Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Esa Iivonen

Transkriptio

1 Lapsiperheköyhyys Nyky-Suomessa Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät Esa Iivonen

2 Köyhyyden esiintyvyyden arviointi Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö. Köyhyyden esiintyvyyttä voidaan ja sitä tulee mitata usealla tavalla: Tilastolliset indikaattorit, kuten pienituloisuusaste Tulo- ja kulutustiedot, mm. kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kotitalouksien kulutusmenoja ja niiden rakennetta koskevat tiedot Ihmisten subjektiivinen kokemus toimeentulon riittävyydestä Etuuksien ja palveluiden tarve ja käyttö, esim. toimeentulotuki, ruokapankit 2

3 Absoluuttinen ja suhteellinen köyhyys Pasi Moisiota (2006 & 2008) mukaillen Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan biologisten perustarpeiden tyydyttämisen kannalta riittämättömiä voimavaroja. Suhteellisella köyhyydellä ymmärretään kykenemättömyyttä osallistua yhteiskunnassa yleisesti vallitsevaan ja odotettuun elämäntapaan ja saavuttaa minimiksi katsottu elintaso taloudellisten voimavarojen puutteen vuoksi. Suhteellinen köyhyys voidaan ymmärtää mahdollisuuksien puutteena osallistua tavanomaisen elämäntavan sosiaalisiin prosesseihin ja valintoihin. 3

4 Köyhyys on sidoksissa aikaan ja paikkaan Julkisessa keskustelussa suhteellisen köyhyyden merkitystä usein vähätellään. Ihmisen tarpeet ovat kuitenkin sidoksissa aikaan ja paikkaan. Nykypäivän lapsi ei elä 1950-luvun Suomessa eikä myöskään alhaisen kustannustason maassa. On syytä huomata, että myös absoluuttinen köyhyys on hyvin pitkälle suhteellista. Köyhyys on yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen ilmiö, joka liittyy ihmisten eriarvoisuuteen. 4

5 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (1) Lapsiperheköyhyydellä on laaja-alaiset aineelliset, sosiaaliset ja psyykkiset vaikutukset lasten elämään. Perheen vähävaraisuus vaikuttaa lapsen mahdollisuuksiin osallistua elinpiirinsä tavanomaisiin toimintoihin ja valintoihin. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa kielteisesti lapsen osallisuuden kokemuksiin. Lapsen jääminen elinympäristössään vallitsevien harrastus- ja kulutusmahdollisuuksien ulkopuolelle aiheuttaa osattomuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia, häpeää ja vaikuttaa kielteisesti mielenterveyteen. 5

6 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (2) Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevan perheen lapset kantavat huolta ja murhetta perheen taloustilanteesta. Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa terveys- ja hyvinvointikäyttäytymiseen ja lisää terveyseroja. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden ylisukupolvistumista. 6

7 Köyhyys on lapsen kasvulle, kehitykselle ja hyvinvoinnille haitallista (3) Vanhemmuus ja vanhemmuuden voimavarat eivät ole staattinen tila. Perheen kokema köyhyys on vaikuttaa kielteisesti vanhemmuuden edellytyksiin. Perheen toimeentulohuolet kuormittavat vanhempia. Lapsiperheköyhyys on merkittävä uhka vanhempien jaksamiselle ja vanhemmuuden voimavaroille vanhempien väsyminen, uupuminen ja masentuminen. 7

8 Lapsiperheiden köyhyyden taustasyitä (1) Lapsiperheiden sosiaaliturvaetuuksien ostovoiman heikentyminen Vähimmäisvanhempainrahojen ja kotihoidon tuen varsin matala taso Yhden tulonsaajan lapsiperheiden suhteellisen korkea verorasitus perheen veronmaksukykyyn nähden Vanhemman/vanhempien työttömyys, yksinhuoltajien muita vanhempia heikompi työllisyys sekä työmarkkinatuen matala taso 8

