Sähköalan perustutkinto (120 ov) Sähkö ja Energiatekniikan koulutusohjelma, Sähköasentaja

Sähköalan perustutkinto (120 ov) Sähkö ja Energiatekniikan koulutusohjelma, Sähköasentaja OPETUSSUUNNITELMA JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO 13.01.2007 il

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET...4 1.1 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA SEN TARKOITUS...4 1.2 YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN..4 1.2.1 Yhteiset painotukset...4 1.2.2 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen...6 2 SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET...7 3 SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN...8 4 SÄHKÖ JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, SÄHKÖASENTAJA...9 4.1 TUTKINNON MUODOSTUMINEN:...9 4.1.1 Opintokokonaisuuksien jakautuminen eri vuosille... 10 5 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTOON... 11 6 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN... 12 6.1 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS ERI OSAPUOLTEN YHTEISTYÖNÄ.. 12 6.2 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVIOINTI... 13 6.3 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN ARVOSANAN ANTAMINEN JA ARVIOINTITIEDON TALLENTAMINEN 14 7 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN PERIAATTEET... 16 7.1 ARVIOINNIN KOHTEET... 18 7.1.1 Arviointiasteikko... 19 7.1.2 Näyttöjen yleiset arviointikriteerit... 19 7.1.3 Työtehtävän hallinta... 19 7.1.4 Työprosessien hallinta... 20 7.1.5 Työnperustana olevan tiedon hallinta... 20 7.1.6 Työturvallisuuden hallinta... 21 7.1.7 Ydinosaaminen... 21 7.1.8 ARVIOINTIKRITEERIT TIIVISTETTYNÄ... 23 7.1.9 ARVIOINTILOMAKE... 24 8 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 26 8.1 TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT... 28 8.2 OPETUSSUUNNITELMA SÄHKÖALAN PERUSOSAAMINEN, 30 OV... 28 8.2.1 Yleiset ammatilliset opinnot... 28 8.2.1.1 Tietokoneen peruskäyttö 2 ov... 28 8.2.1.2 Sähkötekniikan perustaidot 9 ov... 29 8.2.1.3 Elektroniikan perustaidot 6 ov... 31 8.2.1.4 Sähköalan perustaidot ja toimintaympäristöt 8 ov... 32 8.2.1.5 Tekninen dokumentointi 3 ov... 36 8.2.2 Näytön kuvaus sähköalan perusosaaminen, 30 ov... 37 8.2.2.1 Käyttäytyminen ja menettelytavat... 38 8.2.2.2 Tietokoneen käyttöönotto ja peruskäyttö... 38 8.2.2.3 Teoreettinen sähkötekniikka ja elektroniikka... 38 8.2.2.4 Asennustekniikka... 38 8.2.2.5 Näyttöympäristö... 38 8.2.2.6 Näytön arviointi... 39 8.3 KOULUTUSOHJELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT, 45 OV... 43 8.3.1 Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset (25 ov) 43 8.3.1.1 Sähköasennusten perusteet (3 ov)... 43 8.3.1.2 Rakentamisen perussähkötyöt (12 ov)... 44 8.3.1.3... 47 8.3.1.4 Tuotannon sähköiset perusohjaukset (5 ov)... 47 8.3.2 Näytön kuvaus Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset, 25 ov... 51 8.3.2.1 Sähköasennusten perusteet... 51 8.3.2.2 Rakentamisen perussähkötyöt... 51 8.3.2.3 Sähköiset perusohjaukset... 51 8.3.2.4 Näyttöympäristö... 51 2

8.3.2.5 Näytön arviointi... 52 8.3.2.6 Sähkö ja energiatekniikka (20 ov)... 55 8.3.2.7 Kiinteistöasennukset (12 ov)... 55 8.3.2.7.1 Kiinteistön heikkovirta ja tietojärjestelmät (4 ov)... 60 8.3.2.8 Ilmajohto ja maakaapeliasennukset (2 ov)... 63 8.3.3 Näytön kuvaus Sähkö ja energiatekniikka, 20 ov... 64 8.3.3.1 Kiinteistöasennukset (12 ov)... 64 8.3.3.2 Kiinteistön heikkovirta ja tietojärjestelmät (4 ov)... 64 8.3.3.3 Ilmajohto ja maakaapeliasennukset (2 ov)... 64 8.3.3.4 Näytön arviointi... 65 8.4 VALINNAISET OPINNOT, 15 OV... 67 8.4.1 Muut valinnaiset opinnot, 15 ov... 69 8.4.1.1 Vapaasti valittavien opintojen tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointi... 70 8.4.1.2 Opinto ohjauksen tavoitteet... 70 8.4.1.3 Opinnäytetyön tavoitteet ja arviointi... 70 9 OPISKELIJAN ARVIOINTI... 71 9.1.1 Arvioinnin tehtävät ja toteuttaminen... 71 9.1.1.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 71 9.1.1.2 Arvioinnin toteuttaminen... 71 9.1.1.3 Arvosanan antaminen... 71 9.1.1.4 Hyväksilukeminen... 72 9.1.1.5 Opintojen uusiminen... 72 9.1.1.6 Arvioinnin oikaiseminen... 73 9.1.1.7 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit... 73 9.1.2 Valinnaiset opinnot... 74 9.1.3 Työssäoppiminen... 74 9.1.4 Jatko opintomahdollisuudet... 75 3

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 1.1 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS JA SEN TARKOITUS Sen mukaan, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98 2, 5 ) ja valtioneuvoston päätöksessä (VnP 213/1999) on säädetty, ammatillisen peruskoulutuksen tulee antaa opiskelijalle laaja alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoistuneemman osaamisen ja työelämän edellyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa alueella siten, että hän voi tutkinnon suoritettuaan sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan läpi elämän. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa tulee varmistaa, että koulutus vastaa työelämän ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen tulee edistää työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Näiden perusteiden mukaisesti suoritettu ammatillinen peruskoulutus sijoittuu EY:n luokituksen tasolle 3 Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden päätöksen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suosituksen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta (25.3.1998 55/330/97) mukaan. Koulutuksen tulee kannustaa opiskelijaa harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen sekä tukea jatko opintovalmiuksia tarjoamalla hänelle monipuolisia vapaasti valittavia opintoja. Koulutuksessa tulee luoda avoin ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa tulee kiinnittää huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja tavoitteiltaan erilaisiin opiskelijoihin sekä tarvittaessa kehittää tukitoimia yhteistyössä kotien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijan myönteistä yksilöllistä kehitystä ja tervettä itsetuntoa tulee tukea. Koulutuksen tulee edistää demokratiaa, miesten ja naisten tasa arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 1.2 YHTEISET PAINOTUKSET JA KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN YDINOSAAMINEN 1.2.1 Yhteiset painotukset Koulutuksen tulee tuottaa valmiuksia, jotka lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia ja joiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja toimimaan muuttuvissa oloissa. Koulutuksen tulee antaa opiskelijoille valmiuksia kansainvälisyyteen kestävän kehityksen edistämiseen teknologian ja tietotekniikan hyödyntämiseen yrittäjyyteen laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kuluttajaosaamiseen 4

