Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua

1 Lukiokoulutuksen vuoden 2011 tunnuslukujen vertailua 2013 Suomen Kuntaliitto

2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lukiokoulutuksen kustannukset... 4 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset... 4 2.2 Lukiokoulutuksen kustannusrakenne vertailukunnissa... 5 2.3 Opetuksen kustannukset... 7 2.4 Opiskelijaruokailun kustannukset... 8 2.5 Sisäinen hallinto... 9 2.6 Kiinteistökustannukset... 10 3 Toiminnallisten tietojen vertailu... 11 3.1 Lukiokoulutuksen opetusresurssit vuosiviikkotunteina... 11 3.2 Opetushenkilöstö... 13 4 Lukiokoulutuksen laatu- ja vaikuttavuustietoja... 14 4.1 Lukion oppimäärän suorittaneet... 14 4.2 Ylioppilastutkinnon suorittaneet... 15 4.3 Peruskoulun ja lukion päättötodistusten keskiarvovertailu... 16 4.4 Keskeyttäminen lukiokoulutuksessa... 17 4.5 Ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta... 18 4.6 Oppilaitokset... 19

3 1 Johdanto Tämän kustannusraportin aineisto perustuu Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa ylläpitämään Kouluikkuna -nimiseen vertailutietokantaan. Raportissa on käytetty varainhoitovuodelta 2011 kerättyjä tietoja, jotka pohjautuvat kuntien antamiin tietoihin. Vuonna 2012 Kouluikkunan vertailutietokannan tiedonkeruuseen osallistui yhteensä 50 kuntaa. Raportin rakenne noudattaa Kouluikkunan tietojen keruussa käytettyä perusraporttia. Raportissa tunnuslukuja on vertailtu kuntakoon perusteella kolmessa kuntakokoryhmässä seuraavasti: 1. Suuret yli 100 000 asukkaan kaupungit 2. Keskisuuret 20 000-100 000 kunnat 3. Pienet alle 20 000 asukkaan kunnat Raportissa pyrittiin selvittämään muun muassa sitä, minkälainen merkitys kuntakoolla on lukiokoulutuksen kustannuksiin ja eri toimintojen laajuuteen. Asian esille saamiseksi kustannuksia verrattiin kolmessa edellä mainitussa kuntakokoryhmässä muun muassa lukiokoulutuksen kokonaiskustannusten, opetuksen, opiskelijaruokailun, kiinteistökustannusten ja sisäisen hallinnon kustannusten osalta. Toimintatietojen osalta selvitettiin lukiokoulutuksen vuosiviikkotuntimääriä eri kuntakokoluokissa sekä opetushenkilöstön osalta vakinaisten ja määräaikaisten opettajien määriä. Lukiokoulutuksen laatuun ja vaikuttavuuteen liittyvissä tiedoissa tarkasteltiin lukion oppimäärän suorittaneiden opiskeluaikoja, ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittaneita sekä ylioppilaskokeen arvosanojen keskiarvoja. Suoritustasoa selvitettiin myös vertaamalla opiskelijoiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoa lukion päättötodistusten keskiarvoon. Ylioppilastutkinnon aikaisemmin suorittaneista opiskelijoista selvitettiin mm. työelämään ja koulutukseen sijoittuneet. Oppilaitosverkkoa kartoitettiin lukioiden kokoa ja lukumäärää tarkastelemalla.