9 Lapsiperheiden köyhyyden taustasyitä (2) Vanhemman/vanhempien osa-aika- ja pätkätyöllisyys Lisääntyvässä määrin myös pienipalkkaisuus kokopäivätyössä Opiskelijalapsiperheillä opintorahan matala taso Maahanmuuttajataustaisten perheiden vanhempien matalampi työllisyysaste 9

10 Lapsiperheiden köyhyyden taustasyitä (3) Asumisen kallistuminen on merkittävä uhkatekijä pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden toimeentulolle ja talouden liikkumavaralle. Asumisen kallistuminen aiheuttaa lapsiperheille merkittävän ylivelkaantumisriskin. Kotitalouksien asuntovelat kasvoivat reaalisesti 110 % vuodesta 2002 vuoteen (Lähde: Tilastokeskus, Velkaantumistilasto 2009) 10

11 Perheen toimeentulovaikeudet huolestuttavat lapsia ja nuoria MLL toteutti yhteistyössä Kotivinkki-lehden kanssa kesällä 2010 kyselyn lapsille ja nuorille heidän kokemuksiaan perheen toimeentulovaikeuksista. Kyselyyn vastasi vuotiasta lasta ja nuorta. Lapset ja nuoret kokevat olevansa enemmän huolissaan rahojen riittävyydestä kuin heidän vanhempansa. Lisäksi taloudellisesti tiukka tilanne kiristää nuorten mielestä perheen keskinäisiä välejä ja vaikuttaa mielialaan. Lapset ja nuoret kokevat pelkoa, ahdistusta ja huolta, mutta myös syyllisyyttä. He eivät kehtaa pyytää vanhemmilta edes sellaisia asioita, joita tarvitsevat, ja kokevat syyllisyyttä myös siitä, että vanhemmat eivät voi hankkia itselleen mitään. 11

12 Lapsiperheköyhyys ja palvelut Perheiden tietoisuus etuuksista ja palveluista, tiedotuksen ja palveluohjauksen merkitys Palveluiden asiakasmaksujen suuruus ja maksujen porrastus tai mahdollisuus saada vähävaraisuuden vuoksi alennusta/vapautus maksusta, esimerkkeinä lasten päivähoito ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Päivähoidon ja koulun arjen käytänteet Lapsen mahdollisuus harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon 12 Esa Iivonen

13 Perusoikeuksista oikeus sosiaaliturvaan (perustuslain 19 ) oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19 :n 1 mom.) perustoimeentulon turva (19 :n 2 mom.) sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen (19 :n 3 mom.) väestön terveyden edistäminen (19 :n 3 mom.) perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tukeminen (19 :n 3 mom.) asumisen edistäminen (19 :n 4 mom.) yhdenvertaisuus (perustuslain 6 ), lasten tasa-arvoinen kohtelu (6 :n 3 mom.) oikeus opetukseen ja sivistykseen (perustuslain 16 ) oikeus maksuttomaan perusopetukseen; oikeus saada muuta opetusta; oikeus kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. oikeus työhön, sisältäen mm. työvoiman suojelun ja työllisyyden edistämisen (perustuslain 18 ) 13 Esa Iivonen

14 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta Lapsen oikeus sosiaaliturvaan (26 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus nauttia sosiaaliturvasta, mukaan luettuna sosiaalivakuutus ja ryhdyttävä välttämättömiin toimiin tämän oikeuden täydeksi toteuttamiseksi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Lapsen oikeus riittävään elintasoon (27 artikla) Sopimusvaltion on tunnustettava jokaisen lapsen oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. 14

15 Lasten köyhyysaste on kasvanut Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Lasten pienituloisuusaste eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus kaikista lapsista on kasvanut 2,7-kertaiseksi vuodesta 1990 (4,9 %) vuoteen 2009 (13,2 %). Pienituloisiin kotitalouksiin kuului lasta vuonna 1990, lasta vuonna 2000 ja lasta vuonna Pienituloisuusaste on suurimmillaan, kun lapset ovat alle kouluikäisiä. Yksinhuoltajaperheiden lasten pienituloisuusaste (27 %) on lähes kolminkertainen kaksinhuoltajaperheiden lapsiin verrattuna (10 %). Myös perheen suurempi lapsiluku nostaa köyhyysriskiä. 15

