Ohjeet suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuuksista Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous Aila Korpivaara 20.5.2015
Rakentamisen sääntelyn rakennemuutos ns. normihierarkiauudistus Perustuslaista johtuvat tarkistustarpeet Laissa perussäännökset ja asetuksenantovaltuudet Rakennuksen olennaisia teknisiä vaatimuksia koskeva muutos (MRL 117 a g ), voimaan 1.1.2013 Säännökset tarpeen mukaan erikseen myös korjausrakentamisesta Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksia, rakennusten suunnittelua ja suunnittelijoita, rakennustyönjohtoa, rakennuslupahakemusta ja viranomaisvalvontaa koskeva muutos (MRL 119 153 b ) voimaan 1.9.2014
Sääntelyn lähtökohdat 1 / 2 Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on huolehtimisvelvollisuus Suunnittelussa oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija Vastaava työnjohtaja vastaa rakennustyön kokonaisuudesta ja laadusta ja huolehtii, että rakennustyö tehdään myönnetyn luvan ja säännösten mukaisesti Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja huolehtii, että rakentamisessa noudatetaan, mitä MRL:ssä tai sen nojalla säädetään tai määrätään Kunnan rakennusvalvontaviranomaisella on laaja harkintavalta
Sääntelyn lähtökohdat 2 / 2 Rakentamista koskevat säännökset pääasiassa asetuksissa; perussäännökset MRL:ssa Rakentamismääräyskokoelman säännökset koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Korjaus- ja muutostyössä määräyksiä sovelletaan vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa edellyttävät (MRL 13 ) Säännöksiä uusittaessa annetaan tarpeen mukaan erikseen myös korjausrakentamista koskevat säännökset tavoitteena joustava soveltaminen
Laissa perussäännökset, tarkentuvat asetuksissa MRL Asetus Ohjeet 5
Asetukset ja ohjeet voimaan 1.6.2015 Asetukset Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta koskien pääsuunnittelijan ja vastaavan työnjohtajan tehtäviä Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä Ohjeet Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta Ympäristöministeriön ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta
Tehtävien vaativuusluokat ja kelpoisuuden arviointi on rakentamisen laatujärjestelmä 1. Hyvä ja osaava suunnittelu ja työnjohto keskeistä rakennushankkeen lopputuloksen laadun ja onnistumisen kannalta 2. Tehtävien jakaminen vaativuusluokkiin on apuväline kelpoisuuden arviointiin. Se pakottaa eri tahot pohtimaan hankkeen laatua ja laajuutta, ominaisuuksia ja vaativuutta sekä tehtävissä tarvittavaa osaamista ja muita toimia (mm. erityissuunnitelmien ja valvonnan tarvetta, erityismenettelyn tarvetta) 3. Rakennusvalvontaviranomaisella arviointi- ja harkintavalta 4. Sääntelyllä selkeät pelisäännöt ja yhtenäinen toimintatapa 7
Vaativuusluokat ja kelpoisuusvaatimukset MRL MRL 120 d Suunnittelutehtävien vaativuusluokat MRL 120 e Suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset Asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Ohjeet YM:n ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista YM:n ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta MRL 122 b Rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokat MRL 122 c Työnjohtajien ja erityisalan työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset YM:n ohje rakentamisen työnjohtajien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta 8
Suunnittelutehtävän vaativuusluokat MRL 120 d Suunnittelutehtävät kuuluvat vaativuusluokkiin, joita ovat vaativa suunnittelutehtävä, tavanomainen suunnittelutehtävä ja vähäinen suunnittelutehtävä. Vaativuusluokka määräytyy suunnittelutehtävän arkkitehtonisten, toiminnallisten ja teknisten vaatimusten, rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennuksen terveellisyyteen ja energiatehokkuuteen liittyvien sekä rakennusfysikaalisten ominaisuuksien, rakennuksen koon, rakennussuojelun sekä kuormitusten ja palokuormien, suunnittelu-, laskenta- ja mitoitusmenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden ja ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten perusteella. Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa säädetään, voi suunnittelutehtävän vaativuusluokka olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin 2 momentissa tarkoitetuista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen. 9
Asetus suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Vaativuusluokkien määräytyminen suunnittelualoittain Rakennussuunnittelutehtävät Kantavien rakenteiden suunnittelutehtävät Pohjarakenteiden suunnittelutehtävät Ilmanvaihdon suunnittelutehtävät Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävät Rakennusfysikaaliset suunnittelutehtävät ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävät Erilliset momentit uudisrakentamiselle ja korjaus- ja muutostyölle Yhtenäistetty eri alojen vaativuuden määräytymistä Luokkien välisiä eroja on täsmennetty / selkeytetty 10
