Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu www.poyry.fi Päiväys 2.10.2012 Viite 16USP0084 Sivu 1 (3) Yhteyshlö Aappo Luukkonen Puh. 010 3331544 aappo.luukkonen@poyry.com MERIKARVIAN TUULIVOIMAHANKKEEN LINNUSTOSELVITYKSEN TÖRMÄYSMALLINNUS 1 JOHDANTO CPC Finland Oy suunnittelee Merikarvian alueelle tuulivoimapuistoa. Luontoselvitysten ja kaavoitussuunnitelmien osana alueella toteutettiin keväällä 2012 lintujen kevätmuutonseuranta (Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012). Tässä raportissa arvioidaan kevätmuutonseurannasta saadun aineiston avulla tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen törmäysriskiä. Törmäysriskiarvioinnin laati Pöyry Finland Oy:n ympäristöasiantuntija, FM Aappo Luukkonen. 2 MENETELMÄT Lähtöpopulaatiot, joilla törmäysmallinnukset on laadittu, on tehty asiantuntija-arviona vuoden 2012 aikana suoritetun maastohavainnoinnin aineistoa apuna käyttäen. Lähtöpopulaatiot on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Hankealueen kautta läpimuuttavien lintulajien yksilömäärät laskettiin maastohavainnoinnin otosten perusteella (taulukko 1). Otokset edustivat monipuolisesti parhaan muuttoajan eri säätiloja. Otoksista laskettiin tuntikohtainen yksilömäärä kullekin lajille, ja tunnissa havaittujen yksilöiden määrä kerrottiin lajikohtaisella muuttoaika-arviolla. Kunkin lajin muuton huipun kesto tunteina arvioitiin asiantuntija-arviona. Otoksista laskettu yksilömäärä on teoreettinen maksimi ja siksi realistisen yksilömääräarvion ylärajoilla. Lentävän linnun törmäyksen todennäköisyyksiä eri tilanteissa laskettiin Band et. al (2007) metodien avulla. Todennäköisyys koostuu kahdesta todennäköisyydestä: 1) todennäköisyys, jolla lintu lentää roottorin läpi, 2) todennäköisyys, jolla lintu osuu roottoriin. Ensimmäinen todennäköisyys muodostuu ns. törmäysikkunan ja havaintoikkunan suhteesta. Törmäysikkuna on kohtisuoraan lentosuuntaan oleva ilmatila, jonka tuulivoimaloiden yhteenlaskettu roottoripinta-ala peittää. Havaintoikkuna on lentosuuntaan kohtisuorassa oleva ilmatila, jonka läpi linnut ylipäätään voisivat lentää (eli tutkittava alue). Tässä tutkimuksessa havaintoikkunan rajat määritettiin tuulivoimalan rajojen ja lintujen lentokorkeuksien perusteella empiiristä aineistoa hyväksi käyttäen. Lisäksi toisessa mallissa lentokorkeudet arvioitiin satunnaisiksi välille 25 m (puiden latvusto) 400 m. Todennäköisyys joutua törmäysikkunaan sattumalta on sitä suurempi mitä samankokoisempi havaintoikkuna on törmäysikkunaan verrattuna. Toinen todennäköisyys laskettiin Excel -pohjaisen laskurin avulla (http://www.snh.gov.uk/planning-and-development/renewableenergy/onshore-wind/assessing-bird-collision-risks/). Törmäystodennäköisyydet laskettiin sekä väistöliike huomioon ottaen että ilman väistöliikettä. Väistöliikkeen todennäköisyydeksi asetettiin 90 % eli yksi kymmenestä linnusta ei väistäisi.