työsuojelusta ja terveydestä huolehtimiseen. Kansainvälisyyteen kasvun tavoitteena tulee olla, että opiskelija tulee toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja on suvaitsevainen ja kielitaitoinenvoidakseen osallistua opiskelijavaihtoon ja sijoittua kansainvälistyvilletyömarkkinoille. Kestävän kehityksen edistämisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija tuntee kestävän kehityksen periaatteet ja motivoituu toimimaan niiden puolesta opiskelussa, työssä ja kansalaisena. Hän tuntee ympäristömyönteisettyö ja toimintatavat ja toimii niiden mukaisesti sekä erityisesti tunnistaa tavanomaiset ongelmajätteet ja hallitsee niiden käsittelyn. Hän arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja ymmärtää kestävän kehityksen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia sekä osaa toimia niiden puolesta. Teknologian ja tietotekniikan hyödyntämisen kehittämiseksi tavoitteena tulee olla, että opiskelijalla on tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet sekä edellytykset tieto ja viestintätekniikan sekä teknologianmonipuoliselle hyödyntämiselle työssä ja kansalaisena. Opiskelija ymmärtää teknologian kehityksen vaikutuksia omaan alaansa ja sen tulevaisuuteen ja osaa soveltaa uutta tekniikkaa työssään. Yrittäjyyden kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelijasta kehittyy oma aloitteinen, tunnollinen, rohkea, kekseliäs ja työtään arvostava työntekijä ja ammatinharjoittaja sekä yrittäjä. Laadukkaaseen ja asiakaslähtöiseen toimintaan kehittymisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ammattialalla tarvittavat ja yleisimmin käytössä olevat laadunhallinnan menetelmät. Hän osaa ottaa huo mioon asiakkaiden odotukset ja yksilölliset tarpeet sekä hallita erilaiset asiakaspalvelutilanteet. Kuluttajaosaamisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa ottaa huomioon kuluttajalainsäädännön velvoitteet ja osaa toimia työssä ja kansalaisena kuluttajien oikeuksien, velvollisuuksien ja vastuun mukaisesti. Opiskelijan tulee osata toimia kuluttajana ja työntekijänä kansantaloutta edistävästi. Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ ja toimintakykyään. 5

1.2.2 Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Koulutuksen tavoitteena tulee olla, että opiskelijalle kehittyy seuraavia kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia: oppimistaidot ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutus ja viestintätaidot yhteistyötaidot eettiset ja esteettiset taidot. Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle Valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. Opiskelijan on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Vuorovaikutus ja viestintätaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa työelämässä. Opiskelijan on saatava valmiudet selvitä neuvottelutilanteista ja käyttää suullista ja kirjallista viestintää sekä tietotekniikkaa erilaisissa vuorovaikutus ja viestintätilanteissa. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tiimin jäsenenä sekä olla joustava ihmissuhteissa ja ottaa huomioon toiset ihmiset. Hänen tulee osata tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja ja ottaa niitä rakentavasti huomioon toiminnassaan. Eettisten ja esteettisten taitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia sekä tiedostaa omat arvonsa ja kulttuuriin pohjautuvia kauneusarvoja ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. Hän osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hän osaa noudattaa työssään ammattietiikkaa, kuten asiakkaita koskevaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä. 6

2 SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON JA KOULUTUSOHJELMIEN TAVOITTEET Sähköalan perustutkinto antaa opiskelijalle tarvittavan perusosaamisen sähköalan asennus, huolto ja kunnossapitotehtäviin. Alan ammattilaiselle on välttämätöntä sähköturvallisuusmääräysten mukaisten työtapojen sisäistäminen sekä teoreettisen sähkötekniikan, elektroniikan, tietokonetekniikan, tietoliikennetekniikan ja automaatiotekniikan perusosaaminen. Myös käytettävien materiaalien ja komponenttien sekä työkalujen tuntemusta ja käsittelytaitoa tarvitaan kaikissa sähköalan tehtävissä riippumatta siitä, mille eri koulutusohjelmien erikoisaloille opiskelija suuntaa osaamistaan. Sähköalan peruskoulutus antaa opiskelijalle hyvät valmiudet tietoyhteiskunnassa toimimiseen, alan kehitykseen vaikuttamiseen sekä itsensä ja ammattitaitonsa edelleen kehittämiseen. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma kattaa nykyyhteiskunnassa käytössä olevien keskeisten tietoteknisten laitteiden rakenteen ja toiminnan hallinnan. Koulutusohjelma jakaantuu kolmeen pääalueeseen, jotka ovat elektroniikka, tietokonetekniikka ja tietoliikennetekniikka. Ohjelma sisältää näiden pääalueiden perustaitojen hallinnan ja niihin liittyvän tuotantoteknologian perusteet, järjestelmien asennuksen, kunnossapidon ja huollon sekä muun jälkimarkkinoinnin. Sähkö ja energiatekniikan koulutusohjelmassa opiskelija saa perusvalmiudet asennus, huolto ja korjaustöihin vaihtoehtoisesti seuraavilla aloilla: energian tuotanto, jakelu ja siirto, uudis ja saneerausrakentaminen, kiinteistöautomaatio, TV/radio ja kodinkoneet, puhelin ja ATK verkot, hälytysjärjestelmät ja teollisuuskoneet ja laitteet. 7

3 SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN Tutkinnon muodostumisesta on määrätty valtioneuvoston päätöksessä (VnP 213/1999), tutkinnon laajuudesta, koulutusohjelmista ja tutkintonimikkeistä opetusministeriön päätöksessä (5/011/1999), opintojen laajuudesta asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/98, 2 ), opintojen hyväksilukemisesta ja opiskeluajasta laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98, 30, 31 ). SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO, ASENTAJ A 120 OV YHTEISET OPINNOT 20 OV Pakolliset opintokokonaisuudet 1 8 Valinnaiset opintokokonaisuudet 1 15 16 ov 4 ov AMMATILLISET OPINNOT Opintoihin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov 90 OV TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT Opintokokonaisuus 1 30 ov 30 OV KOULUTUSOHJ ELMITTAIN ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT AUTOMAATIOTEKNIIKAN J A KUNNOSSAPIDON KOULUTUSOHJ ELMA Opintokokonaisuudet 2 ja 3 tai 2 ja 4 45 ov 45 OV ELEKTRONIIKAN J A TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJ ELMA Opintokokonaisuudet 5 ja 6 tai 5 ja 7 tai 5 ja 8 45 ov SÄHKÖ J A ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJ ELMA Opintokokonaisuudet 2 ja 9 45 ov VALINNAISET OPINNOT Opintokokonaisuus 10 26 15 OV VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 OV Opintoihin sisältyy opinto ohjausta vähintään 1,5 ov ja vähintään 2 ov:n laajuinen opinnäytetyö. Opintoviikko on 40 tuntia opiskelijan työtä. 8