Asetus 3.1 Rakennussuunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltava rakennus on yksi- tai kaksikerroksinen ja kooltaan pienehkö, arkkitehtonisilta, teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan tavanomainen eikä rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Ohje Tavanomainen rakennussuunnittelutehtävä Suunniteltava rakennus on enintään kaksikerroksinen, ja siinä voi lisäksi olla kellarikerros ja ullakko ja kooltaan pienehkö, kerrosalaltaan enintään noin 300 neliömetrin suuruinen ia arkkitehtonisilta, teknisiltä ja toiminnallisilta vaatimuksiltaan tavanomainen ja rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi - omakotitalo tai rivitalo ympäristöön tai rakennuspaikalle, josta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia kuten väljälle ja maastoltaan tasaiselle - rakennuspaikalle tai taajaman tai asemakaava-alueen ulkopuolelle - teollisuus-, varasto- tai maatalousrakennus - Yksittäinen vapaa-ajan rakennus tai saunarakennus 3.2 Rakennussuunnittelutehtävä korjaus- ja muutostyössä on tavanomainen, jos korjausja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat tavanomaiset eikä rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Korjaus- ja muutostyössä arkkitehtoniset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat tavanomaiset ja rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia Esimerkiksi - pientalon tai maatalousrakennuksen peruskorjaus tai laajennus - liike- tai muun huoneiston sisätilojen korjaus- ja muutostyö - tavanomainen korjaus- tai muutostyö rakennuksessa, jota koskee asemakaavan aluekohtainen säilyttämismääräys eikä suunnittelu vaikuta säilytettäväksi tarkoitettuihin ominaispiirteisiin - vähäinen käyttötarkoituksen muutos
Asetus 4.1 Rakennussuunnittelutehtävä on vaativa, jos: 1) suunniteltavassa rakennuksessa on enemmän kuin kaksi kerrosta tai rakennus on muuten kooltaan suuri; 2) rakennuksen on täytettävä korkeat arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset käyttötarkoituksensa tai ominaisuuksiensa vuoksi; 3) rakennuksen ympäristöstä aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennuksen arkkitehtuurin sovittamiselle kaupunkikuvaan tai maisemaan; taikka 4) rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Vaativa rakennussuunnittelutehtävä Suunniteltava rakennus on yli kaksikerroksinen tai kooltaan suuri, kerrosalaltaan yleensä yli 300 neliömetrin suuruinen Tai Suunniteltavan rakennuksen on täytettävä korkeat arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset käyttötarkoituksena tai ominaisuuksiensa vuoksi, esimerkiksi asuinkerrostalo, rivitalo tai ns. kaupunkipientalo liike-, majoitus- tai toimistorakennus koulu, päiväkoti tai terveyskeskus kirjasto tai liikuntarakennus toiminnallisesti tai teknisesti vaativa tuotantorakennus rakennuksella on useampi kuin yksi käyttötarkoitus Tai Rakennus suunnitellaan ympäristöön, josta aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennuksen arkkitehtuurin sovittamiselle kaupunkikuvaan tai maisemaan, esimerkiksi -Tiiviisti rakennetulle alueelle kuten taajaman keskustaan -Rakennustyyliltään yhtenäiselle alueelle -Näkyvästi avoimeen kaupunkikuvaan tai maisemaan tai taajaman ranta-alueelle Tai Rakennus suunnitellaan paikkaan, josta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi - Vaihtelevat tai muutoin vaikeat maastonmuodot - Vaikeita melu- tai muita ympäristöhaittoja - Suuri tonttitehokkuus - Maanalainen rakentaminen - Asemakaavan aluekohtainen säilyttämismerkintä
Asetus 4.2 Rakennussuunnittelutehtävä korjaus- ja muutostyössä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Vaativa rakennussuunnittelutehtävä Korjaus- ja muutostyön arkkitehtoniset, tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat, esimerkiksi pääkäyttötarkoituksen muutos, esimerkiksi toimistotiloista asuinkäyttöön tai tuotantorakennuksesta liikuntatiloiksi turvallisuuden ja terveellisyyden korkeat vaatimukset vaikuttavat merkittävästi rakennuksen suunnitteluun, esimerkiksi asuinrakennuksen muutos päiväkodiksi tai rakennuksen ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi ullakkorakentaminen tai muu lisärakentaminen kaupunkikuvallisesti tai maisemallisesti vaativassa ympäristössä tai tyylillisesti yhtenäisellä alueella tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi asuinkerrostalon tai toimistorakennuksen peruskorjaus, johon liittyy tilajaon tai julkisivun muutoksia
KIINTEISTÖN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTON SUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUS Tavanomainen kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä Asetus 18.1 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta ja koosta ei aiheudu vesi- ja viemärilaitteistolle erityisiä teknisiä eikä toiminnallisia vaatimuksia ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja. 18.2 Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston korjausja muutostyön suunnittelutehtävä on tavanomainen, jos korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja eikä rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Suunnitellaan vesi- ja viemärilaitteisto rakennukseen, jonka käyttötarkoituksesta tai koosta ei aiheudu vesi- ja viemärilaitteistolle erityisiä teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja Esimerkiksi tavanomaisen, yleensä enintään kolmikerroksisen asuinrakennuksen vesi- ja viemärilaitteisto yleensä enintään kaksikerroksisen muun käyttötarkoituksen rakennuksen vesi- ja viemärilaitteisto Korjaus- ja muutostyön tekniset ja toiminnalliset vaatimukset ovat yksinkertaiset ja suunnittelussa voidaan käyttää yleisiä suunnitteluohjeita ja vakiintuneita ratkaisuja, esimerkiksi järjestelmän toimintaperiaate on tavanomainen ja se säilytetään korjaus- ja muutostyössä ennallaan, kuten asuinkerrostalon linjasaneeraus, jossa putket sijoittuvat pääosin entisiin kuiluihin korjaus- tai muutostyö ei vaikuta merkittävästi vesi- ja viemärijärjestelmän teknisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin tai rakennuksen arkkitehtuuriin
