Ihminen edellä valinnanvapauskokeilu Ylä-Savossa 2017-18 HANKESUUNNITELMAN LIITE, SUUN HOIDON VALINNANVAPAUSKOKEILU 2017-18 VUORENSOLA LAURA
Sisällys 1 Laajennuksen lähtötilanne ja tavoitteet... 2 1.1 Laajennuksen tavoitteet... 3 1.2 Lähtötilanne... 3 2 Kokeilun osapuolet ja niiden asema kokeilussa... 6 2.1 Asiakas... 6 2.2. Järjestäjä... 6 2.3 Palveluntuottajat... 7 3 Suun hoidon laajennukseen sisältyvät palvelut ja rahoitusmalli... 8 4 Hankkeen toteuttavuuskriteeri... 9 4.1 Tietohallinnon rooli... 9 4.2 Viestintä... 9 5 Hankkeen riskit ja niiden hallinta... 10 1
1 Laajennuksen lähtötilanne ja tavoitteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymälle on myönnetty 1,5 miljoonan euron rahoitus perusterveydenhuollon palvelusetelikokeiluun vuosina 2017-2018 (STM päätös 3123/2016). Nyt kuntayhtymä hakee 800 000 euron suuruista lisärahoitusta kokeilun laajentamiseksi myös suun terveydenhuollon palveluihin syksystä 2017 alkaen. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä on hyvä valmius laajentaa käynnissä olevaa palvelusetelikokeilua suun terveydenhoidon (myös suun hoito, hammashoito) palveluihin. Perusterveydenhuollon puolella tammikuussa 2017 aloitettu palvelusetelikokeilu (valinnanvapauskokeilu) on käynnistynyt hyvin. Alueen yksityisillä suun hoidon toimijoilla on valmius lähteä palveluntuotantoon nopeastikin. Suun hoidon laajennus koskee jokaista Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän 18 vuotta täyttänyttä asukasta. 5-7/2017 Kokeilun laajennuksen valmistelu - henkilöstöinfot - markkinavuoropuhelu - mediayhteistyö - ICT 9/2017 Laajennus käynnistyy Viimeistään 1.9.2017 alkaen kuntalainen voi valita portaalissa uuden palveluntuottajansa 8-9/2017 Valmistelun viimeistely Kuntalaistiedotus Rajapintayhteistyö palveluntuottajien kanssa Ensimmäisten palveluntuottajien rekisteröityminen 8/2017 10-11/2017 Ensimmäinen seurantakokous palveluntuottajien kanssa Kuva 1 Hankkeen ensimmäisten kuukausien eteneminen Ylläolevassa kuvassa on hankkeen ensimmäisten kuukausien aikajana. Tähän luonnollisesti lisätään STM:n esitysten mukaiset tilaisuudet, raportointiaikataulut ym., kunhan valtionavustuspäätös aikanaan saadaan. 2
1.1 Laajennuksen tavoitteet Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä on asettanut kokeilun laajennuksen tavoitteeksi seuraavat asiat: - laajennus tuottaa tietoa suun terveydenhuollon valinnanvapaudesta maaseutumaisella alueella o syntyykö palveluntuotantoa (tavoitteena on ainakin kaksi uutta suun hoidon toimijaa Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän toiminta-alueella) o onko asiakas valmis liikkumaan saatavuuden takia pidempiäkin matkoja - tietoa siitä miten kuntalainen vaihtaa o haluaako kuntalainen vaihtaa ja miten usein o mitkä ovat vaihtamisen keskeiset syyt (THL:n kysely) o miten asiakas kokee useamman vaihdon tekemisen (eli yläsavolainen pääsisi nyt tekemään sekä perusterveydenhuollon valinnan että suun hoidon valinnan palvelusetelikokeilun puitteissa) - tuottaa tietoa maakunnallisen sote-valmistelun kapitaatiolaskennan tueksi o minkälaisella korvausmallilla saadaan palvelut turvattua o minkälainen korvausmalli nähdään palveluntuottajien näkökulmasta houkuttelevaksi - valmistautuminen vuoden 2019 alussa alkavaan suun hoidon lakisääteiseen valinnanvapauteen o oman palvelutuotannon kehittäminen o mahdollisuus yksityisille palveluntuottajille lähteä valmistautumaan palveluntuotantoon o uudenlainen julkisen ja yksityisen yhteistyö - minkälaisia yhtymäkohtia suun hoidon