Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Ilmastonmuutos ja rakennusala. Pauli Vennervirta Suomen ympäristöopisto Sykli

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Matkailun ympäristövaikutukset

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Kestävä globaali talous

Vastuullinen liiketoiminta

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Energian tuotanto ja käyttö

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

PERUSTIETOA ILMASTONMUUTOKSESTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Ilmastonmuutokset skenaariot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Ilmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

VÄHÄHIILISYYS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJELMASSA VÄHÄHIILISYYS RAKENNERAHASTOHANKKEISSA. Biorex Kajaani 26.5.

Tulosta alias-kortit kaksipuolisina alta. Leikkaa kortit irti arkista.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

ILMASTONMUUTOS ARKTISELLA ALUEELLA

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Ilmastonmuutos. Ari Venäläinen

VALINTOJA KUUMENTAVIA SKENAARIOITA & VIILENTÄVIÄ. Näyttely ilmastonmuutoksesta. Kuumentavia skenaarioita & Viilentäviä valintoja, juliste 1.

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia, ilmasto ja ympäristö

Ravinto ja ilmastonmuutos

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Oikeanpuoleinen kuva: öljynjalostamo Skotlannissa

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Energian hankinta ja kulutus

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Keski-Suomen energiatase 2014

Transkriptio:

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Ilmakehän kaasut toimivat samaan tapaan kuin lasi kasvihuoneessa eli pidättävät osan Auringon lämpöenergiasta. Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Vesihöyry on vaikutuksiltaan merkittävin luonnon oma kasvihuonekaasu. 1

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Kaasuja syntyy fossiilisten polttoaineiden eli kivihiilen, öljyn, maakaasun ja turpeen käytöstä, metsäpaloista, teollisuuden prosesseista, kaatopaikoilta ja maataloudesta. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin 20 miljoonaan vuoteen. 2

Ilmasto lämmennyt jo ja luvassa lämpenevää Maapallon keskilämpötila nousi 1900-luvulla 0,6 C. Lämpeneminen johtuu enimmäkseen ihmisten toiminnasta. Sadan vuoden aikana ilmasto uhkaa lämmetä vielä 1,4 5,8 C. Merenpinnan arvioidaan nousevan 10 90 cm 100 vuodessa. 3

Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuoden aikana 4 Lämpötila suhteessa vuoden 1990 arvoon

Ilmastonmuutos aiheuttaa hirmumyrskyjä, tauteja ja nälkää Ilmastonmuutoksen arvioidaan: sulattavan jäätiköitä ja aiheuttavan vesipulaa nostavan merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja lisäävän ja voimistavan äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä laajentavan trooppisten tautien kuten malarian levinneisyyttä heikentävän satoja monilla alueilla ja lisäävän nälkää hävittävän lajeja sukupuuttoon lisäävän ympäristöpakolaisten määrää Jo 1,5 asteen lämpötilan nousu voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. 5

Lämpötila nousee Suomessa varsinkin talvella Vuonna 2100 Suomen lämpötilan arvioidaan olevan noin 1,1 6,6 C korkeampi kuin nykyisin. Samaan aikaan sademäärä kasvaa 3 16 %. Arktisten alueiden arviodaan lämpenevän jopa tuplasti nopeammin kuin maapallon keskimäärin. Lämpötila nousee etenkin talvella ja keväällä. Vuonna 2100 Etelä-Suomessa voidaan ehkä vain haaveilla talviurheilusta ja lumisista jouluista. Golf-virran vaikutuksen takia keskilämpötila Suomessa on 20-30 C korkeampi kuin esim. Siperiassa ja Grönlannissa. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa myös merivirtoihin ja ilmasto Suomessa voi jopa viiletä. Lähde: SWECLIM. Swedish Regional Climate Modelling Program 6

Lajeja kuolee sukupuuttoon Suomessakin Ilmastonmuutoksen takia kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät pohjoiseen ja osa suomalaisista luontotyypeistä voi kadota. Esimerkiksi saimaannorppa voi kuolla sukupuuttoon, koska jääajan lyhetessä sen pesintä vaikeutuu. Perhoset laajentavat reviiriään kohti pohjoista. Vuonna 2001 Suomesta löydettiin enemmän perhoslajeja kuin koskaan aiemmin. 7 Lumipesä on romahtanut ja märkä kuutti odottaa jään reunalla emoa.