16 Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009, ennakkotiedot Lapsiväestö Koko väestö

17 Pienituloisuusrajoja erityyppisille kotitalouksille vuonna 2009, käytettävissä olevat kokonaistulot euroa vuodessa Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto aikuinen aikuista aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v. ja 1 lapsi v aikuista ja 1 lapsi alle 14 v aikuista ja 2 lasta alle 14 v aikuista ja 2 lasta v aikuista ja 3 lasta alle 14 v aikuista ja 4 lasta alle 14 v aikuista (esim. vanhemmat ja 18 v. täyttänyt lapsi)

18 Kohtuullisen elämän minimin viitebudjetti /kk, Lapsiperhe: vanhemmat ja lapset 4 v. ja 10 v Lähde: Kuluttajatutkimuskeskus: Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit (2010) Ruoka 815 euroa Vaatetus 219 euroa Kodin tavarat, laitteet ja niiden kuluminen 213 euroa Sähkö (34 euroa) ja kotivakuutus (19 euroa) 53 euroa Vapaa-aika ja harrastukset 89 euroa Terveys (39 euroa) ja henk. koht. hygienia (69 euroa) 108 euroa Yhteensä ilman asumista ja liikkumista 1497 euroa Asuminen (vuokra, Helsinki) 1338 euroa Liikkuminen (kk-lippu, Hki sisäinen liikenne) 108 euroa Yhteensä ilman autoa 2943 euroa Auto ( km/v) 552 euroa Yhteensä 3495 euroa 18

19 Kahden huoltajan perheiden ja yksinhuoltajaperheiden pienituloisuusaste Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet

20 Lasten hoitaminen kotona muodostaa aiempaa suuremman köyhyysriskin Köyhyysaste on korkea ja se on edelleen kasvanut niissä kotitalouksissa, joissa ei ole yhtään työllistä aikuista. Myös yhden työssä käyvän ansioiden varassa olevien lapsiperheiden köyhyysaste on kasvanut. Perheen toimeentulon turvaaminen edellyttää yhä vahvemmin, että perheessä on kaksi työssäkäyvää vanhempaa. Pienituloisuusaste pareilla, joilla on lapsia ja kaikki lapset ovat alle 7-vuotiaita oli 4 % vuonna 1995 ja 13 % vuonna 2009 Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

21 Vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2009 Vuonna 2009 alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien (20-59-vuotiaat lasten vanhemmat) työllisyysaste oli 83,1 % vrt vuotiaat, joilla ei alle-18 -vuotiaita lapsia: 75,2 % isien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 90,2 % vrt. samanikäiset lapsettomat miehet 72,9 % äitien (20-59-vuotiaat) työllisyysaste oli 76,5 % vrt. samanikäiset lapsettomat naiset 77,7 % 21

22 Vanhempien työttömyysaste matala, mutta työttömyyttä kohdataan lapsiperheissä paljon Lähteet: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2009 ja THL, Kouluterveyskysely 2010: Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin (entiset) läänit Lasten vanhempien työttömyysaste on matalampi kuin lapsettomien aikuisten. Lasten vanhempien (20-59-vuotiaat lasten vanhemmat) työttömyysaste oli 4,8 % vuonna Vrt. lapsettomien vuotiaiden työttömyysaste 9,5 % Isien työttömyysaste oli 4,4 % ja äitien työttömyysaste 5,2 %. Työttömyyttä vuoden aikana kohtaavien lapsiperheiden osuus on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin työttömyysaste: Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista 32 % ainakin toinen vanhemmista oli ollut vuoden aikana työttömänä. 22