4 SÄHKÖ- JA ENERGIATEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, SÄHKÖASENTAJA Sähköalan perustutkinnon, sähkö ja energiatekniikan koulutusohjelma, sähköasentaja, laajuus on 120 opintoviikkoa, joka sisältää 20 opintoviikkoa työssäoppimista alan työpaikoissa. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa. Sähköalan perustutkinto antaa yleiset jatkoopinto mahdollisuudet ammattikorkeakouluihin ja yliopistoon. 4.1 Tutkinnon muodostuminen: Tutkinnon yhteiset opinnot 20 ov Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta, yritys ja työelämätieto Liikunta ja terveystieto Valinnnaiset 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 2 ov 4 ov Ammatilliset opinnot Sähköalan perusosaaminen 30 ov Tietokoneen peruskäyttö 2 ov Sähkötekniikan perustaidot 9 ov Elektroniikan perustaidot 6 ov Sähköalan perustaidot ja toimintaympäristöt 8 ov Tekninen dokumentointi 3 ov Työturvallisuus 2 ov 90 ov Teollisen rakentamisen perussähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset 25 ov Sähköasennusten perusteet 3 Perussähkötyöt 12 ov Sähköiset perusohjaukset 5 ov Työssäoppiminen 5 ov Sähkö ja energiatekniikka Kiinteistöasennukset 12 ov Heikkovirta ja tietojärjestelmät 4 ov Ilmajohto ja maakaapeliasennukset 2 ov Opinnäytetyö 2 ov 20 ov Ammatilliset valinnaiset Työssäoppiminen 15 ov 15 ov Täysin vapaasti valittavat opinnot 10 ov 9

4.1.1 Opintokokonaisuuksien jakautuminen eri vuosille 4.1.1.1.1.1 Opintokokonaisuudet SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTO, asentaja 120 ov Sähkö ja energiatekniikan koulutusohjelma 30.04.2004, I. Leino Yht. ov Yht.ov 1. vuosi 2. vuosi 3.vuosiTyössä ov ov ovoppiminen OPE 1.VUOSI OPE 2. VUOSI OPE 3. VUOSI YHTEISET OPINNOT 20 Pakolliset 16 Äidinkieli 2 1 1 Ruotsi 1 Englanti 1 1 Matematiikka 2 1 Fysiikka ja kemia 1 1 Yhteiskunta, yritys ja työelämätieto 1 Liikunta ja terveystieto 1 1 Taide ja kulttuuri 1 Valinnaiset 4 Valinnaisaine 1 ov 1 Valinnaisaine 1 ov 1 Valinnaisaine 1 ov 1 Valinnaisaine 1 ov 1 AMMATILLISET OPINNOT 90 (Opintoihin sisältyy väh. 20 ov työssäoppimista) SÄHKÖALAN PERUSOSAAMINEN 30 Tietokoneen peruskäyttö 2 Sähkötekniikan perustaidot 9 Elektroniikan perustaidot 6 Sähköalan perustaidot ja toimintaympäristöt 8 Tekninen dokumentointi 3 Työturvallisuus 2 TEOLLISEN RAKENTAMISEN PERUSSÄHKÖTYÖT JA TUOTANNON SÄHKÖISET PERUSOHJAUKSET 25 Sähköasennusten perusteet 3 Rakentamisen perussähkötyöt 12 Tuotannon sähköiset perusohjaukset 3 2 Työssäoppiminen 1 5 5 SÄHKÖ JA ENERGIATEKNIIKKA 20 Kiinteistöasennukset 3 9 Kiinteistön heikkovirta ja tietojärjestelmät 2 2 Ilmajohto ja maakaapeliasennukset 2 Opinnäytetyö 2 VALINNAISET AMMATILLISET SÄHKÖ JA AUTOMAATIOASENNUKSET 15 YRITYKSISSÄ Työssäoppiminen 2 3 3 Työssäoppiminen 3 4 4 Työssäoppiminen 4 8 8 VAPAASTI VALITTAVAT 10 10 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Vapaasti valittava 1 ov 1 Yht. 120 120 40 40 40 20 10

5 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ JA KANSALLINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO SÄHKÖALAN PERUSTUTKINTOON Ammattiosaamisen näytöistä on säädetty laissa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 601/2005 ja valtioneuvoston asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 603/2005. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden mukaisen, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa. Näytöt järjestetään mahdollisuuksien mukaan työssäoppimisen yhteydessä. Näyttöjä voidaan toteuttaa myös muilla työpaikoilla tai oppilaitosten työtiloissa. Kansallinen ammattiosaamisen näyttöaineisto on laadittu voimassa olevan opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden pohjalta. Aineisto ei ole normi, vaan tukimateriaali, jota koulutuksen järjestäjät voivat käyttää ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelun ja toteuttamisen apuna. Aineisto ohjaa ammattiosaamisen näyttöjen paikallista toteuttamista ja yhdenmukaistaa opiskelijan arviointia. Näyttöaineistossa on ohjeet sen käyttäjille ja opintokokonaisuuksittain laaditut osiot, jotka sisältävät näytön kuvauksen, näyttöympäristön kuvauksen ja näytön arvioinnin sekä esimerkkejä näyttöjen toteuttamisvaihtoehdoista. Ammattiosaamisen näytön arvioinnin tallentamisen ohjeet ovat kansallisen näyttöaineiston kohdassa 2.3. Aineisto on Opetushallituksen Internet sivuilla osoitteessa www.oph.fi. Näytön kuvaus kohdassa on määritelty sen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen, joka ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan. Osaaminen uvataan työelämän toimintaa vastaavana tekemisenä ja työrosessina. Näyttöympäristö kohdassa on kuvattu osaamisen näyttämisen kannalta olennaiset vaatimukset. Kansallisessa ammattiosaamisen näyttöaineisossa annetaan ohjeet siitä, millaisissa olosuhteissa ja millaisessa ympäistössä tai työyhteisössä ammattiosaamisen näyttö on hyvä toteuttaa. Lisäsi annetaan ohjeita siitä, millaisia materiaaleja, välineitä ja laitteita tarvitaan, jotta opiskelija pystyy osoittamaan osaamisensa ja osaaminen voidaan luotettavasti arvioida. Näytön arviointi kohdassa on määritelty arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Arvioinnin kohteet ohjaavat arvioijaa kiinnittämään huomiota asioihin, jotka arvioinnissa ovat keskeisiä. Arviointikriteerit auttavat arvioijaa määrittelemään opiskelijan osaamisen tason suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin. Arviointikriteerit on laadittu opetussuunitelman perstiden pohjalta kolmiportaisesti. Arvosanat ovat tyydyttävä T1, hyvä H3 ja kiitettävä K5. 11

