LAPSIKÖYHYYDEN POISTAMINEN ON MAHDOLLISTA TOIMENPIDE- EHDOTUKSIA KÄYTÄNNÖN TOIMIKSI Esa Iivonen, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Kuuleeko kukaan vai huudanko kovempaa? Lasten ja nuorten hyvinvointiseminaari 16.2.2008 Tampere-talo 1
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia edistävä kansalaisjärjestö Perustettu vuonna 1920 Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) koostuu paikallisyhdistyksistä (565), piirijärjestöistä (13) ja keskusjärjestöstä MLL:lla henkilöjäseniä 92 900 MLL:n toimintamuotoja: Lasten ja nuorten puhelin ja netti, mediakasvatus, tukioppilastoiminta, ehkäisevä päihdetyö, Vanhempainpuhelin ja netti, Tukea vanhemmille -sivusto ja muu vanhemmuuden tuki, lastenhoitotoiminta, perhekahvilat, vertaisryhmätoiminta, lasten kerhot, retket ja leirit, vaikuttamistoiminta lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi MLL:n www-sivut: www.mll.fi 2
Lapset ja lapsiperheet Suomessa 31.12.2006 Lähde: Tilastokeskus Lapsia (0-17-vuotiaat) 1 100 000, lapsia 20,8 % koko väestöstä Lapsiperheitä 590 000 Lapsiperheistä äiti, isä ja lapsi/lapset perheitä 71 % yksinhuoltajaperheitä 20 % uusperheitä (perhe, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi) 9 % 3
Perusoikeusnäkökulma lapsiperheiden toimeentulon tukemiseen Suomen perustuslaki sosiaaliset oikeudet (19 ): oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19 :n 1 mom.) perustoimeentulon turva (19 :n 2 mom.) työttömyys, sairaus, työkyvyttömyys, vanhuus, lapsen syntymä ja huoltajan menetys riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen (19 :n 3 mom.) väestön terveyden edistäminen (19 :n 3 mom.) perheen ja muiden lapsen huolenpidosta tukeminen (19 :n 3 mom.) asumisen edistäminen (19 :n 4 mom.) oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja muuhun opetukseen varattomuuden sitä estämättä (16 ) oikeus työhön ja työllistävään koulutukseen, työvoiman suojelu ja työllisyyden edistäminen (18 ) 4
Ihmisoikeusnäkökulma lapsiperheiden toimeentulon tukemiseen YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Vammaisen lapsen erityiset oikeudet (23 artikla) Lapsen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista sekä erityiset toimet lasten terveyspalveluiden turvaamiseksi (24 artikla) Lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta (26 artikla) Työssäkäyvien vanhempien oikeus hyödyntää lastenhoitopalveluita (18 artiklan 3 kappale) Lapsen oikeus riittävään elintasoon ja vanhempien ensisijainen vastuu turvata lapsen kehityksen kannalta välttämättömät elinolosuhteet sekä valtion velvollisuus tukea vanhempia (27 artikla) Lapsen oikeus saada koulutusta ja koulutusta koskevat oikeudet (28 artikla) Lapsen koulutuksen päämäärät (29 artikla) Lapsen oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, leikkimiseen, virkistystoimintaan sekä oikeus osallistua kulttuurielämään ja taiteisiin (31 artikla) 5
Ihmisoikeusnäkökulma lapsiperheiden toimeentulon tukemiseen YK:n yleissopimus taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista Työhön liittyvät oikeudet (6-8 artikla) Oikeus sosiaaliturvaan (9 artikla) Perheen, äitien sekä lasten ja nuorten erityinen suojelu (10 artikla) Oikeus saada itselleen ja perheelleen tyydyttävä elintaso, sisältäen oikeuden riittävään ravintoon, vaatetukseen ja sopivaan asuntoon sekä oikeuden elinolojen jatkuvaan parantamiseen (11 artikla) Oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta terveydestä (12 artikla) Oikeus koulutukseen (13-14 artikla) Oikeus osallistua kulttuurielämään (15 artikla) 6
Ihmisoikeusnäkökulma lapsiperheiden toimeentulon tukemiseen Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja Työhön, työoloihin, työehtoihin, ammatilliseen koulutukseen ja muut työelämään liittyvät oikeudet (artiklat 1-10, 18-22 ja 24-29) Oikeus terveyden suojeluun (11 artikla) Oikeus sosiaaliturvaan (12 artikla) Oikeus sosiaaliavustukseen ja lääkinnälliseen apuun (13 artikla) Oikeus sosiaalipalveluihin (14 artikla) Vammaisten henkilöiden erityiset oikeudet (15 artikla) Perheen oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun (16 artikla) Lasten ja nuorten oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun (17 artikla) Oikeus suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan (30 artikla) Oikeus asuntoon (31 artikla) 7