23 Eri kotitaloustyyppien kuuluminen alimpaan tuloviidennekseen vuonna 2009, prosenttia ko. kotitalouksista Lähde Tilastokeskus, Tulonjakotilasto henkilö Lapsettomat parit Kaikki kotitaloudet, joissa lapsia Yksinhuoltajat Parit, joilla lapsia 23

24 Tulojen reaalimuutos kotitaloustyypeittäin , prosenttia Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto

25 Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys vuonna 2009, prosenttia kotitalouksista Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2009 Subjektiivinen toimeentulo 60 Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Suurimmissa vaikeuksissa Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Parit, joilla nuorin lapsi 7-12 v. Parit, joilla nuorin lapsi v. Kaikki kotitaloudet 25

26 Lapsilisän ja kotihoidon tuen ostovoima on heikompi kuin 1990-luvun puolivälissä Vuodesta 1994 vuoteen lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 %. 2. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 30 %. 3. lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 29 %. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 %. Kotihoidon tuen hoitolisän reaaliarvo on laskenut 51 %. Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointi (2011) 26

27 Lapsilisien suuruus vuosina 1994, 2003 ja 2011 erilaisilla perhetyypeillä, vuoden 2010 rahassa, euroa/kk/perhe Perheen lapsilisät huoltajaa ja 1 lapsi huoltajaa ja 2 lasta huoltajaa ja 3 lasta Yksinhuoltaja ja 1 lapsi Yksinhuoltaja ja 2 lasta Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointi (2011) 27

28 Perheen kotihoidon tuen suuruus täydellä hoitolisällä vuosina 1994, 2003 ja 2011, vuoden 2010 rahassa, euroa/kk Kotihoidossa yksi alle 3-vuotias lapsi, hoitoraha + täysi hoitolisä Kotihoidossa kaksi alle 3-vuotiasta lasta, hoitorahat + täysi hoitolisä Lähde: THL, Perusturvan riittävyyden arviointi (2011) 28

29 Toimeentulotukea vuoden aikana saaneet lapsiperheet ko. perhetyypistä , prosenttia Parit, joilla lapsia Yksinhuoltajaperheet 30,7 31,9 31,3 29,5 28, ,6 28,6 28,1 26,9 25,2 23,9 23,3 23,4 24,1 9,6 10,2 9,6 8,5 7,5 6,7 6,7 6,1 5,9 5,3 4,9 4,6 4,3 4, Lähde: THL, Toimeentulotuki

30 Hallitusohjelman linjauksia, luku hallituksen painopistealueet (1) Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen on yksi hallituksen kolmesta painopistealueesta. Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun ja aidot tasaveroiset mahdollisuudet elämälleen. Yhteiskunnan vastuun rinnalla on yhteisön vastuu. Ihmisten omaa vastuuta itsestään, perheistään ja yhteisöistään tuetaan. Hallitus kaventaa tulo-, hyvinvointi- ja terveyseroja. 30 Esa Iivonen

31 Hallitusohjelman linjauksia, hallituksen painopistealueet (2) Peruspalveluita vahvistetaan ja uudistetaan. Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä toimeentuloturvaa parannetaan ja asuinalueiden eriytymistä estetään. Koulupudokkuuteen puututaan. Hallitus valmistelee laaja-alaisen, köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentävän toimenpideohjelman. 31 Esa Iivonen

32 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: toimeentuloturva (1) Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100 eurolla kuukaudessa alkaen. Toimeentulotuen perusosaa korotetaan 6 prosentilla alkaen. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen kohdennetaan 5 milj. euroa. Yleistä asumistukea parannetaan. Siinä siirrytään lineaariseen tulosovitukseen ja kokonaisvuokramalliin. Perusomavastuu tarkistetaan alkamaan korotetun työmarkkinatuen määrästä. Omavastuita alennetaan 8 prosenttia ja hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja korotetaan 50 eurolla kuukaudessa. 32 Esa Iivonen

