Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2016

Pihtiputaan kunnanvaltuusto Viitasaaren kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖRAPORTTI VUOSI 2016

SISÄLLYSLUETTELO TAUSTAA... 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 1 1.1. Palvelussuhteen luonne ja henkilöstömäärä... 1 1.2. Työaika... 4 2. HENKILÖSTÖN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI... 5 2.1. Sairauspoissaolot... 5 2.2. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisevät toimenpiteet... 5 2.3. Työtapaturmat... 7 2.4. Eläkkeelle siirtyminen ja rekrytointi... 8 2.5. Työhyvinvointi... 9 3. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 10 3.1. Koulutuspäivät... 10 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 11 4.1. Työterveyshuollon kustannukset... 11 4.2. Palkkakustannukset... 12 4.3. Palkitseminen... 12 4.4. Työllistäminen... 13 4.5. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukeminen... 13 5. YHTEISTOIMINTA... 13 5.1. Sisäinen tiedottaminen... 13 5.2. Kehittämishankkeet... 13 5.3. Yhteistoiminta... 14 5.4. Työsuojelutoiminta... 14 6. YHTEENVETO... 15

TAUSTAA Henkilöstöraportti on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan muodostaman Wiitaunionin koko organisaatiota käsittävä raportti. Henkilöstö on jaettu toimialoittain perusturvaan, sivistystoimeen, tekniseen toimeen, ympäristötoimeen, tukipalveluun sekä kansalaiskuntiin. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Wiitaunionissa palvelukunta järjestää kansalaiskunnalle sen tarvitsemia palveluja. Palvelutuotanto on sovittu yhteisesti hoidettavaksi isäntäkuntamallin mukaisesti kuntien sopiman työnjaon pohjalta. Viitasaaren kaupunki vastaa perusturvan, teknisen toimen sekä ympäristötoimen palveluista ja Pihtiputaan kunta sivistystoimen, hallinnon tukipalveluista sekä maataloushallinnosta. Henkilöstömenot alittuivat budjetista kummankin kunnan osalta Pihtiputaalla 369 674 euroa ja Viitasaarella 217 469 euroa. 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Palvelussuhteen luonne ja henkilöstömäärä Vakinaisilla palvelussuhteilla tarkoitetaan vakinaisia virkoja ja toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita. Henkilöllä saattaa siis olla useita palvelussuhteita, jos hän on virkavapaalla/työlomalla omasta tehtävästään ja hoitaa sijaisena toista tehtävää. Yhtä tehtävää kohden voi olla useampi palvelussuhde jos tehtävän vakituinen työntekijä on vuosilomalla, äitiyslomalla, opintovapaalla, vuorotteluvapaalla tms. ja tehtävää on palkattu hoitamaan sijainen. Viitasaari Palvelussuhteiden määrä oli 31.12.2016 Viitasaaren kaupungissa 660, josta vakinaisia oli 491, määräaikaisia 142, työllistettyjä 25 ja sivutoimisia oli 2. Palvelussuhteiden määrä oli vuotta aiemmin 656, josta vakinaisia oli 484, määräaikaisia 139, työllistettyjä 29 ja sivutoimisia 4. Palvelussuhteiden määrä on noussut aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vakinaisesta henkilöstä oli vuoden lopussa kokoaikatyössä 87,8 % ja osa-aikatyössä 13,6 %. Vuotta aiemmin luvut olivat kokoaikatyössä 86,4 % ja osa-aikatyössä 12,2 %. Pihtipudas Palvelussuhteiden määrä oli 31.12.2016 Pihtiputaan kunnassa 360, josta vakinaisia oli 267, määräaikaisia 49, työllistettyjä 9 ja sivutoimisia palvelussuhteita oli 35, jotka ovat lähinnä kansalaisopiston opettajia. Palvelussuhteiden määrä oli vuotta aiemmin sama määrä eli 360, josta vakinaisia oli 271, määräaikaisia 42, työllistettyjä 11 ja sivutoimisia 36. Palvelussuhteiden määrä on pysynyt täysin samana. Vakinaisesta henkilöstöstä oli vuoden lopussa kokoaikatyössä 92,1 % ja osa-aikatyössä 7,9 %. Vuotta aiemmin luvut olivat kokoaikatyössä 92,3 % ja osa-aikatyössä 7,7 %. 1

KUVA 1 Henkilöstömäärä 31.12.2016 Viitasaaren kaupungissa oli 660 hlö. Edellisenä vuonna 623 hlö, henkilöstömäärä on noussut 37 hlö. Henkilöstömäärä 31.12.2016 Pihtiputaan kunnassa oli 325 hlö. Edellisenä vuonna 324 hlö, henkilöstömäärä on noussut 1 hlö. Wiitaunionissa henkilöstömäärä 31.12.2016 oli yhteensä 985 hlö, kun se edellisenä vuonna oli 947 hlö. Henkilöstömäärä on noussut Wiitaunionissa edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 38 hlö. 2