valinnanvapaudella on perusterveydenhuollon valinnanvapauden kanssa o onko suun hoidon puolella sellaisia toimintamalleja, joita voisi benchmarkata laajemmin terveydenhuollon organisaatioihin tai päinvastoin 1.2 Lähtötilanne Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä aloitettiin Suomessa ensimmäisenä perusterveydenhuollon valinnanvapauskokeilu tammikuussa 2017. Kokeilua varten tehtiin tiivistä valmistelutyötä 6-12/2016 yhteistyössä Sitran ja kolmen muun alueen (Hämeenlinna, Tampere, Jyväskylä) kanssa. Valmistelutyössä puntaroitiin kokeiluun sisältyvien palvelujen laajuutta, kokeilujen arviointia, viestintätarpeita sekä 3
kapitaatiolaskentaa. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kokeilu on kokeilualueista selkeästi maaseutumaisin ja tuottaa tietoa harvaanasutun Suomen valinnanvapauden toteutumisesta. Heti alusta alkaen Ylä-Savon kokeilussa on ollut mukana kaksi palveluntuottajaa: Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy Kiuruvedellä ja Suomen Terveystalo Iisalmessa. Palveluntuottajien toimintamallit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Ensin mainittu toimija pitää toiminnan keskiössä helppoa pääsyä lääkärin vastaanotolle ja Terveystalolla talolla taas toimitaan hoitajavastaanottojen kautta. Toukokuun 2017 lopussa vaihtajia on lähes 2700 hlö. Kokeilua varten tehtiin valintaportaali (www.terveyspalveluni.fi), jossa asiakas näkee ja voi vertailla palveluntuottajia, voi tutusta kokeilun ehtoihin ja tehdä tietysti valinnan. Portaali toimii luotettavasti ja tuottaa mm. tietoa vaihtamisen syistä. Portaalissa ei käytetä vahvaa tunnistautumista, vaan se toimii enemmän ikään kuin verkkokaupan omaisesti. Perusterveydenhuollon kokeilussamme kaikki palveluntuottajat käyttävät Pegasos-potilastietojärjestelmää. Suun hoidon laajennuksen yhteydessä selvitämme mahdollisuutta antaa palveluntuottajille mahdollisuus käyttää omia potilastietojärjestelmiään. Kuntayhtymän suun hoidon potilastiedot käsitellään WinHITjärjestelmässä. Vuonna 2016 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omia suun hoidon palveluja käytti 12645 asiakasta (yhden SOTU periaatteella). Näistä asiakkaista 59 % oli yli 18-vuotiaita. Kustannus per asiakas (SOTU) oli 206 EUR, per asukas 68 EUR (netto). Alueella on 0,9 suun hoidon ammattilasta per asukas. Kts. ystävällisesti seuraavan sivun graafit. 4
Taulukko 1 Suun hoidon asiakkaat (SOTU) 2016 Yli 18 vuotiaat asiakkaat yhteensä (SOTU) Alle 18-vuotiaat asiakkaat (SOTU) Taulukko 2 Käynnit 2016 Käynnit / asukas (yhteistoimintaalue) Käynnit / asiakas 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Taulukko 3 Suun terveyden ammattilaisten käyttösuhde Käyntisuhde (hml / shg+hh) Asiakassuhde (hml / shg+hh) 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 5
2 Kokeilun osapuolet ja niiden asema kokeilussa Kokeilun keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, palveluntuottajat ja järjestäjän eli Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän henkilöstö. Lisäksi huomioitavia sidosryhmiä ovat paikalliset järjestöt sekä koulutusorganisaatiot. 