Ihmisoikeusnäkökulma lapsiperheiden toimeentulon tukemiseen Muita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia YK:n yleissopimus kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista YK:n yleissopimus kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamisesta Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset 8
Miten köyhyys määritellään? EU:n tilastolaitoksen Eurostatin määritelmä: köyhyysuhan alaiseksi määritellään henkilö, joka kuuluu kotitalouteen, jonka tulot ovat pienemmät kuin 60 % kotitalouksien kulutusyksikköä kohden lasketusta mediaanitulosta Pienituloisuuden raja (köyhyysraja) Suomessa, euroa/kulutusyksikkö vuonna 2005: 12 160 Määrittelyyn kuinka monta kulutusyksikköä kotitaloudessa on käytetään OECD:n muunnettua kulutusyksikkömääritelmää, jonka mukaan kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1 14 vuotta täyttäneet henkilöt (muut aikuiset ja14-17-vuotias lapset) saavat painon 0,5 0-13-vuotiaat lapset saavat painon 0,3 Esimerkki: perheessä, jossa on kaksi aikuista ja kaksi alle 14-vuotiasta lasta, kulutusyksikköjä on 1+0,5+0,3+0,3=2,1 eli pienituloisuusraja (vuonna 2005) on 25 536 euroa vuodessa (käytettävissä oleva tulo) 9
Lapsiköyhyys on lisääntynyt Suomessa Lähde: Tilastokeskus Lapsiperheköyhyyden (pienituloisuusaste, kotitalouden tulot alle 60 % kotitalouksien mediaanituloista) kasvu on ollut voimakasta Lapsiköyhyysaste vuonna 2005 oli 11,6 %, kun se vuonna 1995 oli vain 5,0 % Eniten pienituloisuus on kasvanut alle 3-vuotiaiden lasten perheissä ja yksinhuoltajaperheissä Pienituloisissa kotitalouksissa (kotitalouden tulot alle 60 % kotitalouksien mediaanituloista) 127 800 lasta vuonna 2005 10
Lapsiköyhyysaste, prosenttia 1990-2005 Köyhyysrajana 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mediaanista Lähde: Tilastokeskus 14 12 10 8 6 4 2 0 1990 1993 1996 1999 2002 2003 2004 2005 11
Koko väestön ja lapsiväestön köyhyysaste (pienituloisuusaste) 1990-2005 Lähde: Tilastokeskus 14 12 10 8 6 Lapsiväestö (0-17- vuotiaat) Koko väestö 4 2 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 12
Kahden vanhemman perheiden ja yksinhuoltajaperheiden köyhyysaste (pienituloisuusaste), prosenttia 1990-2005 Lähde: Tilastokeskus 30 25 20 15 Kahden vanhemman lapsiperheet Yksinhuoltajaperheet 10 5 0 1990 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 13
Toimeentulotukea saaneet yksinhuoltajaperheet ja kahden vanhemman lapsiperheet; prosenttia 1995-2005 Lähde: Stakes 35 30 25 20 15 10 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Yksinhuoltajaperheet Kahden huoltajan lapsiperheet 14
Lapsiperheiden köyhyyteen monia syitä Perhepoliittisten tulonsiirtojen reaaliarvon rapautuminen (ja niihin 1990-tehdyt leikkaukset) Lapsiperheiden korkea verorasitus veronmaksukykyyn nähden; erityisesti yhden tulonsaajan perheiden korkea verorasitus veronmaksukykyyn nähden Työttömyys, osa-aika- ja pätkätyöllisyys ja näistä johtuva pienituloisuus Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen matala taso Yksinhuoltajaperheillä avio/avoerosta johtuva tulotason lasku Yksinhuoltajien heikko työllisyys; syrjitäänkö työmarkkinoilla yksinhuoltajia? Opiskelijalapsiperheillä opintorahan matala taso Pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta johtuva vanhemman rajoittunut kyky osallistua työmarkkinoille ja siitä johtuva pienituloisuus sekä lapsen tai vanhemman pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvat kustannukset Maahanmuuttajaperheiden vanhempien muuta väestöä alhaisempi työllisyysaste 15
Lapsiperheet saavat vähemmän tulonsiirtoja kuin niitä maksavat - Lapsiperheiden asema tulonsiirroissa on heikentynyt entisestään Lähde: Tilastokeskus Valtaosa lapsiperheistä saa vähemmän tulonsiirtoja kuin joutuu niitä maksamaan (maksetut tulonsiirrot = välittömät verot, sosiaaliturvamaksut, pakolliset eläke- ja työttömyysvakuusmaksut ja maksettu elatusapu) eli valtaosalla lapsiperheistä tulonsiirtojen nettovaikutus on negatiivinen Lapsiperheiden asema tulonsiirroissa on heikentynyt entisestään: saatujen tulonsiirtojen osuus keskimäärin lapsiperheiden bruttotuloista: 2000: 24 %, 2005: 21 % maksettujen tulonsiirtojen (välittömät verot) osuus keskimäärin lapsiperheiden bruttotuloista: 2000: 25 %, 2005: 23 % Esimerkiksi 2 aikuisen ja 2 lapsen perheen nettotulonsiirrot ovat yhä vahvemmin negatiiviset: keskimääräiset nettotulonsiirrot -9683 euroa vuonna 2000 ja -10 418 euroa vuonna 2005 16
