KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006

Transkriptio

1 KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet Life Luonto -hanke Management of Urban Natura 000 Areas in SW Finland Life Nature project LIFE0NAT/FIN/8468 Turun kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto City of Turku, Environmental Protection Office

2 ESIPUHE Ruissalon etelärannalla Pukinsalmen varrella sijaitseva Krottilanlahti on ollut Ruissalon alueen arvokkain lintulahti. Parin viime vuosikymmenen aikana alueen vesi- ja rantalinnusto on selvästi taantunut. Mitään itsestään selvää syytä muutokseen ei ole toistaiseksi esitetty. Vesien rehevöityminen ja muut veden laadulliset muutokset ovat olleet todennäköisesti vaikuttamassa alueen luonnontilaan. Rantakasvillisuus on muuttunut myös kuivan maan suunnalla rantaniittyjen umpeutuessa laajenevan ruovikon alle. Läheisellä laivaväylällä liikennöivien alusten kokoluokassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet rantaalueiden ja merenpohjan eroosioon. Lisäksi Krottilanlahden ranta-alueella toimii venevalkama, jonka käytön vaikutuksista alueen linnustoon ei ole tutkimustietoa. Turun kaupungin koordinoimassa ja EU:n LIFE Luonto -rahaston tukemassa hankkeessa Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet yhtenä hankekohteena on Ruissalon Natura-alue. Hankkeen yhtenä osatavoitteena on tehdä suunnitelma Krottilanlahden luonnonarvojen palauttamiseksi. Suunnittelun taustatietoja Krottilanlahden luonnontilasta tarvitaan myös vesialueen osalta. Tämän vuoksi alueen kalastosta ja pohjaeläimistöstä teetettiin selvitykset. Pohjaeläinselvityksen teki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto antoi työn toimeksiannon Lounais-Suomen kalastusalueelle, joka on vastannut Turun kaupungin vesialueiden kalaston ja vesiensuojelun seurannasta yhteistyössä kaupungin ympäristönsuojelutoimiston kanssa.

3 Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 0540 Turku TURUN RUISSALON KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS VUONNA MATERIAALI JA MENETELMÄT Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Lounais-Suomen kalastusalueen toimeksiannosta pohjaeläintutkimuksen Krottilanlahdessa, joka sijaitsee Turussa Ruissalon länsipäässä. Vesialue on varsin matala ja ruovikoitunut. Lahden suu aukeaa lounaaseen Pukinsalmeen, jossa kulkee laivaväylä Airistolta Turun kantasatamaan. Pohjaeläinnäytteet otettiin kahdesta paikasta (kuva 1). Asema A oli lahden itälaidalla ruovikon ja rantaviivan välissä laiturin edustalla. Asema B oli lahden lounaisrannalla avovedessä lahden suun tuntumassa. Asemien syvyys luodattiin kaikuluotaimella ja sijainti tallennettiin GPS-paikantimeen. Näytteet otettiin Ekman-tyyppisellä pohjanoutimella, jonka pinta-ala oli 300 cm. Kultakin asemalta otettiin kolme nostoa, jotka käsiteltiin erillisinä. Ennen seulontaa selvitettiin läpinäkyvän muovisen putkinoutimen avulla silmämääräisesti näytteen sedimentin laatu, joka kirjattiin kenttäkorttiin. Näytteet seulottiin sankoseulalla, jonka silmäkoko oli 0,5 mm, ja seulaan jäänyt aines säilöttiin noin 70 %:een denaturoituun etanoliin näytteenottopaikalla. Näytteenotossa ja käsittelyssä noudatettiin Suomen standardisoimisliiton (1989) standardia ja vesi- ja ympäristöhallinnon (Mäkelä ym. 199) ohjeita. Laboratoriossa näytteet huuhdottiin ennen määritystä vesijohtovedellä ja seulottiin uudelleen 0,5 mm:n seulalla. Eläimet poimittiin preparointimikroskooppia käyttäen pinseteillä petri-maljoilta. Eläimet määritettiin pääosin lajin tarkkuudella, laskettiin ja punnittiin valutettuina. Harvasukasmatojen (Oligochaeta) lajinmääritys tehtiin punnitsemisen jälkeen valmistetuista preparaateista. Näytteet tutki biologi Annette Lindell-Jokinen. Tulokset laskettiin yksilömäärinä ja märkämassoina neliömetriä kohden. Asemittain neliömetriarvoille laskettiin kolmen noston keskiarvo (x) ja keskihajonta (s.d.). Laskennat tehtiin Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksessä 90-luvulla laaditulla taulukkolaskentaohjelmalla. Pohjaeläintutkimusta on tehty Turun merialueen velvoitetarkkailun yhteydessä Pukinsalmessa asemilla VIII- ja IX-, ja vuoden 000 tutkimuksen tuloksia (Turkki 001) käytetään vertailuaineistona. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (0) Y vesi- ja ympäristötutkimus Oy 0360 TURKU *(0) enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 7748