2.1 Asiakas Asiakkaan asema palvelusetelikokeilun suunhoidon laajennuksessa määräytyy palvelusetelilain ja muiden noudatettavien asetusten ja lainsäädännön perusteella samalla tavoin kuin nyt käynnissä olevassa kokeilussa. Suunhoidon laajennus koskee vain 18 vuotta täyttäneitä kuntalaisia Iisalmessa, Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä. Kokeilun alkaessa jokainen kuntalainen on julkisen palveluntuotannon asiakas ja vaihtaakseen palveluntuottajaa hänen on tehtävä aktiivinen valinta. Valinnan voi tehdä www.terveyspalveluni.fi portaalissa tai suoraan palveluntuottajan luona. Mikäli asiakas haluaa vaihtaa palveluntuottajaa, uusi valinta astuu voimaan 1-3 arkipäivän kuluessa, kun järjestäjä on ilmoittanut asiasta asiakkaalle, asiakkaan valitsemalle uudelle palveluntuottajalle ja aikeisemmalle palveluntuottajalle. Ilmoitus asiakkaalle tehdään tekstiviestillä tai kirjallisesti. Ilmoitus palveluntuottajille tehdään tekemällä merkintä järjestäjän ylläpitämään asiakasrekisteriin, johon palvelun tuottajilla on pääsy. 2.2. Järjestäjä Järjestäjä vastaa hankkeen kokonaistoteutuksesta, valtionavustuksen hausta ja kaikista hankkeen käynnistämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Järjestäjä hyväksyy ja rekisteröi palveluntuottajat sekä varmistaa että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäiskriteerit pitää julkista luetteloa tarvittavine tietoineen palvelutuottajista tiedottaa väestöä hankkeesta ja sen mahdollisuuksista kerää yhteen raportoitavan tiedon THL:n, STM:n ja mahdollisten muiden tahojen analyyseja ja tutkimustarpeita varten palveluntuottajien toiminnan jatkuva seuranta ja arviointi tarvittaessa poistaa reksiteristä palveluntuottajan, joka ei täytä toiminnalle asetettuja kriteerejä JA ohjaa asiakkaat tekemään uuden valinnan 6
huolehtii, että palveluntuottajilla on ajantasainen tieto toimintaan vaikuttavista uusista päätöksistä maksaa palveluntuottajille kuukausittain kapitaatiokorvauksen vastaa viranomaispäätöksistä toimii lakisääteisenä rekisterinpitäjänä 2.3 Palveluntuottajat Järjestäjä ei lähde kokeilussa kovinkaan tiukasti rajaamaan palveluntuotannon muotoa, jotta kokeilu kannustaisi palveluntuottajia luoviin, moderneihin ja ennakkoluulottomiin ratkaisuihin palveluntuotannossa. Määritellään mitä palvelun tulee kattaa ja sen saa jokainen tuottaa parhaaksi katsomallaan (lakiin, asetuksiin ja viranomaismääräyksiin sopivalla) tavalla. Valinnanvapaus sitten ratkaiskoon sen mitkä mallit ovat elinvoimaisia ja mitkä eivät. Lähtökohtaisesti jokaisen palveluntuottajan tulee noudattaa kaikkea sen toimintaa kulloinkin sovellettavaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja ohjeita. Palveluntuottaja vastaa mm.: omavalvonnasta (omavalvontasuunnitelma, viite: laki yksityisestä terveydenhuollosta 6 ) sitoutuu tuottamaan hankkeessa erikseen sovittua tietoa sovitussa muodossa sovittuihin määräaikoihin mennessä. Seurattavat indikaattorit ja määräajat valitaan rahoittajan (STM) toivomalla tavalla. osallistuu palveluntuottajien tapaamisiin, kun näitä järjestetään noudattaa Lääkäriliiton ja/tai Hammaslääkäriliiton antamia markkinointiohjeita koskien hammaslääkäreitä ja hammaslääkäripalveluja. Tämä koskee kaikki palveluntuottajia. nimeää terveydenhuollon palvelusta vastaavan johtajan (hammaslääkäri, viite: laki yksityisestä terveydenhuollossa 6 ) mikäli käytössä on alihankintaa, tulee tästä olla tieto järjestäjällä ja asiakkaalla. Palveluntuottaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan. potilas- ja asiakasasiakirjojen laatiminen ja niiden asianmukainen käsittely ja tiedon vienti palvelun järjestäjän rekisteriin. KanTa-palveluiden rooli ja kehitysvaihe huomioidaan tässä. palveluntuottaja on velvollinen hyväksymään kaikki asiakkaat, joille järjestäjä on myöntänyt palvelusetelin eli asiakkaita ei voi valita. Palveluntuottaja voi kuitenkin ilmoittaa järjestäjälle milloin tahansa, ettei se ota enää uusia asiakkaita ("lista täynnä"). Vaihtoehdot ovat siis "ottaa uusia asiakkaita" (otettava kaikki halukkaat) tai "lista täynnä" (ei voi ottaa enää yhtään uutta asiakasta). Palveluntuottaja voi tämän jälkeen ilmoittaa avaavansa palvelunsa uudelleen uusille asiakkaille aikaisintaan kolmen (3) kuukauden kuluttua. 7