Lapsiköyhyydellä merkittävät ja pitkävaikutteiset seuraukset Lapsiperheiden köyhyys Heikentää vanhempien mahdollisuutta vastata lapsen huolto- ja elatustehtävistään Heikentää lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia Lisää lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä On uhkatekijä lasten ja nuorten fyysiselle ja psyykkiselle terveydelle Aiheuttaa ylisukupolvista köyhyyttä ja syrjäytymistä On inhimillisesti kallista On yhteiskunnallisesti kallista 17
Toimenpide-ehdotuksia lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi yleisesti Lapsilisän korottaminen ja sitominen elinkustannusindeksiin Lapsilisän maksamisen ulottaminen 17-vuotiaisiin Lapsiperheiden verotuksen alentaminen Veronmaksukyvyn huomioon ottaminen lapsiperheiden verotuksessa Tuloverotukseen perhepoliittiset verovähennykset takaisin Palveluiden asiakasmaksujen tason pitäminen kohtuullisena Mm. päivähoitomaksut, kunnan vapaa-ajan toimen, kulttuuritoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen osallistumismaksut Asunto-, kaavoitus- ja maapolitiikan vahvistaminen lapsiperheiden kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseksi 18
Toimenpide-ehdotuksia pienten lasten perheiden toimeentulon parantamiseksi Vanhempainvapaan ja vanhempainpäivärahan ulottaminen vähintään siihen saakka kunnes lapsi täyttää vuoden Vähimmäisvanhempainpäivärahojen korottaminen Kotihoidontuen korottaminen Osittaisen hoitorahan korottaminen 19
Toimenpide-ehdotuksia yksinhuoltajaperheiden toimeentulon parantamiseksi Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostaminen ja/tai yksinhuoltajavähennys tuloverotukseen Työttömien yksinhuoltajien työllistämistoimien vahvistaminen Kotipalveluiden saatavuuden parantaminen Osittaisen hoitorahan korottaminen ja oikeuden laajentaminen Elatustuen korottaminen Lapsilisä, elatusapu ja elatustuki etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa 20
Toimenpide-ehdotuksia monilapsisten perheiden toimeentulon parantamiseksi Monilapsisten perheiden lapsilisien korottaminen ja/tai monilapsivähennys tuloverotukseen Monilapsisten perheiden asumisen tuen parantaminen Monilapsisten perheiden tarpeiden huomioon ottaminen autoverotuksessa ja auton käytön verotuksessa Kotipalveluiden saatavuuden parantaminen 21
Toimenpide-ehdotuksia lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi Lapsiperheet, joissa jollakin perheenjäsenellä toiminta- tai työkykyä haittaava vamma tai pitkäaikaissairaus Henkilökohtaisten avustajien saatavuudesta huolehtiminen Sairauspäivärahojen käytön joustavoittaminen vanhempien kesken tilanteessa, jossa lapsia kotona hoitava vanhempi sairastuu Kotipalveluiden saatavuuden parantaminen Oikeusturvan parantaminen kuntoutusetuuksissa Omaishoitajien aseman parantaminen Lapsiperheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmista pitkäaikaistyötön Vanhempien koulutukseen ja työllistymiseen panostaminen Työttömyysturvaetuuksien lapsikorotusten nostaminen Maahanmuuttajataustaiset lapsiperheet Vanhempien kotouttamiseen, koulutukseen ja työllistymiseen panostaminen Lasten kotouttamiseen ja koulutukseen panostaminen 22
Toimenpide-ehdotuksia lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi Opiskelijalapsiperheet Huoltajakorotuksen palauttaminen opintotukeen Monikkoperheet (monikkoperhe = perhe, johon lapsia on syntynyt kerralla enemmän kuin yksi) Lapsilisään monikkolisä Isyysvapaa ja isyysraha jokaisesta monikkolapsesta Monikkoperheiden kotihoidon tuen korottaminen Kotipalveluiden saatavuuden parantaminen Adoptioperheet Adoptiovanhempien vanhempainvapaan ja vanhempainpäivärahan maksamisen pidentäminen Hoitovapaan ja kotihoidon tuen ulottaminen siihen saakka, kunnes lapsen adoptiosta on kulunut kolme vuotta 23
Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisen verkoston EAPN-FIN:n raportti Lapsiperheiden köyhyyden poistaminen on mahdollista Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on avoin yhteistyöfoorumi kaikille köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille Verkoston tavoitteena on toimia köyhyyttä ja syrjäytymistä vastustavien tahojen yhteistyöelimenä EAPN-Fin julkaisi keväällä 2007 raportin Lapsiperheiden köyhyyden vähentäminen on mahdollista Toimenpide-ehdotuksia Raportin sisältö: Yhteenveto Kiireellisiä toimia tarvitaan Toimenpide-ehdotukset (yhteensä 43) Taustaa lapsiperheiden köyhyydestä Lapsiperheiden toimeentulon oikeudellista tarkastelua Raportti sisältää myös otteita kirjeistä, joita ovat kirjoittaneet perheet, joissa on pitkäaikaissairautta ja/tai vammaisuutta Raportti löytyy EAPN-Fin:n www-sivuilta: http://www.eapn-fin.org/ 24