Kirjanpainajatuhoriskit

Samankaltaiset tiedostot
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Hyönteistuhojen torjunta myrskyn jälkeen

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Tuulituhot ja metsänhoito

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Kirjanpainajariskiin suhtauduttava entistä vakavammin lämpenevässä ilmastossa

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Maastotarkastusohje. Liitteet

Jo ennen sotia herättivät lukuisat kuusikoiden (Picea

siemenviljelmillä NordGen Metsä: Tuhoteemapäivä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Kirjanpainajatuhot Rörstrandin vanhojen metsien suojelualueella sekä ympäröivissä talousmetsissä Sipoossa

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Ilmastonmuutos ja vieraslajit Suomen metsien uhkana

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma / metsätalousinsinööri KIRJANPAINAJIEN ESIINTYMINEN MHY KYMENLAAKSON ALUEELLA ELIMÄELLÄ

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Eläintuhot metsissä ERKKI ANNILA

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät Tiina Ylioja Metla Vantaa

TORJUNTAHAKKUIDEN VAIKUTUS KIRJANPAINAJATUHOIHIN HAKKUUKOHTEILLA MIKKELIN ALUEELLA

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Metsähygienia, metsätuhoriski ja monimuotoisuus uuden metsätuholakiesityksen vaikutukset

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Kantokäsittelyn kannattavuus

Kuusen siemen- ja käpytuhojen tunnistaminen

Pystypuusta lattialankuksi

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Alustavia tuloksia kuusen silmuanalyyseistä 2019

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Kirjanpainajien esiintyminen A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n metsissä Noormarkussa ja Pomarkussa

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Alttius mäntypistiäiselle. Seppo Neuvonen et al. Climforisk sidosryhmäseminaari

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Aineisto ja inventoinnit

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Monimuotoinen metsäluonto

Haavanpunikkitatti. Meitä punikkitatteja on useita erilaisia ja elämme kukin oman puulajimme kanssa.

Laki metsätuhojen torjunnasta 1087/2013

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tarmo Saastamoinen Sellukatu 10b33,90520, Oulu

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

MMM/LVO/VT Luonnos Hallituksen esitys Eduskunnalle metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Pienaukkojen uudistuminen

Männyn tyvitervastauti, taudin torjunta ja eteneminen Pohjanmaalla. Tuula Piri

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

Metsäsuunnittelusta metsän suunnitteluun puuntuotannon rinnakkaistavoitteiden turvaaminen. Puukauppaa yksityismetsänomistajien kanssa vuosittain

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu Puun rakenne ja kemia

Trestima Oy Puuston mittauksia

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Kirjanpainajariskin arviointi ja hallinta

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Metsänhoidon perusteet

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Kasvintuhoojien aiheuttamat vahingot. Tommi Oraluoma Suonenjoki

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Kokemuksia uudistetusta laista metsätuhojen torjunnasta Lapin metsätalouspäivät

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Transkriptio:

Kirjanpainajatuhoriskit Juha Siitonen, Luonnonvarakeskus (Luke)

Sisältö Kirjanpainajatuhojen tunnistaminen Kirjanpainajan elinkierto Tuhoriski, tuhojen torjunta 2010-luvun alun kirjanpainajatuhot

Tuhojen tunnistaminen

Muut kuusia kuivattavat lajit kuusijäärät (Tetropium castaneum, T. fuscum) tappavat yleensä yksittäisiä isoja, juurikäävän tms. heikentämiä kuusia metsän sisällä aitomonikirjaaja (Polygraphus poligraphus) kuivattaa metsän sisällä kilpailussa alle jääneitä, keskikokoisia puita puiden kuoleminen itsestään

Kuusijäärien tappama kuusi noin puolen sentin levyisiä, loivareunaisesti puun pintaa uurtavia toukkakäytäviä joissa karkeahkoa, ruskeaa purua; ennen koteloitumista puun väristä purua toukka painuu koteloitumaan pintapuun sisään soikean, 3 4 mm levyisen reiän kautta toukkia etsivät tikat hakkaavat talvella runkoon tunnusomaisia suppiloita