2 Törmäysmalliin liittyvät epävarmuustekijät johtuvat laskennassa käytetyistä havaintoikkunoista ja yksilömääristä. Tässä mallissa epävarmuudet on pyritty minimoimaan käyttämällä mahdollisimman realistisia lentokorkeuksia ja yksilömääriä. Taulukko 1 Hankealueen kautta muuttavat lajit, havaitut ja arvioidut yksilömäärät. laji havaittu muuttoaika määrä ampuhaukka 2 150 7 harmaahanhilaji 2 150 7 hiirihaukka 4 200 19 isokoskelo 206 150 736 joutsen 124 150 443 kaakkuri 2 100 5 kanadanhanhi 4 150 14 kanahaukka 3 200 14 kuikka 4 100 10 kuikkalaji 2 100 5 kuovi 103 150 368 kurki 36 100 86 lyhytnokkahanhi 15 150 54 merihanhi 225 150 804 merikotka 38 200 181 merilokki 14 100 33 merimetso 111 150 396 metsähanhi 123 150 439 metsäviklo 40 150 143 muuttohaukka 1 200 5 naurulokki 775 100 1845 piekana 58 200 276 ruskosuohaukka 6 200 29 räyskä 1 150 4 selkälokki 3 100 7 sepelkyyhky 1280 150 4571 sinisorsa 34 150 121 sinisuohaukka 3 200 14 suokukko 2 150 7 sääksi 5 200 24 taivaanvuohi 8 150 29 tuulihaukka 9 200 43 töyhtöhyyppä 265 150 946 uuttukyyhky 3 150 11 varpushaukka 43 200 205 3 TULOKSET Törmäysmallin mukaan merkittävimmät törmäyksistä kärsivät lajit ovat merikotka, piekana, merihanhi, naurulokki, isokoskelo, kuovi ja töyhtöhyyppä (taulukko 2). Lisäksi laulujoutsen ja metsähanhi saattavat joinakin vuosina läpimuuttajamäärien ollessa runsaita, kärsiä törmäyksistä. Naurulokki ja töyhtöhyyppä taitavina lentäjinä kykenevät mahdollisesti väistämään yli 90 % todennäköisyydellä, joten luvut ovat siltäkin osain arviohaarukan yläpäässä. Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella lasketut törmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta.
3 Merikotka, piekana ja merihanhi, ovat lajeina alttiita törmäyksille ison kokonsa ja osin muuttokäyttäytymistensä vuoksi. Tulosten perusteella ainakin näiden lajien todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Yhdenkään lajin kohdalla ei arvioida aiheutuvan törmäyskuolleisuuksista johtuvia populaatiotason muutoksia. Taulukko 2 Tuulivoimaloihin törmäävien lintujen yksilömäärät/kevät. Ikkuna 1 = lentokorkeudet satunnaisia välillä 25m 500 m. Ikkuna 2 = lentokorkeudet havaitun mukaan. Merikarvia. laji ei väistöä 90% väistää ikkuna1 ikkuna2 ikkuna1 ikkuna2 ampuhaukka 0,04 0,02 0,00 0,00 harmaahanhilaji 0,12 0,03 0,01 0,00 hiirihaukka 0,00 0,09 0,00 0,01 isokoskelo 4,77 2,73 0,48 0,27 joutsen 1,27 2,79 0,13 0,28 kaakkuri 0,07 0,02 0,01 0,00 kanadanhanhi 0,00 0,06 0,00 0,01 kanahaukka 0,00 0,05 0,00 0,01 kuikka 0,11 0,04 0,01 0,00 kuikkalaji 0,07 0,02 0,01 0,00 kuovi 2,98 1,29 0,30 0,13 kurki 0,43 0,51 0,04 0,05 lyhytnokkahanhi 0,92 0,24 0,09 0,02 merihanhi 5,93 3,54 0,59 0,35 merikotka 1,51 0,95 0,15 0,09 merilokki 0,00 0,13 0,00 0,01 merimetso 0,00 1,47 0,00 0,15 metsähanhi 1,13 1,98 0,11 0,20 metsäviklo 0,11 0,36 0,01 0,04 muuttohaukka 0,06 0,02 0,01 0,00 naurulokki 14,97 6,46 1,50 0,65 piekana 3,16 1,24 0,32 0,12 ruskosuohaukka 0,08 0,13 0,01 0,01 räyskä 0,00 0,01 0,00 0,00 selkälokki 0,00 0,03 0,00 0,00 sepelkyyhky 18,76 13,71 1,88 1,37 sinisorsa 0,10 0,43 0,01 0,04 sinisuohaukka 0,07 0,06 0,01 0,01 suokukko 0,08 0,02 0,01 0,00 sääksi 0,16 0,11 0,02 0,01 taivaanvuohi 0,12 0,09 0,01 0,01 tuulihaukka 0,00 0,13 0,00 0,01 töyhtöhyyppä 2,16 2,84 0,22 0,28 uuttukyyhky 0,04 0,03 0,00 0,00 varpushaukka 1,03 0,61 0,10 0,06 YHTEENSÄ 60,26 42,23 6,03 4,22 LÄHTEET: Ahlman Konsultointi & suunnittelu 2012: Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston lintujen kevätmuuttoselvitys ja merikotkahavainnointi 2012. 25 s.