KUVA 2 Teknisellä toimella henkilöstömäärä on laskenut 12 hlö edelliseen vuoteen verrattuna, kun muilla toimialoilla henkilöstömäärä on noussut. Perusturvan toimialalla henkilöstömäärä on noussut 44 hlö, resurssia on lisätty; lastensuojeluun perhetyöntekijä, Wiitalinnaan 3 ohjaajaa ja 2 hoitajaa, työterveyshuoltoon työterveyslääkäri sekä määräaikaiset hoitopuolen tehtävät vakituisten työntekijöiden sairaslomien ja muiden poissaolojen ajaksi. Sivistystoimessa henkilöstömäärä on noussut 7 hlö, resurssia on lisätty; määräaikaisesti Huopanan esikoulun opettaja, päiväkodeille henkilökohtaisia avustajia molempiin kuntiin, hoitajia Viitasaarelle kasvaneen varhaiskasvatuksen lapsimäärän takia, maahanmuuttajien opettajat Haapaniemen ja Putaanvirran kouluille sekä määräaikaiset sijaiset Haapaniemen koulun opettajien virkavapaiden ajaksi. Ympäristötoimen henkilöstömäärä on noussut 3 hlö, resurssia on lisätty palkkaamalla lupasihteeri rakennus- ja ympäristövalvonnan asiakirjojen käsittelyyn sekä määräaikaiset eläinlääkinnän sijaisuudet. 3

KUVA 3 Vakituisten palvelussuhteiden määrä on noussut 3 kpl ja määräaikaisten 10 kpl edelliseen vuoteen verrattuna. 1.2. Työaika Kokonaistyöaika jakautui seuraavasti: Viitasaari Pihtipudas % 2012 2013 2014 2015 2016 2012 2013 2014 2015 2016 Tehty työaika 62,7 68,6 70,6 70,0 71,5 75,0 77,2 75,0 75,1 75,1 Vuosilomat 19,1 14,9 13,6 13,9 13,8 9,7 10,0 11,5 11,2 10,6 Sairauslomat 7,9 6,4 5,3 6,2 6,2 3,7 4,5 5,0 4,8 4,6 Perhevapaat 3,7 3,4 2,7 3,9 3,3 2,7 3,4 3,3 2,7 3,0 Vuorotteluvapaat 1 1,5 1,6 1,1 0,5 2,1 0,8 0,9 2,0 1,3 Tilap.hoitovap, 5,6 5,1 6,1 4,9 4,5 6,9 3,6 4,3 4,1 5,4 yksityisas.yms. Tapaturmat 0,1 0,1 0,1 0,2 0,5 0,01 0,2 0,03 Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 4

2. HENKILÖSTÖN TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 2.1. Sairauspoissaolot (sairauspoissaolopäiviin lasketaan kalenteripäivät, ei vain työpäivät) Viitasaaren kaupungin koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2016 oli 10 609 kalenteripäivää eli 16,1 pv/hlö/v, edellisenä vuonna 10 556 kalenteripäivää eli 16,9 pv/hlö/v. Viitasaaren kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen kehitys vuosina 2012 2016: 2012 2013 2014 2015 2016 pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö Yhteensä 9 976 15,5 10 333 15 8 800 14 10 556 16,9 10 609 16,1 Pihtiputaan koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä vuonna 2016 oli 4 248 kalenteripäivää eli 13,1 pv/hlö/v, edellisenä vuonna 4 120 kalenteripäivää eli 12,7 pv/hlö/v. Pihtiputaan kunnan sairauspoissaolojen kehitys vuosina 2012 2016: 2012 2013 2014 2015 2016 pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö pv pv/hlö Yhteensä 2 957 9,1 3 301 10,7 4 487 14,2 4 120 12,7 4 248 13,1 Wiitaunionin sairauspoissaolot ovat laskeneet 15,1 kalenteripäivään edellisen vuoden 15,5 kalenteripäivästä per henkilö. 2.2. Sairauspoissaolojen ennaltaehkäisevät toimenpiteet Wiitaunionissa on otettu käyttöön korvaavan työn toimintamalli, joka on osaltaan laskenut sairauspoissaoloja. Korvaavan työn toimintamallissa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä vakiintunutta työtään, mutta kykenee terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta tekemään väliaikaisesti muuta työtä. Korvaava työ voi olla omaa työtä kevennettynä, jotakin muuta työtä, oman työn perehdyttämistä varahenkilölle, oman ammattitaidon kehittämistä kouluttautumalla, turvallisuuskävelyjä tms. Korvaava työ ei voi olla ristiriidassa työntekijän osaamisen kanssa. Onnistunut korvaavan työn prosessi voi paljastaa työstä uusia ja aikaisempaa parempia toimintatapoja sekä työntekijästä kykyjä ja taitoja, joiden hyödyntäminen on kaikille eduksi. Työntekijä ja työnantaja hyötyvät korvaavasta työstä mm. työntekijä saa tilaisuuden aktiivisesti kehittää omaa työtään yhdessä työnantajan kanssa ja työntekijän sairauspäivärahaoikeuden enimmäisajan täyttyminen siirtyy myöhemmäksi. Työntekijän sairastuttua vuosiloman aikana, voidaan hänelle järjestää korvaavaa työtä mikäli siitä saadaan työterveyslääkärin suositus, jolloin vuosiloma siirtyy myöhempään ajankohtaan. Wiitaunionissa on käytössä myös työkyvyn varhaisen tuen toimintamalli. Työkyvyn varhaisen tuen toimenpiteillä pyritään palauttamaan työntekijän työkyky ja ehkäisemään työkyvyttömyys. Työkyvyn varhaisen tuen keskustelussa esimies ja työntekijä kartoittavat, miten työkykyongelma näkyy työssä, mitkä ovat työn voimavarat ja mitä muutoksia työssä pitää tehdä. Sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niiden vaikutusta seurataan. Jos varhaisen tuen keskustelu ja työpaikan toimenpiteet eivät riitä, pidetään ns. työterveysneuvottelu, johon työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja osallistuvat. Neuvottelussa sovitaan työkykyä vastaavista töistä ja työjärjestelyistä. Varhaisen tuen toimintamallin käyttöä tulee entisestään vielä tehostaa. 5