3 Suun hoidon laajennukseen sisältyvät palvelut ja rahoitusmalli Palvelusetelikokeilun konkreettinen laajentaminen suun hoidon palveluihin tapahtuu syyskuussa 2017. Palvelukokonaisuus vastaa koko terveyskeskustasoisen suun hoidon kokonaisuutta 18 vuotta täytteneiden kuntalaisten osalta sisältäen ennaltaehkäisevän toiminnan, tarkastukset, akuuttihoidon, kiireettömän hoidon sekä protetiikan. Lähtökohtaisesti suun hoidon laajennuksen kapitaatiokorvauksen on ajateltu perustuvan 50 % kiinteään kapitaatiokorvaukseen (ei ikäryhmä- tai muita painotuksia) ja 50 % suoriteperusteiseen korvaukseen asiakasmaksuasetuksen 9 luokittelun mukaisesti. Rahoitusmalli perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (2009/569) 3 :n 1. mom. 2 kohdan tarkoittamaan (ei tulosidonnaiseen) palveluseteliin. Suun hoidon palvelusetelin arvo määrätään järjestäjän päätöksellä vuosittain seuraavasti: Järjestäjän omat tuotantokustannukset = Järjestäjän omat nettokustannukset vuodelta 2016 kyseisten palveluiden osalta (lineaarinen ennuste). Asiakkaat (SOTU) = vuoden 2015 aikana järjestäjän kyseisiä palveluita käyttäneet eri asiakkaat ("yhden sotu:n periaatteella") yhteensä. Näin saavutetaan tarkoituksenmukaisempi ja palveluntuottajan kannalta oikeudenmukaisempi korvaus, kuin käyttämällä jakajana järjestäjän koko väestön määrää, koska valinnanvapautta käyttävät ovat todennäköisesti niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat ja käyttävät palveluita. Näin vähennetään myös tarvetta monimutkaisille ja ns. transaktiokustannuksia lisääville "kannustimille" tai rajauksille koskien esim. runsaasti palvelua käyttäviä. Piilevä alv = Yksityinen toiminnan harjoittaja ei voi vähentää toiminnassa käyttämiinsä hyödykkeisiin sisältyvää arvonlisäveroa, koska terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden myynti on arvonlisäverotonta. Yksityisen palveluntuottajan tulee voida sisällyttää tämä ns. piilevä arvonlisävero myyntihintaansa eli tässä tapauksessa se on huomioitava palvelusetelin arvoa määrättäessä. Piilevän arvonlisäveron osuutena käytetään 5 %:a (viite: arvonlisäverolaki 1993/1501 130a ). Järjestäjä maksaa näin lasketusta vuosikustannuksesta palveluntuottajille 1/12 osan kuukausittain jälkikäteen edeltävän kuun aikana palveluntuottajalle "listautuneiden" potilaiden määrän mukaisesti. Kapitaatiokorvaus maksetaan kuun viimeisen päivän asiakastilanteen mukaisesti järjestäjän järjestelmästä, johon myös palveluntuottajilla on pääsy. Palvelukokonaisuus, korvausmalli ja kapitaatiokorvaus hyväksytään Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän hallituksessa 14.6.2017. Toimitamme näiltä osin päivitetyn hankesuunnitelman 15.6. klo 15 mennessä. 8