4 2 Lukiokoulutuksen kustannukset 2.1 Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset Lukiokoulutuksen opiskelijakohtaisia kustannuksia on tarkasteltu kahden eri tunnusluvun kautta. Ensimmäisessä tunnusluvussa on mukana kiinteistöjen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset. Toiseen opiskelijakohtaisia kustannuksia kuvaavaan tunnuslukuun ei kiinteistöjen pääomavuokria ole sisällytetty. Kun mukaan otettiin sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset, keskimääräiset lukiokoulutuksen käyttömenot olivat vertailukunnissa 7 153 /oppilas. Kuntaryhmittäin lukiokoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset jakautuivat seuraavasti: Suuret yli 100 000 asukkaan kaupungit 6 653 Keskisuuret 20 000-100 000 kunnat 6 844 Pienet alle 20 000 asukkaan kunnat 8 079 Kun kustannuksia tarkasteltiin ilman sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia, kolmen eri kuntaryhmän väliset erot pienenivät. Yli sadantuhannen asukkaan kunnissa keskiarvoksi muodostui 5 910 /oppilas, keskisuurissa 6 196 /oppilas ja pienissä kunnissa 7 810 /oppilas. Lukiokoulutuksen keskimääräiset käyttömenot olivat 6 593 /oppilas (ilman sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia) Suuret yli 100 000 asukkaan kaupungit 5 910 Keskisuuret 20 000-100 000 kunnat 6 196 Pienet alle 20 000 asukkaan kunnat 7 810 Lukion opiskelijakohtaisia kustannuksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että kiinteistöjen sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset vaikuttavat merkittävästi lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksiin varsinkin suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa. Useimmissa kunnissa sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset laskutetaan niin sanotun pääomavuokran yhteydessä, joka sisältää poistot, korot ja tonttivuokran.

5 Alla olevaan kuvioon lukion käyttömenot opiskelijaa kohti on kunkin kunnan kohdalle merkitty tumman sinisellä pylväällä. Samasta kuviosta voidaan havaita, että sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten suhteellinen osuus on pienemmissä kunnissa huomattavasti vähäisempi kuin suurissa tai keskisuurissa kunnissa. Kuviossa sisäisten vuokrien pääomakustannusten osuus kokonaiskustannuksista on esitetty kunkin kunnan kohdalla oranssin värisellä kärkikolmiolla (asteikko oikeassa laidassa). 2.2 Lukiokoulutuksen kustannusrakenne vertailukunnissa Tarkastelemalla lukiokoulutuksen toiminnoittaisia kustannuksia ja niiden osuuksia lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksista voidaan vertailla kuntien kustannusrakenteen muodostumista.

6 Alla olevassa kuviossa on esitetty lukiokoulutuksen eri toimintojen prosentuaalinen osuus lukion kokonaiskustannuksista. Kustannuksiin on otettu mukaan myös pienet hankkeet, jotka varsinaisesti ovat investointeja. Kaikissa kuntakokoryhmissä opetus muodostaa merkittävästi suurimman menoerän lukion kokonaiskustannuksista. Pienemmissä alle 20 000 asukkaan kunnissa opetuksen osuus kokonaiskustannuksista oli 70,5 %, mikä on suurempi kuin keskisuurissa tai suurissa kunnissa. Keskisuurten 20 000-100 000 asukkaan kunnissa opetuksen osuus oli 65,7 % ja suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa 66,4 %. Pienemmissä kunnissa opiskelijoiden ruokapalveluiden järjestäminen oli suhteellisesti ottaen kalliimpaa kuin kahdessa muussa kuntakokoryhmässä. Pienillä kunnilla opiskelijaruokailun osuus lukion kokonaiskustannuksista oli 6,8 %, kun se keskisuurissa kunnissa oli 5,9 % ja suurissa 4,7%. Sisäisen hallinnon kustannusten jakautumisessa ei ollut suuria eroja kolmen eri kuntaryhmän välillä. Pienissä kunnissa lukiokoulutuksen sisäiseen hallintoon käytettiin 8,6% lukion kokonaiskustannuksista, keskisuurissa kunnissa 7,5 % ja suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa 7,3%. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset veivät euroja suhteellisesti ottaen eniten suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa. Suurten ja keskisuurten kuntien välillä ei ollut merkittävää eroa. Pienissä kunnissa kiinteistökustannusten osuus lukiokoulutuksen kokonaiskustannuksista oli 13,5 %, keskisuurissa kunnissa 19,5% ja suurissa 20,4%.