KUVA 4 Sairauspoissaolot ovat laskeneet perusturvassa ja sivistystoimessa edelliseen vuoteen verrattuna. Teknisellä toimella, ympäristötoimella ja keskushallinnossa sairauspoissaolot ovat sitä vastoin nousseet. Teknisen toimen sairauspoissaolojen jyrkkä nousu selittyy ruoka- ja puhtauspalvelujen useilla samanaikaisilla pitkillä sairauslomilla sekä työkyvyn että sairauksien johdosta. Keskushallinnon osalta keskiarvoa nostaa yksittäisen työntekijän yhtämittainen pitkä sairausloma. 6

KUVA 5 Viitasaaren kaupungissa vakituisessa palvelussuhteessa olevalla henkilöstöllä on ollut enemmän sairauspoissaoloja kuin määräaikaisilla. Pihtiputaan kunnassa sitä vastoin määräaikaisessa palvelussuhteissa olevalla henkilöstöllä on ollut enemmän sairauspoissaoloja kuin vakituisilla. 2.3. Työtapaturmat Viitasaaren kaupungin tilastojen mukaan työtapaturmia vuonna 2016 oli yhteensä 39 kpl ja työtapaturmapäiviä 408 kalenteripäivää. Työtapaturmat toimialoittain jakautuivat perusturvan toimialalla 46 %, teknisen toimialalla 46 % ja ympäristötoimen 5 %. Edellisenä vuonna työtapaturmia oli yhteensä 22 kpl ja työtapaturmapäiviä 121 kalenteripäivää. Edellisenä vuonna työtapaturmat toimialoittain jakautuivat perusturvan toimialalla 68 % ja teknisen toimialalla 32 %. Pihtiputaan kunnan tilastojen mukaan työtapaturmia vuonna 2016 oli yhteensä 5 kpl ja työtapaturmapäiviä 26 kalenteripäivää. Työtapaturmat toimialoittain jakautuivat sivistystoimeen 60 % ja tekniseen toimeen 40 %. Edellisenä vuonna työtapaturmia oli yhteensä 7 kpl ja työtapaturmapäiviä 165 kalenteripäivää. Edellisenä vuonna työtapaturmat toimialoittain jakautuivat sivistystoimeen 71 % ja työllisyyspalveluihin 29 %. Wiitaunionissa työtapaturmia vuonna 2016 sattui yhteensä 44 ja niiden aiheuttamia työtapaturmapäiviä 236. Edellisenä vuonna työtapaturmia sattui yhteensä 26 ja työtapaturmapäiviä 434. Pihtiputaan kunnassa tapaturmat ja niiden aiheuttamat työtapaturmapäivät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Viitasaaren kaupungin osalta tapaturmia sattui edellistä vuotta enemmän. Eniten sairauslomia vaatineita tapaturmia sattui vuonna 2016 liukastumisten myötä. Lähtökohtana on, että kaikki tapaturmat pyritään torjumaan ennakolta. Tapaturman sattuessa työnantaja yhdessä työntekijän kanssa selvittää tapaturman ja siihen johtaneet tekijät estääkseen samanlaisen vahingon tapahtumisen uudelleen. Työnantajan pitää luetteloa työpaikalla sattuneista tapaturmista ja tilasto käsitellään säännöllisesti myös työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Kun tavoitellaan tapaturmattomuutta, sattuneita tapaturmia ei piilotella, vaan ne selvitetään ja niistä otetaan opiksi. Jatkuva turvallisuustyö edellyttää koulutusta, tiedotusta, riskinarviointia ja järjestyksen parantamista. 7