6 OHJEET NÄYTTÖAINEISTON KÄYTTÖÖN 6.1 Ammattiosaamisen näytön suunnittelu ja toteutus eri osapuolten yhteistyönä Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ovat mukana koulutuksen järjestäjä, koulutuksen järjestäjän nimeämä toimielin, opettajat, työelämän edustajat ja opiskelijat. Eri osapuolet voivat hyödyntää kansallista näyttöaineistoa seuraavissa tilanteissa. Koulutuksen järjestäjä voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä kouluttaessaan asettamansa toimielimen jäseniä, opetushenkilöstöä ja työelämän edustajia näyttöä varten tarkistaessaan opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa voimassa olevia säädöksiä ja määräyksiä. Toimielin voi hyödyntää aineistoa hyväksyessään suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioimisesta osaksi koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa valvoessaan näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista käsitellessään ammattiosaamisen näyttöjen arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia. Opettaja voi hyödyntää aineistoa suunnitellessaan ja toteuttaessaan ammattiosaamisen näyttöjä käytännössä yhdessä työelämän edustajan ja opiskelijan kanssa tiedottaessaan ammattiosaamisen näytöistä ja niiden arvioinnista opiskelijoille ja työelämän edustajille ja perehdyttäessään heitä niihin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä sekä kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Työelämän edustaja voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin osallistuessaan ammattiosaamisen näytön suunnitteluun yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa huolehtiessaan siitä, että opiskelijalla on työssäoppimisjakson aikana mahdollisuus harjaantua näytössä vaadittavaan osaamiseen perehdyttäessään opiskelijan toimipaikan niihin toimintatapoihin, työtiloihin, koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat ammattiosaamisen näyttöjen kannalta merkittäviä, sekä toimipaikan työsuojelu ja työturvallisuusohjeisiin havainnoidessaan opiskelijan työskentelyä, kannustaessaan ja antaessaan tarvittaessa ohjausta 12

kertoessaan muille työyhteisön jäsenille näytöistä osallistuessaan arviointikeskusteluun päättäessään ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista. Opiskelija voi hyödyntää aineistoa perehtyessään ammattiosaamisen näytön tavoitteisiin sekä arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin suunnitellessaan ammattiosaamisen näyttöä ja sopiessaan siitä ja sen ajankohdasta opettajan ja työelämän edustajan kanssa arvioidessaan omaa osaamistaan. Opettajan vastuulla on selvittää opiskelijan mahdolliset oppimisvaikeudet ja muut osaamisen osoittamisen esteet. Ne otetaan huomioon näytön suunnittelussa niin, että opiskelijan on mahdollista näyttää todellinen osaamisensa. Arviointikriteerit on näyttöaineistoissa ilmaistu selkeästi työhön liittyvänä toimintana ja tekemisenä, joten ne soveltuvat hyvin myös erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin pohjaksi. 6.2 Ammattiosaamisen näytön arviointi Ammattiosaamisen näytössä arvioija seuraa opiskelijan työskentelyä ja tekee siitä huomioita. Työpaikan edustajan osallistuminen oppilaitoksessa toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin ei ole aina mahdollista, eikä opettaja voi osallistua kaikkiin työpaikalla toteutettaviin ammattiosaamisen näyttöihin. Koulutuksen järjestäjän hyväksymään opetussuunnitelmaan on kirjattu suunnitelma siitä, miten opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näyttö tai näytöt arvioidaan ja mitkä osapuolet näyttöä ohjaavat, seuraavat ja arvioivat. Koulutuksen järjestäjän asettama toimielin hyväksyy ammattiosaamisen näyttöjen arviointisuunnitelmat. Koulutuksen järjestäjä ja opettaja huolehtivat siitä, että ammattiosaamisen näytön arviointi toteutetaan toimielimen hyväksymällä tavalla. Ammattiosaamisen näytön jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tavallisesti opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija. Arviointikeskustelussa hyödynnetään työssäoppimisen ohjauksessa ja arvioinnissa saatuja kokemuksia. Joissakin tapauksissa arviointikeskustelu voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköisellä keskustelufoorumilla. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa näyttöjen arviointia. Arviointikeskustelussa kukin arvioija tuo esille arviointinsa perusteluineen. Näiden arviointien sekä mahdollisesti asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saadun palautteen pohjalta muodostetaan yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta. Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien opettajien ja työelämän edustajien tulee olla kyseisen ammattialan asiantuntijoita, jotka toimielin on määrännyt tehtävään. Opiskelijaa arvioidaan suhteessa ennalta asetettuihin tavoitteisiin ja hänen osoittamaansa osaamista verrataan ennalta määriteltyihin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. 13

Arvioinnin kohteet ammattiosaamisen näytöissä ovat työprosessin hallinta työtehtävän hallinta (työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta) työn perustana olevan tiedon hallinta työturvallisuuden hallinta kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen yhteiset painotukset. Kansallisen ammattiosaamisen näyttöaineiston luvussa 3 on konkretisoitu arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit opintokokonaisuuksittain. Arviointikriteerit on määritelty kohteittain tasoille T1, H3 ja K5. Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan käyttäen samaa arviointasteikkoa kuin muussakin opiskelijan arvioinnissa: T1, T2, H3, H4 ja K5 (A 603/2005). Työn perustana olevan tietopohjan hallinnasta tehdään huomioita työsuorituksen aikana. Mikäli tietopohja ei tule työskentelystä selkeästi esille, se selvitetään tarkentavilla kysymyksillä työn lomassa tai arviointikeskustelussa. 6.3 Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen ja arviointitiedon tallentaminen Ammattiosaamisen näyttötilanteen jälkeen käytävässä arviointikeskustelussa tehdään ammattiosaamisen näytön arvioinnit, jotka tallennetaan opintokokonaisuuksittain ja arvioinnin kohteittain. Nämä arvioinnit toimivat perustana opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosanalle. Jokaisesta ammatillisten opintojen opintokokonaisuudesta annetaan arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen, pääsääntöisesti kuitenkin yhdessä. Opintokokonaisuuden ammattiosaamisen näytön arvosana perusteluineen on tallennettava ja merkittävä näyttötodistukseen. Oppilaitokset suunnittelevat ammattiosaamisen näytön arviointitietojen tallentamista varten selkeät lomakkeet. Niitä on helppo käyttää myös työpaikoilla työelämän edustajien kanssa yhteisissä arviointitilanteissa. Kun arviointitiedot tallennetaan, arviota voi tarvittaessa perustella myös jälkikäteen. Erityisen tärkeää arviointiin palaaminen on silloin, kun opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen osoitetaan useammassa ammattiosaamisen näyttötilanteessa (ammattiosaamisen osanäyttöinä). Näyttöjen arviointi on haasteellista myös silloin, kun yhden ammattiosaamisen näyttötilanteen aikana osoitetaan kahden tai useamman opintokokonaisuuden osaamista (yhdistetty näyttö). Näissä tilanteissa arvioinnin kohteet on pystyttävä erottelemaan ja tallentamaan opintokokonaisuuksittain. Arviointitiedon tallentamisesta vastaa yleensä opettaja. Arviointiin tulee tallentaa ainakin seuraavat arviointikeskustelussa esille tulevat asiat: 14