Lausunto Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2 PL 20 90571 Oulu Puh. 010 3331544 GSM 050 4114 138 www.poyry.fi Päivä 20.11.2012 Vastaanottaja Sivu 1 (5) Kopio/Jakelu Merikarvian tuulivoimahankkeen linnustoselvityksen törmäysmallinnus CPC Finland Oy suunnittelee Merikarvian alueelle tuulivoimapuistoa. Luontoselvitysten ja kaavoitussuunnitelmien osana alueella toteutettiin syksyllä 2012 lintujen syysmuutonseuranta. Syysmuutonseurannan suoritti Ahlman Konsultointi & suunnittelu. Tässä raportissa arvioidaan syysmuutonseurannasta saadun aineiston avulla tuulivoimapuiston kautta muuttavien lintujen törmäysriskiä. Törmäysriskiarvioinnin laati Pöyry Finland Oy:n ympäristöasiantuntija, FM Aappo Luukkonen. Lähtöpopulaatiot, joilla törmäysmallinnukset on laadittu, on tehty asiantuntija-arviona vuoden 2012 aikana suoritetun maastohavainnoinnin aineistoa apuna käyttäen. Lähtöpopulaatiot on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Hankealueen kautta läpimuuttavien lintulajien yksilömäärät laskettiin maastohavainnoinnin otosten perusteella (taulukko 1). Otokset edustivat monipuolisesti parhaan muuttoajan eri säätiloja. Otoksista laskettiin tuntikohtainen yksilömäärä kullekin lajille, ja tunnissa havaittujen yksilöiden määrä kerrottiin lajikohtaisella muuttoaika-arviolla. Kunkin lajin muuton huipun kesto tunteina arvioitiin asiantuntija-arviona. Otoksista laskettu yksilömäärä on teoreettinen maksimi ja siksi realistisen yksilömääräarvion ylärajoilla. Laulujoutsenen, merihanhen, mehiläishaukan, sinisuohaukan, tuulihaukan ja naurulokin osalta läpimuuttajamääränä käytettiin asiantuntijan arviota koska muutonseuranta ei kattanut em. lajien päämuuttoaikaa. Lentävän linnun törmäyksen todennäköisyyksiä eri tilanteissa laskettiin Band et. al (2007) metodien avulla. Todennäköisyys koostuu kahdesta todennäköisyydestä: 1) todennäköisyys, jolla lintu lentää roottorin läpi, 2) todennäköisyys, jolla lintu osuu roottoriin. Ensimmäinen todennäköisyys muodostuu ns. törmäysikkunan ja havaintoikkunan suhteesta. Törmäysikkuna on kohtisuoraan lentosuuntaan oleva ilmatila, jonka tuulivoimaloiden yhteenlaskettu roottoripinta-ala peittää. Havaintoikkuna on lentosuuntaan kohtisuorassa oleva ilmatila, jonka läpi linnut ylipäätään voisivat lentää (eli tutkittava alue). Tässä tutkimuksessa havaintoikkunan rajat määritettiin tuulivoimalan rajojen ja lintujen lentokorkeuksien perusteella empiiristä aineistoa hyväksi käyttäen. Lisäksi toisessa mallissa lentokorkeudet arvioitiin satunnaisiksi välille 25 m (puiden latvusto) 400 m. Todennäköisyys joutua törmäysikkunaan sattumalta on sitä suurempi mitä samankokoisempi havaintoikkuna on törmäysikkunaan verrattuna. Toinen todennäköisyys laskettiin Excel -pohjaisen laskurin avulla (http://www.snh.gov.uk/planning-and-development/renewableenergy/onshore-wind/assessing-bird-collision-risks/). Törmäystodennäköisyydet laskettiin sekä väistöliike huomioon ottaen että ilman väistöliikettä. Väistöliikkeen todennäköisyydeksi asetettiin 90 % eli yksi kymmenestä linnusta ei väistäisi.