KUVA 6 Tapaturmien määrä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna sivistystoimessa ja keskushallinnossa. Sen sijaan perusturvassa, teknisellä toimella ja ympäristötoimessa tapaturmien määrä edelliseen vuoteen verrattuna on noussut. 2.4. Eläkkeelle siirtyminen ja rekrytointi Viitasaaren kaupungin palveluksesta siirtyi eläkkeelle vuoden 2016 aikana yhteensä 22 henkilöä, joista 15 vanhuuseläkkeelle, 3 osa-aikaeläkkeelle ja 4 osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyi 20 henkilöä, joista 18 vanhuuseläkkeelle ja 2 osa-aikaeläkkeelle. Pihtiputaan kunnan palveluksesta siirtyi eläkkeelle vuoden 2016 aikana yhteensä 11 henkilöä, joista 10 vanhuuseläkkeelle ja 1 työkyvyttömyyseläkkeelle. Edellisenä vuonna eläkkeelle siirtyi 9 henkilöä, joista 8 vanhuuseläkkeelle ja 1 työkyvyttömyyseläkkeelle. 8

Vuoteen 2018 mennessä täyttää aikaisempien säännösten mukaisen henkilökohtaisen tai ammatillisen eläkeiän Viitasaaren kaupungin tai Pihtiputaan kunnan palveluksessa olevista seuraavasti: 2014 2015 2016 2017 2018 Yhteensä Viitasaari 11 20 22 8 13 74 Pihtipudas 12 9 11 3 6 41 Yhteensä 23 29 33 11 19 115 Saatavuus ongelmia henkilöstön rekrytoinnissa on esiintynyt puheterapeuttien, lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden ja ravitsemistyöntekijöiden osalta. Kunta-alan ammatteihin uramahdollisuuksiin tutustumiseksi koulujen opinto-ohjaajat koordinoivat tilaisuudet 9. luokkalaisille ja lukion 2. vuosikurssin oppilaille kunta-alan ammatteihin tutustumiseksi. 9. luokkalaiset tutustuvat toisen asteen koulutuksen ammatteihin ja lukion 2. vuosikurssin oppilaat tutustuvat korkeamman asteen koulutuksen ammatteihin. Oppilailla on mahdollisuus tutustua perusturvassa, sivistystoimessa, teknisessä toimessa, ympäristötoimessa ja tukipalveluissa työskentelevien ammatteihin. 2.5. Työhyvinvointi Wiitaunionissa käynnistettiin työhyvinvointiohjelma aikataulutettuna vuosille 2014-2017. Ohjelma antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Työyksiköiltä on kartoitettu aluksi työyhteisön toimintaa ja hyvinvointia haittaavia tekijöitä sekä työyhteisön vahvuuksia ja voimavaroja. Lisäksi pyydettiin nimeämään työyhteisön tavoiteltavat päämäärät. Vastausten perusteella henkilöstö oli pääsääntöisesti tyytyväisiä työyksikkönsä ammattitaitoon, koulutusmyönteisyyteen, itseohjautuvuuteen, työn mielekkyyteen ja joustavuuteen. Yhteisiksi kehittämiskohteiksi nousi heikko tiedonkulku, muutosten tuoma epävarmuus sekä yhteistyön toimimattomuus. Työyksiköt ovat esimiesten johdolla pohtineet miten kehittämiskohteiksi nousseet epäkohdat saadaan korjattua sekä parannettua työyksikön toimivuutta sekä mitä konkreettisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin edistämiseksi on työyksiköissä päätetty tehdä vuonna 2016. Työyksiköt ovat raportoineet ohjausryhmää, joista on laadittu yhteenveto keväällä 2016 seuraavasti: Hyvät asiat: hyvä työilmapiiri useissa työyksiköissä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön onnistumisen kokemukset työssä työn monipuolisuus hyvät työvälineet ja työolosuhteet avoin työilmapiiri joustavat työajat ja mahdollisuus itse vaikuttaa niihin tiedonkulku on parantunut Hyvinvointia haittaavat: kiire muistettavien asioiden paljous yhteistyöongelmat työntekijöiden välillä jatkuvat muutokset 9