Vaativa rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Asetus 22.1 Rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä on vaativa, jos: 1) suunniteltavaan rakennukseen kohdistuvasta rakennusfysikaalisesta rasituksesta aiheutuu erityisiä vaatimuksia suunnittelulle; taikka 2) suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennusfysikaaliselle suunnittelulle. Ohje Suunniteltavaan rakennukseen kohdistuvasta rakennusfysikaalisesta rasituksesta, kuten ulkopuolinen lämpö- tai kosteusrasitus tai voimakas tai pienitaajuinen ääni- tai värähtelyrasitus, aiheutuu erityisiä vaatimuksia suunnittelulle, esimerkiksi rakennuksen sijainti vesistön läheisyydessä aiheuttaa voimakkaan ulkopuolisen kosteusrasituksen vedenpaineelle alttiit rakenteet tai rakennuksen muoto aiheuttavat vaatimuksia vesitiiviyden suunnittelulle arkkitehtonisista ratkaisuista kuten laajoista ikkunapinnoista aiheutuu voimakas lämpörasitus rakennuksen sijainti pääliikenneväylän, sataman tai voimalaitoksen läheisyydessä aiheuttaa voimakkaan ulkopuolisen ääni- tai värähtelyrasituksen tai suunniteltavan rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu rakennusfysikaaliselle suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi rakennukseen kohdistuu voimakas sisäpuolinen lämpö- tai kosteusrasitus taikka sisäpuolinen ääni- tai värähtelyrasitus (desibeli-arvot alaviitteessä) rakennuksen ääniympäristöltä edellytetään erityistä laatua mm. musiikin kuuntelun, viihtyisyyden, puheen ymmärrettävyyden tai toiminnan luottamuksellisuuden vuoksi rakennuksen arkkitehtonisten, rakenteellisten tai taloteknisten ratkaisujen taikka muiden vaatimusten kuten energiatehokkuuden tai paloturvallisuuden vuoksi
Vaativa rakennusfysikaalinen suunnittelutehtävä ja kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä Asetus 22.2 Rakennusfysikaalinen korjaus- ja muutostyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat tai rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia. Ohje Rakennusfysikaalisen korjaus- ja muutostyön tekniset tai toiminnalliset vaatimukset ovat korkeat, esimerkiksi rakennusfysikaalista toimintaa parannetaan, esimerkiksi kerrostalon julkisivun korjauksen yhteydessä korjaus edellyttää rakennusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista tai Rakennuksen ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakennuksen käyttötarkoituksesta tai ominaisuudesta aiheutuu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi käyttötarkoitusta muutetaan rakennusfysiikan kannalta vaativammaksi käyttötarkoituksen muutos edellyttää rakennuksen ääneneristyksen oleellista parantamista, kuten liikerakennuksen muuttaminen asunnoiksi rakennusfysikaalinen korjaus- ja muutostyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin, kuten akustiikkaa ja äänenvaimennusta parantava sisäpuolinen korjaus- tai muutostyö rakennuksessa, jonka julkisivut on suojeltu 22.3 Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelutehtävä on vaativa, jos suunnittelun kohteessa on laajoja kosteus- tai homevaurioita tai vaurioiden korjaus edellyttää rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista. Kosteusvaurion korjaustyön suunnittelun kohteessa on laajoja kosteus- tai homevaurioita rakenteiden sisällä tai vaurioiden korjaus edellyttää rakenteiden kosteusfysikaalisen toiminnan merkittävää muuttamista, esimerkiksi laajan kosteusvaurion johdosta julkisivua ja muita rakenteita ja lämmöneristeitä on uusittava rakenteissa on rakennusmateriaaliperäisiä tai rakennuksen käytöstä rakenteisiin kulkeutuneita haitta-aineita rakennuksen vanhojen rakennetyyppien analysointi ja korjausvaihtoehtojen rakennusfysikaalisen toiminnan arviointi on vaativaa kosteusvaurion korjaustyö kohdistuu suojeltuun rakennukseen mutta ei vaikuta suojeltuihin ominaispiirteisiin, kuten sisätilojen laaja kosteusvauriokorjaus rakennuksessa, jonka julkisivut on suojeltu
Suunnittelijalta vaadittava kelpoisuus riippuu kyseisen suunnittelutehtävän vaativuudesta 1/2 MRL 120 e Suunnittelijoiden on oltava luonnollisia henkilöitä. Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena on: 1) vaativassa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään neljän vuoden kokemus tavanomaisista suunnittelutehtävistä ja vähintään kahden vuoden kokemus avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä; 2) tavanomaisessa suunnittelutehtävässä kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen, sekä vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta vähintään tavanomaisissa suunnittelutehtävissä; 3) vähäisessä suunnittelutehtävässä rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. 17
