Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (50) Kokoustiedot Aika 13.03.2017 maanantai klo 18:00-19:55 Paikka Kaupunginvaltuuston istuntosali Saapuvilla olleet jäsenet Janne Laulumaa, puheenjohtaja Pipsa Allén, 1. varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen, 2. varapuheenjohtaja Ari Leinonen, poistui klo 19.26 34 aikana, tilalle Kaija Honka Jari Salonen Heikki Laine Karoliina Harju, poistui klo 19.45 43 aikana Elisa Vuorinen Katriina Ylönen Jyrki Aaltonen Ari Jutila Seija Sorsavirta Eeva Savola Risto Nikkonen Jonni Moislahti Riikka Visa Tuija Hyytiä Helena Sukari Janette Broberg Hannele Lehto-Laurila Anneli Kivijärvi Vesa Parantainen, poistui klo 19.25 34 aikana Raimo Sulonen Jarmo Rosama Anita Ruusuranta Sirpa Ek Kimmo Nurmi Veijo Mikola Juha Hellstén Kimmo Kosonen Marja Kannisto Teuvo Helenius Jyrki Yrttiaho Kiira Lasarov-Pernaja, poistui klo 19.21 32 aikana, tilalle Juha Jormanainen Eija Nurmi Pekka Närhinen, poistui klo 19.52 45 aikana Leena Rihko Kari Hanka Mika Koivisto, poistui klo 19.29 35 aikana Jani Leppänen Aarre Tuhkanen Leila Myllyoja Kari Vastamäki, poistui klo 19.45 43 aikana Terttu Perälahti Erkki Haavisto Mirjam Karila Kalle Myllymäki Saila Rintee Veera Köpsi Aija Salerto
Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (50) Muut saapuvilla olleet Juha Jormanainen Ari Korhonen, Konsernihallinto Anna-Kristiina Järvi, Konsernihallinto Antti Korte, Tekninen keskus Juha Sandberg, Sosiaali- ja terveyskeskus Mari Koivunen, Konsernihallinto Petra Määttänen, Konsernihallinto kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja talousjohtaja tekninen johtaja sosiaali- ja terveysjohtaja viestintäpäällikkö pöytäkirjanpitäjä Asiat 23-45 Allekirjoitukset Janne Laulumaa puheenjohtaja Petra Määttänen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Raisio, 16.3.2017 Jari Salonen Mirjam Karila Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Raisio, 17.3.2017 Petra Määttänen Pöytäkirjanpitäjä
Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (50) Käsitellyt asiat Nro Liite Otsikko Sivu 1 23 Kokouksen laillisuuden toteaminen 5 2 24 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 6 3 25 Esityslistan hyväksyminen 7 4 26 1 Kiinteistön luovuttaminen kolmannelle osapuolelle 8 5 27 2 Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n (TSE) ostotarjous määräalasta Isosuon Jäteaseman kiinteistöstä 529-24-9908-1001 6 28 3-4 Raision kaupungin 3. kaupunginosan (Kerttula) kortteleita 3018-3020 sekä urheilu-, puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan hyväksyminen (Kisakylä) 7 29 Teknisen lautakunnan investointiohjelman 2017 muutokset 16 8 30 Valtuutettu Suvi Heiniolan ym. valtuutettujen aloite työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa 9 31 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien kuvakilpailun järjestämistä sosiaalisessa mediassa 10 32 Luettelo keskeneräisistä ja käsitellyistä valtuustoaloitteista 32 11 33 Valtuutettu Ari Leinosen ym. valtuutettujen aloite koskien tonttikysynnän huomioimista Rajaniityn kaavan laadinnassa 12 34 Valtuutettu Jyrki Yrttiahon ym. valtuutettujen aloite koskien Kelan perustoimeentulotukien käsittelyn ruuhkautumista 13 35 Valtuutettu Juha Hellsténin ym. valtuutettujen aloite koskien päivystyksen laajentamista Raision terveysasemalla 14 36 Valtuutettu Tuija Hyytiän ym. valtuutettujen aloite koskien kasvisruuan lisäämistä päiväkodeissa ja kouluissa 15 37 Valtuutettu Eeva Savolan ym. valtuutettujen aloite koskien oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia osana työllisyyden hoidon edistämistä ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä 16 38 Valtuutettu Jonni Moislahden ym. valtuutettujen aloite koskien pesuaineannostelijoiden lisäämistä Uintikeskus Ulpukan peseytymistiloihin 17 39 Valtuutettu Kalle Myllymäen ym. valtuutettujen aloite koskien perusopetuksen aamupäivätoiminnan järjestämistä 18 40 Valtuutettu Sirpa Ekin ym. valtuutettujen aloite koskien kirjastokahvilan perustamista 19 41 Valtuutettu Pekka Närhisen ym. valtuutettujen aloite koskien palveluiden jatkuvuuden turvaamista sote-uudistuksen siirtymävaiheessa 20 42 Valtuutettu Eija Nurmen ym. valtuutettujen aloite koskien valtuuston osallistumista metsänistutustalkoisiin puun päivänä 21 43 Valtuutettu Aarre Lehtosen ym. valtuutettujen aloite koskien museoja kulttuurikeskus Harkon remontointia 10 12 22 29 33 34 36 37 38 40 41 42 44 45 46
Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (50) 22 44 Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite koskien metsänhakkuujätteiden hyödyntämistä 23 45 Valtuutettu Jarmo Rosaman ym. valtuutettujen aloite koskien myymättömien omakotitonttien markkinointia 47 48 Muutoksenhaku 23-45 Muutoksenhakuohje 49
Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (50) 23 Kokouksen laillisuuden toteaminen ehdotus Valtuusto toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Valtuusto totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (50) 24 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen ehdotus Valtuusto valitsee tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Jari Salosen ja Mirjam Karilan. Valtuusto valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valtuutetut Jari Salosen ja Mirjam Karilan.
Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (50) 25 Esityslistan hyväksyminen ehdotus Valtuusto päättää käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Valtuusto päätti käsitellä asiat laaditun esityslistan mukaisessa järjestyksessä.
Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (50) Kaupunginhallitus 34 6.2.2017 Asianro 251/00.01.01/2017 26 Kiinteistön luovuttaminen kolmannelle osapuolelle historia Kaupunginhallitus 6.2.2017 34 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen, tekninen johtaja Antti Korte ja maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala: Raision kaupungilla on kiinteistöjen vaihto- ja kauppakirjoihin kirjoitettu tavallisesti ehto, jonka mukaan kiinteistöä ei saa ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä luovuttaa kolmannelle ilman kaupungin lupaa. Yleensä kiinteistöä ei myöskään saa ennen rakentamisvelvoitteen täyttämistä luovuttaa kolmannelle, mikäli kauppahinta on alkuperäistä hintaa korkeampi. Tällä ehdolla on pyritty estämään kiinteistökeinottelu. Kaupungin pysyvänä tavoitteena on, että kaavanmukaiset hankkeet toteutuisivat kaupungin alueella. Talouden epävakaa tilanne on pysäyttänyt monien kohteiden kehittymisen useiksi vuosiksi myös Raisiossa. Maan arvon kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että alkuperäiset kauppahinnat eivät useimmissa tapauksissa vastaa enää nykyistä markkinahintatasoa. Tällä hetkellä yleinen taloudellinen tilanne on parantunut ja investointihankkeita on lähdössä käyntiin. Alkuperäisiin kauppakirjoihin kirjattu ehto on kuitenkin sellainen, että kaupunginvaltuuston tulisi joka kerta tapauskohtaisesti arvioida, millä hintaa rakentamaton tai osin rakennettu kiinteistö voidaan myydä kolmannelle, mikäli kauppahinta on alkuperäistä hintaa korkeampi. Raisiossa on arvioitu ulkopuolisen tahon toimesta kaupungin alueiden markkinahintataso. Tarkoituksenmukainen toimintapa olisi, että kaupunginvaltuusto antaisi kaupunginhallitukselle oikeuden hyväksyä olemassa olevan markkinahintatason mukainen kauppahinta samassa yhteydessä kun hallitus päättää suostumuksen antamisesta kiinteistön luovuttamiselle. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää, että kaupunginhallituksella on oikeus hyväksyä alkuperäisestä kauppakirjasta poikkeava kiinteistön luovutushinta samassa yhteydessä kun kaupunginhallitus hyväksyy kiinteistön luovuttamisen kolmannelle osapuolelle. Kauppahinnan tulee olla arvioidun markkinahintatason mukainen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (50) Keskustelun kuluessa Mika Koivisto ehdotti, että valtuustolle kuuluvaa päätösoikeutta kiinteistön luovutushinnasta ei esitetä siirrettäväksi kaupunginhallitukselle. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän tekemän ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 1 KV_äänestysluettelo_13.3.2017 ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää, että kaupunginhallituksella on oikeus hyväksyä alkuperäisestä kauppakirjasta poikkeava kiinteistön luovutushinta samassa yhteydessä kun kaupunginhallitus hyväksyy kiinteistön luovuttamisen kolmannelle osapuolelle. Kauppahinnan tulee olla arvioidun markkinahintatason mukainen. Mika Koivisto ehdotti Saila Rinteen, Hannele Lehto-Laurilan ja Pekka Närhisen kannattamana, että valtuustolle kuuluvaa päätösoikeutta kiinteistön luovutushinnasta ei siirretä kaupunginhallitukselle. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että on tehty kaupunginhallituksen ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten asiassa oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan hyväksytyn äänestysehdotuksen: Suoritetaan nimenhuutoäänestys, jossa kaupunginhallituksen ehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Mika Koiviston ehdotusta kannattavat äänestävät ei. Äänestyksessä annettiin 18 jaa-ääntä ja 25 ei-ääntä. Puheenjohtaja totesi, että valtuusto oli hyväksynyt Mika Koiviston tekemän ehdotuksen. Äänestysluettelo liitteenä.
Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (50) Kaupunginhallitus 35 6.2.2017 Asianro 147/10.00.02.04/2017 27 Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n (TSE) ostotarjous määräalasta Isosuon Jäteaseman kiinteistöstä 529-24-9908-1001 historia Kaupunginhallitus 6.2.2017 35 Maankäyttöpäällikkö Outi Pekkala 25.1.2017 Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE) on tarjoutunut ostamaan liitteessä merkityn määräalan Isosuon Jäteaseman lähellä sijaitsevasta kiinteistöstä 529-24-9908-1001 hintaan 3,50 /m² voimalaitoksen sivutuotteiden käsittely-, varastointi- ja sijoitusalueeksi. Ko kiinteistö sijoittuu Naantalin kaupungin puolelle. Kiinteistö on kuntien yhteisomistuksessa siten, että Raision omistusosuus on 63,2 %, Naantalin 32,6 % ja Maskun 4,2 %. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 25,4521 ha ja TSE:n anoma määräala siitä noin 7,53 ha. Kiinteistö on vuokrattu Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle ja vuokra-alue tulee siten supistumaan määräalan verran ja sitä kautta myös kuntien saama vuokratulo tulee vähenemään TSE:llä on alueella omistuksessaan viereinen kiinteistö 529-24-1-3, joka on voimalaitoksen sivutuotteiden käsittely-, varastointi- ja sijoitusalueena. Tämän kiinteistön käsittelykapasiteetti tulee loppumaan lähivuosina ja yhtiöllä on tarve saada käyttöönsä lisäaluetta. TSE on Turku Energian, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Fortumin yhteisomistuksessa oleva Turun alueen kaukolämmön tuotannosta ja siirrosta vastaava yhtiö. Yhtiön esittämällä hinnalla olisi määräalan kauppahinta 263.550 ja Raision osuus kaupasta on noin 166.563. Yhtiön esittämä hinta vastaa alueen raakamaahintaa. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että - määräala myydään esitetyllä hinnalla mikäli Maskun kunta ja Naantalin kaupunki hyväksyvät myyntihinnan ja - Naantalin kaupunki valtuutetaan sopimaan muut kaupan ehdot sillä edellytyksellä, että ehdot ovat kaikkien myyjäosapuolien osalta samat.
Raision kaupunki Pöytäkirja 11 (50) Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Pöytäkirjaan merkittiin, että Jari Salonen ja Hannele Lehto-Laurila poistuivat esteellisinä kokouksesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Liitteet 2 TSE ostotarjous liitekartta ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että - määräala myydään esitetyllä hinnalla mikäli Maskun kunta ja Naantalin kaupunki hyväksyvät myyntihinnan ja - Naantalin kaupunki valtuutetaan sopimaan muut kaupan ehdot sillä edellytyksellä, että ehdot ovat kaikkien myyjäosapuolien osalta samat. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi Maskun kunta Markku Mäkinen, Maankäyttöpalvelut Naantalin kaupunki Turun Seudun Energiatuotanto Oy
