SAVONLINNAN KAUPUNKI SAVONRANNAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Selostus ehdotus

SAVONLINNAN KAUPUNKI SAVONRANNAN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Selostus ehdotus 10.5.2017 Kaavan tarkistaminen vireille: Kaupunginhallitus: 22.2.2016 62 Luonnos nähtävillä: MRA 30 : 15.2. -17.3.2017

n tarkistus Sisällys 1. Perustiedot... 1 1.1 Sijainti... 1 1.2 Suunnittelutilanne... 2 1.3 Pohjakartta... 9 1.4 Muut suunnitelmat ja aineistot... 10 2. Lähtökohdat... 11 2.1 Taajamarakenteen ja palveluiden kehitys... 11 2.2 Väestö ja koulut... 11 2.3 Palvelut... 12 2.4 Liikuntareitistö ja virkistys... 12 2.5 Luonnonympäristö... 13 2.6 Kulttuuriympäristö... 13 2.7 Muinaismuistot... 14 2.8 Liikenne ja tekninen huolto... 14 2.9 Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 16 2.10 Maanomistus... 17 2.11 Voimassa olevien kaavojen toteutuneisuus... 17 3. Muut suunnitelmat... 19 3.1 Aluerakennemalli... 19 3.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelma... 20 3.3 Liikenneturvallisuussuunnitelma... 21 4. Tavoitteet... 22 4.1 Tavoitteiden lähtökohta... 22 4.2 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet... 22 4.3 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet... 23 4.4 Kaupungin tavoitteet ja strategia... 23 4.5 Elinkeinoelämän tavoitteet... 23 4.6 Asumisen tavoitteet... 23 4.7 Matkailun ja loma-asumisen tavoitteet... 24 4.8 Luonnon- ja kulttuuriympäristön tavoitteet... 24 4.9 Virkistyskäytön tavoitteet... 24 4.10 Liikenteen ja teknisen huollon tavoitteet... 24 5. Yleiskaavan kuvaus... 25 5.1 Aluevaraukset... 25 6. Vaikutusten arviointi... 29 6.1 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen... 29 6.2 Yhdyskuntarakenne ja liikenne... 30 6.3 Ympäristö... 30 6.4 Sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset... 31 7. Yleiskaavan toteuttaminen... 32 8. Suunnitteluvaiheet... 33

Selostus, ehdotus 10.5.2017 1 1. Perustiedot käsittää taajaman keskeisimmät alueet. Työn tarkoituksena on päivittää kirkonkylän osayleiskaava vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutuksettomana. Suunnittelun lähtökohtana on nykyinen taajamarakenne, luonnon- ja kulttuuriympäristön arvot sekä asemakaavoittamattomien alueiden maankäyttömahdollisuudet. Olemassa olevien asemakaavojen ajantasaisuutta tarkastellaan osayleiskaavan päivittämisen yhteydessä. 1.1 Sijainti käsittää taajaman keskeisimmät alueet. Vesistöistä suunnittelualueeseen sisältyvät osa Pyyvedestä ja Oriveden Paasivedestä sekä Kaita-järven kaakkoisosat, Monninlampi, Sahalampi ja Kääpälampi. Suunnittelualue ei rajaudu naapurikuntiin. Savonrannan kirkonkylältä Savonlinnaan on matkaa 55 km. Kuva: Suunnittelualueen seudullinen sijainti.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 2 Kuva: Suunnittelualueen alustava rajaus on esitetty punaisena viivana. 1.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava. Kirkonkylän osayleiskaava on tullut voimaan vuonna 1994 ja se on osittain oikeusvaikutukseton. Osalla alueesta on voimassa kirkonkylän asemakaava ja ranta-asemakaavoja. Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntaliitto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan 29.5.2009. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 4.10.2010. Otteet maakuntakaavasta ja merkinnät ovat seuraavilla sivuilla. Etelä-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan 9.6.2014 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 3.2.2016. Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Savonrannan kirkonkylän läheisyyteen, suunnittelualueen ulkopuolelle on osoitettu merkinnät Syvälahti-Hanhijärvi (16.901) ja Savonrannan kk (16.902). Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 12.12.2016 ja on tullut voimaan Etelä-Savon maakuntahallituksen päätöksellä 20.3.2017. Tällä vaihemaakuntakaavalla täydennetään Etelä-Savon maakuntakaavaa useiden eri maankäyttöteemojen osalta. Suunnittelualuetta koskee kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävän alueen rajauksen muutos (kohde 15.569 Savonrannan kirkonkylän koskimaisema).

Selostus, ehdotus 10.5.2017 3 Merkinnän (ma) määräys pysyy samana, sen rajausta on 2. vaihemaakuntakaavassa laajennettu ja osittain kumottu. Etelä-Savon maakuntakaavassa (2010) on suunnittelualueelle osoitettu seuraavat merkinnät. a Paikalliskeskuksen alue Suunnittelumääräys: Maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Savonrannan taajama (2) mav Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Orivirran saarto ja Linnasaaren maisema (568) ma Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset: Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Savonrannan kirkonkylän koskimaisema (569) ma Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde Suunnittelumääräys: Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Suositus: Kohteeseen merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Monninsaari (736) SM Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttöhankkeista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Orivirran saarto (792) SR Rakennussuojelukohde Merkinnällä osoitetaan rakennussuojelulain, maankäyttö- ja rakennuslain tai muun erityislainsäädännön (kirkkolaki, asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta) nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja pienialaisia alueita ja kohteita.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 4 Suunnittelumääräys: Kohteen ja sen ympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus ja erityispiirteet. Toimenpiteistä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Savonrannan kirkko (725) ge Arvokas geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maisemakuvan, luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Suositus: Erityisesti on huomiota kiinnitettävä ehjien harjumuodostumien säilymiseen ja pohjaveden suojeluun. Lekotinmäki (501) nat Natura 2000-verkostoon kuuluva kohde Oriveden-Pyhäselän saaristot (405) lvs Syväväylä Merkinnällä osoitetaan kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitettuja väyliä, joiden kulkusyvyys on vähintään 4,2 metriä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. Haukivesi-Joensuu syväväylä (201) lv Laivaväylä Savonrannan laivaväylä (205) vv Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyn runkoväyliä sekä muita alueellisesti merkittäviä veneilyn pääväyliä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Vesiliikenteen syväys- ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. Savonrannan veneväylät (207) lsv Venesatama Merkinnällä osoitetaan satama-alueita laiva- ja veneliikenteelle. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Savonrannan vierasvenesatama (250) mlr Melontareitti, ohjeellinen Vuokalan melontareitti (89) Seututie/pääkatu Seikanlampi - Savonranta - Vihtari, 474 (156) Yhdystie/katu Pirttimäki, 4741 (157) z Voimalinja Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kv ja 400 kv voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rauvanniemi - Savonranta (110kV) (7.376)

Selostus, ehdotus 10.5.2017 5 Kuva: Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta (2010). Kuva: Etelä-Savon maakuntakaava (2010), kulttuuriperintökarttaote kirkonkylälle sijoittuvista kohteista.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 6 Kuva: Maakuntakaavan yhdistelmäkartta (Etelä-Savon maakuntaliitto 2016). Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävän alueen, Savonrannan kirkonkylän koskimaisema (15.569), rajaus on päivitetty (osittain kumottu ja laajennettu) ja ulottuu myös Pukkivirran alueelle.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 7 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaava, joka on hyväksytty Savonrannan kunnanvaltuustossa 31.5.1994. Kaava on laadittu pääosin oikeusvaikutuksettomana. Kuva: Voimassa oleva Kirkonkylän osayleiskaava v. 1994. Oikeusvaikutteisia ovat Kääpäsaaren länsiosan asuinalue, Yläsuluntien länsipuolen asuinalue ja sen eteläpuolinen alue Linnosaarentien länsipuolella sekä kirkonkylän pohjoisosassa teollisuusalue, Puutikkoniemi, Majaniemi ja Monnisaaren ja seututien 464 välinen alue. Kaavassa 1994 osoitetut AP-res- ja VU-alueet on jätetty vahvistamatta lääninhallituksen päätöksellä. Alueet sijaitsevat asemakaavan ulkopuolella suunnittelualueen luoteisosassa.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 8 Kaavassa 1994 osoitetut AP-res- ja VU-alueet on jätetty vahvistamatta lääninhallituksen päätöksellä. Alueet sijaitsevat asemakaavan ulkopuolella suunnittelualueen luoteisosassa. Osalla kiinteistöjä 740-579-4-414 ja 740-579-11-20 on voimassa Savonrannan rantayleiskaavan muutos, joka on hyväksytty 26.9.2011. Rantayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Muutoksessa tilojen ranta-alueille on osoitettu yhteensä neljä lomarakennuspaikkaa. Puutikkoniemeen osoitetut kaksi lomarakennuspaikkaa on siirretty Huhtisaaresta, joka on osa saimaannorpan keskeistä elinaluetta. Periaatteena rantayleiskaavan mitoituksen suhteen on ollut, että kaksi rakennuspaikkaa saaressa vastaa yhtä rakennuspaikkaa mantereella. Kuva: Ote Savonrannan rantayleiskaavan muutoksesta v. 2011 suunnittelualueelle sijoittuvien kohteiden osalta, jotka huomioidaan kirkonkylän osayleiskaavaa päivitettäessä. Asemakaavat Savonrannan kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus on hyväksytty Savonlinnan kaupunginvaltuustossa 7.5.2012 48. Kuopion hallinto-oikeus on kieltänyt kaavan täytäntöönpanon korttelin 28 osalta. Korttelissa 28 on voimassa 16.5.1997 hyväksytty kaava, jossa alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueena. Suunnittelualueella on voimassa myös seuraavat kaavat tai osia niistä: Linnon-Vaarasaaren rantakaava 1988, Monninsaaren rantakaava 1988, Juvolan rantakaava 1990, Kääpäsaaren rantakaava 1990, Linnon-Vaarasaaren rantakaavan muutos ja laajennus 2006, Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus 2014 Kirkonkylällä on laadittu 1980-luvulta alkaen ranta-asema- ja asemakaavoja. Saimaan ranta-alueista vain osa Linno-saaren ja suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsevan Majalahden lähirannat ovat asemakaavoittamatta. Koskilammen ja Monninlammen rannoista osalla on yleiskaavan lisäksi laadittu

Selostus, ehdotus 10.5.2017 9 asemakaava ohjaamaan rakentamista. Yleisesti maankäyttö asemakaavoitetun alueen ulkopuolella on yksittäisiä asuinrakennuksia, yritystontteja sekä maa- ja metsätalousaluetta. Vuosina 1988 ja -90 ranta-asemakaavoitetut alueet ovat toteutuneet kaavan mukaisesti. Ainoastaan Monninsaaren rantakaavan alueella on useampia lomarakentamisen korttelialueita toteutumatta. Kirkonkylän asemakaava on ajantasaistettu vuonna 2012. Kirkonkylän kehittämisen painopiste on viime vuosina ollut Kääpäsaaressa, jossa on parhaillaan käynnissä asemakaavan muuttaminen Oriniementien molemmin puolin. Kääpälahden puoleisella korttelialueella jää voimaan v. 1990 rantakaava. Toinen kehittämissuunta on kirkonkylän pohjoisosassa, jossa osalla teollisuusalueesta on voimassa kirkonkylän asemakaava. Seuraavassa kartassa on väreillä esitetty kirkonkylän ja lähialueiden kaavojen laadinta-ajankohdat vuosikymmenittäin. Kirkonkylän asemakaavaa (kartalla mm. sininen rasteri) on päivitetty aktiivisesti, mutta on tutkittava sen laajentamista pohjoiseen, erityisesti teollisuusalueen ympäristöön. Rantakaavojen toteutumattomien varausten päivittäminen tulee tutkia maanomistajan tarpeiden mukaan. Kuva: Asemakaavojen rajaukset ja laadinta-ajankohdat on esitetty kartalla vuosikymmenittäin. Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupunginvaltuusto hyväksynyt rakennusjärjestyksen 9.12.2013 258. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2014. 1.3 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja kiinteistörekisteriaineistoa. Kaavan aineisto sisältää Maanmittauslaitoksen peruskarttarasteri- ja taustakartta-aineistoja 2016.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 10 1.4 Muut suunnitelmat ja aineistot Kaavan laadinnassa tullaan hyödyntämään seuraavien aineistojen tietoja: - Savonlinnan seudun aluerakennemalli 2030 (2013) - Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (2013) - Etelä-Savon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2011-2013 (2013) - Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta - Museoviraston kulttuuriympäristö rekisteriportaali - Savonlinnan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma (2012) - Savonlinnan liikenneturvallisuussuunnitelma (2012) - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto 2009). - Savonrannan matkailun Master Plan (2008) - Kulttuuriympäristöinventointi (2006) - Luontoselvitys (2006) - Lähialueen kaavat