esimies ei ole riittävän hyvin saatavilla Kehittämisideat: säännölliset yhteiset palaverit, kehityskeskustelut jatkuva työn kehittäminen työyhteisön selkeät ja yhteiset toimintatavat perustehtävään keskittyminen uuden opitun tiedon jakaminen työnkierto varhainen puuttuminen matalalla kynnyksellä rakentavan palautteen antaminen/ saaminen Kehittämiskohteiden tunnistaminen ja työhyvinvoinnin nykytilan kartoitus auttaa ratkaisemaan oikeita ongelmia ja vahvistamaan hyväksi havaittuja asioita. Työyksiköiden kehittämisideat kuvaavat mihin suuntaan organisaation toiminnassa tulee edetä yhdessä laaditun näkemyksen ja painopisteiden valinnan perusteella. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi, mikä kohdistuu henkilöstöön, työympäristöön, työyhteisöön, työprosesseihin ja johtamiseen. Työhyvinvoinnilla on merkittävä myönteinen yhteys organisaation tuottavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vaihtuvuuteen, sairauspoissaolojen ja tapaturmien ehkäisemiseen. 3. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 3.1. Koulutuspäivät Vuonna 2016 ammatillisia jatko- ja täydennyskoulutuspäiviä oli Viitasaaren kaupungin palveluksessa olevilla 757 päivää ja edellisenä vuonna 653 päivää. Pihtiputaan kunnan palveluksessa olevilla oli 407 päivää ja edellisenä vuonna 335 päivää. Johtoryhmän linjauksen mukaisesti koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää ammatillista osaamista, mutta erityishuomio koulutusten valinnassa tulee olla tuottavuuden parantaminen. Tulee lisäksi pohtia, kun koulutetaan yksilöitä, miten se muutetaan koko organisaation osaamiseksi. Hyödynnetään aktiivisesti myös työssä ja työyhteisössä oppimista mm. pari ja tiimityöskentelyn, asiakaspalautteen käsittelyn ja työkierron avulla. Työterveyshuolto järjestää pääsääntöisesti vuosittain 3 kpl Ensiapu 1 kurssia, 2 kpl hätäensiapukurssia ja 2 kpl kertauskurssia, joista noin puolet pidetään Pihtiputaalla ja puolet Viitasaarella. Edellä mainittuihin koulutuksiin osallistuu n. 100 henkilöä vuosittain. Työttömyysvakuutusrahasto myöntää koulutuskorvausta kunnille, jonka edellytyksenä on ammatillisen osaamisen kehittäminen ja koulutussuunnitelman laadinta. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuspäivän palkkakustannuksista. Lain tarkoituksena on edistää osaamisen kehittämistä, varautumista muutoksiin, mahdollistaa työurien pidentäminen, parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Viitasaaren kaupungin osalta vuonna 2016 koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien lukumäärä oli 573 ja koulutuskorvauksen palautuspäätös ei ole vielä saapunut henkilöstöraporttia työstettäessä. Edellisenä vuonna koulutuspäivät olivat 381 ja koulutuskorvauksen määrä 6.781 euroa. 10

Pihtiputaan kunnan osalta vuonna 2016 koulutuskorvaukseen oikeutettavien koulutuspäivien lukumäärä oli 313 ja koulutuskorvauksen määrä 4.912 euroa. Edellisenä vuonna koulutuspäivät olivat 255 ja koulutuskorvauksen määrä 3.517 euroa. 4. PALKKAUS JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 4.1. Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö, työhön liittyvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäisy sekä työntekijän terveyden ja työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta työuran eri vaiheissa. Työterveyshuollon tehtävänä on tehdä esityksiä työpaikan, työmenetelmien ja työn organisoinnin sekä työyhteisön kehittämiseksi, henkilöstön työ- ja toimintakyvyn tukemiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Viitasaaren kaupunki ja Pihtiputaan kunta ostavat työterveyshuoltopalvelut pääosin organisaatioon kuuluvalta työterveyshuollon tiimiltä. Pihtiputaan kunnan työterveyshuollon kustannukset vuonna 2016 olivat 135 469 euroa, edellisenä vuonna 120 745 euroa. Viitasaaren kaupungin työterveyshuollon kustannukset vuonna 2016 olivat 321 757 euroa, edellisenä vuonna 286 797 euroa. Kustannusten nousu on yhteydessä sairaanhoidon kustannusten kasvuun. Terveystarkastusten ja työpaikkakäyntien määrässä ei ole merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Molemmissa kunnissa on sairaanhoidon kustannukset kasvanut, Viitasaaren kaupungin osalta kustannukset ovat 30 783 euroa ja Pihtiputaan kunnan osalta 9 967 euroa suuremmat edellisvuotta. Työterveyshuoltoyhteistyölle asetetut tavoitteet vuodelle 2016 olivat; 1. Varhaisen puuttumisen mallin aktiivisen käytön tehostaminen yhteistyön lisäämisellä sekä muistuttamalla/ tiedottamalla esimiehiä ja työntekijöitä mallista. 2. Sairauspoissaolojen vähentäminen varhaisen tuen mallin aktiivisella käytöllä sekä korvaavan työn keinoilla. 3. Esimiesten työn tukeminen koulutusta esimiesten vastuista ja velvollisuuksista. 4. Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ryhmämuotoisten keinojen hyödyntäminen. Työnantajalle voidaan korvata 60 % hyväksyttävistä kustannuksista, jos työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat yhteistyössä sopineet työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöistä, joita toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Wiitaunionissa on valmisteltu ja hyväksytty yhteistyössä varhaisen tuen ja tehostetun tuen malli työkykyongelmissa. 11