Raision kaupunki Pöytäkirja 12 (50) Asianro 956/10.02.03/2014 28 Raision kaupungin 3. kaupunginosan (Kerttula) kortteleita 3018-3020 sekä urheilu-, puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan hyväksyminen (Kisakylä) historia Tekninen lautakunta 9.6.2015 86 Kisakylän asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos Toimistoarkkitehti Juha Virola 2.6.2015: Suunnittelualue on suuruudeltaan noin 8,4 hehtaaria ja se sijaitsee Raision 3. kaupunginosassa (Kerttula) Kerttulantien, Voudinkadun ja Venheenkadun rajaamalla alueella. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu osia Kerttulan urheilukeskuksesta Kerttulantien länsipuolella. Alue sijaitsee Raision torilta n. 1 km pohjoiseen. Pääosa alueesta on ilman asemakaavaa. Kaavoittamattomalla alueella sijaitsee kaksi omakotitalokiinteistöä. Voimassaolevissa asemakaavoissa kaavanmuutosalue on osoitettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, yleisten pysäköintilaitosten korttelialueeksi, virkistys- ja urheilukeskuksen alueeksi, urheilualueeksi, puistoksi ja katualueeksi. Alueen kaavatilannetta on selostettu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaupunki omistaa suurimman osan suunnittelualueen maista. Alueella olevat kolme omakotitalokiinteistöä ovat yksityisessä omistuksessa. Fortum Sähkönsiirto Oy omistaa muuntamoasemalle johtavan tien maapohjan. Kaavoittamaton alueen osa on pääosin kaupungin omistamaa peltoa. Keskustan läheisyydestä johtuen peltoalueelle on perusteltua kaavoittaa suhteellisen tehokasta maankäyttöä. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa kerrostalojen rakentaminen suurjännitelinjan eteläpuoliselle peltoalueelle ja pientalomaisempi rakentaminen linjan pohjoispuoliselle alueelle. Kerrostaloalueen rakentuminen voisi tapahtua vaiheittain alkaen alueen eteläosasta. Pellonreunassa olevat kaksi omakotitalokiinteistöä ja urheilualueella oleva omakotitalo Tenavakadun varressa on katsottu poistuvaksi rakennuskannaksi. Asuinrakentamiseen osoitettua uutta rakennusoikeutta kaavassa on noin 25000 kerrosalaneliömetriä (k-m²). Kerttulantien länsipuolella asemakaavaa tarkistetaan Liikunta- ja Tennishallien mahdollisia laajennustarpeita silmällä pitäen. Liikuntahallin tontti laajenee länteen virkistys- ja urheilukeskuksen alueelle noin 5670 m² ja uudeksi rakennusoikeudeksi tulee 5500 k-m² (vanha 3300 k-m²). Liikuntahallin laajennus
Raision kaupunki Pöytäkirja 13 (50) edellyttää, että noin puolet nykyisessä asemakaavassa säilytettäväksi määrätystä kallioharjanteesta pitää louhia pois. Jäljelle jäävä, metsäisempi ja virkistyskäytöltään käyttökelpoisempi puolisko on kaavaluonnoksessa määrätty säilytettäväksi. Tennishallin tontti pienenee noin 2850 m² kun siitä erotetaan puistoksi muutettava tontin pohjoisosa (kallioinen kumpare, joka on nykyisessä kaavassa määrätty säilytettäväksi alueen osaksi) ja kevyelle liikenteelle varatut alueet. Tennishallin tontin rakennusoikeus nousee lukemaan 2150 k-m² (vanha 2000 k-m²). Nykyisellä urheilualueella sijaitsevan omakotitalon tilalle tulee pysäköintialueen laajennus. Kaavalla varmistetaan sujuvien ulkoilureittiyhteyksien säilyminen. Kaava-aluetta halkoo 2x110kV suurjännitelinja, jonka varoalueet on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kerttulantien varressa kulkeva avo-oja on hulevesien hallinnan kannalta tärkeä. Kyseisen avo-ojan ja voimalinjan risteyskohtaan on varattu maa-alue hulevesien alueelliselle hallintamenetelmälle. Liitteinä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnos. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta merkitsee Kisakylän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan ja asemakaavamuutoksen luonnoksen tietoonsa saatetuiksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tekninen lautakunta 13.12.2016 174 Kisakylän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus Toimistoarkkitehti Juha Virola 1.12.2016: Kisakylän asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 17.6. 18.8.2015, jona aikana luonnoksesta jätettiin kolme mielipidettä. Caruna Oy ja Fingrid Oy antoivat lausunnon. Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin löytyvät kaavaselostuksen kohdasta 4.3.3. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa. Kahdessa mielipiteessä mm. vastustettiin kerrostaloalueen rakentamista olemassa olevien omakotitalojen tilalle tai läheisyyteen sekä puistoalueen pienenemistä. Mielipiteitä on otettu huomioon jättämällä Vesakujan kaksi omakotitalokiinteistöä pois kaava-alueesta ja säilyttämällä alueen eteläosassa olevan puiston pinta-ala nykyisellään. Suunnittelualue on laajentunut 9,33 hehtaariin kun Kerttulan liikuntakeskuksen eteläinen pysäköintialue sekä noin 3600 m² puistoa alueen itäreunalta on otettu mukaan kaavaan.
Raision kaupunki Pöytäkirja 14 (50) Merkittävin muutos luonnokseen verrattuna on alueen liikenneratkaisun muuttuminen, joka ehdotuksessa perustuu kahteen kiertoliittymään. Samalla kerrostaloalueen rakennetta on muutettu tukemaan tätä ratkaisua ja myös huomioimaan paremmin lähimmät omakotitalokiinteistöt. Kahteen kerrostalokortteliin on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 17600 k-m² kahdeksalle viisikerroksiselle talolle ja 2950 k-m² autosuojille sekä 400 k-m² yhteiskäyttöisille rakennuksille. Asuinpientalojen kortteli on jaettu kahdeksi tontiksi, joilla on rakennusoikeutta yhteensä 2400 k-m² enintään kaksikerroksisille asuinrakennuksille ja 400 k-m² autosuojille. Kerttulan liikuntakeskuksen osalta rakennusoikeuden määrät eivät ole muuttuneet luonnoksesta. Liikuntahallin suurin sallittu kerrosluku kasvaa kahteen. Liitteinä ovat asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus sekä selostus. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta hyväksyy Kisakylän asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaan. Mikäli asemakaavaehdotusta vastaan ei tehdä muistutuksia eikä lausunnoissa ole huomautettavaa tai kaavaehdotuksen tarkistaminen on niiden perustella vähäistä, kaavaehdotus saatetaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 6.3.2017 54 Toimistoarkkitehti Juha Virola 28.2.2017: Kisakylän asemakaava- ja asemakaavamuutoksen ehdotus oli julkisesti nähtävillä 22.12.2016 20.1.2017. Ehdotuksesta jätettiin kolme muistutusta, joista kahdessa vastustettiin kahden pohjoisimman kerrostalon sijaintia. Kolmannessa muistutuksessa ehdotettiin kerrostaloille määräystä käytettävästä energiaratkaisusta. Caruna Oy antoi lausunnon, jonka mukaan sillä ei ole huomautettavaa kaavasta. Lausunnossaan Fingrid Oy esitti tarkennusta pysäköintialueen kaavamääräykseen. Tiivistelmät lausunnoista ja vastineet niihin löytyvät kaavaselostuksen kohdasta 4.3.3. Lausuntojen ja muistutusten perusteella ei ole ollut tarvetta muuttaa asemakaavaa. Liitteinä ovat asemakaava- ja asemakaavamuutoksen ehdotus ja selostus.