ammattiosaamisen näytön antaja näytettävä opintokokonaisuus tai opintokokonaisuuden osa ammattiosaamisen näytön toteuttamispaikka kuvaus ammattiosaamisen näytön sisällöstä arvioijien yhteisnäkemyksen pohjalta annetut arvosanat arviointikohteittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle opintokokonaisuuksittain perustelut ammattiosaamisen näytön arvosanan muodostumiselle silloin, kun näyttö muodostuu osanäytöistä näytön täydentäminen tai uusiminen sellaisessa tapauksessa, jossa ei vielä ole saavutettu vähintään tyydyttävän tason osaamista opiskelijan kehitettävät osaamisalueet arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tullaan tekemään ammattiosaamisen näytöistä saatujen oppimistulosten pohjalta. Kun siirrytään ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaan kansalliseen oppimistulosten arviointiin, ammattiosaamisen näytön arvosanan tallentamiseen tullaan liittämään arvioinnin taustatietoja ja tallentamisesta annetaan erilliset ohjeet. 15

7 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN PERIAATTEET Näytöt sähköalan perustutkinnossa muodostuvat opiskelun ja työtoiminnan yhteydessä toteutuvista näytöistä. Ne ovat työskentelyn aikana tehtyjä tavanomaisia työtehtäviä, joita opiskelija on harjaantunut tekemään. Poikkeuksen saattavat muodostaa esimerkiksi osa sähköalan perusosaamisen opintokokonaisuuden näytöistä, jotka voivat olla tarkemmin suunniteltuja töitä. Niiden avulla opiskelija opettajan opastamana tutustuu näyttöihin käsitteenä ja harjaantuu itsearviointiin. Jokaiseen opintokokonaisuuteen sisältyy yksi tai useampia näyttöjä. Yksi näyttö voi sisältää kokonaan tai osittain useampiakin opintokokonaisuuksia. Näytön täytyy olla alusta loppuun edennyt työkokonaisuus, eikä asiayhteydestä erilleen otettu irrallinen työtapahtuma. Opiskelijan perehdyttäminen näyttöihin ja niiden periaatteisiin on erityisen tärkeää avoimen vuorovaikutuksen syntymiseksi näytön arviointikeskustelussa. Näytöt ovat joka tapauksessa käsitettävä oppimistilanteina, joissa edelleen harjaannutaan siihen ammatilliseen osaamiseen, jota ollaan opiskelemassa. Näyttöjen avulla on mahdollisuus seurata opiskelijan edistymistä ja ammatillista kasvua. Näytön antajan tekemistä havainnoidaan näytön aikana. Havainnoista suoritetaan arviointi, joka kootaan arviointilomakkeelle dokumentointia varten. Arviointi tulee perustella, jotta jälkikäteen voidaan tarvittaessa palata näytön suorituksessa esiin tulleisiin asioihin. Alan luonteen vuoksi opetussuunnitelman perusteiden yleiset arviointikohteet Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen ja Yhteiset painotukset saattavat esiintyä tai olla esiintymättä jokaisen opintokokonaisuuden näytöissä, kuten ammatillisen osaamisenkin arviointikohteet. Asiakaspalvelutilanne voi olla näytössä, jos se liittyy luontevasti näyttökokonaisuuteen, ja se tulee ottaa huomioon dokumentoinnissa. Näytössä on kyse oppimistilanteesta ja opiskelijan on arvioinnin yhteydessä annettava kertoa omat kokemuksensa tilanteesta. Arvioinnissa oleellinen osa on opiskelijan itsearviointi: hänen oma käsityksensä kehittymisestään ja siitä, onko sovittuihin tavoitteisiin päästy. Palautekeskustelu välittömästi näytön jälkeen on tärkeä opiskelijan oppimisen kannalta. Kokemusten purkaminen voi tapahtua usealla tavalla: heti näytön jälkeen, opiskelijaryhmässä koululla sekä palautekeskustelussa opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa. Tärkeää on arvioida niitä asioita, mitä opiskelija osaa ja on oppinut. Eräs palautteen saamisen tavoite on myös näyttöjen edelleen kehittäminen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen. 16

Arviointia voi suorittaa työpaikkaohjaaja, opettaja, arviointikoulutuksen saanut työnjohtaja tai työntekijä. Opiskelija on arviointikeskustelussa aina mukana. Arviointia tapahtuu myös työn edetessä, esimerkiksi tarkentavilla kysymyksillä. Tässä yleisohjeessa on jäljempänä kuvattu kaikki opetussuunnitelman perusteissa mainitut yleisen osaamisen arviointikohteet ja kriteerit. Opintokokonaisuuksiin kohdistuvat yksityiskohtaisemmat arviointikriteerit on kuvattu jokaisessa näyttöaineistossa erikseen. Arviointikohteet tulevat näytössä esille yksittäin tai erilaisina yhdistelminä, millainen näyttö sitten onkin kysymyksessä. Näytössä arvioidaan vain niitä opintokokonaisuuden osa alueita, jotka tulevat siinä luontevasti esille. Arviointikohteiden vaikutus lopullista arvosanaa sovittaessa määräytyy työkohtaisesti. Etukäteen ei tule määrittää näytön lopullisen arvioinnin laskentakaavaa. Näyttö vaikuttaa omalta osaltaan opintokokonaisuuden arviointiin. Opintokokonaisuuden luonne ja näyttöjen laajuus vaikuttavat niiden lopulliseen painoarvoon opintokokonaisuuden arvioinnissa. Myöskään tähän ei voi määrittää laskentakaavaa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös opiskelijan harjaantuneisuus työtehtävän suorittamiseen. Kaikki hyvät näytöiksi soveltuvat työt eivät välttämättä toistu usein. Tällaisessa tapauksessa on opiskelijan epävarmuus hyväksyttävä, varsinkin jos hän oma aloitteisesti korjaa suoritustaan työn edetessä. Näyttö voidaan keskeyttää, mikäli opiskelija kehotuksesta huolimatta vaarantaa oman tai toverinsa turvallisuuden. Omasta ja ympäristön työturvallisuudesta huolehtiminen kuuluu oleellisena osana näytön arviointiin. Näytön keskeytykseen voi johtaa myös sopimusten ja ohjeiden laiminlyönti. Arvioinnin painotuksien vaihtelevuus erilaisilla opiskelijoilla ja eri opinto kokonaisuuksissa. 17