7 2.3 Opetuksen kustannukset Alla olevassa kuviossa opetuksen kustannukset on jaettu palkkakustannuksiin ja muihin menoihin. Kuviossa opetuksen kustannukset on esitetty kuntakoon mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään. Vertailukunnissa vuonna 2011 opetukseen käytettiin keskimäärin 4 650 euroa opiskelijaa kohden. Opetukseen liittyvistä kustannuksista palkkakustannusten osuus oli 4 327 /opiskelija (93 %) ja muiden menojen osuus 323 /opiskelija (7 %). Pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa opetukseen käytettiin 5 507 /opiskelija, keskisuurissa kunnissa 4 308 /opiskelija ja suurissa kunnissa 4 325 /opiskelija. Palkkakustannusten ja muiden menojen suhdetta tarkasteltaessa voidaan todeta, että keskisuurissa kunnissa palkkakustannusten osuus oli jonkin verran suurempi kuin kahdessa muussa kuntakokoryhmässä. Pienissä kunnissa palkkakustannusten osuus opetuksen kustannuksista oli noin 92,7 %, keskisuurissa 94,1 % ja suurissa 91,1 %.

8 2.4 Opiskelijaruokailun kustannukset Alla olevassa kuviossa on esitetty opiskelijaruokailun kustannukset tumman sinisellä pylväällä. Vaalean sininen osa pylväästä kuvaa keittiön kiinteistökustannusten osuutta ruokailun kokonaiskustannuksista. Keittiön kiinteistökustannukset on kerätty lisätietona. Tiedon ovat antaneet pääasiassa ne kunnat, jotka tuottavat lukion ruokahuoltopalvelut itse. Vuonna 2011 lukioiden opiskelijaruokailu maksoi opiskelijaa kohden laskettuna eniten pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa, joissa lukion ateriapalveluihin käytettiin keskimäärin 521 euroa opiskelijaa kohden. Keskisuurissa kunnissa ruoka maksoi 391 /opiskelija ja suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa 307 /opiskelija. Keskimäärin vertailukunnissa käytettiin lukioiden ruokailuun 411 euroa opiskelijaa kohden.

9 2.5 Sisäinen hallinto Lukiokoulutuksen sisäiseen hallintoon käytettiin vertailukunnissa v. 2011 keskimäärin 544 euroa yhtä opiskelijaa kohti. Sisäisen hallinnon kustannuksissa oli suurta vaihtelua kuntien välillä, mikä näkyy selvästi myös yllä olevassa kuviossa. Pienimmissä alle 20 000 asukkaan kunnissa sisäisen hallinnon kustannukset olivat jonkin verran suuremmat kuin muissa kuntakokoryhmissä eli 711 euroa opiskelijaa kohden. Keskisuurissa kunnissa sisäiseen hallintoon käytettiin 479 /opiskelija ja suurissa kunnissa 472 /opiskelija.

10 2.6 Kiinteistökustannukset Alla olevassa kuviossa tumman sinisillä pylväillä on kuvattu kiinteistömenoja, joihin on laskettu mukaan sisäisiin vuokriin sisältyvät pääomakustannukset. Vaalean siniset pylväät kuvaavat ns. pääomavuokran osuutta kiinteistöjen kokonaiskustannuksista. Vaalean sinisen päälle jäävä tumman sininen osuus kuvaa kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä kustannuksia ilman sisäisiin vuokriin sisältyviä pääomakustannuksia. Suuremmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakustannukset olivat keskimäärin 1337 euroa opiskelijaa kohden. Keskisuurten 20 000-100 000 asukkaan kuntien keskimääräiset kiinteistökustannukset olivat 1288 /opiskelija ja pienten alle 20 000 asukkaan kuntien 1049 /opiskelija. Vertailukunnissa kiinteistöjen keskimääräiset kustannukset olivat 1227 /opiskelija. Sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten osalta yli 100 000 asukkaan kuntien kustannukset olivat keskimäärin 629 /opiskelija ja keskisuurissa kunnissa 583 /opiskelija. Pienissä kunnissa pääomakustannukset olivat keskimäärin 183 /opiskelija. Suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten osuus kiinteistökustannuksista oli keskimäärin noin 46,4 %, keskisuurissa 20 000-100 000 asukkaan kunnissa 41,91 % ja pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa 18,1 %. Pienemmissä kunnissa sisäisiin vuokriin sisältyvien pääomakustannusten osuus oli suhteellisesti ottaen paljon pienempi kuin suurissa ja keskisuurissa kunnissa.