33 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: toimeentuloturva (2) Työn vastaanottamisen kannusteiden parantamiseksi etsitään keinoja parantaa työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovitusta päämääränä työllisyysasteen nosto. Vähennetään edelleen toimeentuloturvaetuuksien hakemiseen ja maksatukseen liittyvää byrokratiaa. Varmistetaan työttömyysturvan ja toimeentulotuen käsittelytakuun toimivuus. Selvitetään mahdollisuudet luopua puolison tulojen tarveharkinnasta työmarkkinatuessa. 33 Esa Iivonen

34 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: toimeentuloturva (3) Harkinnanvaraista toimeentulotukea kehitetään ennaltaehkäisevän sosiaalityön välineenä. Toimeentulotukiohjeita tarkennetaan ottaen huomioon erityisesti ylisukupolvisen köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Asianmukaisen tuen ja avun saamisen varmistamiseksi toimeentulotuen hakijan tulee saada sosiaalityön ammattihenkilön apua. Perhesosiaalityötä lisätään. 34 Esa Iivonen

35 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: perheiden lasten ja nuorten hyvinvointi & työelämän kehittäminen ja työurien pidentäminen Selvitetään, miten lainsäädäntö turvaa perhevapaalta työhön palavien oikeudet ja arvioidaan perhevapaajärjestelmän päivärahaetuuksien tasot erityisesti isien perhevapaiden käytön kannustavuuden näkökulmasta. Arvioidaan mahdollisuudet korottaa osittaista hoitorahaa ja joustavoittaa sen käyttömahdollisuuksia. Osapäiväisen ja osa-aikaisen hoidon maksu muutetaan määräytymään kunnan ja palvelun käyttäjän sopiman hoitoajan perusteella. Edistetään kotihoidontukea saavien henkilöiden asteittaista siirtymistä työelämään yhdistämällä varhaiskasvatuspalvelut ja taloudellinen tuki, joiden saantiedellytykset ja muut ehdot selvitetään ja ratkaistaan vuoden 2012 loppuun mennessä. 35 Esa Iivonen

36 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: perheiden lasten ja nuorten hyvinvointi (1) Lapsen etua, perheen ja työn yhteensovittamista sekä varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden perus-palvelujen yhteistyötä ja saumattomuutta edistetään. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään KASTE I - ohjelmassa luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Perhekeskusten tavoitteena on edistää varhaista puuttumista ja pulmien ennalta ehkäisyä. Lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään. Vanhemmuuden tukea sekä lasten vanhempien parisuhdeneuvontaa kehitetään ja lisätään. Erosovittelua kehitetään lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi. 36 Esa Iivonen

37 Hallitusohjelman linjauksia; hyvinvointipolitiikka: perheiden lasten ja nuorten hyvinvointi (2) Tehostetaan toimia huostaanottojen vähentämiseksi. Lastensuojelussa painopistettä siirretään ennalta ehkäisyyn, varhaisiin tukipalveluihin ja laitosvaltaisuuden purkamiseen. Lastensuojelussa korostetaan perhekeskeisyyttä ja kehitetään perhehoitolainsäädäntöä. Turvakotipalveluja lisätään. Kouluterveydenhuollon alueellisia eroja kavennetaan varmistamalla neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen toimeenpano. Erityistä huomiota kiinnitetään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveyspalvelujen kehittämiseen. Lisätään lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa. 37 Esa Iivonen

38 Hallitusohjelman linjauksia; koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikka: varhaiskasvatus & nuoriso Päivähoitoa kehitetään syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna. Päivähoito säilytetään maksuttomana pienituloisille perheille eivätkä maksut muodosta työllistymiskynnystä. Erityisesti huomioidaan yksinhuoltajien asema. Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikka parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja, tukee nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista ja terveitä elämäntapoja sekä tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Nuorisotyöttömyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseksi jokaiselle nuorelle taataan työ-, opiskelu-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka. Etsivää nuorisotyötä edistetään. Nuorisotyön ennaltaehkäisevää päihdetyötä tuetaan. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään. Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan edellytykset ja pääsy osallisuuteen tietoyhteiskunnassa. 38 Esa Iivonen