Selostus, ehdotus 10.5.2017 11 2. Lähtökohdat 2.1 Taajamarakenteen ja palveluiden kehitys Savonranta on rajakylä Paasiveden ja Pyyveden välillä, johon rakennettiin erämaalinnoitus Orivirran saarto 1400- ja 1500-luvun vaihteessa. Vuokalankosken saha perustettiin 1770-luvulla suuren maanomistajan maille Vuokalan kylään ja kirkonkylä on kasvanut sahan ympärille. Suunnittelematon rakennusvaihe näkyy asutuksen vapaamuotoisena sijoittumisena rantojen jyrkille rinteille ja 1880- luvulla kirkonkylään valmistuneen maantien varteen. Asutuksen keskittyminen rantaan on ollut tyypillistä Saimaan alueen järvenrantakylille 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Vanhaa puutaloasutusta löytyy edelleen Koskilammen rannalta, Pappilantien ympäriltä ja Vuokalanraitin varrelta. Savonrannan sijainti suurten reittivesien varrella on ollut merkittävä tekijä teollisuustoiminnan kehittymisessä alueella. Kirkon rakentaminen ja kunnallishallinnon keskittäminen sahakylään teki Vuokalasta kirkonkylän ja kuntakeskuksen. Teollisuus oli suuri työllistäjä 1950-luvulle saakka, jolloin Vuokalan saha suljettiin. Teollisuustoiminta on jatkunut vanhalla saha-alueella. 1960-luvulla laadittiin kirkonkylän ensimmäinen rakennuskaava ja uusi maantien linjaus Kääpäsaaren läpi valmistui. Asemakaava toi uutta pientaloasutusta maantien ja sahan väliselle alueelle. Koulukeskus rakennettiin taajaman pohjoisosaan. Laiva- ja venereiteillä oli matkustajaliikennettä 1980-luvulle saakka. Vanhan sahan alueen lisäksi Savonrannan kirkonkylällä teollisuus- ja yritystoiminta on nykyisin sijoittunut taajaman pohjoisosaan, maantien varrelle. Taajaman halki virtaava vesiuoma, sen kosket ja myllylampi muodostavat keskeisen maisemallisen vetovoimatekijän, johon liittyy vanhan maantien silta sekä mylly- ja voimalarakennus. Yläsulun silta on maantien ja taajaman halki kulkevan vesireitin risteyspaikka, joka muodostaa yhden kirkonkylän maisemallisista solmukohdista. Savonranta on liittynyt osaksi Savonlinnan kaupunkia vuonna 2009. Vesistöjen rannoilla ja ensimmäisen maantien ympäristössä on säilynyt historiallista rakennuskantaa. Nykyisistä toiminnoista uimaranta sijaitsee Pukkisaaren länsirannalla, vierasvenesataman läheisyydessä. Liikuntapaikkoja koulukeskuksen kaukalon lisäksi ovat urheilukenttä ja frisbeegolf-rata. Keskustassa sijaitsevat päivittäistavarakauppa, ravintolat ja kahvilat sekä huoltoasema. Terveysasema ja palvelukeskus sijaitsevat entisessä hallintokorttelissa Sahalammen lounaispuolella. Hallintokorttelissa säilyneet julkiset rakennukset ilmentävät Savonrannan historiallisia vaiheita. Vanhasta sahasta on jäljellä makasiinit ja tiilinen halli korkeine piippuineen. 2.2 Väestö ja koulut Savonrannan väkiluku on ollut laskusuunnassa jo ennen liittymistä osaksi Savonlinnaa vuonna 2009. Tilastokeskuksen väestöennusteen (v. 2004) pohjalta on laadittu seuraava arvio seuraaville vuosikymmenille. 2015 2020 2030 2040 Savonranta 948 936 867 796 Savonranta kk 480 469 434 399 Taulukko: Väestöennuste vuoteen 2040. Kirkonkylän väkiluvun odotetaan laskevan noin 400:an vuoteen 2040 mennessä. Kirkonkylän pohjoisosassa sijaitsevassa peruskoulussa on lukuvuonna 2015-2016 ollut 56 oppilasta. Samassa rakennuksessa toimii päiväkoti, esiopetus ja kirjasto.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 12 2.3 Palvelut Kirkonkylällä sijaitsee yksi päivittäistavarakauppa, apteekki, huoltoasema ja saatavilla on pankki- ja hyvinvointipalveluita. Vierasvenesataman läheisyydessä sijaitsee kaksi ravintolaa. Vuokalan myllyssä sijaitsee mylly- ja sähkömuseo sekä käsityömyymälä. Kotivenesataman vieressä sijaitsee Piippuhalli, joka toimii näyttelytilana. Muu yritystoiminta on painottunut kirkonkylän pohjoisosassa sijaitsevalle teollisuusalueelle. Matkailu- ja majoitustoimintaa on eri puolilla Savonrantaa. Terveysasema ja palvelukeskus sijaitsevat paloaseman rinnalla Sahalammen eteläpuolella. Kirkonkylällä on urheilukenttä ja koulun läheisyydessä sijaitsee valaistu kuntorata ja frisbeegolfrata. Kirjasto sijaitsee koulun ja päiväkodin kanssa samassa rakennuksessa. Kuva: Punaisella on osoitettu kaupalliset palvelut ja sinisellä muiden palvelujen sijainti keskustaalueella. 2.4 Liikuntareitistö ja virkistys Kirkonkylällä on valaistun kuntoradan ja koulun kaukalon lisäksi urheilukenttä ja frisbeegolf-rata. Kahden kilometrin etäisyydellä kirkonkylästä länteen sijaitsee hiihtokeskus. Yleinen uimaranta sijaitsee Oriniementien länsipuolella, aivan vierasvenesataman läheisyydessä. Kirkonkylän ympäristössä on runsaasti virkistyskäyttöön soveltuvia alueita ja reittejä. Moottorikelkkareitti kulkee luode-kaakko suunnassa taajaman itäpuolella ja Kääpäsaaressa.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 13 2.5 Luonnonympäristö Savonrannalla luontoinventoinnin on laatinut FM Jouko Sipari. Raportti on valmistunut 22.9.2006 ja on kaava-aineiston liitteenä. Osayleiskaavan rajaukseen nähden Koskiniemi, Linno, Monninsaari ja osa Kääpäsaaresta ovat inventoidun alueen ulkopuolella, mutta niiden rakennusoikeus on pääosin jo ratkaistu rantakaavoilla. Inventoinnissa (Sipari 2006) todetaan, että kappelin ympäristöstä Koskilampeen ulottuva kumparemainen niemi tulisi säilyttää luonnontilaisena, sillä se on maisemallisesti merkittävä tekijä Koskilammen alueella ja soveltuu hyvin virkistys- ja ulkoilualueeksi. Myös Vuokalantien ja Myllykoskentien kulmauksessa sijaitseva avosuolaikku tulisi säilyttää nykytilassaan runsaan maariankämmekkäesiintymän vuoksi jättämällä avosuo ja noin 10 m levyinen suojavyöhyke nykytilaansa. Kääpäsaaren koillisen puoleisella alueella on