Muut menot (ei sis. alv:a ) L02

Transkriptio

1 ILMOITUS KÄYTTÖKUSTANNUKSISTA TOIMINNOITTAIN VUONNA 2009 LUKIOKOULUTUS OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PL HELSINKI Faksi Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero 1 Osoite Yhteyshenkilön nimi 2 Puhelin Faksi Tietojen varmennus, allekirjoitus ja päiväys Sähköposti Valtionosuuspohjaan kuuluvat menot, EUROINA Palkkaus L01 Muut menot (ei sis. alv:a ) L02 Arvonlisävero L03 Opetus K010 Majoitus K020 Ruokailu K031 Muu oppilashuolto K039 Sisäinen hallinto K061 Kiinteistöjen ylläpito K062 Pienet hankkeet K090 Yhteensä K100 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot (sis. alv:n) K199 - josta poistot K90 Suoritteet Opetustuntien lukumäärä kpl/v Opetustoiminta S200L001 Maksullinen palvelutoiminta S200L015 1) Koulutuksen järjestäjän numero löytyy esim. koontilistalta kohdasta "saajatunnus". 2) Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen sisällöstä.

2 TÄYTTÖOHJE 1(6) Ilmoitus käyttökustannuksista toiminnoittain vuonna 2009 LUKIOKOULUTUS Tällä kyselyllä kerätään kustannustiedot valtion koulujen ja järjestämisluvan saaneiden yksityisten koulutuksen järjestäjien lukiokoulutuksesta. Opetusministeriön päätöksen perusteella Steiner-kouluun kuuluvan erillisen toimintayksikön tiedot sisällytetään lomakkeen tietoihin. Myös kansanopistoissa järjestettävän lukiokoulutuksen kustannustiedot ilmoitetaan tällä lomakkeella. Päivälukion ja aikuislukion tai aikuislinjan tiedot ilmoitetaan yhteisellä lomakkeella. Aikuislukion järjestämän perusopetuksen kustannuksia ei ilmoiteta tällä lomakkeella, vaan perusopetuksen kustannustietolomakkeella. Palkkaus ja Muut menot sarakkeissa kustannukset ilmoitetaan ilman arvonlisäveroa ja arvonlisäverot ilmoitetaan erikseen omassa sarakkeessaan. Valtionosuuspohjaan kuulumattomiin menoihin sisällytetään arvonlisäveron osuus. Kustannustietojen tulee vastata tilastointipäivinä ilmoitettuja lukiokoulutuksen opiskelijamäärätietoja. Kustannukset ilmoitetaan täysinä euroina ja suoritteet kokonaislukuina. Valtionosuuspohjan yleinen rajaus Kustannustiedot muodostuvat toiminnoittaisista valtionosuuspohjaan kuuluvista menoista ja valtionosuuspohjaan kuulumattomista menoista. Valtionosuuspohjaan kuulumattomista menoista pyydetään erittelemään poistot. Poistojen määrä kysytään mahdollista rahoitusjärjestelmän uudistamista varten. Valtionosuuden kustannuspohjaan sisällytetään kirjanpidon mukaiset lukiokoulutuksen käyttötalouden bruttomenot ja sellaiset investointimenot perustamishankkeista, joiden arvioidut kokonaiskustannukset alittavat valtioneuvoston perustamishankkeelle vahvistaman vähimmäismäärän (RahA 1395/2001, euroa, ilman alv:a). Palkkausmenot ilmoitetaan kuitenkin nettona, henkilöstökorvauksilla vähennettynä. Rahoituslain (635/1998) 42 :n perusteella myönnettävää ylimääräistä valtionavustusta vastaavat kustannukset luetaan valtionosuuden kustannuspohjaan. Kustannustiedoissa ilmoitetaan siis myös erillisellä valtionavustuksella järjestettyä maahanmuuttajien tukiopetusta sekä saamenkielisten, romanien ja vieraskielisten oppilaiden äidinkielenopetusta vastaavat kustannukset (OPH:n tiedote 29/2009, ). Opetusministeriö vähentää keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa lukiokoulutuksen valtakunnallisista käyttökustannuksista koulutuksen järjestäjille 42 :n nojalla lukiokoulutusta varten myönnettyjä valtionavustuksia vastaavan euromäärän (RahL 1071/2005, 23 3 mom). Opetushallitus/Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen/Data och finansiering Hagnäskajen 6, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