Raision kaupunki Pöytäkirja 15 (50) ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Raision kaupungin 3. kaupunginosan (Kerttula) kortteleita 3018-3020 sekä urheilu-, puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan (Kisakylä). Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Hallintolain 51 :n mukainen tekninen korjaus: Keskustelun kuluessa Veijo Mikola teki ehdotuksen asian palauttamiseksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Mikolan ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet 3 Kisakylä, asemakaavaehdotus (kv 13.3.2017) 4 Kisakylä, asemakaavan selostus (kv 13.3.2017) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy Raision kaupungin 3. kaupunginosan (Kerttula) kortteleita 3018-3020 sekä urheilu-, puisto- ja katualueita koskevan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan (Kisakylä). Jonni Moislahti ehdotti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 16 (50) Asianro 814/02.02.00/2016 29 Teknisen lautakunnan investointiohjelman 2017 muutokset historia Tekninen lautakunta 28.2.2017 19 Kiinteistöpäällikkö Kalevi Laitinen 22.2.2017: Teknisen lautakunnan investointiohjelman ta-17 muutostarpeista on käyty neuvottelu 13.2.2017 teknisen keskuksen ja konsernihallinnon välillä. Neuvottelussa sovittiin, että kaikki tiedossa olevat muutostarpeet kootaan yhteen esitykseen, joka tuodaan teknisen lautakunnan kautta kaupunginhallituksen ja - valtuuston käsiteltäväksi. Taitorakenteet: Kuloisten risteyssillan saneeraus (hankenro 3014, projektinro 963219) Kuloisten risteyssilta sijaitsee Raisiontiellä VT8 ylittävällä kadun osalla. Vuoden 2017 talousarvion investointiohjelmaan on varattu 1,1 miljoonaa euroa sillan korjaukseen. Silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva palkkisilta. Silta on valmistunut vuonna 1963. Sillan kokonaispituus on 85,50 metriä ja kokonaisleveys 16,60 metriä. Siltaa on tutkittu useampaan otteeseen. Siltarekisterin mukaan sillalle on tehty kuntotarkastuksia kolme kappaletta. Yleistarkastuksia on tehty vuosina 1988 ja 2010, erikoistarkastus on tehty vuonna 2011. Siltaan tehtiin erikoistarkastuksen täydentäviä lisätutkimuksia syyskuussa 2016. Lisäksi siltaan laadittiin kantavuustarkastelu lokakuussa 2016. Yleis- ja erikoistarkastusten perusteella näytti siltä, että nykyinen silta olisi ollut korjattavissa. Syksyn lisätutkimusten perusteella sillassa havaittiin sellaisia vaurioita ja kantavuuspuutteita, että sen korjaamista tulee siirtää, kunnes oikea korjausmenetelmä löydetään. Todennäköistä on, että silta pitää rakentaa uudelleen. Toimenpide-ehdotukset Kantavuustarkastelun perusteella erikoiskuljetukset sillalla tulee suorittaa valvottuna erikoiskuljetuksena sillan keskilinjaa pitkin. Kuloisten risteyssillalle pitää kuitenkin tehdä välittömästi kevyt korjaus. Korjauksella sillan käyttöikää voidaan jatkaa, jotta uudet siltaratkaisut voidaan suunnitella. Nyt tehtävässä korjauksessa silta päällystetään valuasfaltilla (KBVA) ja massaliikuntasaumat uusitaan. Lisäksi laakereille tehdään huoltokäsittely. Tällä toimenpiteellä kannen kosteusrasitusta ja betonirakenteeseen syntyviä seu-
Raision kaupunki Pöytäkirja 17 (50) rannaisvaikutuksia saadaan vähennettyä. Korjauksen kustannusarvio on noin 200.000 euroa. Kuninkojan paloaseman uudisrakennus (hankenro 4105, projektinro 964105) Kuninkojan paloaseman uudisrakennushankkeen käynnistämisen edellyttämä Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen ja Raision kaupungin välinen aiesopimus hyväksyttiin Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunnassa 18.2.2016 13 ja Raision kaupunginvaltuustossa 13.6.2016 53. Tekninen lautakunta hyväksyi hankkeen luonnossuunnitelmat kokouksessaan 13.12.2016 173. Hankkeen urakoitsijat on nyt kilpailutettu. Saatujen urakkatarjousten perusteella laskettu hankkeen lopullinen rakennuskustannusarvio on 2.300.000 euroa, joka on sama kuin luonnossuunnitelmien mukaan laskettu rakennuskustannusarvio kustannustasossa 11/2016. Hankkeelle on varattu rahoitusta seuraavasti: - ta-16 100.000 euroa - ta-17 1.000.000 euroa - ts-18 500.000 euroa - yhteensä 1.600.000 euroa. Näin ollen hanke vaatii toteutuakseen lisärahoitusta vuoden 2017 talousarvioon yhteensä 700.000 euroa. Hankkeelle on haettu Palosuojelurahaston erityisavustusta maksimimäärä eli 220.000 euroa. Päätökset avustettavista rakennushankkeista tehdään maaliskuussa 2017. Rakennustyöt on mahdollista aloittaa 8.5.2017 ja niiden tulisi olla valmiina viimeistään 15.6.2018 mennessä. Friisilän koulun ilmanvaihtokonehuoneiden peruskorjaus (hankenro 5010, projektinro 965402) Friisilän koulussa on koettu runsaasti sisäilman laatuun liittyviä oireita viime vuosien aikana. Rakennuksessa on tehty vuonna 2013 sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus ulkopuolisen kuntotutkijan toimesta. Kuntotutkimusraportin mukaan ilmanvaihtokoneiden ilmamäärät on mitoitettu 20 oppilaan ryhmille. Koneiden lämmityspatterit on mitoitettu siten, että pakkasjaksoilla on käytettävä palautusilmaa (poistoilmaa sekoitetaan raitisilmaan), jotta tuloilman lämpötila saadaan riittävän korkeaksi. Jos pakkasjaksoilla käytetään palautusilmaa esim. 30 %, riittää käytettävä raitisilmamäärä 14 oppilaan ryhmälle. Koulun ilmanvaihtojärjestelmä on hajautettu yhteensä kahdeksalle tulo- ja poistoilmakoneparille. Missään koneparissa ei ole lämmön talteenottojärjes-
Raision kaupunki Pöytäkirja 18 (50) telmiä. Koneiden äänenvaimentimissa ja puhallinkammioissa on pinnoittamattomia mineraalivillapintoja, joista irtoaa kuituja tuloilmaan. Ilmanvaihtokoneiden komponenttien keskimääräinen käyttöikä on 20 25 vuotta. Tällä hetkellä koulun ilmanvaihtokoneiden ikä on 30 vuotta, joten koneet ovat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Ilmanvaihtojärjestelmien toteutustapa palautusilmajärjestelyineen sekä lämmön talteenottojärjestelmien puute puoltavat niiden uusimista. Suunnitelmissa on ollut, että koulun ilmanvaihtokoneiden uusiminen jaetaan usealle vuodelle ja uusiminen aloitetaan kesällä 2017. Suunnitelman mukaan uusiminen aloitettaisiin opetus- ja kansliatiloja palvelevista koneista. Koneiden uusimisen suunnittelu on käynnistetty elokuussa 2016. Suunnittelun edetessä on todettu, että yksi koulun ilmanvaihtokonehuoneista on mitoitukseltaan niin pieni, että uuden lämmön talteenottolaittein varustetun ilmanvaihtokoneparin asentaminen edellyttää uuden ilmanvaihtokonehuoneen rakentamista. Aluehallintovirasto on tehnyt työsuojelutarkastuksen kouluun 27.9.2016. Tarkastusraportissa on mainittu, että Tarkastuksella saatujen tietojen mukaan työpaikalla esiintyy mahdollisesti edelleen sisäilman laatuun yhdistettävissä olevaa oireilua, mutta työnantaja ei ole kartoittanut työntekijöiden nykyistä oiretilannetta. Erityisesti ilmanvaihto on koettu työpaikalla ongelmana. Lisäksi raportissa on mainittu, että Ensisijaisesti työnantajan tiedossa olevat kosteusvauriot tulee korjata. Kuntotutkimusraportin mukaan koulun keittiön lattiassa sekä siivous- ja wc-tilojen lattiarakenteissa on kosteutta ja, että ne tulisi saneerata. Tarkastuksen yhteydessä tarkastaja on pyytänyt tilapalveluilta selvitystä edellä mainitussa sisäilma- ja kosteusteknisessä kuntotutkimuksessa esitettyjen lyhyen aikavälin suositeltujen toimenpiteiden toteutumisesta ja muista toimenpiteistä. Selvityksessään tilapalvelut on vastannut Aluehallintovirastolle 8.11.2016 mm. seuraavaa: Ilmanvaihto Ilmanvaihtokoneiden ja äänenvaimentimien uusimisen suunnittelutyö on käynnissä. Muutoksen yhteydessä on tarkoitus poistaa käytöstä nykyinen palautusilman käyttö. Auditorion ilmanvaihtokoneen äänenvaimentimet on uusittu kesällä 2016. Ilmanvaihtokoneiden uusiminen edellyttää talousarviorahoitusta, joten uusimisaikataulua ei tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida. Siivous- ja wc-tilojen saneeraus Korjaustapaselvitys on työn alla. Työtä ei ole toistaiseksi aikataulutettu.
