Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus
Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus 4. Ylempi perusaste 5. Alempi perusaste
Työkykynsä rajoittuneeksi kokeneiden osuus (%) koulutuksen mukaan Koulutus Naiset 30-44 45-54 55-64 65-74 30-64 Työss ä käyvä t 30-64 OR Kaikki 30-64 Akateeminen korkea-aste 1 7 18 45 7 3 1,0 1,0 Ammatillinen korkea-aste 4 11 33 54 13 5 2,1** 1,6 OR Työssä käyvät 30-64 Keskiaste 8 20 42 75 20 11 3,9*** 3,6*** Ylempi perusaste 12 16 48 71 20 8 4,0*** 2,7** Alempi perusaste 31 34 67 72 35 16 9,5*** 6,0*** Miehet Akateeminen korkea-aste 3 10 15 22 8 4 1,0 1,0 Ammatillinen korkea-aste 4 14 27 34 13 3 1,7 0,7 Keskiaste 7 17 43 61 18 6 2,7*** 1,5 Ylempi perusaste 11 27 55 61 25 9 4,4*** 2,4* Alempi perusaste 36 29 58 80 31 13 5,9*** 3,5** Lähde: Martelin T, Sainio P, Koskinen S, Gould R (2006): Työkyky koulutusryhmissä. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 -tutkimuksen tuloksia. Helsinki 2006.
Työkykypistemäärän ikävakioidut keskiarvot koulutuksen mukaan, 30-64-vuotiaat Naiset Miehet Koulutus Kaikki Työssä käyvät Kaikki Työssä käyvät Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste 8,6 8,9 8,7 8,9 8,4** 8,8 8,3** 8,8 Keskiaste 8,2*** 8,6* 8,0*** 8,5*** Ylempi perusaste Alempi perusaste 8,0*** 8,6* 7,6*** 8,5*** 7,3*** 8,2*** 7,1*** 8,2*** Koulutusryhmien erojen tilastollinen merkitsevyys korkeimmin koulutettuihin ( Akateeminen korkea-aste ) verrattuna *p<0,05; **p<0,01; ***p<0,001 Lähde: Martelin T, Sainio P, Koskinen S, Gould R (2006): Työkyky koulutusryhmissä. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Helsinki 2006.
Osaamisvalmiudet Koulutuksen riittävyys Naiset Valmiudet riittäisivät vaativimpiinkin töihin e Työkykynsä hyväksi (9-10) pisteyttäneiden osuus (%) osaamisvalmiuksien ja koulutusasteen mukaan, työssä käyvät Perusast Keski- Korkea- Kaikki OR 30-64-vuotiaat aste aste 66* 67*** 68** 68*** 2,7*** Valmiudet vastaavat tehtäviä 53 59** 66** 61*** 2,1*** On lisäkoulutuksen tarvetta 36 40 49 44 1 Miehet Valmiudet riittäisivät vaativimpiinkin töihin 61 58 67* 61*** 1,8** Valmiudet vastaavat tehtäviä 47 50 66* 54 1,3 On lisäkoulutuksen tarvetta 44 51 46 48 1 Odds ratio (OR) eli ristitulosuhde kuvaa tässä 9-10 pisteen työkyvyn yleisyyttä osaamisen suhteen hyvin selviytyvillä verrattuna niihin, joilla on ongelmia osaamisessa. Eron tilastollinen merkitsevyys: *p<0,05; **p<0,01; ***p<0,001 Lähde: Gould R, Polvinen A (2006): Osaaminen. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys 2000 tutkimuksen tuloksia. Helsinki 2006
Koulutuksen, terveyden ja työn vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen - Seurantatutkimus eri tekijöiden vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen Terveys 2000-aineistolla