4.2. Palkkakustannukset 2013 % 2014 % 2015 % 2016 % Viitasaari K-kunta,tukipalv. 681.683 3,2 1 049 200 5,2 919 388 4,4 2 251 244 8,3 Perusturva 14.505.939 68,5 15 044 893 74,2 15 729 710 75,1 19 490 679 71,5 Sivistystoimi 667.609 3,2 660 707 3,3 686 153 3,3 839 553 3,1 Tekninen toimi 4.229.117 20 2 433 132 11,9 2 497 699 11,9 3 246 636 11,9 Ympäristö toimi 1.077.692 5,1 1 101 606 5,4 1 099 906 5,3 1 422 806 5,22 Yhteensä 21.162.042 100,00 20.289.538 100 20.932.856 100 20.932.856 100 2013 % 2014 % 2015 % 2016 % Pihtipudas K-kunta, tukipalv. 1.002.637 10,7 1 049 247 9,3 1 011 903 9,4 1 972 867 13,8 Sivistystoimi 8.298.796 88,2 8 420 898 74,9 7 939 302 73,9 10 191 906 71,5 Tekninen toimi 106.118 1,1 1 814 719 16,1 1 788 150 16,7 2 094 441 14,7 Yhteensä 9.407.552 100,00 11.239.196 100 10.739.355 100 14.259.215 100 Vuodesta 2009 lukien kuntien hallitukset päättivät suositella henkilöstölle palkattomien vapaiden käyttämistä sekä hyväksyivät periaatteen, että mikäli henkilö pitää palkattomia vapaita 5 pv ja sijaista ei tarvitse palkata, niin hän saa korvauksena 1 palkallisen vapaapäivän. Järjestelmä on voimassa toistaiseksi. Pihtiputaalla on pidetty vuoden 2016 aikana palkattomia vapaita 442 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 30 198 euroa. Edellisenä vuonna oli pidetty palkattomia vapaita 476 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 33 724 euroa. Viitasaarella oli pidetty vuoden 2016 aikana palkattomia vapaita 446 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 44 528 euroa. Edellisenä vuonna oli pidetty palkattomia vapaita 381 pv ja palkallisten vapaapäivien korvaus oli 33 858 euroa. 4.3. Palkitseminen Henkilöstöltä on tullut ehdotus ottaa käsiteltäväksi palkitsemiskäytännöt. Wiitaunionissa on käytössä muistamiset 20 vuoden työmerkkipäivänä, ikämerkkipäivät 50-ja 60-vuotispäivänä, eläkkeelle lähtöpäivä ja pitkäaikaisen palvelussuhteen päättyminen 10 vuoden-30 vuoden palvelusta. Talouden tasapainottamisen- ja tuottavuusohjelman myötä vuonna 2014 käyttöönotettiin kannustepalkkiot henkilöstölle sellaisissa toimintoihin vaikuttavissa parannusehdotuksissa, jotka toteutuessaan toivat kustannustehokkuutta toimintoihin. Vuonna 2016 on aloitettu suunnittelu aloitteisiin pohjautuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöönotosta. Palkittavan aloitteen tulee olla uusi ja merkittävä parannusehdotus, mikä ei kuulu normaaliin työnkuvaan. Pelkkä idea ei riitä vaan se on oltava myös käyttöönotettava. Aloite voi kehittää työmenetelmiä, työvälineitä, organisaation toimivuutta tai työturvallisuutta, joka vähentää kustannuksia tai parantaa työn tuottavuutta. Toimialajohtaja päättää palkittavan aloitteen kuultuaan 12