Raision kaupunki Pöytäkirja 19 (50) Keittiön peruskorjaus Keittiön peruskorjaussuunnitelmat ovat valmiit. Hanke on sisällytetty kaupungin rakentamisohjelmaan vuodelle 2018. Korjaustöiden rahoitustarve: Aluehallintoviraston tarkastusraportissa edellytetään siis toimenpiteitä sekä ilmanvaihdon että kostuneiden lattiarakenteiden osalta. Myös koulun henkilökunnalta saadun palautteen ja ilmanvaihtolaitteissa havaittujen puutteiden perusteella ilmanvaihtokoneiden uusimista tulee kiirehtiä. Tilapalvelujen vuoden 2017 talousarvioon kustannuspaikalle 965402 on varattu 100.000 euroa yhden ilmanvaihtokoneen uusimiseen, ikkunoiden uusimisen jatkamiseen sekä sisäpuolisiin korjauksiin. Suunnitelmiin perustuvan kustannusarvion mukaan luokka- ja kansliatiloja palvelevien viiden ilmanvaihtokoneen uusimisen kustannukset ovat noin 300.000 euroa sisältäen yhden uuden ilmanvaihtokonehuoneen rakentamisen. Erillinen ilmanvaihtokoneiden uusimiseen varattu lisärahoitus mahdollistaisi wc-tilojen kosteiden lattiarakenteiden korjaustyön aloittamisen keväällä 2017. Vaisaaren koulun luokkien peruskorjaus (hankenro 5010, projektinro 965413) Vaisaaren koulussa on vuodesta 2014 alkaen tehty merkittävä määrä erilaisia sisäilman laadun parantamiseen tähtääviä korjaustöitä. Korjaustöihin on käytetty viimeisen kolmen vuoden aikana n. 100.000 euroa/vuosi. Korjaustöistä huolimatta henkilökunnalta ja oppilaiden vanhemmilta saadun palautteen mukaan oireilu koulun tiloissa ja erityisesti vuonna 1978 valmistuneen opettajahuonesiiven 1. kerroksessa jatkuu edelleen. Vuonna 2015 korjattiin yhdessä 1. kerroksen luokassa lattian alalaatan ja ulkoseinäelementin välinen liittymä. Korjauksella koettiin olevan merkittävä vaikutus luokan sisäilman laatuun. Työtä jatkettiin kahdessa viereisessä luokkatilassa kesällä 2016. Myös näissä koettiin sisäilman laadun parantuneen korjaustöiden jälkeen. Rehtorin mukaan tehtyjen korjausten jälkeen ovat opettajien sairauspoissaolot vähentyneet merkittävästi. Opettajahuonesiiven alapohjan ja ulkoseinän liittymä tulee korjata kaikkien 1. kerroksen luokkien osalta. Ongelmallisimmaksi tilanne on koettu ulkoilmaa vasten olevissa luokissa. Koulun kohdekohtaisessa sisäilmaryhmässä rehtori on esittänyt, että ulkoseinän ja alapohjan liittymän korjaustyötä jatkettaisiin kaikissa alueen luokissa nopeutetulla aikataululla. Koululla on tarvittaessa valmius järjestää alueelta useampi luokka samanaikaisesti tyhjäksi siirtymällä väliaikaisesti entisen kauppaoppilaitoksen tyhjiin luokkatiloihin. Koulun edus-
Raision kaupunki Pöytäkirja 20 (50) tajat painottivat myös, että tilapalvelujen vuoden 2017 työohjelmassa jo olevia korjaustöitä ei saa siirtää tuleville vuosille. Tilapalvelujen työohjelmassa Vaisaaren koulun peruskorjauksiin on varattu 190.000 euroa vuodelle 2017. Tällä määrärahalla on tarkoitus toteuttaa yhden kotitalousluokan peruskorjaus, kansliatilojen siirto opettajahuoneen yhteyteen sekä keittiön kylmiöiden uusimisia. Yhden em. luokan korjauskustannus on n. 50.000 euroa, joten kolmen luokan rakenneliittymien korjaustöihin tulisi varata lisämäärärahaa tälle vuodelle 150.000 euroa. ehdotus Tekninen johtaja Antti Korte Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle teknisen lautakunnan investointiohjelmassa ta-17 toteutettavaksi seuraavat muutokset: Projektinumerolta 963219 Taitorakenteet: Kuloisten risteyssillan saneeraus siirretään yhteensä 900.000 euroa seuraaville projektinumeroille: - projektinro 964105 Kuninkojan paloasema, 450.000 euroa, - projektinro 965402 Friisilän koulu, 300.000 euroa ja - projektinro 965413 Vaisaaren koulu, 150.000 euroa. Lisäksi tekninen lautakunta esittää projektinumerolle 964105 Kuninkojan paloasema lisämäärärahaa 250.000 euroa vuoden 2017 talousarvioon. Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginhallitus 6.3.2017 55 ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää 1. toteuttaa teknisen lautakunnan investointiohjelmassa ta-17 seuraavat muutokset: Projektinumerolta 963219 Taitorakenteet: Kuloisten risteyssillan saneeraus siirretään yhteensä 900.000 euroa seuraaville projektinumeroille: - projektinro 964105 Kuninkojan paloasema, 450.000 euroa, - projektinro 965402 Friisilän koulu, 300.000 euroa ja
Raision kaupunki Pöytäkirja 21 (50) - projektinro 965413 Vaisaaren koulu, 150.000 euroa. Lisäksi projektinumerolle 964105 Kuninkojan paloasema esitetään lisämäärärahaa 250.000 euroa vuoden 2017 talousarvioon. 2. että kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarvion nettolainanottovaltuutta +5,9 miljoonaa euroa nostetaan hankkeiden rahoittamiseksi +0,25 miljoonalla eurolla, jolloin nettolainanotto talousarviovuoden lopussa on 6,2 miljoonaa euroa. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää 1. toteuttaa teknisen lautakunnan investointiohjelmassa ta-17 seuraavat muutokset: Projektinumerolta 963219 Taitorakenteet: Kuloisten risteyssillan saneeraus siirretään yhteensä 900.000 euroa seuraaville projektinumeroille: - projektinro 964105 Kuninkojan paloasema, 450.000 euroa, - projektinro 965402 Friisilän koulu, 300.000 euroa ja - projektinro 965413 Vaisaaren koulu, 150.000 euroa. Lisäksi projektinumerolle 964105 Kuninkojan paloasema esitetään lisämäärärahaa 250.000 euroa vuoden 2017 talousarvioon. 