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen vaikuttavia tekijöitä Koulutukseen ja tuloihin liittyvät tekijät: Koulutus (perus, keski, korkea) Tulot (tutkitun nettotulot vuonna 2000) Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät tekijät: Pitkäaikainen sairaus (jokin pysyvä tai pitkäaikainen sairaus, tai jokin vika, vaiva tai vamma, joka vähentää työ- tai toimintakykyä) Ruumiillinen kunto (hyvä, keskitasoinen, huono) Psyykkinen sairaus (lääkärin joskus toteama psyykkinen tai mielenterveyteen liittyvä sairaus) Työhön, työssä jaksamiseen ja työhön suhtautumiseen liittyvät tekijät: Ruumiillisesti raskas työ (työ on pääasiassa istumatyötä; työ sisältää kävelyä, mutta ei nostelua tai kantamista; työssä joutuu kävelemään tai nostelemaan paljon tai työ on raskasta ruumiillista työtä) Uupumus (uupunut, ei-uupunut), Kyynistyneisyys (on kyynistynyt työtä kohtaan, ei koe kyynistyneisyyttä työtä kohtaan) Työtyytyväisyys (tyytyväinen, ei tyytyväinen mutta ei tyytymätönkään, tyytymätön)
30-55-vuotiaiden haastatteluajankohtana työssä olleiden jakaumat iän ja koulutuksen mukaan sekä seurantaajanjaksolla työstä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden prosenttiosuudet Ikä Työssä (%) Työkyvyttömyyseläkkeelle (%) 30-39 36,8 2,2 40-49 39,4 6,3 50-55 23,8 15,4 Koulutus Perus 22,3 11,9 Keski 39,5 7,5 Korkea 38,2 3,5 Lähde: Polvinen A (2009):Koulutuksen, terveyden ja työn vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:4. Eläketurvakeskus.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen eri tekijöiden suhteen. Cox-malli. Ikävakioidut mallit. Malli 0* Malli 1 Malli 2 Malli 3 HR 95 % lv HR 95 % lv HR 95 % lv HR 95 % lv Koulutus perus 2,39 (1,74-3,29) 2,11 (1,50-2,98) keski 2,26 (1,62-3,15) 2,06 (1,47-2,91) korkea 1 1 Tulot 0-10 000 2,07 (1,32-3,25) 1,56 (0,96-2,51) 10 000-20 000 1,83 (1,30-2,57) 1,46 (1,02-2,09) 20 000-1 1 Pitkäaikaissairaus kyllä 4,48 (3,37-5,96) 3,89 (2,95-5,13) ei 1 1 Fyysinen kunto huono 4,22 (2,96-6,04) 2,95 (2,06-4,22) keskitasoinen 2 (1,52-2,63) 1,6 (1,22-2,10) hyvä 1 1 Psyykkinen sairaus kyllä 2,47 (1,82-3,34) 1,88 (1,41-2,52) ei 1 1 Uupumus kyllä 3,65 (2,74-4,87) 2,8 (2,08-3,76) ei 1 1 Kyynistyneisyys kyllä 2,59 (1,90-3,54) 1,32 (0,91-1,92) ei 1 1 Ruumiillisesti raskas työ raskas 1,63 (1,17-2,26) 1,46 (1,03-2,10) keskiraskas 1,06 (0,71-1,57) 1,06 (0,71-1,59) kevyt 1 1 Työtyytyväisyys tyytymätön 3,19 (1,94-5,26) 1,9 (1,08-3,34) Tyytymätön/tyytyväin en 1,54 (1,09-2,18) 1,14 (0,77-1,69) tyytyväinen 1 1 * Malli 0. Yksittäiset tekijät
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen eri tekijöiden suhteen. Cox-malli. Ikävakioitu. Koulutus + pitkäaikaissairaus Malli7 HR 95 % lv perus+sairaus 6,34 (3,85-10,45) perus+ei-sairaus 1,32 (0,64-2,73) keski+sairaus 5,68 (3,56-9,09) keski+ei-sairaus 2,07 (1,18-3,63) korkea+sairaus 2,96 (1,66-5,30) korkea+ei-sairaus 1 Fyysinen kunto huono 2,61 (1,74-3,89) keskitasoinen 1,47 (1,09-1,99) hyvä 1 Psyykkinen sairaus kyllä 1,63 (1,16-2,28) ei 1 Uupumus kyllä 2,42 (1,81-3,25) ei Ikä 1,11 (1,08-1,14) Lähde: Polvinen A. (2009): Koulutuksen, terveyden ja työn vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:4. Eläketurvakeskus.