11 3 Toiminnallisten tietojen vertailu 3.1 Lukiokoulutuksen opetusresurssit vuosiviikkotunteina Vuosiviikkotunnit yhteensä Alla olevassa kuviossa on esitetty kunnittain lukioissa annettu opetus vuosiviikkotunteina yhtä opiskelijaa kohden. Vuosiviikkotunnit on kuvattu tumman sinisillä pylväillä ja niihin sisältyy eri oppiaineiden luokkaopetustunnit, oppilaan ohjauksen luokkatunnit, tukiopetus- ja kerhotunnit sekä demonstraatioiden valmistelutunnit. Opetukseen käytetyt vuosiviikkotunnit Kuvioon on merkitty vaalean sinisillä pylväillä varsinaisten opetustuntien määrä yhtä opiskelijaa kohti. Varsinaisiin opetustunteihin sisältyvät luokkaopetustunnit mukaan lukien oppilaan ohjaus. Tunteihin ei sisälly tukiopetusta, kerhotunteja tai muita tunteja, jotka eivät ole varsinaista opetusta.

Vertailukunnissa oli v. 2011 käytettävissä keskimääräinen 1,51 vuosiviikkotunnin resurssi yhtä opiskelijaa kohti. Varsinaiseen opetukseen vertailukunnissa käytettiin keskimäärin 1,26 vuosiviikkotuntia lukiolaista kohden. Pienimmissä alle 20 000 asukkaan kunnissa keskimääräinen kaikkien vuosiviikkotuntien määrä oli 1,82 vvt/opiskelija. Keskisuurissa 20 000-100 000 asukkaan kunnissa vuosiviikkotunteja oli 1,42 vvt/opiskelija ja suurissa kunnissa 1,34 vvt/opiskelija. Varsinaisen opetuksen keskimääräinen vuosiviikkotuntimäärä pienissä kunnissa oli 1,46 vvt/opiskelija, keskisuurissa kunnissa 1,20 vvt/opiskelija ja suurissa kunnissa 1,15 vvt/opiskelija. 12 Aikuislukioissa kaikkien vuosiviikkotuntien määrä oli keskimäärin 2,20 vuosiviikkotuntia opiskelijaa kohden. Varsinaiseen opetukseen aikuislukioissa käytettiin keskimäärin 1,87 vuosiviikkotuntia opiskelijaa kohden.

13 3.2 Opetushenkilöstö Kuntien opetushenkilöstöä on vertailtu kolmessa eri kuntakokoryhmässä vakinaisten ja määräaikaisten opettajien määrän suhteen. Suurissa yli 100 000 asukaan kunnissa vakinaisten opettajien osuus opetushenkilöstöstä oli 75,3 %, keskisuurissa 20 000-100 000 asukkaan kunnissa 82,1 % ja pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa 87,0 %. Määräaikaisten opettajien osuus opetushenkilöstöstä oli suurissa 23,4 %, keskisuurissa kunnissa 16,2 % ja pienissä kunnissa 13,0 %.

14 4 Lukiokoulutuksen laatu- ja vaikuttavuustietoja 4.1 Lukion oppimäärän suorittaneet Pienemmissä kunnissa lukiokoulutuksen suoritusajat olivat vuonna 2011 keskimäärin hieman lyhyempiä kuin suuremmissa kunnissa, kun suoritusaikaa tarkastellaan kolmessa vuodessa tai nopeammin lukion oppimäärän suorittaneiden osuuksina. Pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa lukion oppimäärän suorittaneista 88,0 % suoritti sen kolmessa vuodessa tai nopeammin. Keskisuurissa kunnissa lukion oppimäärän kolmessa vuodessa suorittaneiden osuus oli 84,2% ja suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa 82,6%.