2. että kaupunginhallituksen vuoden 2017 talousarvion nettolainanottovaltuutta +5,9 miljoonaa euroa nostetaan hankkeiden rahoittamiseksi +0,25 miljoonalla eurolla, jolloin nettolainanotto talousarviovuoden lopussa on 6,2 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 22 (50) Asianro 494/14.00.01/2015 30 Valtuutettu Suvi Heiniolan ym. valtuutettujen aloite työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa historia Kaupunginvaltuusto 18.5.2015 52 Valtuutettu Suvi Heiniola jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Vielä vuonna 2014 kunnat maksoivat Kelalle 50 %:n kuntaosuutta työmarkkinatuesta siitä lähtien, kun työttömälle oli maksettu Kelan maksamaa työmarkkinatukea työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää. Vuoden 2015 alusta lukien, lainsäädäntöuudistuksen myötä, kuntien maksuvelvoite alkaa jo 300 maksupäivästä lähtien ja uutena maksuvelvoitteena on tullut peräti 70 %:n maksuosuus 1000 päivää passiivista työmarkkinatukea saavista työttömistä. Raision kaupunki maksoi vuonna 2014 työmarkkinatuen kuntaosuutta takautuvasti yhteensä 591.784. Kelan tilastojen perusteella vuonna 2015 tammi maaliskuussa kuntaosuutta on maksettu yhteensä 270.130. Ko. summasta lasketun keskiarvon perusteella ennuste Raision kaupungin vuonna 2015 maksamaksi työmarkkinatuen kuntaosuudeksi on noin 1,08 miljoonaa euroa, eli miltei 500.000 enemmän kuin vuonna 2014. Maksuosuuden nousun määrä selittyy sekä työttömien määrän kasvulla että laajentuneella maksuvelvoitteella. Kasvavat työllisyyden hoidon kustannukset, työttömyystilanne sekä alueellisen kilpailukyvyn varmistaminen edellyttävät tehokkaita ja ennakkoluulottomia keinoja Raision kaupungin työllisyyden hoitoon. Raisio on kehittänyt merkittävästi ja laadukkaasti kuntouttavan työtoiminnan lakisääteistä palvelua työllisyyden hoitoon. Kyseinen palvelu ei kuitenkaan saata työmarkkinatuen saajaa pois maksettavan kuntaosuuden piiristä kuin ainoastaan ko. palvelun ajaksi. Henkilön poistuminen maksuosuuden piiristä, eli ns. Kela-listalta edellyttäisi vähintään 6 kuukauden työllistymistä työsuhteeseen. Kuntouttava työtoiminta ei myöskään voi palveluna määrättömästi laajentua asiakkaiden osalta ilman resurssitarpeen kasvattamista. Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu korvaamaan työsuhdetta, vaan väliportaaksi kohti työmarkkinoita asiakkaiden työelämäedellytyksiä parannettaessa. Raision tulee kehittää työllisyyden hoidon malleja työllistämisen osalta ja palkkatukityöllistäminen määrärahoineen tulisikin keskittää soten alaisuuteen,
Raision kaupunki Pöytäkirja 23 (50) osaksi keskitettyä työllisyyden hoitoa ja sen koordinointia. Palkkatukityöllistämisen volyymia tulee lisätä ja samalla tulisi kartoittaa ja kehittää avusteisia työpaikkoja monipuolisesti kaupungin eri organisaatioissa ja tarjota tehtäviä mm. työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla oleville asiakkaille. Tulisi ennakkoluulottomasti selvittää, olisiko järkevää lisätä palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa ja kääntää näin passiivitukeen perustuva työmarkkinatuen kuntaosuuskustannus aktiivitoimiin ja säästöjen saavuttamiseen. Työllisyyden hoidon kehittäminen ei voi olla tempputyöllistämistä, vaan tähdätä vaikuttavuuteen ja mahdollisuuteen kohti avoimia työmarkkinoita. Tämän vuoksi myös yritysyhteistyön aloittaminen piilotyöpaikkojen kartoittamiseksi on keino, jonka monet muut kunnat ovat jo ottaneet käyttöön ja jota tulisi myös Raisiossa kehittää. Ripeys on valttia, sillä alueellisesti mm. telakan alihankintatyöt ja paikallisen kauppakeskuksen laajentuminen tarjoavat lähiaikoina työpaikkoja, joita tähytään myös lähikuntien työllisyyden hoidon yksiköistä. ELY-keskuksen 3/2015 Varsinais-Suomen työllisyyskatsauksen mukaan alueen avoimen sektorin avoimeksi ilmoitettujen työpaikkojen määrä on hieman laskenut vuoden takaiseen nähden, mutta samalla yksityiselle sektorille työllistyneiden määrä on vastaavassa ajassa kasvanut. Tämä kertoo osaltaan siitä, että huomattava osa yksityisen sektorin työpaikoista on edelleen ns. piilotyöpaikkoja, varsinkin pk-sektorilla. Esitänkin, että - Raisiossa aletaan valmistella työllisyysmäärärahan käytön ja koordinoinnin keskittämistä joko osittain tai kokonaan sote-lautakunnan alaisuuteen työllisyyden hoidon edistämiseksi. Samalla esitän, että - kartoitetaan ja hyödynnetään mahdollisuudet työllistää työttömiä asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin ja myös yksityiselle sektorille ja lisätään palkkatukityöllistämisen volyymia - Lisäksi esitän, että palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa lisättäisiin asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettu työmarkkinatuen kuntaosuus työttömien asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen. Suvi Heiniola Jarmo Rosama Raimo Sulonen Anneli Kivijärvi Sirpa Ek Anita Ruusuranta Hannele Lehto-Laurila Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 24 (50) Kaupunginhallitus 1.6.2015 164 Kaupunginhallitus 29.3.2016 85 - - - Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Suvi Heiniolan aloitteen koskien työllisyysmäärärahan siirtämiseksi sote-lautakunnan alaisuuteen sekä työllistämistoiminnan kehittämiseksi kaupungissa konsernihallinnon valmisteltavaksi. Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä 15.3.2016: Aloitteessa esitetään: - työllisyyden hoidon keskittämistä joko kokonaan tai osittain sotelautakunnan alaisuuteen työllisyyden hoidon edistämiseksi. - kartoitetaan ja hyödynnetään mahdollisuudet työllistää työttömiä asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin ja myös yksityiselle sektorille ja lisätään palkkatukityöllistämisen volyymia - palkkatukityöllistämiseen varattua määrärahaa lisätään asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettu työmarkkinatuen kuntaosuus työttömien asiakkaiden aktiiviseen työllistämiseen. Innolink Research Oy:n Mikko Kesä ja Anna Laiho laativat 17.3.2015 päivätyn selvityksen Raision kaupungin työllisyydenhoidosta ja sen kehittämisestä. Selvityksessä todetaan Raision tilanne, jossa konsernihallinto vastaa palkkatukityöllistämisen koordinoinnista, sosiaalitoimi kuntouttavasta työtoiminnasta sekä harkinnanvaraisesta sosiaalisesta työllistämisestä