Suunnittelijalta vaadittava kelpoisuus riippuu kyseisen suunnittelutehtävän vaativuudesta 2/2 MRL 120 e Rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksena poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä on kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ylempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kuuden vuoden kokemus vaativista suunnittelutehtävistä ja vähintään kolmen vuoden kokemus avustamisesta erittäin vaativissa suunnittelutehtävissä. Pääsuunnittelijan on täytettävä rakennus- tai erityissuunnittelijan kelpoisuusvaatimukset vähintään samalta tasolta kuin kyseisen rakennushankkeen vaativimmassa suunnittelutehtävässä. Hänellä on lisäksi oltava asiantuntemus ja ammattitaito johtaa suunnitelmien yhteensovittamista. 18 Pääosa 2 ja 3 momentissa edellytetystä kokemuksesta on oltava kyseisen suunnittelualan suunnittelutehtävistä. Korjaus- tai muutostyön suunnittelijalla tulee olla kokemusta korjausten tai muutostöiden suunnittelutehtävistä.
YM:n ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta / RAKENNUSSUUNNITTELU VÄHÄINEN TAVANOMAINEN VAATIVA POIKKEUKSELLISEN VAATIVA Riittävä osaaminen asianomaiseen suunnittelutehtävä än Suorittanut vähintään talonrakennuksen opintosuunnan teknikon (rakennusmestari) tutkinnon 1), tai on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon (180 op), ja tutkintoihin on sisältynyt rakennussuunnitteluun ja rakentamisen tekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 90 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: asuntosuunnittelu rakennusoppi ja rakennetekniikka rakennuksen tekniset järjestelmät Rakennuksen sisätilan korjaus- ja muutostyön tavanomaisessa rakennussuunnittelutehtävässä voi suunnittelijana toimia myös henkilö, joka on suorittanut muotoilija (AMK) - tutkinnon, johon on sisältynyt tilasuunnitteluun ja sisustusarkkitehtuuriin liittyviä opintoja vähintään 90 op. Suorittanut arkkitehdin tutkinnon, rakennussuunnittelun ylemmän AMKtutkinnon, rakennusarkkitehti (AMK) - tutkinnon tai rakennus-arkkitehdin tutkinnon 2), ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt rakennussuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyviä opintoja vähintään 120 op, joihin kuuluu. seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: arkkitehtuurin historia ja teoria julkisten ja palvelurakennusten suunnittelu rakennusoppi ja rakennetekniikka asuntosuunnittelu Rakennuksen sisätilan korjaus- ja muutostyön vaativassa rakennussuunnittelutehtävässä voi suunnittelijana toimia myös henkilö, joka on suorittanut taiteen maisterin tutkinnon tai sisustusarkkitehtitutkinnon, ja tutkintoon on sisältynyt tilasuunnitteluun ja sisustusarkkitehtuuriin liittyviä opintoja vähintään 120 op. Suorittanut arkkitehdin tutkinnon tai rakennussuunnittelun ylemmän AMKtutkinnon, ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt rakennussuunnitteluun ja arkkitehtuuriin liittyviä opintoja vähintään 150 op, joihin kuuluu. seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: arkkitehtuurin historia ja teoria julkisten ja palvelurakennusten suunnittelu rakennusoppi ja rakennetekniikka asuntosuunnittelu + kokemus + kokemus + kokemus
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelu Vähäinen suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vaativa suunnittelutehtävä Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä Riittävä osaaminen asianomaiseen suunnittelutehtävään. Suorittanut vähintään lviteknikon tutkinnon, tai on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon (180 op), ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt vesi- ja viemäritekniikkaan ja muuhun lvi-tekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 30 op, joihin kuuluu seuraavien alojen opintosuorituksia: vesi- ja viemäritekniikka LVI-suunnittelu LVI järjestelmien mitoitus ja dokumentointi Suorittanut rakennus- tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomi-insinöörin tutkinnon, insinööri (ylempi AMK) -tutkinnon, insinööri (AMK) -tutkinnon, tai lvi-, rakennus- tai konetekniikan insinöörin tutkinnon, ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt vesi- ja viemäritekniikkaan ja muuhun lvi-tekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 40 op, joihin kuuluu seuraavien alojen opintosuorituksia: vesi- ja viemäritekniikka virtaustekniikka säätötekniikka LVI-suunnittelu LVI järjestelmien mitoitus ja dokumentointi SEKÄ SEKÄ SEKÄ Suorittanut rakennus- tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomiinsinöörin tutkinnon tai insinööri (ylempi AMK) -tutkinnon, ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt vesi- ja viemäritekniikkaan ja muuhun lvi-tekniikkaan liittyviä opintoja vähintään 45 op, joihin kuuluu seuraavien alojen opintosuorituksia: vesi- ja viemäritekniikka virtaustekniikka säätötekniikka LVI-suunnittelu LVI järjestelmien mitoitus ja dokumentointi
Kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelu Vähäinen suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vaativa suunnittelutehtävä Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä SEKÄ SEKÄ SEKÄ on hankkinut kolmen vuoden kokemuksen avustamisesta kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävissä; korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään vuosi korjaus- tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. Kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen. on hankkinut neljän vuoden kokemuksen tavanomaisista kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävistä ja kahden vuoden kokemuksen avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä; kokemus voi sisältää sekä avustamista eri vaativuusluokkien suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana tavanomaisissa suunnittelutehtävissä; korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kaksi vuotta korjaustai muutostöiden suunnittelutehtävistä. Kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen. on hankkinut kuuden vuoden kokemuksen vaativista kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelutehtävistä; kokemus voi sisältää sekä avustamista vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana vaativissa suunnittelutehtävissä; korjaus- ja muutostyön suunnittelijalla edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kolme vuotta korjaus- tai muutostöiden suunnittelutehtävistä. Kokemus on hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Vähäinen suunnitteluteh tävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Suorittanut vähintään rakennus- tai muun soveltuvan tekniikan opintosuunnalla teknikon tutkinnon, tai on suorittanut tekniikan kandidaatin tutkinnon (180 op), ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt rakennusfysiikkaan sekä kyseessä olevien rakenteiden suunnitteluun ja toimintaan liittyviä opintoja vähintään 20 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: rakennusfysiikka rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu materiaalitekniikka talotekniset järjestelmät Kosteusvaurion korjaussuunnittelu Vaativa suunnittelutehtävä Suorittanut rakennus- tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomi-insinöörin tutkinnon, insinööri (ylempi AMK) - tutkinnon, insinööri (AMK) - tutkinnon tai soveltuvan insinöörin tutkinnon 1), ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt rakennusfysiikkaan, kyseessä olevien rakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä korjausrakentamiseen liittyviä opintoja vähintään 30 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: rakennusfysiikka rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu materiaali- ja valmistustekniikka talotekniset järjestelmät sisäympäristöolosuhteet kuntotutkimusmenetelmät SEKÄ SEKÄ SEKÄ Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä Suorittanut rakennus- tai muun soveltuvan tekniikan alan diplomi-insinöörin tutkinnon, insinööri (ylempi AMK) - tutkinnon 2), ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt rakennusfysiikkaan, kyseessä olevien rakenteiden suunnitteluun ja toimintaan sekä korjausrakentamiseen liittyviä opintoja vähintään 35 op, joihin kuuluu seuraavien (tai vastaavien) alojen opintosuorituksia: rakennusfysiikka rakennetekniikka ja rakennesuunnittelu materiaali- ja valmistustekniikka talotekniset järjestelmät sisäympäristöolosuhteet kuntotutkimusmenetelmät
Kosteusvaurion korjaussuunnittelu Vähäinen suunnitteluteh tävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vaativa suunnittelutehtävä SEKÄ SEKÄ SEKÄ on hankkinut kolmen vuoden kokemuksen avustamisesta korjaussuunnittelutehtävissä; edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään vuosi kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävistä. Vaaditusta kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen. on hankkinut neljän vuoden kokemuksen tavanomaisista korjaussuunnittelutehtävistä ja kahden vuoden kokemuksen avustamisesta vaativissa suunnittelutehtävissä; kokemus voi sisältää sekä avustamista eri vaativuusluokkien suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana tavanomaisissa suunnittelutehtävissä; edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kaksi vuotta kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävistä. Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä on hankkinut kuuden vuoden kokemuksen vaativista korjaussuunnittelutehtävistä; kokemus voi sisältää sekä avustamista vaativissa ja poikkeuksellisen vaativissa suunnittelutehtävissä että toimimista vastuullisena suunnittelijana vaativissa suunnittelutehtävissä; edellä mainitusta kokemuksesta on vähintään kolme vuotta kosteusvaurion korjaussuunnittelutehtävistä. Kokemus on hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen. Vaaditusta kokemuksesta on pääosa hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Kelpoisuus on suunnittelutehtäväkohtaista Suunnittelijan kelpoisuudesta päätetään yksittäistapauksittain lupakohtaisesti. Päätöksen suunnittelijan kelpoisuudesta tiettyyn konkreettiseen suunnittelutehtävään tekee aina rakennusvalvontaviranomainen.