laadittu asemakaavan muutosta ja laajennusta varten luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi 31.2.2013). Inventoinnissa alueella on todettu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV mainittu laji lummelampikorento, jonka lisääntymisalueena toimivalle vesialueelle Käävänkolontien pohjoispuolella suositetaan niittorajoitusta. Selvityksessä Kääpälampi on todettu arvokkaaksi elinympäristöksi. Osayleiskaava-alueen eteläosiin ulottuu kaksi Natura 2000 -aluetta. Oriniementien länsipuolella ja Linno-saaren eteläpuolella Joutenvesi-Pyyvesi ja itäpuolella Oriveden-Pyhäselän saaristot Vuokalanvirran ympäristössä. Suunnittelualueelle sijoittuvien Natura-alueiden perusteena ovat mm. lintudirektiivin liitteen I lintulajien elinympäristöt ja alueet ovat erittäin uhanalaisen saimaannorpan tärkeää pesimä- ja elinaluetta. Alueella on myös merkitystä melko luonnontilaisen järviluonnon säilymiselle. Lähtötietoaineistona hyödynnetään pesäpaikkatietoja vuosilta 1987-2016. Suunnittelussa tehtävien muutosten ratkaisuissa arvioidaan vaikutus saimaannorpan suojelun turvaamiseen. Saimaan syväväylän ja Vihtakannan kanavan lähialueet eivät ole potentiaalisia saimaannorpan pesintäympäristöjä. 2.6 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Orivirran saarto ja linnasaaren maisema vesialueineen. RKY-rajaukseen sisältyvät Orivirran saarto, Pienivirran silta ja Savonrannan ensimmäinen maantie. Orivirran saarto on yksi harvoista Itä-Suomen keskiaikaisista linnarakenteista. Alun perin 1400-luvulla rakennettu linnoitus käsitti kehämuurin ympäröimän suljetun pihan ja sen etelänurkkaan liittyneen tähystystornin, josta voitiin valvoa liikennettä. Savonrannan ensimmäiseen maantiehen liittyy saareen johtava 1850-luvulla luonnonkivestä pengerretty tie ja pieni kivisilta. Maakunnallisesti arvokkaaseen kirkonkylän koskimaisemaan sisältyy rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja omaavat entinen pitäjäntupa, kasööri Koposen talo ja Savonrannan kirkko. Alueeseen kuuluvat myös kirkonkylän kosken, Vuokalan sahan, myllyn ja Pukkivirran ympäristöt sekä historiallinen tieympäristö osalla Yläsuluntietä ja Linnosaarentietä. Koskimaisemaa on kuvattu Etelä- Savon kulttuuriperintötietokannassa seuraavasti: Taajaman halki virtaava vesiuoma, sen kosket ja myllylampi muodostavat keskeisen maisemallisen vetovoimatekijän, johon liittyy vanhan maantien silta sekä mylly ja voimalaitos. Maakunnallisesti arvokas kohde suunnittelualueella on Monninsaaren päärakennus. Edellä mainittujen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristön kohteiden lisäksi suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat tärkeät yksittäiset rakennukset: Pappila, vanhan sahan piippuhalli, maamiesseuran talo ja urheilukentän katsomo. Alueelle on laatinut kulttuuriympäristöselvityksen Teija Ahola. Raportti on valmistunut 26.8.2006. Selvityksessä käsitellään tarkastelualueen kulttuurihistoriallisista tunnuspiirteitä ja nykytilaa sekä osoitetaan historiallisia, maisemallisia ja rakennushistoriallisia arvoja omaavat alueet ja kohteet.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 14 Inventointiraportti on aineiston liitteenä, se sisältää kuvaukset alueella sijaitsevista kohteista, alueista ja rakennuksista. Selvityksessä todetut kohteet sekä muut kulttuuriympäristön arvot huomioidaan kaavaa laadittaessa. Nykyinen hautausmaa kirkonkylän pohjoisosassa on vihitty käyttöön vuonna 1871, joten se on kirkkolain nojalla suojeltu ja sen ympäristö tulee säilyttää. Savonrannan taajaman sahayhdyskunnan aikaisesta rakennusvaiheesta kertovat vanhan Vuokalan maantien ja Pukkivirran kulttuurimaiseman ympäristöt. Rakennushistoriallisesti erityisen merkittävä alue liikeraitilla käsittää Yläsuluntien ja Vuokalaraitin risteyksen ympärille jäävät kiviset asuin-ja liiketalot, kioskin ja entisen pitäjäntuvan. Eri osa-alueilla on lisäksi kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia arvoja. 2.7 Muinaismuistot Tarkastelualueella sijaitsee seuraavat kiinteät muinaisjäännökset: Linno, Orivirran saarto, Kääpäsaari 1, Kääpäsaari 2, Kääpälahti ja Savonrannan kirkonkylän vanha hautausmaa. 2.8 Liikenne ja tekninen huolto Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat maantiet: Seututie 474 Seikanlampi-Savonranta-Vihtari Yhdystie 4741 Pirttimäki Yhdystie 15427 Savonrannan kk Kaava-alueella kulkee Savonrannan väylä ja Vuokala-Heinsalmi-Karkonkari väylä. Vesiyhteys on Savonlinna-Joensuu reitillä, josta on helppo poiketa Savonrannan satamaan. Lähimmät lentokentät sijaitsevat Savonlinnassa ja Joensuussa. Asemakaavoitettujen alueiden tie- ja katuverkko on rakennettu ja sen odotetaan palvelevan myös tulevaisuuden liikennemääriä. Ainoastaan Kääpäsaaressa on asemakaavoitettuja alueita, jotka eivät ole vielä täysin rakentuneet. Taajaman pääteiden varrella ja julkisten palvelujen läheisyydessä on erilliset jalankulun ja pyöräilyn väylät. Asemakaava-alueen ulkopuolella liikennettä palvelevat yksityistiet. Maanteiden melualueet on putkimallinnettu vuoden 2040 ennusteliikenteen pohjalta (55 dba). Kuva: Kartalla on esitetty violetilla viivalla nykyiset kävelyn ja pyöräilyn yhteydet sekä katkoviivalla yhteystarpeet.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 15 Vesihuolto ja pohjavesi Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita. Savonranta kuuluu Savonlinnan Vesi Oy:n toiminta-alueeseen, jonka tehtävänä on puhtaan veden hankinta ja jakelu, putkistojen rakentaminen ja ylläpito, jäte- ja sadevesien johtaminen, viemäriverkon ylläpito sekä jätevesien puhdistus. Savonrannan alueella vesijohtoverkostoa on noin 13 kilometriä. Savonrannan vedenpuhdistamo on rakennettu 1969 Sahanrannan ja Pirttiniementien väliselle rantaalueelle. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Savonrannan taajaman alueen asutuksen ja pienteollisuuden yhdyskuntajätevesiä keskimäärin 200 m3/d. Varsinaisia teollisuuden prosessivesiä laitoksella ei käsitellä. Savonrannan alueella vesi otetaan Ryttyniemen pohjavedenottamolta. Toiminta-alueella liittymättömiä kiinteistöjä vesijohtoverkostoon on noin 100 kpl. Ryttyniemen pohjavedenottamo sijaitsee 3,5 kilometriä Savonrannan kirkonkylältä koilliseen. Pohjavedenottamo on rakennettu vuonna 1995. Tuolloin sille on määrätty vedenottoluvaksi 250 m3/d. Nykyinen käyttö on kuitenkin keskimäärin vain noin 100 m3/d. Vedenottamolla on yksi siiviläputkikaivo ja rengaskaivo. Pohjavesi käsitellään pienessä käsittelylaitoksessa Kääpäsaaressa, jonne raakavesivesi pumpataan 160 10 vesistönalitusputkea pitkin. Savonlinnan vesihuollon kehittämissuunnitelma on valmistunut 2012. Kehittämiskohteiksi Savonrannan kirkonkylällä on osoitettu Kääpäsaaren uusi pohjavesikaivo, Savonrannan teollisuusalueen viemäröinti ja Savonrannan toiminta-alueen viemäröinti (Tiiliniemi, Kääpäsaari). Lisäksi toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat matkailun kehittämisalueet: Kääpäsaaren matkailualueen vesihuolto ja Lekotin kaava-alueen vesihuolto. Kuvassa kehittämiskohteet on osoitettu kirjaimin (L, O, P) ja toiminta-alueen ulkopuolella sijaitsevat kohteet violetilla pistekatkoviivalla (10 ja 11). Kuva: Ote Savonlinnan vesihuoltoverkoston kehittämissuunnitelmasta (2012). Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu seuraavat tarpeet edellä mainituille kohteille. Osa kirkonkylän pohjoisosassa sijaitsevasta teollisuusalueesta on viemäriverkoston ulkopuolella. Toiminta-alueeseen kuuluvista Tiiliniemen ja Kääpäsaaren asuinalueista on osa viemäröimättä. Kääpäsaaren matkailualueen vesihuolto tullaan toteuttamaan maanomistajien toimesta. Lekotin alueella on jo olemassa vesijohto ja viemäriverkosto, jota voidaan laajentaa kattamaan koko tarvealue. Alueen vesihuolto toteutetaan alueen omistajan toimesta. Aikataulun mukaan asuinaluetta lukuun ottamatta esitetyt muutokset vesihuoltoverkostossa olisivat valmiit. Matkailualueille verkosto rakentuu maanomistajan tarpeiden mukaan omassa aikataulussa.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 16 Jätehuolto Alueella on jo olemassa vesijohto ja viemäriverkosto, jota voidaan laajentaa kattamaan koko tarvealue. Alueen vesihuolto toteutetaan alueen omistajan toimesta. Kiinteistön jätehuolto tulee järjestää kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Savonrannan jätepisteellä otetaan vastaan metallia, pahvia, lasia ja paperia. Lisäksi jätepisteellä on sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanotto. Savonrannan jätepisteen lisäksi Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:llä on seitsemän lasin ja metallin keräyspistettä Savonrannalla. 2.9 Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat mahdollisesti saastuneet maa-alueet, joiden tila vaatii selvittämistä. Tiedot perustuvat Etelä-Savon ELY-keskuksen toimittamaan aineistoon maaperän tilan tietojärjestelmästä syksyllä 2016. Selvitystarvekohteet sekä kohteet, jotka on arvioitava tai puhdistettava, huomioidaan erityisesti yleiskaavasuunnittelussa ja osoitetaan likimääräisenä kaavakartalla. Kuva: Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteiden sijainnit suunnittelualueella on osoitettu nykytilaa kuvaavalla merkinnällä. Siniset ympyrät kuvaavat selvitystarvekohteita ja punaiset neliöt osoittavat kohteet, jotka on arvioitava tai puhdistettava. Kohde Rudus Oy Betonielementtitehdas, ent. kivihalli / vuolukiviteollisuus (10712) Ent. autokorjaamo (10710) Kaukolämpötyömaa (20004536) Ent. Union huoltoasema, nyk. Sale Savonranta (10722) Vuokalan Saha (10705) Vuokalan luotsiasema (20004637) Luokittelu Arvioitava tai puhdistettava Selvitystarve Arvioitava tai puhdistettava Arvioitava tai puhdistettava Selvitystarve Arvioitava tai puhdistettava Taulukko: Maaperän tilan tietojärjestelmän kohteet, joiden kohdalla vaaditaan toimenpiteitä pilaantumisen selvittämiseksi tai puhdistamiseksi.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 17 2.10 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistus on osittain yksityinen. Kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt on esitetty vihreinä alueina seuraavalla kartalla. Ne sijoittuvat kirkonkylän yhdyskuntarakenteessa keskeisille alueille, ovat toteutuneet lähivirkistysalueiden lisäksi mm. asuinrakentamisen, yritystoiminnan sekä palvelujen ja hallinnon alueina. Kuva: Kartalla on esitetty vihreällä kaupungin omistamat alueet. 2.11 Voimassa olevien kaavojen toteutuneisuus Kirkonkylän osayleiskaavan alueella osittain tai kokonaan toteutumattomia aluevarauksia ovat: Kirkonkylän pohjoisosassa sijaitseva teollisuusalue (T) on osittain toteutunut Eri puolilla kirkonkylää sijaitsevat pientalovaltaiset asuntoalueet, erityisesti varaukset yksityisten omistamilla alueilla ja hiljattain kaavoitetut tontit ovat suurelta osin toteutumatta Matkailupalvelujen alueet (RM) Kääpäsaaressa, Monninsaaressa ja entisen sahan alueella eivät ole toteutuneet kaavan osoittamalla tavalla Kirkonkylän osayleiskaavan aluevarauksia tarkistetaan toteutuneen tilanteen ja tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi. Erityisesti kaavaa on syytä päivittää keskustaajaman, satama-alueen, Kääpäsaaren sekä niiden ranta-alueiden osalta, joihin kohdistuu muutospaineita. Lisäksi osayleiskaavan aluevarauksia tarkistetaan teollisuusalueiden ja matkailupalvelujen alueiden osalta.