15 4.2 Ylioppilastutkinnon suorittaneet Lukiokoulutuksesta valmistuneiden opiskelijoiden määrää tarkasteltiin myös hyväksyttyjen ja hylättyjen ylioppilastutkintojen osuuksina. Aineisto sisälsi myös kunnan yotutkinnon keskiarvon asteikolla 2-7. Suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa kevään 2011 ylioppilastutkintoa suorittavista opiskelijoista hyväksyttiin keskimäärin 94,2 %. Keskisuurissa 20 000-100 000 asukkaan kunnissa ylioppilastutkinnon hyväksymisprosentti oli 94,1. Pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa ylioppilaskokelaista hyväksyttiin hieman edellisiä suurempi osuus 94,8 %. Hylättyjen suoritusten osuudet olivat siis suurissa kunnissa 5,8 %, keskisuurissa kunnissa 5,9 % ja pienissä kunnissa 5,2 %. Suurissa kunnissa ylioppilastutkinto suoritettiin keskimäärin hieman paremmin arvosanoin kuin muissa kuntakokoryhmissä. Suurissa kunnissa ylioppilastutkinnon suorittaneiden ylioppilaskokeesta saatujen arvosanojen keskiarvo oli 4,4. Keskisuurissa kunnissa arvosanojen keskiarvo oli 4,3 ja pienissä kunnissa 4,2.

16 4.3 Peruskoulun ja lukion päättötodistusten keskiarvovertailu Alla olevassa kuviossa on esitetty päättötodistusten keskiarvovertailu, jossa lukion 2008 aloittaneiden peruskoulun päättötodistusten keskiarvoa verrattaan lukion 2011 päättötodistuksien keskiarvoon. Kuvaajaan sisältyvät tiedot koskevat suomenkielistä opetusta. Lukiossa 2008 aloittaneiden peruskoulun keskiarvo oli kunnassa keskimäärin 8,3. Lukion päättötodistuksien keskiarvo oli keskimäärin 7,8, joten muutos oli keskimäärin noin -0,5.

17 4.4 Keskeyttäminen lukiokoulutuksessa Lukiokoulutuksessa keskeyttäneiden määrää tutkittiin vertaamalla sitä koko opiskelijamäärään ja laskemalla keskeyttäneiden suhteellinen osuus. Lukion keskeyttäneiden osuus oli suurin yli 100 000 asukkaan kunnissa. Niissä lukion keskeyttämisprosentti oli 4,1 %. Keskisuurissa 20 000-100 000 asukkaan kunnissa keskeyttäneiden osuus oli 3,2 % ja pienissä alle 20 000 asukkaan kunnissa lukion keskeyttäneiden osuus oli 3,5 %.

18 4.5 Ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta Ylioppilastutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille kahden vuoden päästä valmistumisesta selvitettiin neljällä eri statuksella: opiskelijat, työlliset, työttömät ja muut. Tarkastelujaksona oli yo-tutkinnon vuonna 2008 suorittaneiden toiminta vuoden 2010 lopussa. Opiskelijoihin sisältyvät myös osa-aikaisesti työssä käyvät päätoimiset opiskelijat. Suurissa yli 100 000 asukkaan kunnissa vuoden 2008 ylioppilaista oli vuonna 2010 päätoimisia opiskelijoita 75,2 %. Työllisten osuus ylioppilaista oli 17,9 % ja työttömien osuus 2,5 %. Muita kuten varusmiehiä, maasta muuttaneita ja sijoittuminen tuntematon oli 4,5%. Vastaavasti keskisuurissa 20 000-100 000 asukkaan kunnissa opiskelijoiden osuus oli 79,5 %, työllisten osuus 14,9 % työttömien 2,2 % ja muiden osuus 3,5 %. Pienissä kunnissa opiskelijoina oli 80,3 %, töissä 14,9 %, työttömänä 1,1 % ja muiden osuus oli 4,8 %.

19 4.6 Oppilaitokset Oppilaitosverkon tietona kerättiin kuntien lukioiden määrä eri kokoluokissa. Vertailukunnissa oli yhteensä 158 lukiota. Näistä noin puolet 81 (51,3 %) oli 200-499 opiskelijan lukioita. Seuraavaksi eniten oli alle 200 oppilaan lukioita, joita oli aineistosta 34 (21,5 %). 500-700 oppilaan lukioita oli yhteensä 29 (18,4%) ja yli 700 oppilaan lukioita 14 (8,9 %).