ja nuorisotoimi nuorten aktivoimisesta nuorisotyöpajojen puitteissa. Kaupunginhallitus käsitteli selvitystä kokouksessaan 30.3.2015. Selvityksessä ja asian käsittelyssä ei sinänsä nähty ongelmallisena vastuiden hajauttamista kaupungissa käytössä olevalla tavalla. Kuitenkin esitettiin, että työllistämistoiminta vaatisi erillisen koordinaattorin ja kuntouttava työtoiminta lisää resursseja. Työllisyyskoordinaattorin osalta on koetettu löytää sisäisiä ratkaisuja tehtävän hoitamiseksi, mutta sellaista ratkaisuvaihtoehtoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Työvoiman lisäämistä ei tältä osin ole toistaiseksi esitetty. Kuntouttavan työllistämisen tason raportti toteaa olleen Raisiossa aiemmin erinomaisella tasolla, mutta muutokset työllisyystilanteessa ja muutokset työmarkkinatuen kuntaosuudessa edellyttäisivät palveluvolyymien kolminkertaistamista. Tällä hetkellä sosiaalitoimessa työskentelee urasuunnittelijan tehtävissä 1 1/2 henkilöä, pajoilla 2 ohjaajaa ja arkiavussa yksi. Lisäksi Valonian hankkeessa on yksi määräaikainen ohjaaja. Konsernijaosto päätti lisäksi 11.5.2015 perustaa sosiaalityöntekijän viran vuoden 2016 loppuun helpottamaan kuntouttavaan työtoimintaan tulevien aktivointisuunnitelmien tekoa. Aktivointisuunnitelmat laaditaan yhteistyönä TE-toimiston kanssa. TE-toimisto on kuitenkin vasta nyt ilmoittanut osaltaan voivansa laajentaa toimintaa ja Raision osalta työntekijä on haettavana. Lisäksi päätettiin palkata ohjaaja kuntout-
Raision kaupunki Pöytäkirja 25 (50) tavaan työtoimintaa 2016 loppuun, kun enemmän ihmisiä saadaan toiminnan piiriin. Lisäksi aloitteessa esitetään palkkatukityöpaikkojen kartoittamista ja volyymin lisäämistä. Raision kaupungilla on usean vuoden ajan varauduttu kuukausittain 30 palkkatukityöllistetyn palkkaamiseen kaupungin omiin tehtäviin. Koska palkkatukijaksot ovat yleensä 6 kk:n mittaisia, merkitsee tämä noin 60 palkkatukityöllistettävää vuosittain. Kaupungin osalta tehdään vuosittain työllistämissuunnitelma, jossa keskusten esitysten pohjalta kohdennetaan työllistämiseen varatut varat. Kaupungin osalta tukityöllistämispaikkojen löytäminen ei ole ollut ongelma. Sen sijaan kaupungilla ei ole ollut resursseja tukityöllistettävien ohjaukseen edelleen mahdollisesti yksityisille työmarkkinoille. Tämä rooli soveltuisi mahdolliselle työllisyyskoordinaattorille. Vuonna 2015 jäätiin tukityöllistämisen osalta selvästi tavoitteesta, sillä tavoitellun 360 kk:n työllistämisen sijaan saavutettiin vai 155,5 kk:ta. Tämä johtui siitä, että valtion palkkatukeen varaamat määrärahat loppuivat kesken vuoden ja palkkatukipäätöksiä ei tehty. Alustavien tietojen mukaan myös tänä vuonna tulee tapahtumaan näin. Tällöin määrärahojen lisäämisestä ei ole hyötyä, ellei kaupunki työllistä omalla kustannuksella ilman valtion palkkatukea. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää - merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja - saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Kaupunginvaltuusto 2.5.2016 34 ehdotus Kaupunginhallitus saattaa aloitteeseen annetun vastauksen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Keskustelun kuluessa Suvi Heiniola ehdotti Elisa Vuorisen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Suvi Heiniola esitti uuden valmistelun tavoitteiksi:
Raision kaupunki Pöytäkirja 26 (50) - työllisyyden hoidon ja taloudellisen vastuun (sisältäen työmarkkinatuen kuntaosuuskustannukset) painopisteen siirtäminen yhden keskuksen alaisuuteen nykyisen kolmen keskukset hajautetun mallin sijasta - kartoittaa ja hyödyntää mahdollisuudet työllistää vaikeasti työllistyviä, mutta riittävät työelämävalmiudet saavuttaneita sekä ensisijaisesti työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevia asiakkaita kaupungin eri hallintokuntiin, kolmannelle sekä yksityiselle sektorille hyödyntäen sekä palkkatukea että kaupungin omarahoitusta mm. kuntalisävaihtoehtoja käyttämällä - lisätä työsuhteisiin suunnattavaa työllisyysmäärärahaa asteittain kääntämällä passiivituen perusteella maksettavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta työttömien asiakkaiden työllistämiseen - nimetä tai palkata työllisyyskoordinaattori edistämään työpaikkojen löytämistä, hyvien yhteistyösuhteiden syntymistä työpaikkoihin etenkin avoimella sektorilla sekä työttömien työllistymistä löytyviin työpaikkoihin - sekä valjastaa olemassa olevasta työllisyydenhoidon henkilöstöresurssista henkilö huolehtimaan työsuhteiden alkutaipaleiden aikaisesta työvalmennuksesta Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, hyväksyykö valtuusto asian palauttamisen uudelleen valmisteltavaksi yksimielisesti. Keskustelun aikana Erkki Haavisto totesi, että Raision Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy palauttamisen uudelleen valmisteltavaksi, mutta ei sitoudu esitettyihin valmistelun tavoitteisiin. Puheenjohtaja tiedusteli valtuustolta, hyväksyykö se yksimielisesti Suvi Heiniolan ehdotuksen asian palauttamisen osalta ja sai valtuustolta hyväksyvän vastauksen. Valtuusto päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 6.3.2017 56 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 2.3.2017: Lisäselvitys aloitteeseen liittyen Kaupungin hallintokunnat suorittavat työllistämistoimintaa mahdollisimman tehokkaasti koko ajan. Erityisesti henkilöstöresurssien ollessa yhä niukemmat ohjaaminen ja valvonta tuottavat oman haasteensa. Tällä hetkellä työllistämistoiminnan volyymia on kyetty kasvattamaan. Lisäksi työttömyys on viimeisimmissä tilastoissa laskenut hieman Raisiossa, mikä johtuu muun muassa telakan kasvavasta vireestä. Tämä enteilee, että työmarkkinatuen kuntaosuudet tuleva kääntymään laskuun niin oman toiminnan kuin myös ulkoisten syiden seurauksena.