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 18 Liitteenä olevalla kartalla (liite 1) on esitetty muuttuvan maankäytön alueet, joita tarkastellaan yleiskaavaa päivitettäessä. Tarkasteltavat alueet on jaoteltu kartalle seuraavin perustein: 1. Oikeusvaikutteisen Savonrannan rantayleiskaavan muutoksen aluevaraukset 2. Voimassa olevien asema- ja ranta-asemakaavojen aluevaraukset suhteessa nykyiseen osayleiskaavaan 3. Voimassa olevan kirkonkylän osayleiskaavan aluevaraukset, joiden tarpeellisuutta tutkitaan 4. Aluevaraukset, joissa tutkitaan yksityiskohtaisemmin nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita maankäytön suhteen, niiltä osin kuin tällä osayleiskaavalla on mahdollista ottaa suunnitelmiin kantaa. Kirkonkylän asemakaavassa (myös muutos ja laajennus) toteutumattomien rakennuspaikkojen jakauma on seuraava: Asuinpientalo 4 kpl Rivitalo 4 kpl Erillispientalo 80 kpl, joista 33 kpl Kääpäsaaressa Liikerakennus 1 kpl Teollisuus 4 kpl Julkiset rakennukset 1 kpl Pienenä taajamana Savonrannalla täytyy olla tarjolla asuinrakennuspaikkoja ensisijaisesti taajamarakenteen sisällä. Kysyntä kuitenkin painottuu lähinnä ranta-alueille eri puolilla taajamaa. Taajaman kehittämisen painopiste on viime vuosina ollut satama-alueella ja Kääpäsaaressa. Kääpäsaareen on luotu v. 2008 Matkailun Master Planissa idealuonnos, jonka pohjalta kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus on toteutunut. Savonlinnan seudun aluerakennemallin mukaan kakkos- ja vapaa-ajan asumisella voidaan tukea palvelujen säilymistä kirkonkylissä. Taajamarakenteen kehittäminen nykyisten rakenteiden puitteissa edistää olemassa olevien palveluiden säilymistä. Yllä olevan laskelman erillispientalotonteista noin 10 kpl ei ole suoraan toteutettavissa toteutuneen lohkomisen ja maastonmuotojen vuoksi. Erillispientalojen määrä sisältää myös sellaiset rakennuspaikat, joissa vaihtoehtoinen käyttötarkoitus on loma-asunto. Toteutumattomat rakennuspaikat asemakaavassa muodostuvat enimmäkseen yksittäisistä tonteista. Asemakaavassa ei ole laajoja, täysin toteutumattomia alueita, jotka olisi tarve kumota kokonaan.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 19 3. Muut suunnitelmat Kaavan laadinnassa tarkastellaan Savonrantaa ja erityisesti osayleiskaavan aluetta käsitteleviä suunnitelmia. Suunnitelmissa esitetyt havainnot ja toimenpiteet otetaan huomioon tavoitteiden asettelussa ja mahdollisuuksien mukaan yleiskaavan ratkaisuissa. 3.1 Aluerakennemalli Savonlinnan seudun aluerakennemalli on valmistunut keväällä 2013. Rakennemallissa tähdätään pitkän, noin 20 vuoden aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laaja-alaisen eri osapuolien välisen keskustelun käymiseen maankäytön periaateratkaisuista ja arvovalinnoista. Luonnoksen mukaisesti kuntakeskukset ovat tulevaisuudessa omien vaikutusalueidensa lähipalvelukeskuksia. Aluerakennemalli tukee monikeskuksista aluerakennetta. Aluerakennemallin luonnoksessa Savonranta on nostettu matkailun osalta esille erityisesti luontomatkailun keskuksena. Aluerakennemallin mukaan: Matkailukirkonkyliä (Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Puumala, Rantasalmi, Savonranta) kehitetään esim. kylämökkeilykonseptilla ja taajamien vetovoimatekijöitä hyödyntäen. Mökkeily suuntautuu tulevaisuudessa entistä enemmän harrastus- ja matkailukeskuksissa sijaitseviin vapaa-ajan huoneistoihin. Vapaa-ajan asunnolla oleskellaan ympäri vuoden, ja sieltä käsin tehdään etätöitä, jolloin toimivat IT-yhteydet, auratut tiet ja palvelujen läheisyys ovat tärkeitä valintakriteerejä. Ihmisten vaurastuessa vapaa-ajan asuminen moninaistuu: On mahdollista että osa vapaa-ajan asunnoista sijaitsee kylissä tai taajamissa. Vapaa-ajan asumisella tuetaan palvelujen säilymistä kirkonkylissä. Kuva: Savonlinnan aluerakennemalli, matkailu 2030. Savonranta on osoitettu matkailukirkonkylänä ja taajaman lähistölle on kartalla osoitettu liikuntakohde, hiihtokeskus Lekotti. Kirkonkylän ohitse kulkee Savonlinna-Joensuu syväväylä. Matkailukirkonkylien kehittämisessä ja jatkosuunnittelussa tukeudutaan mm. näihin vetovoimatekijöihin: Savonranta: vierasvenesatama, veneilykohde, Lekotinmäki (talviliikunta), Kääpäsaaren alueen soveltuvuuden selvittäminen loma-asuntomessukohteeksi

Selostus, ehdotus 10.5.2017 20 Aluerakennemallin mukaisesti Puruvesi-Paasselkä-Orivesi -vyöhyke tulee profiloitumaan vesistömatkailun, retkeilyn ja kalastuksen alueena. Aluerakennemallin toteuttamisohjelmaan on kirjattu seuraavat Savonrantaa koskevat kärkitoimenpiteet. Kirkonkylien kehittäminen ja maankäytön suunnittelu Selvitetään/päivitetään kokonaisvaltaisesti kirkonkylien kehittämistarpeita (matkailu- ja virkistyskäyttö, elinkeinot, pysyvä ja vapaa-ajan asuminen). Konkreettiset maankäyttöratkaisut osoitetaan oikeusvaikutteisella yleiskaavalla: Ajantasaisuuden määrittäminen ja uudistaminen tarvittaessa. Kirkonkylien asemakaavoitus Asemakaavojen ajantasaisuutta arvioidaan ja vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen aikataulutetaan. Tarkoituksena on maankäyttöratkaisujen päivittäminen vastaamaan tulevaa kysyntää. 3.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelma Savonlinnan seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmistunut vuonna 2013. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on käyty läpi eri liikennemuotojen ja -määrien nykytila sekä on asetettu tavoitteita ihmisten liikkumisen, elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikan sekä yhteistyön toimintamallien kehittämisen osa-alueille. Savonlinnan seudun liikennejärjestelmän tavoitetila vuodelle 2030 on määritelty lähipalvelukeskusten (Enonkoski, Heinävesi, Puumala, Rantasalmi, Savonranta, Sulkava) osalta seuraavasti: Maankäyttöä ja keskusten vetovoimaisuutta kehittämällä sekä palvelut turvaamalla tuetaan keskusten elinvoimaisuutta sekä estetään liikkumistarpeiden kasvu. Lähipalvelut sekä keskusten suurimmat työpaikat ovat saavutettavissa turvallisesti kävellen ja pyörällä. Nykyinen infrastruktuuri luo puitteet henkilöautoliikenteelle. Ikääntyneiden ja lasten omatoimisen liikkumisen mahdollisuudet turvataan. Palvelutaso turvataan koko tieverkolla ja taajamakeskustoissa. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisiin kohteisiin. Suunnitelmassa on määritetty kehittämistarpeita koskien ihmisten liikkumista lähipalvelukeskuksissa: Keskusten ja niiden reuna-alueiden kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden sekä liikenneturvallisuuden kehittäminen pienin toimenpitein (lähipalvelujen saavutettavuus, erityisesti koulumatkat) Ikääntyneiden osuus suuri (esteettömyys) Pendelöintivirrat Savonlinnaan joukkoliikenteen kannalta ohuita, mutta asiointiliikenne kasvanee palvelujen keskittymisen myötä Koko seutua koskevan joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelun ja -hankinnan puute, avoimen joukkoliikenteen kehittäminen samassa kokonaisuudessa kuntien kuljetusten kanssa Yhteydet Savonlinnaan: Pääteiden ohella päällystettyjen seututeiden kunto ja kunnossapito Suunnitelman toteuttamisohjelman painopiste on seudullisessa yhteistyössä, jota kehitetään aktiivisesti. Suuri osa toteuttamisohjelmaan kirjatuista tavoitteista kohdistuvat alueelliseen kehittämiseen, mutta myös yksityiskohtaisemmin Savonlinnan seudulle. Raportin laadinnan aikaan lähipalvelukeskuksille ei ole osoitettu konkreettisista toimenpiteitä. Suunnitelmassa on kuitenkin esitetty kehittämistarpeet vuoteen 2030, jotka käsittelevät taajamien liikenneturvallisuutta ja liikkumista esteettömästi. Tärkeänä kehittämiskohteena on esteettömän liikkumisen mahdollistaminen ja seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Yhteistyön ja toimintamallien kehittäminen on tärkeää joukkoliikenteeseen liittyvien matkaketjujen sujuvuuden ja helppouden turvaamisessa. Päivittäinen