3 Valtionosuuspohjaan ei saa sisällyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, jäljempänä rahoituslain, (635/1998) 23 :ssä mainittuja yksikköhintojen laskennassa huomiotta jätettäviä kustannuksia. 2 Valtionosuuspohjan erityisrajaukset 1. Rahoituslain (635/1998) 23 :n mukaiset rajaukset Perustamishankkeet ja maa-alueiden hankkiminen tai vuokraaminen Rahoituskustannukset Valtionosuuspohjaan ei lueta rahoituslain 31 :ssä tarkoitetuista valtioneuvoston vahvistaman euromäärän ylittävistä (RahA 1395/2001, 20 a ) perustamishankkeista ja maa-alueiden hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia. Perustamiskustannuksia ovat toiminnallisen kokonaisuuden muodostava tilojen rakentaminen, hankinta, peruskorjaus tai niitä vastaava toimenpide ja niihin liittyvä irtaimen omaisuuden hankinta, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään euroa (ilman alv:a). Kustannuspohjaan luetaan ns. pienet hankkeet, jotka alittavat em. euromäärän ja joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionosuutta. Valtionosuuspohjaan ei lueta lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia tai sisäisiä korkoja. Käyttöomaisuuden poistot ja korot Valtionosuuspohjaan ei lueta koulutuksen järjestäjän käyttöomaisuuden poistoja ja korkoja eikä sisäisiin vuokriin sisältyviä poistoja ja korkoja. Muu valtionrahoituksen piirissä oleva toiminta Kustannuspohjaan ei lueta kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta. Työllistämistuella palkattujen osalta voidaan kustannuspohjaan kuitenkin lukea nettomenot. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman (NOSTE) perusteella saatuja avustuksia vastaavia kustannuksia ei lueta kustannuspohjaan. Käyttökustannukset, joihin on myönnetty rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta Käyttökustannukset, joihin on myönnetty rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, saadaan lukea valtionosuuspohjaan kuuluviksi käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnetty ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei ole niitä kattanut. Maksullinen palvelutoiminta Valtionosuuspohjaan ei lueta kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet koulutuksen järjestäjälle sen maksullisena palvelutoimintana järjestämistä palveluista. Maksullisessa palvelutoiminnassa koulutuksen järjestäjä perii järjestämästään koulutuksesta ja muista palveluista maksuja ulkopuoliselta palveluiden hankkijalta, kuten esim. toiselta koulutuksen järjestäjältä, julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä. Maksullista palvelutoimintaa ovat esim. koulutuksen järjestäjän myymä henkilöstökoulutus ja ruokailupalvelut sekä henkilökunnan maksullinen ruokailu ja ensisijaisille koulutuksen järjestäjille myydyt koulutuspalvelut. Ensisijaisella koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan koulutuksen järjestäjää, jonka

