 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Vesi, Enonselkä, välisyvyys Vesi, Enonselkä, syvänne Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin 1, - 1,4 29,7-29,8 Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 4 5 5 14 15,2 162,6 20,12 Potamothrix/Tubifex 1 2 2 5 5,4 58,07 20,12 16 1 15 44 28,8 511,0 5,22 ARTHROPODA ARACHNIDA Hydracarina 1 1 1,1 11,61 20,12 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 6 7 1 14,1 150,99 11,91 9 7 11 27 17,6 1,59 69,69 Chironomus anthracinus 2 1 6 9 9,8 104,5 92,19 4 6 1 8,5 150,99 5,22 Chironomus dissidens 1 1 1,1 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 1 14 19 46 50 54,26 112,01 29 19 16 64 41,8 74,2 27,17 Chironomus thummi-t. 1 1 1,1 11,61 20,12 2 2 1, 2,2 40,2 Cryptochironomus 1 1 1,1 11,61 20,12 1 1 0,7 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 2 2 1, 2,2 40,2 Tanytarsus 1 1 1,1 11,61 20,12 Summa 20 0 42 92 100 1068,52 8,8 60 4 50 15 100 1777 297,7 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 10 7 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys Vesi, Enonsaari, syvänne 9,2-10,0 19,2-19,5 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Näytteet Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² 1 2 yks yks/m² yks/m² NEMATODA NEMATODA 1 1 1,4 11,61 20,12 ANNELIDA OLIGOCHAETA Limnodrilus 1 2 6 8,1 69,69 4,84 1 1 2 2,4 2,2 20,12 Potamothrix/Tubifex 4 2 4 10 1,5 116,14 40,2 6 4 6 16 18,8 185,8 40,2 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoborus flavicans 1 1 1,2 11,61 20,12 Chironomidae Procladius 6 4 4 14 18,9 162,6 40,2 8 1 9 18 21,2 209,06 151,88 Chironomus anthracinus 7 2 1 10 1,5 116,14 112,01 7 2 4 1 15, 150,99 87,69 Chironomus dissidens 1 1 1,4 11,61 20,12 Chironomus neocorax 1 1 1,2 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 7 8 12 27 6,5 1,59 92,19 21 1 11 8,8 8,28 48,4 Chironomus thummi-t. 1 1 1,4 11,61 20,12 Cryptochironomus 1 1 1,2 11,61 20,12 Polypedilum nubeculosum 2 1 1 4 5,4 46,46 20,12 Summa 27 21 26 74 100 859,47 112,01 45 8 2 85 100 987,22 654,0 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 9 8
15 Yksilömäärä Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari 14,2-14,5 Näytteet yks Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji 1 2 yks yks/m² yks/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA Potamothrix/Tubifex 4 4 6 14 11,1 162,6 40,2 INSECTA DIPTERA Chironomidae Procladius 7 4 7 18 14, 209,06 6 Chironomus anthracinus 11 17 16 44 4,9 511,0 112,01 Chironomus dissidens 1 1 0,8 11,61 20,12 Chironomus plumosus-t. 5 17 19 41 2,5 476,19 26,8 Chironomus thummi-t. 2 2 1 5 4 58,07 20,12 Cryptochironomus 1 1 1 2,4 4,84 0 Summa 0 46 50 126 100 146,41 68,75 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 7
16 Liitetaulukot. pohjaeläimistön biomassa (g WW/m²) Vesijärven havaintopaikoilla 2016. Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Myllysaari Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,61 22,6 4,196 1,418 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 1,28 77,4 14,8 1,26 Summa 1,6 100 18,58 0,744 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 14
17 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi,Vasikkasaari, välisyvyys 1,1-1,7 Vesi,Vasikkasaari, syvänne 21,6-21,8 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² NEMATODA NEMATODA 0,00 0,05 0,06 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,089 14,2 1,029 0,292 0,146 9,5 1,69 1,04 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 85, 6,19 2,605 1,94 9 16,186 6,298 Summa 0,625 100 7,254 2,7 1,59 100 17,879 6,599 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi Lankisaari, välisyvyys 1,8-14,2 Vesi, Lankisaari, syvänne 28,1-28,6 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² NEMATODA NEMATODA 0,014 0,7 0,161 0,16 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,15 11,9 1,778 6 0,76 8,8 8,82 4,087 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 1,1 88,1 1,118 1,205 1,184 6 1,746,175 Summa 1,28 100 14,897 1,658 1,958 100 22,79 7,172 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2
18 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonselkä, välisyvyys 1, - 1,4 Vesi, Enonselkä, syvänne 29,7-29,8 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,22 20, 2,692 0,846 0,74 29,7 8,591,48 ARTHROPODA ARACHNIDA ACARINA 0,001 0,1 0,015 0,026 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 0,908 79,6 151 1,59 1,747 70, 20,288 7,56 Summa 1,142 100 1,258 1,975 2,487 100 28,879 9,92 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Enonsaari, välisyvyys 9,2-10,0 Vesi, Enonsaari, syvänne 19,2-19,5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² g WW g WW/m² g WW/m² NEMATODA NEMATODA 0,002 0,2 0,021 0,06 ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,061 8,2 0,70 0,26 0,159 16,8 1,849 1,75 INSECTA DIPTERA Chaoboridae Chaoboridae 0,004 0,4 0,048 0,082 Chironomidae Chironomidae 0,677 91,6 7,864 1,48 0,786 82,8 9,124 5,852 Summa 0,79 100 8,588 1,275 0,949 100 11,021 6,66 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina)
19 Märkäpaino Paikan nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi Paikan tyyppi Pohjatyyppi Näytteenottoaika Kvantitatiivisyys Näytteenoton syvyysväli [m] Näytteenotin Noutimen pinta-ala [cm2] Seulakoko [mm] Näytteiden lukumäärä Vesi, Karjusaari 14,2-14,5 Summa %-osuus Keskiarvo Keskihajonta Ryhmä ja laji g WW g WW/m² g WW/m² ANNELIDA OLIGOCHAETA OLIGOCHAETA 0,057 4, 0,656 0,442 INSECTA DIPTERA Chironomidae Chironomidae 1,248 95,7 14,496 6,024 Summa 1,05 100 15,152 6,28 Lajiluku (kehitysvaiheet omina lajeina) 2
20 LIITE 2. Järvisyvänteille kehitetty syvännepohjaeläinindeksi PICM (Profundal Invertebrate Community Metric), joka perustuu 46 pohjaeläintaksonin esiintymiseen ja näille lajeille annettuihin indikaattoripistearvoihin (Aroviita ym. 2012).
21
22