Kantokäsittelyn kannattavuus

Samankaltaiset tiedostot
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Kantokäsittelyliuoksen kulutus juurikäävän torjunnassa

Kantokäsittelyn tarkoitus. Estää juurikäävän leviäminen kesähakkuissa Mahdollistaa kesäaikaiset hakkuut Varmistaa kuusen käyttö saha- ja hiomopuuna

Mitä metsänomistaja voi tehdä juurikääpätuhojen torjumiseksi?

Juurikäävän torjunnasta. Tuula Piri Juha Honkaniemi

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä ja hakkuut missä ja milloin torjuntaa tulisi tehdä

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Kantokäsittelyn tarkoitus

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Kannonnoston vaikutukset juurikääpä- ja tukkimiehentäituhoihin sekä lahopuulajistoon

Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta

Juurikäävän torjunnassa käytetyn urean vaikutukset metsäkasvillisuuteen ja maaperään

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Tärkeimmistä metsien sienitaudeista

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Tuulituhot ja metsänhoito

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Koron käyttöperiaate metsikkö- ja metsälötason suunnittelussa: oppikirjanäkökulma

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsänkasvatuksen kannattavuuteen vaikuttavat tekijät

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

Metsänterveysseminaari Vantaa

Timo Silver ja Tuula Piri RAPORTTI TYVITERVASTAUTI LOUNAIS-SUOMESSA - ESIINTYMINEN,TUNNISTAMINEN JA TORJUNTA. Tyvitervastautikiekko Eurasta

Etelä-Suomen kuusikoista vain ani harva säästyy

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Kasvinsuojeluainetutkinto metsänhoidossa - juurikäävän, heinän ja vesakon torjunta

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena

Kantokäsittelyn omavalvontaohje

Energiapuu ja metsänhoito

Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisesta metsänhoidosta. välisestä tasapainosta

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Metsätalouden kannattavuuden seuranta ja mittaaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsävaaka -metsäni vaihtoehdot

kannattava elinkeino?

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kantokäsittelyn toteutus

Digitaalinen kasvinsuojeluainetutkinto ja omavalvonta. Metsäkonekoulujen neuvottelupäivät Henrik Östman, YA

ETELÄ-SAVON METSÄT LUOMUUN? KOKEMUKSIA LUOMUSERTIFIOINNIN EDISTÄMISESTÄ YKSITYISMETSIEN MAAKUNNASSA

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Hakkuusuunnitteiden laskenta hoitoluokittain Jyväskylän kaupungille

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Katse kohti vesistöjä. Vesiensuojelusta kannattaa huolehtia ajoissa. Sivut 10 11

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Suometsien hoidon haasteet koneyrittäjien näkökulmasta. Koneyrittäjien liitto Timo Makkonen Helsinki

Transkriptio:

Kantokäsittelyn kannattavuus Juha Honkaniemi & Anssi Ahtikoski

Juurikäävän itiölevintä Eri itiöemistä lähtöisin olevat itiöt laskeutuvat tuoreelle kantopinnalle Itiölaskeuma Itiöt pariutuvat ja lähtevät kasvamaan kannossa Rihmaston kasvu ja selviytyminen tehokkaampaa kuusella sydänpuussa kuin mantopuussa 2 19.5.2016

Kantokäsittely Kantokäsittelyn tarkoitus on uusien itiötartuntojen estäminen Kantokäsittely Suomessa tapahtuu joko urealla tai harmaaorvakkaliuoksella (Rotstop ) Urea estää vain itiötartunnat (ph muutos), harmaaorvakka voi ehkäistä myös kasvullista leviämistä juuristossa (kilpailu) Kantokäsittely tarpeen, kun viimeisen 5 vrk:n keskilämpötila vähintään +5 C eikä korjuuajankohtana ole pakkasta Kesähakkuut (touko-marraskuu) havupuun vuotuisesta hakkuumäärästä n. 54 % (korjatusta havutukin ja kuidun tilavuudesta) Tehokkaassa kantokäsittelyssä koko kanto peittyy torjunta-aineella, mutta 85 % peitolla päästään vielä hyvään torjuntatulokseen 3 19.5.2016

Laskennassa apuna Lukessa kehitetty Hmodel Hmodel jäljittelee juurikäävän kehitystä tilassa ja ajassa metsikkötasolla Aloittaa aina paljaalta maalta Edellisen sukupolven kannot ja itiölaskeuma avaintekijöitä Voidaan tarkastella mm. Juurikäävän vaikutusta metsikön kehitykseen ja taloudelliseen tulokseen Torjuntamenetelmien kannattavuutta Metsikön ja metsänhoidon vaikutuksia juurikäävän esiintymiseen 4 19.5.2016