4 TURUN RUISSALON KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS (006) TALI 0.7. Raisionlahti 0 1 kilometri TUR Pohjoissalmi, Viheriäistenaukko Iso-Pukki 7.7 IX VIII Maanpää , , Järvistensaari ta Saaronniemi Kallanpää B 4 1 A 8, Pansio 3. Marjaniemi 5.5 Ruissalo salmi 1. Pukin Lauttaranta Pikisaari Hirvensalo Haarla Merenkulkulaitos Lupa MKL 15/71/001 KUVA 1. Pohjaeläinasemien sijainti Turun Krottilanlahdessa vuonna 006 ja Turun merialueen tarkkailututkimuksen Pukinsalmen asemilla IX- ja VIII- vuonna jäteveden purkupaikka

5 TURUN RUISSALON KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS (006) 3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU.1. Pohjan laatu Asemien syvyys oli noin yksi metri ja pohja oli savea (taulukko 1). Seulontajäännöksessä oli molemmilla asemilla kasvijätettä. TAULUKKO 1. Asemien syvyys ja pohjan laatu Turun Krottilanlahden pohjaeläintutkimuksessa kesällä 006. Asema nro Sijainti Syvyys, m Pohjan laatu Koordinaatit A itäranta 0,9 Harmaa savi. Seulontajäännös savea ja kasvijätettä. B lounaisranta 1,0 Harmaa savi, pinta ruskea (1 cm). Seulontajäännös savea ja kasvijätettä Pohjaeläimistö Asemilla oli yhteensä pohjaeläinlajia tai -lajiryhmää (liite 1, taulukko ). Lajisto oli niukka, ja monet pehmeillä pohjilla tavalliset eläimet puuttuivat. Kokonaisyksilötiheydet olivat yksilöä/m ja kokonaisbiomassat g/m (liite, taulukko ). Biomassat jäivät pieniksi, sillä simpukoiden ja kotiloiden biomassat olivat pieniä. Asemalla B eläimistön sekä määrä että biomassa oli selvästi pienempi kuin asemalla A. Yksilömäärää hallitsivat Itämeren pehmeille pohjille tyypillinen liejusimpukka (Macoma balthica) ja surviaissääskien (Chironomidae) toukat (taulukko 3). Huonosta happitilanteesta kertovia surviaissääskien plumosus-toukkia ei tavattu. Äyriäisistä tavattiin vain pehmeille matalille pohjille tyypillinen liejukatka (Corophium volutator), mutta niiden osuus oli vähäinen. Biomassasta suurimman osan muodostivat liejusimpukoiden ohella monisukasmadot. Etenkin merisukajalkaisen (Nereis diversicolor) osuus oli suuri, ja se onkin tyypillinen eläin muun muassa Krottilanlahden kaltaisilla alueilla. Koska lajimäärä ja eläimistö oli niukka, pohjan tilaa ei luokiteltu Leppäkosken (1975) esittämällä jaottelulla. Sekä n.s. puhtaan että pahoin likaantuneen pohjan indikaattorit puuttuivat molemmilta asemilta. Turun merialueen vuoden 000 pohjaeläintutkimuksessa (Turkki 001) Pukinsalmessa sijaitsevat asemat VIII- ja IX- olivat selvästi syvempiä (5 ja 1 m, liite 3) kuin Krottilanlahdessa; aseman IX- näytteet otettiin väyläalueelta. Asemilla VIII- ja IX- kokonaisyksilömäärät olivat hieman suurempia kuin vuonna 006 Krottilanlahdessa, mutta kokonaisbiomassat olivat pieniä. Lajisto oli niukka eikä juurikaan poikennut Krottilanlahdessa tavatusta. Liejusimpukka hallitsi sekä yksilömäärää että biomassaa. Turussa 6. syyskuuta 006 Reetta Räisänen biologi Teija Kirkkala toimitusjohtaja

6 4 TURUN RUISSALON KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS (006) TAULUKKO. Laji- ja yksilömäärä sekä biomassa Turun Krottilanlahden pohjaeläintutkimuksessa kesällä 006. Asema Lajimäärä Yksilömäärä, kpl/m Biomassa, g/m kpl x s.d. x s.d. A ,9 14, B ,6 15,0 TAULUKKO 3. Pohjaeläimistön prosentuaalinen koostumus (N = yksilötiheys, B = biomassa) Turun Krottilanlahden pohjaeläintutkimuksessa kesällä 006. Asema A B N % B % N % B % Monisukasmadot Harvasukasmadot Äyriäiset Surviaissääsket Liejusimpukka Sydänsimpukka 3, Hydrobia-kotilo Yhteensä osuus <1% Liitteet: Liite 1. Turun Krottilanlahden pohjaeläintutkimuksen lajisto vuonna 006. Liite. Turun Krottilanlahden pohjaeläintutkimuksen tulokset asemittain vuonna 006. Liite 3. Turun merialueen velvoitetarkkailun pohjaeläintutkimuksen Pukinsalmen asemien VIII- ja IX- tulokset vuonna 000. Kirjallisuus: Leppäkoski, E. 1975: Assesment of degree of pollution on the basis of macrozoobenthos in marine and brackish water environments. Acta Acad. Aboensis B 35(): Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen I., Kivinen, J. ja Leppänen, T. 199: Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja, sarja B nro 10, s Suomen standardisoimisliitto. 1989: Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekmannoutimella pehmeiltä pohjilta. SFS-standardi Turkki, H Turun merialueen pohjaeläintutkimus vuonna 000. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy. Tutkimusseloste 190.

7

8

9

10

11