4 järjestämään koulutukseen opiskelija on otettu suorittamaan tutkintoa ja jolla on oikeus valtionosuuteen. 3 Hallintokustannukset Arvonlisäverot Valtionosuuspohjaan voidaan lukea vain välittömästi lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuneet koulun ja oppilaitoksen oman hallinnon kustannukset ja koulun johtokunnan menot. Valtionosuuspohjaan ei lueta tavaroiden ja palveluiden hankintahintoihin sisältyneitä arvonlisäveroja. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinnassa arvonlisävero kuitenkin huomioidaan korotuksena (RahL 1389/2001, 23 a ). 2. Muut erityisrajaukset Opetuspalveluiden ostot Yhteiset kustannukset Valtionosuuspohjaan luetaan opetuspalvelujen ostot muilta kuin oman lukiokoulutuksen yksiköltä, esimerkiksi opetussuunnitelmaan kuuluvan kurssin ostaminen ammatillisen koulutuksen yksiköltä. Koulutuksen järjestäjän ostama opetus toisilta, omilta toimintayksiköiltä tai muilta koulutuksen järjestäjiltä, on siis ostajan valtionosuuspohjaan kuuluva kustannus, mutta myyjän maksullista palvelutoimintaa. Koska meno saa sisältyä valtionosuuspohjaan vain kerran, omien toimintayksiköiden väliset kustannukset tulee kohdentaa kyseessä olevalle yksikölle menonsiirtoina. Sisäisten palvelujen kustannukset voidaan lukea valtionosuuspohjaan vain silloin, kun kustannukset perustuvat palvelujen todelliseen käyttöön. Yhteiset kustannukset jaetaan pääsääntöisesti opiskelijamäärien, opetustuntien tai käytössä olevien neliöiden suhteessa (esim. osuus yhteisen opettajan tai muun henkilökunnan palkkaukseen tai yhteiskäytössä olevat tilat). Kustannusten kohdistaminen toiminnoille Opetus K010 Majoitus K020 Lukiokoulutuksen varsinainen opetustoiminta. Opetukseen sisällytetään koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen opetustoiminnan välittömät rehtorien ja opettajien palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, opettajien henkilöstökoulutus, materiaalin ja palvelujen ostot, koneiden ja kaluston vuokrat, muut kuin koulun ja kodin väliset oppilaskuljetukset sekä muut opetustoiminnan välittömät menot. Opetustoiminnan osuus kiinteistömenoista ilmoitetaan kohdassa K062 Kiinteistöjen ylläpito. Lukiokoulutuksen majoituskustannukset. Myös majoituskustannukset peruskoulun oppilaskodissa lukion opiskelijoiden osalta. Ei majoituksen yhteydessä tarjotun ruokailun

5 kustannuksia, jotka tulee ilmoittaa kohdassa K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot. 4 Ruokailu K031 Muu oppilashuolto K039 Sisäinen hallinto K061 Kiinteistöjen ylläpito K062 Lukion päätoimisille* ) opiskelijoille järjestetystä ruokailusta aiheutuneet kokonaiskustannukset; palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, elintarvikkeet, kalusto, laitteet, kuljetukset sekä muut ruokailun järjestämiseen liittyvät kustannukset. Myös ostopalveluna järjestetty ruokailu. Ei kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia, jotka ilmoitetaan kohdassa Kiinteistöjen ylläpito K062. * ) Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia (LA 810/1998, 15 ). Milloin ruokala tarjoaa ateriat myös toisen koulutusmuodon oppilaille (esim. ammatillinen koulutus jne.), jaetaan ruokailun kustannukset eri koulutusmuotojen kesken ruokailuun osallistuvien opiskelijoiden määrien suhteessa. Kohdassa K031 ilmoitetaan ainoastaan lukiokoulutuksen osuus ruokailun kustannuksista. Alle 75 kurssin oppimäärää suorittavien lukio-opiskelijoiden, ulkopuolisten ruokailijoiden ja henkilökunnan maksullisen ruokailun kustannukset sekä majoituksen yhteydessä tarjotun ruokailun kustannukset (lukuun ottamatta sisäoppilaitoksia) sekä muut ruokailun kustannukset ilmoitetaan kohdassa K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot. Muu oppilashuolto lukuun ottamatta majoitusta ja ruokailua. Muun oppilashuollon kohtaan ei tule sisällyttää kansanterveys- tai lastensuojelulain alaista toimintaa (esim. kouluterveydenhuollosta, koulupsykologista ja koulukuraattorista aiheutuneet kustannukset). Ne ilmoitetaan lomakkeella kohdassa K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot. Koulutuksen järjestäjän välittömästi lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset, kuten sisäisen hallinnon palkat lakisääteisine henkilösivukuluineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, koneiden ja kaluston vuokrat, koulujen johtokuntien kokouspalkkiot ja muut koulujen sisäiseen toimintaan liittyvät kustannukset, joita ei voida lukea edellä ryhmiteltyihin kustannuksiin. Valtionosuuspohjaan eivät kuulu rahoituslain 23 :n mukaan sellaiset hallintokustannukset, jotka eivät aiheudu välittömästi lukiokoulutuksen järjestämisestä. Kiinteistökustannukset lukuun ottamatta oppilasasuntoloita. Myös kiinteistöjä välittömästi palvelevan tontin ja kadun kunnossapitokustannukset. Kiinteistöhenkilökunnan palkat sivukuluineen, eläkkeet, materiaalin ja palvelujen ostot, vuokrat ja muut kiinteistöjen hoitoon sekä ylläpitoon liittyvät kustannukset. Mikäli kiinteistöjen ylläpito on hoidettu toisen hallintokunnan tai yksikön toimesta keskitetysti ja käytetään ns. kustannusten vyöryttämistä, otetaan vyörytyserä edellä olevassa laajuudessa tässä kohdassa huomioon ilman laskennallisia korkoja ja poistoja. Kiinteistöissä sijaitsevien opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen sekä ulkopuolisille vuokrattujen asuntojen ja muiden tilojen osuutta ei saa sisällyttää kiinteistökustannuksiin,