ensin johtoryhmää. Aloitteisiin pohjautuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto on suunniteltu alustavasti vuoden 2017 aikana. 4.4. Työllistäminen Viitasaaren kaupunki työllisti vuonna 2016 yhteensä 108 henkilöä jakautuen; kaupungin toimipisteisiin 74 hlö, oppisopimuksella 2 hlö, toisen työnjärjestäjän palveluksessa 1 hlö, työkokeiluja 10 hlö ja kuntouttavassa työtoiminnassa 37 hlö. Edellisenä vuonna 2015 Viitasaaren kaupunki työllisti saman määrän eli 108 hlö jakautuen; kaupungin toimipisteisiin 68 hlö, oppisopimuksella 2 hlö, toisen työnjärjestäjän palveluksessa 5 hlö, työkokeiluja 6 hlö ja kuntouttavassa työtoiminnassa 32 hlö. Viitasaaren kaupunki maksoi vuonna 2016 työmarkkinatuen maksuosuuksia 241.385 euroa, mikä oli Keski-Suomen kunnista vähiten asukasta kohden. Pihtiputaalla vuonna 2016 aikana kunta ja Kumppanuushanke työllistivät yhteensä 88 hlö. Kunta on työllistänyt yhteensä 30 hlö ja näistä velvoitetyöllistettyjä oli 11 hlö. Kumppanuushankkeen kautta toimenpiteissä oli yhteensä 58 hlö, joista palkkatukityössä 39 hlö, kuntouttavassa työtoiminnassa 17 hlö ja työkokeilussa 2 hlö. Edellisenä vuonna 2015 kunta ja Kumppanuushanke työllistivät yhteensä 78 hlö. Kunta työllisti yhteensä 36 hlö, joista 8 hlö oli velvoitetyöllistettyjä. Kumppanuushankkeen kautta palkkatukityössä oli 42 hlö ja kuntouttavassa työtoiminnassa 18 hlö. Pihtiputaan vuoden 2016 työttömyysaste oli 15,2 %, mikä oli alle Keski-Suomen keskiarvon 16,5 %. 4.5. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukeminen Kunnat ovat tukeneet työntekijöiden hyvinvoinnin edistämistä myöntämällä 50 euroa / työntekijä / vuosi tukea liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankintaan. Liikunta- ja kulttuuriseteleillä työntekijä voi harrastaa liikuntaa, kulttuuria tai molempia valtakunnallisesti useissa paikoissa mieltymystensä mukaisesti. Työnantaja järjestää työterveyshuollon organisoimana vuosittain kävelytestejä kohdennetusti eri henkilöstöryhmille kestävyyskunnon mittaamiseksi. 5. YHTEISTOIMINTA 5.1. Sisäinen tiedottaminen Wiitaunionissa henkilöstön sisäinen tiedottaminen on hoidettu neljännesvuosittain järjestettävissä henkilöstöinfoissa, joissa on käyty ajankohtaiset asiat läpi. Esimiehille on järjestetty lisäksi neljännesvuosittain TiimiTreffit-esimiespalavereja, joissa on käyty läpi esimiesten työhön liittyviä ajankohtaisia asioita. Lisäksi sisäistä tiedottamista on hoidettu sähköpostitse ja tiimipalavereissa sekä vuoden 2016 loppupuolella otetun sisäisen intran avulla. 5.2. Kehittämishankkeet Wiitaunionissa on käynnissä talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelma, joka kattaa vuodet 2014 2017. Ohjelman tarkoituksena on saattaa kuntien taloudet tasapainoon vuoden 2017 loppuun mennessä niin, että tilikauden tulokset ovat positiiviset ja mahdolliset tilikausien alijäämät tulevat katettua. 13

Tiimit ovat raportoineet omat talouden tasapainottamis toimenpide-ehdotukset. Pienet parannusehdotukset on otettu käyttöön työyksiköissä heti. Isommat ja investointeja edellyttävät parannusehostukset on valittu toteutettavaksi kunnan- ja kaupunginvaltuustojen päätösten pohjalta perusteena, että ne ovat tuoneet kustannustehokkuutta toimintoihin sekä rakenteellisia säästöjä. 5.3. Yhteistoiminta Vuonna 2016 pidettiin kaksi yhteistyötoimikunnan kokousta. Tärkeimpinä käsiteltävinä asioina olivat tilinpäätökset, talousarviot, henkilöstöraportti, työhyvinvointiohjelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, työllistämisen periaatteet sekä sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus henkilöstöön. Yhteisiä pääluottamusmiehiä on Wiitaunionissa 5. Paikallisia sopimuksia on voimassa noin 10 kpl. 5.4. Työsuojelutoiminta Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2016 yhteensä neljä kertaa ja tärkeimpiä käsiteltäviä asioita vuoden aikana olivat työsuojelutarkastukset, työpaikkakäyntiraportit, työturvallisuusilmoitukset, yhdenvertaisuussuunnitelma, Wiitaunionin päihdeohjelma, työterveyshuoltoyhteistyön tavoitteet sekä savuton ja hajusteeton työpaikka-ohjeistus. Työsuojelun toimintaohjelma on voimassa vuoden 2015-2018 ajan. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Jos näitä ei voida poistaa, työnantajan on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Riskien ja vaarojen arviointi toteutetaan koko organisaatiota koskevana arviointikierroksena 2-3 vuoden välein. Koko organisaatiota koskeva arviointi toteutettiin viimeksi vuonna 2015. Muutoin työpaikkojen tulee pitää riskien arvioinnit ajan tasalla esim. toimitilojen muutosten osalta. Työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksia vuonna 2016 Viitasaaren kaupungin työyksiköihin yhteensä 11 kpl, jotka kohdistuivat laitoshuoltoon, ruokapalveluihin, kotihoitoon, eläinlääkintään ja koulujen teknisen käsityön luokkiin. Edellisenä vuonna työsuojelutarkastuksia tehtiin 21 kpl, jotka kohdistuivat kiinteistötoimeen, laitoshuoltoon, ruokapalveluihin, kotihoitoon, sosiaalitoimeen, eläinlääkintään ja kirjastoon. Työsuojelupiiri teki työsuojelutarkastuksia vuonna 2016 Pihtiputaan kunnan työyksiköihin yhteensä 3 kpl, jotka kohdistuivat ruokapalveluihin ja laitoshuoltoon. Edellisenä vuonna työsuojelutarkastuksia tehtiin 14 kpl, jotka kohdistuivat kiinteistötoimeen, laitoshuoltoon, ruokapalveluihin, päiväkotiin, kirjastoon ja terveysasemaan. 14