4 Hankkeen toteuttavuuskriteeri Ylä-Savon SOTE kuntayhtymällä on täysi valmius aloittaa suunhoidon laajennus syyskuussa 2017. Aloitamme markkinavuoropuhelun suun hoidon toimijoiden kanssa kesäkuussa 2017, vaihtajaportaali on muokattavissa myös suun hoidon valinnan tekemiseen ja siihen on saatavilla mm. toiminto, jolla palveluntuottajat voivat seurata asiakkaiden vaihtoja reaaliajassa omalla käyttöliittymällään. Lisäksi Ylä-Savossa on jo toiminnassa Sitran kanssa yhteistyössä toteutettava Soteuttamo-toiminta, jossa tuodaan yhteen yksityiset, julkiset ja kolmannen sektorin sote-toimijat. Hankehallinto ja osaaminen on jo olemassa, mutta tästä huolimatta suun hoidon laajennus tulee vaatimaan työpanosta 0,75-1 htv verran, sillä samalla luodaan toimintamallit tulevien vuosien suun hoidon valinnanvapautta varten. Ennakko-odotuksemme on, että jopa 30 % alueen aikuisväestöstä haluaa kokeilla suun hoidossa yksityistä palveluntuottajaa. Vaikka odotusajat suun terveydenhuollon palveluihin eivät valtakunnallisesti ole Ylä- Savossa kovin pitkät (n. 3 kk), kuntalaiset kokevat silti nykyiset palvelut riittämättöminä. 4.1 Tietohallinnon rooli Hankelaajennus vaatii ennen sen käynnistymistä ja sen yhteydessä merkittävästi tietohallinnon työpanosta, jotta toiminta käynnistyisi sujuvasti. Koska kuntayhtymässä on jo tehty paljon pohjatyötä nykyisen palvelusetelikokeilun puitteissa, ei suun hoidon ICT-haasteiden uskota nousevan sen enempää ongelmaksi kuin ne ovat kokeilussa tälläkään hetkellä. Kaikissa ratkaisuissa huomioidaan sekä valtakunnallisen että maakunnallisen ICT-kehitystyö ja otetaan kokeilun aikana käyttöön sitä mukaa, kun kehitystyö etenee. Mm. KanTa-palvelujen ja ostopalveluvaltuututuksen kehittymistä seuraamme jatkuvasti 4.2 Viestintä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä tiedottaa vkolla 22 hakevansa valtionavustusta suun hoidon laajennukseen. Viestintäkanavina toimivat lehdistö, kotisivut sekä sosiaalinen media. Kuntalaistiedotusta tiivistetään elokuussa 2017, harkittavana on mm. uusia postitus kaikkiin kotitalouksiin samalla lailla kuin teimme palvelusetelikokeilun käynnistymisen yhteydessä. Rekisteröityneet palveluntuottajat varmasti markkinoivat kokeilua kun aloitus lähestyy ja tämän laatua ja määrää seurataan aktiivisesti. 9
5 Hankkeen riskit ja niiden hallinta Hankkeen riskit ovat tuttuja jo palvelusetelikäynnistyksen yhteydestä. Nykyisen kokeilun käynnistyksen yhteydessä kertynyt kokemus ja tieto helpottavat merkittävästi laajennuksen käynnistymistä, koska rajapintatyön haasteet ja palveluntuottajien, oman henkilöstön sekä kuntalaisten kysymykset ovat ennakoitavissa aiempaa paremmin. Tuotantoon ja talouteen liittyvä keskeisin riski: syntyykö palveluntuotantoa <- onko kapitaatiokorvaus laskettu oikein? On erittäin tärkeää onnistua laskennassa, jotta aidot markkinat turvataan ja kokeiluun löytyy kiinnostuneita palveluntuottajia. Toisaalta laskenta on tärkeää myös siksi, että kustannukset eivät nylyisestä juurikaan nousisi. Asiakkaisiin liittyvä keskeisin riski: ymmärretäänkö mitä palveluja kokeilun palveluvalikoima koskee ja osataanko tehdä valinta? Suun hoidon palvelumaksukokonaisuus on myös perusterveydenhuoltoa monimutkaisempi. Tiedotustyö on keskeisessä roolissa, kun laajennusta lähdetään viemään eteenpäin. Keräämme myös asiakkailta jatkuvasti palautetta sekä kokeilun onnistumisesta että tyytyväisyydestä palveluntuottajiin. Kuntayhtymässä on käytössä mm. E-Raati työkalu ja kesän aikana on tulossa tuotantoon myös tekstiviestikyselymahdollisuus. Otetaan asiakkaat mukaan palvelujen kehittämiseen. Oman toimintaan liittyvä keskeinen riski: kokeeko henkilöstö oman asemansa uhatuksi? Opitaanko uudenlaisia toimintamalleja ja kuinka sujuu yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa? Olemme jo aloittaneet keskustelut kokeilun laajentamisesta koko suun terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Annetaan aikaa ja tilaa keskustelulle ja otetaan henkilöstö vahvasti mukaan oman toiminnan kehittämiseen. 10