Raision kaupunki Pöytäkirja 27 (50) Työllisyystoiminnan uudelleenorganisointia ei tällä hetkellä ole tarkoituksenmukaista suorittaa, koska maakuntauudistus on muuttamassa koko työllistämistoiminnan vastuukenttää. Soten alainen toiminta, kuten kuntouttava työtoiminta, tulee näillä näkymin siirtymään maakuntien vastuulle. Muu työllistämistoiminta jää ilmeisimmin kuntien vastuulle. Tällä hetkellä suurilla kaupunkiseuduilla on lähdössä käyntiin työllistämiskokeiluja, joissa valtion työllistämiseen varattua henkilöstöresurssia siirretään kuntiin ja kunnat ottavat vastuun koko työllistämistoiminnasta. Raision on kuitenkin tarkoituksenmukaista keskittää työllistämistoimintansa jossakin vaiheessa. Selkeimmin organisaatio- ja toimintatapamuutos toteutuu keskittämällä koko kaupungin työllistämistoiminnan koordinointi konsernihallintoon työllisyyskoordinaattorin alaisuuteen. Koko kaupungin työllistämistoimintaa olisi haasteellista ohjata ja johtaa yhdestä hallintokunnasta käsin lautakunnan päätösvallan alaisuudessa. Tulevaisuudessa kuntien vastuulla olevan työllistämistoiminnan painopisteissä korostuu kuntien elinvoimatehtävä ja aktiivisempi yhteistyö yritysten suuntaan. Tällöin myös hallinnollisella yhteydellä seudulliseen elinkeinoyhteystyöhön on painava merkitys ja elinkeinoyhteistyö on Raisiossa kaupunginhallituksen alaista toimintaa. Tällä hetkellä yrityksiin työllistymistä ei tapahdu riittävässä määrin, joten tähän tulee tulevaisuudessa panostaa ja lisätä resurssia. Työllisyyskoordinaattorin tehtävä on tarkoitus perustaa, kun on saatu varmuus, mitä maakuntauudistus tulee tarkoittamaan työllistämisvastuiden kannalta. ehdotus Kaupunginjohtaja Ari Korhonen Kaupunginhallitus päättää merkitä aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja saattaa sen valtuuston tietoon ja esittää valtuustolle, että se toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Vesa Parantainen ehdotti Veijo Mikolan, Elisa Vuorisen ja Eeva Savolan kannattamana, että kaupunginhallitus edellyttää, että koko kaupungin työllisyystoiminnan keskittämisestä ja tarvittavien resurssien lisäämisestä tuodaan esitys päätettäväksi vielä tämän valtuustokauden aikana. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Vesa Parantaisen ehdotuksen. Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 28 (50) ehdotus Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee aloitteeseen annetun vastauksen tiedokseen ja toteaa valtuustoaloitteen loppuunkäsitellyksi. Kaupunginhallituksen tekemä ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Raision kaupunki Pöytäkirja 29 (50) Asianro 647/07.02.01/2016 31 Valtuutettu Veera Köpsin ym. valtuutettujen aloite koskien kuvakilpailun järjestämistä sosiaalisessa mediassa historia Kaupunginvaltuusto 13.6.2016 61 Valtuutettu Veera Köpsi jätti valtuustolle seuraavan aloitteen: Varför Paris Vi har ju Reso Vuoden 2016 talousarviossakin todetaan: Raision tulisi tehostaa mainostamista Raision ulkopuolella. Raision kaupungin slogan on Kasvun paikka. Vieläkin mietin, miten saisimme käännettyä mainoslauseemme todeliseksi. Meidän tulee keksiä uusia tapoja tuoda Raisiota esille positiivisessa valossa. Raisiossa, kuten muillakin kunnilla on edelleen haasteita markkinoida kaupunkia houkuttelevana asuinpaikkana niin yksin asuville, opiskelijoille, lapsiperheille kuin vanhuksillekin. Kuten on aikaisemminkin todettu nykyajan markkinointi on pitkälti verkossa ja Raisio onkin mm. erittäin aktiivinen Facebookin käyttäjä. Monet raisiolaisista ovat liittyneet facebook-ryhmiin Niin kaunis on Eurooppa Raision kohdalta tai Uusia kuvia Raisiosta. Molemmilla ryhmillä on jo yli 2000 jäsentä/seuraajaa. Sivustojen tarkoituksena on jakaa niin vanhoja kuin uusiakin kuvia eri puolelta Raisiota. Kuvia päivitetään tiuhaan tahtiin ja ne ovat usein todella taidokkaasti valokuvattuja. Kaupungin tulisi paremmin hyödyntää yhteistyön voimaa ja ennen kaikkea kaupungin asukkaiden osaamista. Esitän, että Raisio aloittaa sosiaalisessa mediassa kuvakilpailun: Miksi Raisio? Tai vanhaa slogania hyödyntäen Varför Paris Vi har ju Reso. Asukkaat saavat ladata/lähettää sosiaalisen median kautta Raisiolle erilaisia kuvia tai tilanteita Raisiosta. Kuvia, jotka kertovat siitä, miksi me nykyiset asukkaat olemme valinneet juuri tämän kaupungin asuinkunnaksemme. Kuvista voidaan valita kaupungin asettaman raadin mukaan parhaimmisto, josta sosiaalisen median käyttäjät voivat äänestää oman voittajasuosikkinsa. Paitsi asukkaat saavat jakaa omia kuviaan, saa Raisio käyttöönsä erilaista kuvamateriaalia helposti eteenpäin jaettavaksi.
Raision kaupunki Pöytäkirja 30 (50) Raisiossa 13.6.2016 Veera Köpsi Janne Laulumaa Anneli Kivijärvi Aloite merkittiin pöytäkirjaan ja lähetettiin kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus 20.6.2016 196 --- Kaupunginhallitus lähettää valtuutettu Veera Köpsin aloitteen koskien kuvakilpailun järjestämistä sosiaalisessa mediassa konsernihallinnon valmisteltavaksi. --- Kaupunginhallitus 6.3.2017 57 Viestintäpäällikkö Mari Koivunen 28.2.2017: Raision kaupunki on mukana sosiaalisen median kanavista Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Issuussa. Facebook on näistä kanavista aktiivisin ja tykkääjiä on 4020. Twitterissä seuraajia on 708 ja Instagramissa 784. Sosiaalisessa mediassa on tehty töitä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti paitsi tykkääjien ja seuraajien määrän lisäämiseksi myös kaupungin profiloimiseksi halutulla tavalla. Sosiaalisen median erilaisista kuvakilpailuista on ollut hyviä kokemuksia mm. Turussa, Paraisilla ja Naantalissa. Kilpailuissa on yleisimmin teemana ollut matkailu ja ne on toteutettu yhteistyössä sosiaalisen median asiantuntijoiden kanssa. Osaamisen ostaminen onkin tällaisessa tapauksissa järkevää, jotta voidaan varmistaa esimerkiksi kuvien jatkokäyttö ja äänestyksen toimiva tekninen toteutus. Raision kaupungin vuoden 2017 viestinnän suunnitelmissa tai talousarviossa ei ole varauduttu kuvakilpailun järjestämiseen. Turun seudun asukkaita on kuitenkin tavoitettu laajasti jo alkuvuonna Facebook-markkinoinnin avulla. Kuntalaisia on myös säännöllisesti aktivoitu kertomaan Raisiossa asumisen parhaita puolia jo useamman vuoden ajan, myös kilpailujen avulla. Otollinen aika asumiseen painottuvalle kuvakilpailulle voisi olla vuoden 2018 Rakenna & Sisusta -messujen läheisyydessä. Asumiseen painottuva Miksi Raisio? -kuvakilpailu kuitenkin aktivoisi ja tavoittaisi luultavasti lähinnä raisiolaisia sosiaalisen median käyttäjiä, joten toivottua mainosarvoa Raision ulko-