Selostus, ehdotus 10.5.2017 21 liikennöitävyys on tavoitteena varmistaa koko tieverkolla ja keskeisten tieyhteyksien kunnossapitoa on tarkoitus yhtenäistää. Laajempaan tiestön kehittämiseen vähäliikenteisillä tieverkoilla ei ole mahdollisuuksia ryhtyä. 3.3 Liikenneturvallisuussuunnitelma Pohjois-Savon ELY-keskus on julkaissut Savonlinnan liikenneturvallisuussuunnitelman, joka käsittää myös Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Sulkavan alueet. Raportti on valmistunut vuonna 2012 Raportin tulokset painottuvat kaupunkiseudulle, vain yksi palaute liikenteen ongelmakohdasta kohdistui suoraan Savonrantaan. Kyseessä on kirkonkylän Vuokalantien (474) ja Vuokalanraitin risteys. Raportissa esitetään seuraavat tavoitteet liikenneturvallisuuden edistämiseen ja huomioon ottamiseen maankäytön suunnittelussa. Taajamissa tavoitteena on, että pitkämatkainen autoliikenne ohjataan kapasiteetiltaan riittäville pääväylille keskusta- ja asuinalueiden ulkopuolelle. Pääteiden toimivuus ja turvallisuus on tärkeää yksittäisenkin kunnan kannalta, joten niiden kehittämistarpeet ovat reunaehtoja maankäytön suunnittelussa. Asukkaiden turvallisuutta ja kestävää kehitystä ajatellen uusi asutus ohjataan alueille, jotka tukeutuvat turvallisten yhteyksien päässä sijaitseviin olemassa oleviin palveluihin. Haja-alueeltakin tarvittaisiin turvalliset kävely- ja pyöräily-yhteydet taajamaan. Useinkaan tämä ei ole taloudellisesti mahdollista, minkä vuoksi haja-asutuksen sijaan tulee panostaa kylien elävöittämiseen. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen tulee ensisijaisesti panostaa taajama-alueilla, joissa potentiaali näiden kulkutapojen käyttöön on suurin, mutta joissa myös liikenneturvallisuustilanne on heikoin. Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteista huolehditaan erityisesti koulujen, palvelukotien, kirjastojen, terveyskeskusten, urheilukohteiden, päivittäistavarakauppojen ja suurten työpaikkakeskittymien lähialueilla. Kävely- ja pyörätieverkkoa kehitetään ensisijaisesti täydentämällä olemassa olevaa verkkoa ja poistamalla epäjatkuvuuskohtia. Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä on toimintojen sijoittelun periaatteet, hajarakentamisen ohjaus, liikenneverkon jäsentely sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän toteutusjärjestys.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 22 4. Tavoitteet Yleiskaavan tavoitteena on säilyttää nykyinen taajamarakenne siten, että huomioidaan Savonrannan erityispiirteet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Keskeisiä tarkastelualueita suunnittelussa ovat keskustaajaman ja sataman lisäksi Kääpäsaari, Linno-saari, Puutikkoniemi-Majaniemi sekä matkailupalvelujen alueet ja teollisuusalue. Kirkonkylän asemakaavoittamattomien alueiden maankäyttömahdollisuudet selvitetään ja olemassa olevien asemakaavojen ajantasaisuutta tarkastellaan osayleiskaavan päivittämisen yhteydessä. Yleiskaava toimii ohjeena asemakaavoitukselle. Osayleiskaava laaditaan kokonaan oikeusvaikutuksettomana, joten ranta-alueiden rakennusoikeuteen ei voida ottaa kantaa. Tilojen perusrakentamisoikeus on osoitettu rantakaavassa tai rantayleiskaavassa kantatilaperiaatteen mukaisesti. Yleiskaavalla tuetaan matkailu- ja yritystoiminnan kehittämisen edellytyksiä sekä ohjataan asumisen ja loma-asumisen sijoittumista luonnonympäristön arvot huomioiden. Kirkonkylän kulttuuriympäristökohteiden ja -alueiden arvojen säilymisen edellytykset huomioidaan kaavan laadinnassa. 4.1 Tavoitteiden lähtökohta Aluerakennemallissa korostuvat maankäytön kehittäminen kustannustehokkaasti nykyiseen rakenteeseen tukeutuen ja keskustan kehittäminen lähipalveluiden alueena, johon on keskitetty kunnan kaupalliset ja julkiset peruspalvelut. Tärkeimmäksi kehittämistoimenpiteeksi onkin osoitettu kirkonkylän kokonaisvaltainen kehittäminen sekä yleis- ja asemakaavojen ajantasaistaminen. päivitetään vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä ja kirkonkylän kehittämisen tarpeita. 4.2 Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslaissa (35 ) on mainittu yleiskaavasta seuraavaa: Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. MRL 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon seuraavat sisältövaatimukset: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon valtakunnalliset maankäyttötavoitteet sekä maakuntakaava. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (32 ) todetaan maakuntakaavan vaikutuksesta yleiskaavaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Selostus, ehdotus 10.5.2017 23 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa toimivaan aluerakenteeseen, eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuurija luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin sekä toimivaan yhteysverkostoon ja energiahuoltoon. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on yhdeksi merkittävämmäksi osaalueeksi nostettu Vuoksen vesistöalueen erityispiirteet, jotka ovat luokiteltavissa mm. maiseman, järviluonnon tai kulttuuriperinnön kohteisiin. Suunnittelun lähtökohtana Vuoksen vesistöalueen erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Kääpäsaaressa sijaitsevat järviluonnon erityispiirteiksi luettavat muinaisrannat osoitetaan kaavassa kohdemerkinnöillä. 