Juurikääpäriskiä kuvaavat muuttujat Infektoituneiden kantojen määrä edellisessä puusukupolvessa 0 60 % edellisen puusukupolven kannoista lahoja Itiöiden määrä hakkuuajankohtana 0 800 itiötä m -2 hr -1 5 19.5.2016

Tutkimuksen laskentamatriisi N infstump, % lahoja kantoja edellisen puusukupolven kannoista D spore, itiöitä m -2 hr -1 0 10 50 100 200 400 800 0 1 3 5 10 2 20 40 60 4 1: terve metsä, vähän itiöitä 2: lähes terve metsä, runsaasti itiöitä 3: terve metsä, erittäin paljon itiöitä 4: sairas metsä, erittäin paljon itiöitä 6 19.5.2016

Metsikkötiedot Metsikkö 1 Metsikkö 2 Lämpösumma-alue 1050 1250 Kantojen lukumäärä edellisen puusukupolven päätehakkuussa 455 615 Kantoläpimitta 36.8 37.4 Kiertoaika 83 64 Harvennusten määrä 2-3 1-3 *Metsänhoito Tapion suositusten mukaisesti 7 19.5.2016

Kantokäsittelyn toteutus Torjunta tehdään vain edellisen puusukupolven päätehakkuun yhteydessä (kesähakkuu), kasvatettavan puusukupolven harvennushakkuut talvihakkuina (ei itiöintiä) Torjunnassa raja-arvona onnistuneelle käsittelylle pidettiin yli 85 % torjunta-aineen peittoa kantopinnalle Torjunnan laatu mitataan niiden kantojen osuudella, jotka alittavat tämän raja-arvon Hyvä (<10 %), tyydyttävä (10-30 %) ja kelvoton (>30 %) 8 19.5.2016

Kantohinnat ja mh-kustannukset Kantohintoina keskiarvot Luken tilastoimista kantohinnoista 2000-2014 korjattuna elintasoindeksillä Metsänhoitotoimenpiteiden kustannukset keskiarvot Luken tilastoimista mhkustannuksista 2000-2014 korjattuna elintasoindeksillä Laho puu jaettu kahteen puutavaraluokkaan: Lahoa alle puolet kantoläpimitasta -> lahokuitu Lahoa yli puolet kantoläpimitasta -> hukkalaho Laholle puulle ei tilastoituja hintoja Lahokuitu 50 % kuusikuidun hinnasta Hukkalaho 20 % kuusikuidun hinnasta Lisäksi lahopuun hinnoille tehty hintaherkkyysanalyysi 9 19.5.2016

Kantokäsittelyn hehtaarikohtainen kannattavuus (3% korkokanta) 35 78 10 19.5.2016

Kantokäsittelyn hehtaarikohtainen kannattavuus (3% korkokanta) 33 124 11 19.5.2016

Kantokäsittelyn kantokohtainen kannattavuus (3% korkokanta) 12 19.5.2016

Kantokäsittelyn kantokohtainen kannattavuus (3% korkokanta) 13 19.5.2016

Yhteenveto Kantokäsittely kannattaa, erityisesti silloin kun itiöinti on voimakasta ja metsikkö on ennestään terve Kantokäsittelyn kannattavuus heikompi pienillä itiömäärillä ja jos metsikkö on jo pahasti saastunut Kantokäsittely kuitenkin aina tärkeää, jotta uudet infektiot voidaan estää. Järjestelmällinen torjunta vähentää juurikääpää ajan mittaan. 14 19.5.2016

Yhteenveto Jokainen kanto metsässä lisää tautiriskiä suunnitelmallisuutta hakkuisiin Kesähakkuut (touko-marraskuu) n. 54 % vuotuisesta hakkuumäärästä uudistushakkuupinta-alana riskialueella n. 70 000 ha Kantokäsittelyn laadulla on merkitystä. Hyvin suoritettu kantokäsittely vaikuttaa metsänkasvatuksen kannattavuuteen useamman puusukupolven ajan 15 19.5.2016

Tutkimuksessa mukana Juha Honkaniemi Anssi Ahtikoski Tuula Piri Jari Hynynen 16 19.5.2016

Kiitos! 17 19.5.2016

18 Teppo Tutkija 19.5.2016