2 Törmäysmalliin liittyvät epävarmuustekijät johtuvat laskennassa käytetyistä havaintoikkunoista ja yksilömääristä. Tässä mallissa epävarmuudet on pyritty minimoimaan käyttämällä mahdollisimman realistisia lentokorkeuksia ja yksilömääriä sekä käyttämään väistön todennäköisyytenä varovaista arviota (katso esim. Desholm & Kahlert 2005, Whitfield 2009, Scottish Natural Heritage 2010). Törmäysmallin mukaan merkittävimmät törmäyksistä mahdollisesti kärsivät lajit ovat kurki ja metsähanhi (taulukko 2). Teoreettisen maksimiläpimuuttajamäärän perusteella lasketut törmäysmallit antanevat yliarvion esille nousseiden lajien osalta. Kurki on kuitenkin isokokoisena ja kömpelöhkönä lentäjänä sekä runsaasti kaartelevana lajina altis törmäyksille. Tulosten perusteella ainakin näiden lajien todellisia törmäysmääriä tulisi seurata tuulipuiston toiminnan käynnistyttyä. Kurjen osalta pahimman skenaarion mukaiset törmäysmäärät (ei väistöä) aiheuttanevat toistuessaan populaatiotason vaikutuksia, mutta toisaalta kurkimuutto tapahtuu aurinkoisella säällä ja hyvä näkyvyys vähentää törmäysriskiä (katso esim. Eskelin ym. 2009). Metsähanhen populaatiotason negatiiviset vaikutukset vaatisivat niin ikään toistuvasti pahimman skenaarion mukaisia törmäysmääriä, joten vaikutukset jäänevät vähäisiksi.
3 Taulukko 1. Hankealueen kautta muuttavat lajit, havaitut ja arvioidut yksilömäärät. Jos muuttoaikaa ei ole mainittu, kokonaismäärässä on käytetty arviota. laji havaittu muuttoaika määrä Laulujoutsen (C. cygnus) 91-500 Metsähanhi (Anser fabalis) 424 150 1060 Merihanhi (A. anser) 47 250 196 Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 57 150 143 Haapana (Anas penelope) 7-70 Sinisorsa (A. platyrhynchos) 37 200 123 Jouhisorsa (A. acuta) 1 200 40 Mustalintu (Melanitta nigra) 13 200 43 Isokoskelo (M. merganser) 69 200 230 Harmaahaikara (Ardea cinerea) 1 200 3 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 3-20 Merikotka (Haliaeetus albicilla) 22 200 73 Ruskosuohaukka (Circus aeruginosus) 1-10 Sinisuohaukka (C. cyaneus) 10 250 42 Kanahaukka (Accipiter gentilis) 13 250 54 Varpushaukka (A. nisus) 80 250 333 Hiirihaukka (Buteo buteo) 15 250 63 Piekana (B. lagopus) 36 250 150 Maakotka (Aquila chrysaetos) 1 250 4 Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 7-50 Ampuhaukka (F. columbarius) 8 250 33 Muuttohaukka (F. peregrinus) 1 250 4 Kurki (Grus grus) 440-3000 Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 3 400 20 Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) 1 200 3 Naurulokki (Larus ridibundus) 1-500 Harmaalokki (L. argentatus) 40 200 133 Merilokki (L. marinus) 1 200 3 Uuttukyyhky (Columba oenas) 2 300 10 Sepelkyyhky (C. palumbus) 7 211 150 18028