7.1 Arvioinnin kohteet Opetussuunnitelman perusteissa on arvioinnin kohteiksi lueteltu: Yhteiset painotukset Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Työmenetelmien hallinta Työvälineiden hallinta Materiaalin hallinta Työprosessien hallinta Työturvallisuuden hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Kansallisessa näyttöaineistossa on arvioinnin kohteet ryhmitelty hieman tiiviimmäksi. Ryhmittely on sama kaikilla aloilla: 1. Työtehtävän hallinta Työmenetelmien hallinta Työvälineiden hallinta Materiaalin ja tarvikkeiden hallinta 2. Työprosessien hallinta 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 4. Työturvallisuuden hallinta 5. Ydinosaaminen 6. Yhteiset painotukset Ammatillinen tiedon hallinta ja osaaminen on opetussuunnitelman perusteissa kuvattu yleisellä tasolla luvussa 4.2 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Tähän yleisohjeeseen on koottu eri arviointikohteisiin ryhmitelty tiivistelmä kyseisestä kappaleesta. Yhteiset painotukset ja kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen arvioidaan näytön yhteydessä, mikäli ne tulevat siinä selkeästi esille. Opiskelijan henkilökohtaista asenteellista kehittymistä arvioidaan pitemmältä ajalta työssäoppimisen yhteydessä, jolloin se voidaan yhdistää näytön arviointiin. Oli arviointitapa mikä tahansa, sen tulee olla opiskelijan tiedossa. 18

7.1.1 Arviointiasteikko Arvioinnissa käytetään hyväksytyn suorituksen osalta viisiportaista asteikkoa T1 K5, josta näyttöaineistossa on kuvattu tasot T1, H3 ja K5. Arvioinnissa T2 ja H4 määräytyvät siten, että opiskelija saavuttaa alemman arvioinnin helposti, mutta ei kuitenkaan yllä täysin ylemmän arvioinnin kriteereihin. Hyväksytty arviointi edellyttää vähintään arvosanan tyydyttävä 1 saavuttamista. 7.1.2 Näyttöjen yleiset arviointikriteerit Tässä ohjeistossa on kuvattu arvioinnin kriteerejä opetussuunnitelman perusteiden mukaisella yleisellä tasolla. Tarkemmat, opintokokonaisuuteen kohdistuvat ammatillisen tietämisen ja osaamisen arviointikriteerit, joita varsinaisessa näytössä arvioidaan, on kuvattu kunkin opintokokonaisuuden aineistossa. Kuvauksessa alemman arvosanan kriteeristö sisältyy ylemmän arvosanan kriteeristöön. 7.1.3 Työtehtävän hallinta Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työvälineiden valintaan ja käyttöön. Tyydyttävä 1 Opiskelija osaa käyttää sähköalan tavallisimpia työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Opiskelija osaa sähköalan perustehtävät. Opiskelija osaa käyttää omaksumiaan taitoja usein toistuvissa tilanteissa. Hyvä 3 Opiskelija osaa käyttää sähköalan työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja. Opiskelija osaa alansa keskeiset työtehtävät. Kiitettävä 5 Opiskelija osaa tietoisesti valita työhönsä sopivat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä oikein. Opiskelija osaa tehdä omatoimisesti muitakin kuin annettuja tehtäviä. 19

7.1.4 Työprosessien hallinta Arvioinnissa kiinnitetään huomiota työsuorituksen suunnitelmalisuuteen. Tyydyttävä 1 Opiskelija tekee annetut tehtävät ja arvioi itseään ja työnsä onnistumista. Hyvä 3 Opiskelija tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja arvioi itseään ja työtään monipuolisesti. Kiitettävä 5 Opiskelija osaa arvioida ja kehittää työtapojaan. 7.1.5 Työnperustana olevan tiedon hallinta Kiinnitetään huomiota opintokokonaisuuteen sisältyvän teoreettisen tiedon hallintaan. Tyydyttävä 1 Opiskelija osaa käyttää työn perustana olevaa tietoa harjoitelluissa, usein toistuvissa tilanteissa. Opiskelija osaa ohjattuna etsiä työhönsä liittyvää tietoa sekä esittää se ymmärrettävästi suullisesti tai kirjallisesti. Hyvä 3 Kiitettävä 5 Opiskelija osaa arvioida tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Opiskelija osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi. Opiskelija osaa käyttää työn perustana olevaa tietoa uusissa tilanteissa. Opiskelija osaa arvioida hankkimansa tiedon oikeellisuutta ja luotettavuutta. Opiskelija osaa luokitella, vertailla ja jäsentää hankkimaansa tietoa sekä muokata sitä käyttökelpoiseksi ja tehdä johtopäätöksiä. Opiskelija osaa asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, tehdä suunnitelmia ja pohtia erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia, niin että hän osaa valita niistä kulloinkin sopivimman. 20

7.1.6 Työturvallisuuden hallinta Tyydyttävä 1 Opiskelija noudattaa annettuja sähkö ja työturvallisuusohjeita sekä määräyksiä. Opiskelija käyttää henkilö ja laitekohtaisia suojalaitteita. Hyvä 3 Kiitettävä 5 Opiskelija osaa soveltaa sääntöjä ja ohjeita erilaisissa tilanteissa. Opiskelija tunnistaa työhön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautuu niiltä. Opiskelija arvostaa ja kehittää viihtyisää ja turvallista työympäristöä. Opiskelija tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautuu niiltä ja torjuu niitä. 7.1.7 Ydinosaaminen Seuraavassa on lueteltu opetussuunnitelman perusteiden kokonaisuuden Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen otsikkotasolla ja sen jälkeen kunkin otsikon yleiset arviointikriteerit on kuvattu samassa järjestyksessä vuorollaan kolmella arviointitasolla (T1, H3 ja K5). Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen Oppimistaidot Ongelmaratkaisutaidot Vuorovaikutus ja viestintätaidot Yhteistyötaidot Eettiset ja esteettiset taidot Tyydyttävä 1 Opiskelijalla on valmiudet toimia annettujen ohjeiden mukaan. Opiskelija pystyy mukautumaan ongelmatilanteisiin. Opiskelija ei pelkää vuorovaikutustilanteita. Opiskelija pystyy toimimaan työryhmän jäsenenä. Opiskelija toimii annettujen toimintamallien mukaan. Hyvä 3 Opiskelijalla on valmiudet toimia itseään kehittäen. Opiskelija on ongelmatilanteissa joustava. Opiskelija pystyy kommunikoimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija pystyy toimimaan erilaisten työryhmien jäsen ja ottamaan huomioon muiden mielipiteet. Opiskelija toimii sovittujen toimintamallien mukaan. 21

Kiitettävä 5 Opiskelijalla on valmiudet ja halu toimia itseään kehittäen. Opiskelija on ongelmatilanteissa joustava ja kekseliäs. Opiskelijalla on valmiuksia kommunikoida kaikkien kanssa luontevasti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija pystyy oma aloitteisesti toimimaan erilaisten työryhmien jäsenenä ja ottamaan huomioon muiden mielipiteet. Opiskelija toimii sovittujen toimintamallien ja työyhteisön kirjoittamattomien sääntöjen ja ohjeiden mukaan. 22