Työnjohtotehtävän vaativuusluokat MRL 122 b Työnjohtotehtävät jaetaan vaativuusluokkiin rakennuksen ja tilojen käyttötarkoituksen, rakennussuojelun, rakennuksen koon, rakennusfysikaalisten ja terveydellisten ominaisuuksien, kuormitusten ja palokuormien, suunnittelumenetelmien, kantavien rakenteiden vaativuuden, ympäristöstä ja rakennuspaikasta aiheutuvien vaatimusten sekä rakentamisolosuhteiden ja työnsuorituksessa käytettävien menetelmien perusteella Työnjohtotehtävien vaativuusluokat ovat vaativa työnjohtotehtävä, tavanomainen työnjohtotehtävä ja vähäinen työnjohtotehtävä Lisäksi työnjohtotehtävä vaativuusluokka voi olla poikkeuksellisen vaativa, jos jokin edellä mainituista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen. 25
Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta 1.3 Vastaavan työnjohtajan vaativa työnjohtotehtävä Vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä on yleensä vaativa silloin, kun rakennetaan rakennus, jossa on enemmän kuin kolme kerrosta (mahdolliset kellari- ja ullakkokerrokset mukaan lukien) tai joka on kerrosalaltaan yli 500 neliömetrin kokoinen taikka silloin, kun rakennetaan rakennus, joka on käyttötarkoitukseltaan, rakennusfysikaalisilta ja terveydellisiltä ominaisuuksiltaan, kuormituksiltaan ja palokuormiltaan, kantavilta rakenteiltaan tai työ- tai suunnittelumenetelmiltään tavanomaista vaativampi. Työnjohtotehtävä voi olla vaativa myös sen vuoksi, että ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu rakennustyölle erityisiä vaatimuksia taikka sen vuoksi, että rakentamisolosuhteet ovat tavanomaista vaativammat. Vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä voi olla vaativa esimerkiksi silloin, kun rakennetaan asuinkerrostalo, oppilaitos, päiväkoti, terveyskeskus, urheilu- tai liikuntarakennus, liike-, majoitus- tai toimistorakennus, teollisuus- tai tuotantorakennus tai liikenteen rakennus. Vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä voi olla vaativa myös esimerkiksi sen vuoksi, että rakennuksen kantavien rakenteiden jänneväli on pitkä käytettyyn materiaaliin nähden, rakennuksessa on enemmän kuin yksi kellarikerros, rakennuksen sisä- tai ulkopuolinen lämpö- tai kosteusrasitus on voimakas taikka rakennuksen ulkopuolinen ääni- tai värähtelyrasitus on voimakas tai pienitaajuinen. Vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä voi olla vaativa myös esimerkiksi silloin, kun rakennuspaikka on perustamisolosuhteiltaan tai sijainniltaan vaikea ja tästä aiheutuu erityisiä vaatimuksia rakennustyölle taikka silloin, kun rakennustyömaalla on merkittävä vaikutus ympäristöön tai kaupunkikuvaan. Esimerkiksi omakotitalon rakentaminen voi olla vaativa työnjohtotehtävä silloin, kun rakennuspaikka on ahdas tai sijaitsee rakennusfysikaalisesti vaativassa paikassa kuten alttiina voimakkaalle säärasitukselle tai siten, että kellari ulottuu pohjavedenpinnan alapuolelle. Korjaus- ja muutostyössä vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä on yleensä vaativa silloin, kun kyseessä on teknisiltä ratkaisuiltaan tai työ- tai suunnittelumenetelmiltään tavanomaista vaativampi rakennuksen rakennusfysikaalisiin ja terveydellisiin ominaisuuksiin, kuormituksiin ja palokuormiin tai kantaviin rakenteisiin kohdistuva korjaus- ja muutostyö. Kuten uudisrakentamisenkin kohdalla, työnjohtotehtävä voi olla vaativa myös sen vuoksi, että ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu rakennustyölle erityisiä vaatimuksia taikka sen vuoksi, että rakentamisolosuhteet ovat tavanomaista vaativammat. Korjaus- ja muutostyössä vastaavan työnjohtajan työnjohtotehtävä voi olla vaativa myös siksi, että rakennustyö kohdistuu suojellun rakennuksen suojeltuihin ominaisuuksiin.