6 vaan ne merkitään kohtaan K199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot. 5 Pienet hankkeet K090 Menolajierittelyt Investointeihin sisältyvät valtioneuvoston vahvistaman euromäärän (RahA 1395/2001, euroa) alittavat ns. pienet hankkeet, joihin ei ole saatu erillistä perustamishankkeen valtionosuutta, kaikki tilivuoden menot lukiokoulutuksen osalta yhteensä. Valtionosuuspohjaan kuuluvat menot Edellä mainittuihin toimintoluokkiin sisältyvät kustannukset jaetaan lomakkeen sarakkeilla menolajeihin: - Palkkaus - Muut menot - Arvonlisävero Palkkaus sisältää palkat ja palkkiot, eläkkeet, eläkekulut sekä muut henkilösivukulut. Näiden tulee vastata koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen palkkauskustannuksia. Palkkausmenot ilmoitetaan nettona, henkilöstökorvauksilla vähennettynä. Muut menot ilmoitetaan ilman arvonlisäveroja. Arvonlisävero-sarakkeelle jaotellaan toiminnoittain tavaroiden ja palveluiden hankintahintoihin sisältyneet kirjanpidon mukaiset arvonlisäverot. Toiminnoittaisen jaon voi tehdä myös arvioiden arvonlisäveroprosenttien perusteella. Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot (sis. alv:n) K 199 Valtionosuuspohjaan kuulumattomiin menoihin ilmoitetaan sellaiset menot, joita ei huomioida yksikköhintoja laskettaessa. Näitä ovat mm. seuraavat: - työllistämistuella palkattujen henkilöiden palkkauskustannuksista tuella katettu osuus - lääninhallituksen NOSTE-ohjelman valtionavustusta vastaavat kustannukset - alle 75 kurssin oppimäärää suorittavien lukio-opiskelijoiden, ulkopuolisten ja henkilökunnan ruokailun kustannukset sekä majoituksen yhteydessä tarjotun ruokailun kustannukset (lukuun ottamatta sisäoppilaitoksia) - opettajien ja muun henkilökunnan asuntojen menot - koulumatka-avustus - muu maksullinen palvelutoiminta - käyttöomaisuuden poistot ja korot Tällä lomakkeella ei ilmoiteta valtioneuvoston vahvistaman euromäärän ylittäviä (RahA 1395/2001) perustamiskustannuksia eikä rahoituskustannuksia. Valtionosuuspohjaan kuulumattomat menot ilmoitetaan arvonlisäverollisina, yhteensä summana. - josta poistot K90 Tähän eritellään valtionosuuspohjaan kuulumattomista menoista vuoden 2009 kirjanpidon mukaiset lukiokoulutuksen investointeihin kohdistuvat poistot.

7 6 Suoritteet Opetustuntien lukumäärä kpl/v Opetustoiminta S200L001 Lukiokoulutuksen pidetyt opetustunnit vuositunteina kalenterivuoden 2009 aikana eli kevätlukukausi syyslukukausi 2009, ilman maksullisen palvelutoiminnan opetustunteja (ei vuosiviikko-tunteja). Opetustunneiksi luetaan minuuttia kestävä kontaktiopetustapahtuma eli luokkatunnit ja verkko-opetuksena annettu kontaktiopetus opettajalle määritellyn tuntimäärän mukaisesti. Myös tukiopetus lasketaan mukaan. Opetustunteihin ei lueta sellaisia opettajien erityistehtäviä, joissa ei ole mukana oppilaskontaktia, eikä suunnittelutunteja, kerhotunteja tai kerroinlisiä. Maksullinen palvelutoiminta S200L015 Muille myytyjen opetuspalveluiden opetustunnit.