7.1.8 ARVIOINTIKRITEERIT TIIVISTETTYNÄ Arviointikriteerien yleinen tiivistelmä Ohessa on yleinen kuvaus arviointikriteereistä. Tarkemmat kuvaukset löytyvät kunkin opintokokonaisuuden aineistosta. Arvioinnissa T2 ja H4 määräytyvät siten, että opiskelija saavuttaa alemman arvioinnin helposti, mutta ei kuitenkaan yllä täysin ylemmän arvioinnin kriteereihin. Arviointikohteet Työtehtävän hallinta työmenetelmät työvälineet materiaalit Työprosessien hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Työturvallisuuden hallinta Ydinosaaminen Yhteiset painotukset Yleinen kuvaus arviointikriteerien tasoista Arviointikriteerit T1 Käyttää työhön soveltuvia työmenetelmiä ja välineitä sekä materiaaleja ja tarvikkeita H3 Käyttää työhön parhaiten soveltuvia työmenetelmiä ja välineitä sekä materiaaleja ja tarvikkeita. K5 Valitsee työhön parhaiten soveltuvat työmenetelmät ja välineet sekä materiaalit ja tarvikkeet. T1 Tekee saamansa tehtävän ja kertoo suorituksestaan työn jälkeen. H3 Suunnittelee saamansa tehtävää ja arvioi suoritustaan työn jälkeen. K5 Suunnittelee saamansa tehtävän ja arvioi suoritustaan myös työn aikana. T1 Saa lisätietoja työn loppuun suorittamiseksi. H3 Käyttää ja etsii työssä tarvittavia tietoja hyvän työtuloksen saavuttamiseksi. K5 Soveltaa ja etsii työssä tarvittavat tiedot parhaan mahdollisen työtuloksen saavuttamiseksi. T1 Noudattaa kerrottuja sähkö ja työturvallisuusohjeita sekä määräyksiä ja siivoaa työpaikkansa. H3 Noudattaa annettuja sähkö ja työturvallisuusohjeita sekä määräyksiä ja pitää työpaikkansa siistinä. K5 Noudattaa sähkö ja työturvallisuusohjeita sekä määräyksiä ja pitää työpaikkansa ja ympäristön siistinä T1 Toimii pääsääntöisesti annettujen ohjeiden mukaan. H3 On yhteistyökykyinen ja oikeudenmukainen. K5 Kehittää ja arvioi itseään sekä on yhteistyökykyinen ja oikeudenmukainen. T1 Toimii pääsääntöisesti sovittujen toimintamallien mukaan. H3 Toimii työryhmän jäsenenä, hyväksyy toiset ja ymmärtää teknologian kehittymisen sekä kestävän kehityksen tarpeellisuuden. K5 Aktiivinen työryhmän jäsen, huomioi toiset ja kehittää teknologian käyttöään huomioiden kestävän kehityksen. T1 Tarvitsee opastusta H3 Toimii itsenäisesti, tarvitsee joskus opastusta K5 Toimii itsenäisesti ja soveltaen 23

7.1.9 ARVIOINTILOMAKE Sähköalan perustutkinto Opiskelijan nimi ja ryhmä Opintokokonaisuus Näyttöpaikka Lyhyt kuvaus työtehtävästä Näytön arviointi Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö ja energiatekniikan koulutusohjelma Näyttöpäivä Arviointipäivä Näytössä arvioidaan vain niitä opintokokonaisuuden osa alueita, jotka tulevat siinä luontevasti esille. Arviointikohteiden keskinäinen vaikutus lopullista arvosanaa sovittaessa määräytyy työkohtaisesti. Etukäteen ei voi eikä saa määrittää laskentakaavaa lopullisen arvioinnin suorittamiseen. Arviointikohde Opiskelija Työelämän edustaja 1. Työtehtävän hallinta Työvälineiden ja menetelmien sekä materiaalin käyttö 2. Työprosessien hallinta Suunnitelmallisuus 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työssä tarvittavan tiedon hallinta ja sen soveltamiskyky 4. Työturvallisuuden hallinta Työturvallisuusohjeiden ja määräysten noudattaminen ja siisteys 5. Ydinosaaminen Valmiudet kehittyä yksilönä 6. Yhteiset painotukset Valmiudet kehittyä yhteisön jäsenenä Näytön lopullinen arviointi Arviointikeskustelussa sovittu arvosana Opiskelija Ohjaaja Opettaja Allekirjoitus Nimenselvennys Opettaja Konsensusarviointi. 24

Arvioinnin perustelut. Antamaasi arvioon täytyy olla perustelut. Merkitse arviointikohteen numero viitteeksi perustelun kohdalle. Kirjoita tehtävät toimenpiteet, mikäli näyttöä joudutaan täydentämään. Käytä tarvittaessa lisäsivuja. 25

8 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖAINEISTO OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kaikille opiskelijoille. Koulutusohjelmittain esitettyjen kaikkien opintokokonaisuuksien näytöt ovat pakollisia kyseisen koulutusohjelman valinneelle. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opinnoissa. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttöjen lukumäärän siten, että kaikkien ammatillisten opintokokonaisuuksien osaaminen tulee näytettyä. SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 30 ov 1. Sähköalan perusosaaminen, 30 ov Koulutusohjelmittain eriytyvät ammatilliset opinnot, 45 ov Automaatiotekniikan ja Elektroniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma, tietoliikennetekniikan 45 ov koulutusohjelma, 45 ov 2. Teollisen rakentamisen 5. Elektroniikan ja sähkötyöt ja tuotannon sähköiset tietoliikennetekniikan perusohjaukset, 25 ov perusosaaminen, 25 ov 3. Kappaletavara automaatio, 20 6. Elektroniikka, 20 ov ov tai tai 5. Elektroniikan ja 2. Teollisen rakentamisen tietoliikennetekniikan sähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusosaaminen, 25 ov perusohjaukset, 25 ov 7. Tietokonetekniikka, 20 ov 4. Prosessiautomaatio, 20 ov tai 5. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan perusosaaminen, 25 ov 8. Tietoliikennetekniikka, 20 ov Sähkö ja energiatekniikan koulutusohjelma, 45 ov 2. Teollisen rakentamisen sähkötyöt ja tuotannon sähköiset perusohjaukset, 25 ov 9. Sähkö ja energiatekniikka, 20 ov 26