Kuusijäärän toukkakäytäviä kuoressa

Monikirjaajan syömäkuvio emokäytävät (noin 1,5 mm) suureksi osaksi kuoren sisällä niistä näkyy vain lyhyitä, yleensä poikittaisia pätkiä myös toukkakäytävät kuoren sisällä, loppupää näkyy kuoren alla, pääosin puun pitkittäissuunnassa kuori kuivuu tiukasti puuhun kiinni

Kirjanpainajan syömäkuvio (kuvat: Erkki Annila /Metinfo)

Kirjanpainajan syömäkuvio 2 3 puun pituussuuntaista, suoraa emokäytävää joiden leveys 2,5 3 mm vähintään 15 cm (20 cm) läpimittaisissa, paksukuorissa rungoissa siitoskammio toukkakäytäviä emokäytäviä

Pihkavuotoa kuusella (kuva: Antti Pouttu) voi olla kirjanpainajan epäonnistuneiden iskeytymien aiheuttamaa (liian elinvoimainen puu tai liian vähän yksilöitä) muut syyt: juuristolahottajat (kuusenjuurikääpä, mesisieni) voi olla merkki puun heikentyneestä elinvoimasta ja tuhoalttiudesta

Kirjanpainajan epäonnistumien iskeytymien aiheuttamaa pihkavuotoa huom. puun kuoressa reikiä, josta pihkavuodot alkavat kuorta poistamalla näiden alta löytyy nilasta epäonnistuneen iskeytymän aiheuttama, pihkoittunut ja tummunut reaktiovyöhyke

Pihkavuotoa kuusella, syy?

Kirjanpainajan elinkierto

Parveilu talvehtineet aikuiset parveilevat alkukesällä, kun lämpötila vähintään 20 C ja lämpösummaa kertynyt noin 100 dd koiraat etsivät lisääntymiseen sopivia puita (tuoreet tuulenkaadot, heikentyneet pystypuut) ja porautuvat kuoren läpi nilaan erittävät houkutinainetta, feromonia massaiskeytyminen samaan puuhun

Kirjanpainaja-aikuinen 5 mm 4 paria hampaita, kolmas nuppipäinen peräkuopan pohja hienopisteinen, saippuakiiltoinen

Toukkakehitys naaraat tulevat puuhun koiraiden jälkeen yleensä 2 3 naarasta per koiras; kukin kaivaa oman emokäytävänsä ja munii sen reunoille ruskeat purut työnnetään kuoren pinnalle toukat syövät nilaa, toukkakehitys kesäkuussa normaalikesänä koteloituminen heinäkuun alkupuolella, uudet aikuiset kuoriutuvat Etelä- Suomessa heinäkuun puolivälistä alkaen pysyvät syömäkuvioissa ja syövät jäljelle jäänyttä nilaa sukukypsyyden saavuttaakseen

Tuoreiden kirjanpainajatuhojen tunnistus Kirjanpainajan (isommat ja karkeammat purukasat) ja kuusentähtikirjaajan (pienemmät ja hienommat purukasat) tuoreita iskeymiä kuusen rungolla kesäkuun alussa

Alkuvaiheen syömäkuvio Kirjanpainajan pariutumiskammioita ja yksi alkuvaiheessa oleva syömäkuvio, jossa emokäytävien reunoilla munakuoppia

Vallattu heikentynyt puu, kesäkuu Vallatuissa puissa on usein heikkokuntoinen latvus ja kellahtavan vihreät neulaset Kuitenkin uusia iskeymiä voi olla myös ulkoisesti täysin terveen näköisissä puissa

Purua pystypuun tyvellä, kesäkuu Kirjanpainajan tuoreet iskeytymät tunnistaa alkukesällä varmimmin puun tyvelle varisseiden, punaruskeiden purujen perusteella

Kirjanpainajan koteloita ja vastakuoriutuneita aikuisia (kuva: Antti Pouttu)