6. YHTEENVETO Wiitaunionissa henkilöstömäärä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 985 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstömäärä on noussut yhteensä 38 henkilöllä. Teknisen toimen osalta henkilöstömäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstölisäyksiä on tullut pääasiassa määräaikaisten osalta kahdelle isoimmista toimialalle perusturvaan ja sivistystoimeen. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, eli 45,8 vuotta, mikä selviää tilastoesitteestä "Kunnalliset palkat ja henkilöstö 2016". Wiitaunionissa vakinaisen henkilöstön keski-ikä on korkeampi kuin kunta-alalla keskimäärin. Vuonna 2016 naisten keski-ikä oli 49,4 ja miesten 48,1 vuotta. Edellisenä vuonna naisten osalta oli 48,1 ja miesten osalta 47,8 vuotta. Keski-iän nousu tulee asettamaan erityisiä vaatimuksia työelämän kehittämiselle sekä sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle. Sairauspoissaolot laskivat 15,1 kalenteripäivään per henkilö edellisen vuoden 15,5 luvusta. Sairauspoissaolot kunnissa on keskimäärin 16,5 kalenteripäivää, mikä selviää tilastoesitteestä "Kunnalliset palkat ja henkilöstö 2016". Sairauspoissaolojen laskua on tukenut korvaavan työn toimintamallin onnistunut käyttöönotto sekä työkyvyn varhaisen tuen toimintamallin käytön tehostaminen. Sairauslomia saadaan tutkimusten mukaan vähennettyä myös hyvällä johtamisella, ongelmien ennaltaehkäisyllä, osatyökyvyn hyödyntämisellä sekä omailmoituskäytäntö on niin ikään todettu vähentävän sairauspoissaoloja. Työtapaturmia vuonna 2016 sattui yhteensä 44 ja niiden aiheuttamia työtapaturmapäiviä 236. Edellisenä vuonna työtapaturmia sattui yhteensä 26 ja työtapaturmapäiviä 434. Wiitaunionissa työtapaturmien määrä on noussut, mutta tapaturmien aiheuttamat tapaturmapäivät ovat laskeneet 54 %. Tavoitteena oli löytää tehokkaita toimenpiteitä työn turvallisuuden parantamiseksi, vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi ja vahinkokustannusten minimoimiseksi. Henkilöstön poissaoloja ja niiden syitä on hyvä seurata säännöllisesti ja tarvittaessa puuttua poissaoloja aiheuttaviin kuormitustekijöihin. Poissaolojen määrää, syitä ja kehitystä on perusteltua verrata työnantajan eri toimipisteissä. Varhaisen tuen mallin käyttöönottoa tulee entisestään tehostaa ja pyrkiä poistamaan työkykyä vaarantavat tekijät jo ennen kuin ongelmia ilmenee ja tukea työntekijän työkykyä työuran kaikissa vaiheissa erilaisilla toimenpiteillä. Wiitaunionissa on käynnissä työhyvinvointiohjelma vuoden 2017 loppuun asti. Ohjelma antaa mahdollisuuden suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin kehittämiseen. Henkilöstöraportissa on selvitetty kehittämiskohteet ja toimenpiteet, joihin ohjelman perusteella on ryhdytty. Työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä on edelleen syytä laajentaa. Johtamisella on erittäin suuri merkitys työhyvinvoinnille ja sen laadulle sekä työpaikan vetovoimaisuudelle. Työhyvinvoinnin edistäminen ja mielekäs työ ovat kilpailuvaltteja myös henkilöstön saatavuuden ja työnantajamaineen hallinnassa. 15