Valinnaiset opinnot, 15 ov 10. Kappaletavara automaation perusteet, 10 ov 11. Hydrauliikka ja pneumatiikka, 10 ov 12. Kiinteistöautomaatio, 5 ov 13. Kiinteistön heikkovirta ja tietojärjestelmät, 5 ov 14. Prosessiautomaation perusteet, 10 ov 15. Tehoelektroniikka, 5 ov 16. Tietokoneiden käyttöjärjestelmät, 5 ov 17. Tietokoneiden tietoliikenne, 5 ov 18. Tietokonelaitteiden rakenne, 5 ov 19. Kappaletavara automaation ohjaukset, 5 ov 20. Prosessiautomaation säädöt ja ohjaukset, 5 ov 21. TV tekniikka, 5 ov 22. Videotekniikka, 5 ov 23. Hydrauliikan ja pneumatiikan perusosaaminen, 5 ov 24. Käynnissäpito, 5 ov 25. Yli 1 kv:n jakeluverkkoasennukset, 5 ov 26. Muut valinnaiset opinnot, 15 ov 27

8.1 Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot 8.2 Opetussuunnitelma sähköalan perusosaaminen, 30 ov 8.2.1 Yleiset ammatilliset opinnot Tietokoneen peruskäyttö (2 ov) Sähkötekniikan perustaidot (9 ov) Elektroniikan perustaidot (6 ov) Sähköalan perustaidot ja toimintaympäristöt (8 ov) Tekninen dokumentointi (3 ov) Työturvallisuus (2 ov) 8.2.1.1 Tietokoneen per uskäyttö 2 ov Keskeinen sisältö: Tyydyttävä Tietokoneen käyttöönotto ja tietokoneen peruskäyttö. Opiskelijan on : osattava kytkeä ja käyttöönottaa oheislaitteet toimivaan tietokoneeseen. on osattava käyttää tietokonetta tekstin, taulukoiden, kuvien yms. tuottamiseen laatiessaan opiskeluun liittyviä dokumentteja. osattava lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä Hyvä Opiskelijan on: osattava käyttöohjeiden mukaan asentaa oheislaitteet toimivaan tietokoneeseen. osattava asentaa ohjeen mukaan opiskelussa tarvittavia ohjelmia. opiskelija kykenee omatoimiseen työskentelyyn. osattava käyttää tietokonetta tekstin, taulukoiden, kuvien yms. tuottamiseen laatiessaan opiskeluun liittyviä dokumentteja, sekä yhdistää eri ohjelmilla luotuja aineistoja. osattava lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä. osaa graafisen ja merkkipohjaisen käyttöjärjestelmän perusteet. 28

Kiitettävä Opiskelijan on: osattava käyttöohjeiden mukaan asentaa ja käyttöönottaa tietokoneeseen liittyvät oheislaitteet kuten tulostin ja lisäkortit silloin kun se on mahdollista melko vähäisin tiedoin, sekä hänen on osattava ohjeen mukaan asentaa opiskelussa tarvittavia ohjelmia. käyttää tietokonetta tekstin, taulukoiden, kuvien yms. tuottamiseen laatiessaan opiskeluun liittyviä dokumentteja, sekä yhdistää eri ohjelmilla luotuja aineistoja. Hänen on osattava käyttää tietokonetta viestintävälineenä ja apuna tiedon hankinnassa sekä osattava lähettää ja vastaanottaa sähköpostiviestejä. Opiskelijan on hallittava ainakin yksi graafinen ja merkkipohjainen käyttöjärjestelmä. 8.2.1.2 Sähkötekniikan per ustaidot 9 ov Keskeinen sisältö: Tyydyttävä Hyvä Teoreettinen sähkötekniikka. Opiskelijan on: osattava Ohmin laki ja Kirchoffin lait sekä pystyttävä laskemaan peruslaskutehtäviä valmiiksi annettujen kaavojen avulla osattava mitata resistanssia, jännitettä ja virtaa analogisella sekä digitaalisella yleismittarilla osattavaa selvittää releen, muuntajan ja kolmivaiheoikosulkumoottorin toiminta tunnettava sähkövirran erilaiset vaikutukset sekä peruskytentöihin liittyvät piirrosmerkit T1 tasolla mainittujen asioiden lisäksi, annettuja ohjeita noudattaen valvottuna lähes itsenäisesti, tehdä seuraavaa: perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osattava käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. Hänen on osattavaa käyttää oikein analogisia ja digitaalisia yleismittareita sekä oskilloskooppia. Hänen on mittaamalla osattava todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin 29

vaikutuksen tasa ja vaihtosähköpiirin toimintaan, sekä tunnettava magnetismin osuus sähkölaitteiden toiminnassa kuten generaattori, moottori, rele ja muuntaja. Opiskelijan on tunnettava sähkövirran ja jännitteen erilaiset vaikutukset ja esimerkkejä käytännön sovelluksista, sekä sähkön tuottamismenetelmät, jakeluverkon rakenne ja sähkönmyynitariffit Suomessa. Hänen on osattava laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita. Kiitettävä Opiskelijan on tunnettava sähköiset perussuureet ja niiden fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet kuten Ohmin laki ja Kirchhoffin lait. perussuureisiin liittyvät laskutehtävät ja osattava käsitellä suureita fysiikkaan liittyvinä ilmiöinä. Hänen on osattavaa käyttää oikein analogisia ja digitaalisia yleismittareita sekä oskilloskooppia. Hänen on mittaamalla osattava todeta erilaisten komponenttien kuten vastuksen, kelan, kondensaattorin, diodin ja sähköparin vaikutuksen tasa ja vaihtosähköpiirin toimintaan, sekä tunnetava magnetismin osuus sähkölaitteiden toiminnassa kuten generaatori, moottori, rele ja muuntaja. Opiskelijan on tunnettava sähkövirran ja jännitteen erilaiset vaikutukset ja esimerkkejä käytännön sovelluksista, sekä sähkön tuottamismenetelmät, jakeluverkon rakenne ja sähkönmyyntiariffit Suomessa. Hänen on osattava laatia peruskytkentöihin liittyviä virtapiirikaavioita. 30

8.2.1.3 Elektr oniikan per ustaidot 6 ov Keskeinen sisältö: Tyydyttävä Elektroniikan peruskomponentit, komponenttien käytön hallinta alan perussovelluksissa ja elektronisten peruspiirien mittaaminen Opiskelijan on : osattava mitata resistanssia, jännitettä ja virtaa yleismittarilla osattava analogisten ja digitaalisten peruskomponenttien ominaisuudet ja hallittava peruskytkentöjen mekaaninen rakentaminen osattava oskilloskoopin käyttö osattava peruskomponenttien piirrosmerkit Hyvä Kiitettävä Opiskelijan on edellisten lisäksi: osattava mitata peruskytkentöjen toimintaa itsenäisesti osattava kiinnittää ja irrottaa komponentteja juottamalla Opiskelijan on: tunnettava elektroniikan analogisten ja digitaalisten perusomponentien ominaisuudet ja niistä muodostuvat peruskytkennät. osattava peruskytkentöjen mekaaninen rakentaminen. osattava komponenttien juotostyöt ottaen huomioon ESD suoaus. osattava analysoida peruskytkentöjen toimintaa normaaleilla mittalaitteilla. 31