Poistuminen puista tavallisesti uudet yksilöt poistuvat puista vasta syyskuun alusta lokakuun loppuun suurin osa pudottautuu talvehtimaan isäntäpuunsa juurelle karikkeisiin, pieni osa talvehtii kuoren alla talvikuolleisuus puissa hangen päällä noin 50 % silloin, kun lämpötila pitkään < -10 C ja lähes 100 %, kun lämpötila < -25 C karikkeissa talvikuolleisuus on pieni

Kirjanpainajan tappama puu syksyllä Punaiset neulaset, kuorta pudonnut Tässä vaiheessa uudet aikuiset ovat jo poistuneet puusta

Tuhoriski, torjunta

Metsikön riskinarviointi kirjanpainajan seuraustuhojen riskiä lisäävät: kuvion etelään ja länteen antavien avoimien reunojen osuus alttius kuivuudelle, mäkien laet ja etelärinteet tuoreita tuulenkaatopuita isommissa kuin 20 puun ryhmissä kirjanpainajan tappamia puita jo edellisinä vuosina kuuma ja kuiva edeltävä kesä

Tuhojen torjunta metsätuholaki: vahingoittuneita kuusia >10 m 3 /ha kirjanpainajan asuttamien puiden poisto ennen kuin uudet yksilöt alkavat poistua puista Etelä-Suomessa aikaa käytännössä kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin sen jälkeen kun uudet aikuiset ovat poistuneet, kuolleiden puiden poistosta on pelkästään haittaa hävitetään puussa pitempään viipyvät kirjanpainajan pedot ja loiset pyyntipuut feromonipyynti: korkeintaan paikallinen teho

Kirjanpainajan edellisen vuoden tuhokohde, kesäkuu

Kirjanpainajan tappamien puiden hakkuu talvella tehdystä "torjuntahakkuusta" ei ole kirjanpainajan tuhojen ehkäisyn kannalta mitään hyötyä kirjanpainajat ovat talvehtimassa karikkeissa aiemmin kuolleet puut eivät houkuttele tuholaisia

Tuhot 2010-luvun alussa

Ilmasto ja elinkierto kirjanpainajan kehitys aikaistunut 2000-luvun lämpiminä kesinä vaatii koko elinkiertonsa läpiviemiseen tietyn lämpösumman, noin 700 DD Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa kaksi sukupolvea kesässä Suomessa toinen sukupolvi havaittiin ensimmäisen kerran hellekesänä 2010 tuhojen alkusyynä kuusten kuivuusstressi + Astaja Veera-myrskyt Kaakkois-Suomessa

Kirjanpainajatuhojen kartoitus 2013 Tutkimusalue Uudellamaalla, vanhoja kuusikoita 25 METSO-ohjelman kohdetta 23 talousmetsää, poimittu VMI9:n kertakoealoista Neljän edellisen (2010 2013) vuoden aikana kuolleet kuuset kultakin kuviolta Puista mm. läpimitta, kuolinaika, etäisyys reunaan, tuhonaiheuttajat Yhteensä inventoitiin 112 hehtaaria, 79 kuviota ja 1294 puuta

Tuhonaiheuttajat Tuulenkaadot 380 puuta kirjanpainaja lisääntynyt 182 puussa (48 %) Pystyyn kuolleet 900 puuta kirjanpainajan tappamia 714 (79 %)

METSO-kohteet vs. talousmetsät Kirjanpainajan tappamia puita keskimäärin hehtaarilla METSO: 5,8 ± 1,5 talous: 7,2 ± 2,4 Pinta-alalla painotettu keskiarvo ± keskiarvon keskivirhe ei merkitsevää eroa, p = 0,799

Metsikkötunnukset ja tuhot Ei selviä riippuvuuksia 2013 kirjanpainajan tappamat/ha vs. lahopuun tilavuus 2013 kirjanpainajan tappamat/ha vs. metsikön ikä

Metsikkötunnukset ja tuhot 2013 kirjanpainajan tappamat vs. 2010 2012 kirjanpainajan tappamat

37 Teppo Tutkija 25.8.2017