4 Taulukko 2. Tuulivoimaloihin törmäävien lintujen yksilömäärät/syksy. Ikkuna 1 = lentokorkeudet satunnaisia välillä 25m 500 m. Ikkuna 2 = lentokorkeudet havaitun mukaan. Merikarvia. laji ei väistöä 90% väistää ikkuna1 ikkuna2 ikkuna1 ikkuna2 Laulujoutsen (C. cygnus) 0,1 3,3 0,0 0,3 Metsähanhi (Anser fabalis) 15,6 4,8 1,6 0,5 Merihanhi (A. anser) 3,3 0,9 0,3 0,1 Valkoposkihanhi (Branta leucopsis) 2,2 0,6 0,2 0,1 Haapana (Anas penelope) 0,0 0,2 0,0 0,0 Sinisorsa (A. platyrhynchos) 0,1 0,4 0,0 0,0 Jouhisorsa (A. acuta) 0,0 0,1 0,0 0,0 Mustalintu (Melanitta nigra) 0,5 0,1 0,0 0,0 Isokoskelo (Mergus merganser) 1,9 0,7 0,2 0,1 Harmaahaikara (Ardea cinerea) 0,0 0,0 0,0 0,0 Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 0,3 0,1 0,0 0,0 Merikotka (Haliaeetus albicilla) 0,8 0,4 0,1 0,0 Ruskosuohaukka (C. aeruginosus) 0,0 0,0 0,0 0,0 Sinisuohaukka (C. cyaneus) 0,3 0,2 0,0 0,0 Kanahaukka (Accipiter gentilis) 0,3 0,2 0,0 0,0 Varpushaukka (A. nisus) 2,0 1,2 0,2 0,1 Hiirihaukka (Buteo buteo) 0,7 0,3 0,1 0,0 Piekana (B. lagopus) 1,0 0,6 0,1 0,1 Maakotka (Aquila chrysaetos) 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuulihaukka (Falco tinnunculus) 0,2 0,2 0,0 0,0 Ampuhaukka (F. columbarius) 0,2 0,1 0,0 0,0 Muuttohaukka (F. peregrinus) 0,0 0,0 0,0 0,0 Kurki (Grus grus) 70,2 21,0 7,0 2,1 Kapustarinta (Pluvialis apricaria) 0,0 0,1 0,0 0,0 Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) 0,0 0,0 0,0 0,0 Naurulokki (L. ridibundus) 0,0 1,8 0,0 0,2 Harmaalokki (L. argentatus) 0,9 0,5 0,1 0,0 Merilokki (L. marinus) 0,1 0,0 0,0 0,0 Uuttukyyhky (C. oenas) 0,1 0,0 0,0 0,0 Sepelkyyhky (C. palumbus) 32,9 54,1 3,3 5,4 YHTEENSÄ 133,5 91,7 13,4 9,2
5 Viitteet: Band, W., Madders, M. & Whitfield, P.D. 2007: Developing field and analythical methods to assess avian collision risk at wind farms. Teoksessa: Lucas, M., Janss, G. & Ferrer, M. (toim.) 2007: Birds and wind farms. Risk assessment and mitigation. s. 259 275. Desholm M. & Kahlert J. 2005: Avian collision risk at an offshore wind farm. Biology Letters 1(3): 296 298. Eskelin, T., Markkola, J., Tuohimaa, H., Suorsa, V., Luukkonen, A., Ruhanen, H.- R., Tapio, T. & Väyrynen, T. 2009: Suurhiekan merituulipuisto - Suurhiekan linnusto ja arvio suunnitellun tuulipuiston linnustovaikutuksista. Osaraportti Suurhiekan YVA-selostusta varten. Wpd Finland Oy, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. 176 s. Scottish Natural Heritage 2010b: Use of Avoidance Rates in the SNH Wind Farm Collision Risk Model. SNH Avoidance Rate Information & Guidance Note. 10 s.) Whitfield, D.P. 2009: Collision Avoidance of Golden Eagles at Wind Farms under the Band Collision Risk Model. WWW-dokumentti: http://scottishfossilcode. com/pdfs/strategy/renewables/b362718.pdf