4.3 Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Voimassa olevan Etelä-Savon maakuntakaavan sisältö ja vaihemaakuntakaavojen merkinnät on tuotu esille tämän asiakirjan alussa. Määräykset, suunnittelumääräykset ja merkinnät on huomioitu tavoitteita asetettaessa ja ne tullaan huomioimaan kaavaa laadittaessa. 4.4 Kaupungin tavoitteet ja strategia Savonlinnan kaupunki on käynnistänyt oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan laadinnan Savonrannan kirkonkylän alueelle. Keskeisiä lähtökohtia suunnittelulle ovat nykyisen taajamarakenteen tiivistäminen, teollisuusalueen kehittäminen ja entisen hallintokorttelin uuden käyttötarkoituksen selvittäminen. Savonlinnan kaupungin strategia on laadittu vuosille 2014-2017. Visio: Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki. Strategisia painopistealueita ovat: 1) Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö 2) Laadukkaat kuntapalvelut 3) Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri 4) Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä 5) Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen 6) Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö 4.5 Elinkeinoelämän tavoitteet Ydintaajaman aluetta kehitetään keskusta-, palvelu- ja matkailutoimintojen alueena. Kirkonkylällä on vapaa-ajan asukkaita ja matkailijoita palveleva vierasvenesatama, kauppa ja ravintolapalvelut. Lekotin hiihtokeskus tarjoaa aktiviteetteja ympäri vuoden. Yleiskaavalla luodaan edellytykset strategioiden ja selvitysten esittämille toimenpiteille erityisesti yritys- ja matkailutoiminnan kehittämiseksi. Kirkonkylän pohjoisosassa sijaitsevalla teollisuusalueella on asemakaavoitettuja tontteja toteutumatta muutama. Voimassa olevassa osayleiskaavassa on osoitettu teollisuusalue, josta suuri osa on toteutumatta. Osayleiskaavan tarkoituksena on varmistaa monipuolisesti erisuuruisen yritystoiminnan sijoittuminen Savonrantaan myös tulevaisuudessa. Kääpäsaari on kirkonkylän luontainen kehittämissuunta Savonlinnaan johtavan maantien varrella. Alueella on olemassa yhdyskuntatekniikka ja katuverkosto, joka mahdollistaa tehokkaan täydennysrakentamisen ja laadukkaan tonttitarjonnan. 4.6 Asumisen tavoitteet Osayleiskaavassa asumiselle varattuja korttelialueita on toteutumatta eri puolilla kirkonkylää, kuten kaupungin omistuksessa olevilla Kääpäsaarentien ja Koskiniementien alueilla. Aluerakennemallissa asumisen tarjontaa esitetään kehitettäväksi alueen luontaisten vahvuuksien ja vetovoimatekijöiden

Selostus, ehdotus 10.5.2017 24 perusteella. Osayleiskaavaa tarkistettaessa tutkitaan voimassa olevan kaavan asumiselle osoitettujen alueiden laajuus suhteessa asemakaavoitettuun tonttitarjontaan ja kysyntään. Tarkastelussa selvitetään taajaman vapaiden ranta-alueiden potentiaali asumisen alueena. Savonrannan kirkonkylän sijainti Saimaan rannalla luo edellytykset laadukkaaseen ranta-asumiseen. Suurin osa kirkonkylän rantaalueista on ranta-asemakaavoitettu. 4.7 Matkailun ja loma-asumisen tavoitteet Savonrannalla palvelut ovat keskittyneet kirkonkylälle, ja erityisesti vierasvenesataman tuntumaan. Aktiviteetit ja suuri osa majoitustoiminnasta on hajautunut eri puolille Savonrantaa. Kirkonkylälle on osoitettu voimassa olevassa osayleiskaavassa useita matkailupalvelujen alueita, jotka eivät ole kuitenkaan täysin toteutuneet. Suunnitelmia matkailun kehittämiseksi on laadittu, kuten vuonna 2008 valmistunut matkailun Master Plan. Suunnitelmassa esitettyjä keskeisiä tavoitteita ovat kirkonkylän viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen sekä palvelutarjonnan monipuolistuminen. Palvelutarjonnan monipuolistamiseksi matkailua palvelevia investointeja tarvitaan lisää ja uusille yrityksille olisi luotava hyvät toimintaedellytykset. Kirkonkylän osalta on esitetty seuraavia kehittämistoimenpiteitä: tyhjien rakennusten hyödyntäminen, erityisesti pienimuotoisen yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien ylläpito vanhan kaupan tuleva käyttö (ideasuunnitelmassa rakennus on osoitettu retkeilymajana) yleisilmeen virkistäminen, koko ranta-alueen hyödyntäminen yleisenä virkistysalueena keskustan siistiminen ja yhteisen ilmeen rakentaminen Suunnitelmassa esitetyt ratkaisut ovat toteutuneet ainakin satama-alueen osalta, ranta-alueelle on keskittynyt matkailijoille suunnattuja palveluita ja ympäristön yleisilme on siisti. Matkailun kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ja potentiaalisiksi kehittämiskohteiksi määritellyt alueet tullaan huomioimaan yleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavan ratkaisuilla halutaan tukea olemassa olevaa yritystoimintaa ja mahdollistaa yritys- ja matkailutoiminnan kehittyminen kirkonkylällä. 4.8 Luonnon- ja kulttuuriympäristön tavoitteet Arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet/alueet sekä luontoinventoinnissa todetut kohteet huomioidaan kaavasuunnittelussa ja osoitetaan tarpeen mukaan kaavakartalla. Prosessin edetessä tarkastellaan osayleiskaavan merkintöjen ja määräysten ajantasaisuutta. Suunnittelualueella tunnetaan useita muinaismuistokohteita, jotka esitetään kaavassa omalla merkinnällään. 4.9 Virkistyskäytön tavoitteet Yleiskaavan tavoitteena on varmistaa virkistyskäytön jatkuminen nykyisillä alueilla ja mahdollistaa uusien alueiden käyttöönottaminen tulevaisuudessa. 4.10 Liikenteen ja teknisen huollon tavoitteet Yleiskaavalla tutkitaan millaisilla ratkaisuilla voidaan parhaiten hyödyntää taajamarakenteen jo olemassa olevaa liikenteen ja teknisen huollon verkostoa. Olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja tukeminen on Savonrannan maankäytön suunnittelun ensisijainen tavoite. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle tarvittaessa osoitettavien uusien aluevarausten suunnittelussa on tutkittava mahdollisuudet yhdyskuntatekniikan rakentamiselle alueelle. Maanteiden melualueet on määritetty likimääräisenä vuoden 2040 ennusteliikenteen (55 dba) putkimallinnuksen pohjalta. Kaavan laadinnassa käytettävät tiedot perustuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen syyskuussa 2016 toimittamaan aineistoon.