YM:n ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja kelpoisuudesta VÄHÄINEN TAVANOMAINEN VAATIVA POIKKEUKSELLISEN VAATIVA 1 krs JA max 25 k-m2 JA Max 3 krs JA 500 k-m2 JA Yli 3 krs TAI yli 500 k-m2 TAI Yli 16 krs TAI Teknisesti yksinkertainen, ei asumiseen eikä työntekoon tarkoitettu eikä ympäristöstä aiheudu vähäistä suurempia vaatimuksia Käyttötarkoitukseltaan, rakennusfysikaalisilta ja terveydellisiltä ominaisuuksiltaan, kuormituksiltaan ja palokuormiltaan, kantavilta rakenteiltaan sekä työ- ja suunnittelumenetelmiltään tavanomainen rakennus, eikä ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakentamisolosuhteista aiheudu rakennustyölle tavanomaista suurempia vaatimuksia. Käyttötarkoitukseltaan, rakennusfysikaalisilta ja terveydellisiltä ominaisuuksiltaan, kuormituksiltaan ja palokuormiltaan, kantavilta rakenteiltaan tai työ- tai suunnittelumenetelmiltään tavanomaista vaativampi. TAI ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu rakennustyölle erityisiä vaatimuksia taikka rakentamisolosuhteet ovat tavanomaista vaativammat. Jokin maankäyttö- ja rakennuslain 122 b :ssä mainituista vaatimuksista tai ominaisuuksista on poikkeuksellinen; rakennusfysikaaliset ja terveydelliset ominaisuudet, kuormitukset ja palokuormat tai kantavat rakenteet ovat poikkeukselliset TAI työ- tai suunnittelumenetelmät ovat poikkeukselliset. Teknisiltä ratkaisuiltaan ja työ- ja suunnittelumenetelmiltään yksinkertainen ja vaikuttaa vain vähän rakennuksen rakennusfysikaalisiin ja terveydellisiin ominaisuuksiin, kuormituksiin ja palokuormiin tai kantaviin rakenteisiin, eikä ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakentamisolosuhteista aiheudu rakennustyölle vähäistä suurempia vaikutuksia Teknisiltä ratkaisuiltaan ja työ- ja suunnittelumenetelmiltään tavanomainen korjaus- ja muutostyö, eikä ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakentamisolosuhteista aiheudu rakennustyölle tavanomaista suurempia vaikutuksia Teknisiltä ratkaisuiltaan tai työ- tai suunnittelumenetelmiltään tavanomaista vaativampi rakennuksen rakennusfysikaalisiin ja terveydellisiin ominaisuuksiin, kuormituksiin ja palokuormiin tai kantaviin rakenteisiin kohdistuva korjaus- ja muutostyö TAI. ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu rakennustyölle erityisiä vaatimuksia taikka rakentamisolosuhteet ovat tavanomaista vaativammat. TAI rakennustyö kohdistuu suojellun rakennuksen suojeltuihin ominaisuuksiin. Teknisiltä ratkaisuiltaan tai työ- tai suunnittelumenetelmiltään poikkeuksellinen rakennuksen rakennusfysikaalisiin ja terveydellisiin ominaisuuksiin, kuormituksiin ja palokuormiin tai kantaviin rakenteisiin kohdistuva korjaus- ja muutostyö TAI. ympäristöstä tai rakennuspaikasta aiheutuu rakennustyölle poikkeuksellisia vaatimuksia taikka rakentamisolosuhteet ovat poikkeukselliset TAI poikkeuksellisen vaativa suojelukohde
YM:n ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja kelpoisuudesta VÄHÄINEN TAVANOMAINEN VAATIVA POIKKEUKSELLISEN VAATIVA Riittävä osaaminen asianomaiseen työnjohtotehtävään Suorittanut tehtävään soveltuvan rakentamisen tai tekniikan alan tutkinnon: rakennusmestari (AMK) - tutkinto, insinööri (AMK) - tutkinto taikka kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva aiempi rakennusinsinöörin tutkinto, tai teknikon (rakennusmestarin) tutkinto, taikka muu korkeampi rakentamisen tai tekniikan alan tutkinto ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä yleensä vähintään 50 op 1), taikka on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot sekä on hankkinut riittävän kokemuksen rakennusalalla rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen. Korjaus- ja muutostyön Suorittanut tehtävään soveltuvan rakentamisen tai tekniikan alan tutkinnon: rakennusmestari (AMK) - tutkinto, insinööri (AMK) - tutkinto taikka kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva aiempi rakennusinsinöörin tutkinto, tai teknikon (rakennusmestarin) tutkinto, taikka muu korkeampi rakentamisen tai tekniikan alan tutkinto ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä yleensä vähintään 60 op 1), sekä on hankkinut riittävän kokemuksen ja perehtyneisyyden kyseisen alan työnjohtotehtävissä rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen. Korjaus- ja muutostyön Suorittanut tehtävään soveltuvan rakentamisen tai tekniikan alan tutkinnon: rakennusmestari (AMK) - tutkinto, insinööri (AMK) -tutkinto taikka kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva aiempi rakennusinsinöörin tutkinto, taikka muu korkeampi rakentamisen tai tekniikan alan tutkinto ja tutkintoon tai sitä täydentäviin opintoihin on sisältynyt riittävät kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä yleensä vähintään 70 op 1), sekä on hankkinut riittävän kokemuksen ja hyvän perehtyneisyyden kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä. Korjaus- ja muutostyön
Siirtymäsäännös Tämän lain voimaantullessa kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään myös henkilöä, joka on ennen tämän lain voimaantuloa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin erittäin vaativiin tehtäviin hyväksymä ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. eli Poikkeuksellisen vaativiin suunnittelu- ja työnjohtotehtäviin voivat siirtymäsäännöksen mukaisesti edelleen olla kelpoisia myös ne henkilöt, jotka ovat saaneet ennen lain voimaantuloa toimia vastaavissa erittäin vaativissa suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä.
Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 10 Rakennuksen kunnosta laadittujen selvitysten sisältö Korjaus- tai muutostyön lähtötietona käytettäviin rakennuksen kunnosta laadittuihin selvityksiin on rakennushankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävässä laajuudessa sisällyttävä tiedot seuraavista seikoista ja niihin mahdollisesti liittyvistä vaurioista: 1) rakenteiden kantavuus ja rakennuksen vakaus; 2) rakennusosien kosteustasapaino ja muu rakennusfysikaalinen toimivuus; 3) rakennuksen sisäilmaston terveellisyys; 4) muut rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät seikat; 5) käytetyt selvitysmenetelmät ja selvityksen laatijan tiedot; 6) selostus rakennuksen ominaispiirteistä ja rakennushistoriallisesti merkittävistä seikoista; 7) tiedot aiemmin tehdyistä korjaus- ja muutostöistä. 15 Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmaan on sisällyttävä tieto toimenpiteistä, joilla rakennusaineet ja -tuotteet sekä rakennusosat suojataan sään aiheuttamilta tai työmaan olosuhteista johtuvilta haittavaikutuksilta sekä toimenpiteistä, joilla rakennusaineiden ja -tuotteiden sekä rakennusosien kosteudensuojaus toteutetaan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan. 16 Kosteusvaurion korjaussuunnitelman sisältö Rakennuksen korjaus- tai muutostyössä kosteusvaurion korjaussuunnitelmaan on sisällyttävä tieto: 1) toimenpiteistä, joilla kosteusvaurion aiheuttama haitta tai sen vaikutus sisäilmaan ja käyttäjiin poistetaan; 2) korjatun rakenteen tai järjestelmän toimimisesta sen suunnitellun käyttöiän aikana.
Ympäristöministeriön ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä 1. Rakentamista koskeva suunnitelma ja rakennuslupahakemus 2. Rakennuslupahakemukseen liitettävät pääpiirustukset 2.1 Asemapiirros 2.2 Pohjapiirustus ja leikkauspiirustus 2.3 Julkisivupiirustus 3. Rakennuslupahakemukseen liitettävät selvitykset 3.1 Perustamis- ja pohjaolosuhdeselvitys 3.2 Selvitys rakennuksen kunnosta 3.3 Muut selvitykset 4. Erityissuunnitelmat 4.1 Rakennesuunnitelma 4.2 Pohjarakennesuunnitelma 4.3 Lämmityslaite-, kiinteistön vesi- ja viemärilaitteisto- sekä ilmanvaihtosuunnitelma 4.4 Purku- ja suojaussuunnitelma 4.5 Kosteudenhallintasuunnitelma 4.6 Kosteusvaurion korjaussuunnitelma 4.7 Muut erityissuunnitelmat 5. Rakennuttajavalvontaa koskeva valvontasuunnitelma 6. Laadunvarmistusselvitys
Rakennustyön suoritus ja valvonta (vrt A1) Ympäristöministeriön ohje 1. Yleistä 2. Rakennusvalvontaviranomainen ja rakennustyön valvonta 3. Rakennushankkeen osapuolten tehtävät 4. Aloituskokous 5. Rakennustyön aloittaminen ja valmistelevat työt 6. Rakennustyön tarkastusasiakirja 7. Rakennustyönaikaiset viranomaiskatselmukset 8. Rakennustyönaikainen poikkeaminen suunnitelmasta ja työmaajärjestelytoimet rakennustyön haittojen välttämiseksi 9. Erityismenettely, laadunvarmistusselvitys, asiantuntijatarkastus ja ulkopuolinen tarkastus 10. Rakennuttajavalvonta 11. Loppukatselmus ja osittainen loppukatselmus
Sääntelyuudistusten tavoitteena Selkeämpää sääntelyä Ennakoitavaa ja yhtenäistä tulkintaa Vähemmän säännöksiä Helppokäyttöinen Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenne ja sisältö uudistuvat 2017 loppuun mennessä Velvoittavat säännökset ja ohjeet erilleen Ohjeita ja oppaita yhtenäisen tulkinnan tueksi