Ilmastonmuutos voi riistäytyä käsistä Palautekytkentä: lämpeneminen käynnistää reaktion, joka vauhdittaa lämpenemistä. Lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu ilmakehään metaania. Meriveden lämpeneminen vapauttaa siihen sitoutunutta hiilidioksidia. Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tupruttavat ilmakehään hiilidioksidia. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos alkaa voimistaa itseään hallitsemattomasti. Silloin lämpötila saattaa nousta jopa 10ºC katastrofaalisin seurauksin. 8

Maailman keskilämpötilan nousu 2 astetta Ikirouta sulaa 9 Maailman keskilämpötilan nousu jopa yli 10 astetta Vapautuu metaania

tonnia hiilidioksidia / asukas Jokaisella ihmisellä yhtäläinen oikeus tuottaa päästöjä? Maailman keskiarvo Lähde: Tilastokeskus 2006 10

Ilmasto on myös oikeudenmukaisuuskysymys Kuka aiheuttaa? Teollisuusmaat ovat aiheuttaneet yli 80 % tähänastisesta lämpenemisestä. Kuka kärsii? Kehitysmaiden ennestäänkin kuumilla alueilla pienikin lisälämpeneminen on haitallisinta. Kuka päättää? Kaikki eivät pääse mukaan ilmastopoliittiseen päätöksen tekoon. 11

Päästöjä pitää leikata roimasti Maailmanlaajuisesti päästöjä on leikattava 2/3:lla ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Runsaasti päästöjä tuottavassa Suomessa leikkaustarve vielä suurempi: 75 95 %. Oikeudenmukaisinta olisi jakaa oikeus tuottaa päästöjä tasan maailman asukkaiden kesken. Suomessa päästöjä pitää vähentää roimasti, jotta ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Lähde: Lammi & Tynkkynen 2001 12

Ilmastonmuutosta voidaan torjua kansainvälisellä yhteistyöllä Kansainväliset ilmastosopimukset: 1992 YK:n ilmastosopimus Rio de Janeirossa, jossa kaikki maailman maat, myös Yhdysvallat, on mukana. 1997 Kioton sopimus, jossa teollisuusmaat sitoutuvat vähentämään päästöjään 5 % vuosiin 2008-2012 mennessä. Kioton sopimusta tulee jatkaa niin että se edellyttää teollisuusmailta selvästi nykyistä suurempia päästövähennyksiä ja kehitysmailta lisää konkreettisia toimia. Oikeus tuottaa päästöjä on jaettava oikeudenmukaisesti kaikkien ihmisten kesken. Teollistuvien kehitysmaiden päästöjä voidaan hillitä esim. uusiutuvan energian tavoitteilla tai yhteisesti sovitulla hiiliverolla. Kansainväliset sopimukset voivat olla menestyksiä. 13 Esimerkiksi otsonikadon torjumiseksi vuonna 1987 solmittu Montrealin sopimus on lopettanut otsonia tuhoavien aineiden käytön lähes kaikissa teollisuusmaissa.

Energiantuotanto aiheuttaa suurimmat hiilidioksidipäästöt Suomessa energiasektori yhteensä 83 % energiantuotanto 65 % teollisuuteen kotitalouksien sähkönkulutukseen ja lämmitykseen palvelusektorille liikenne 18 % yksityisautoilu teollisuuden ja kaupan kuljetukset julkinen liikenne Lähde: Ilmastotavoite 2050 14

Energialähteet Uusiutuvat: - puu - peltobiomassa (esim. ruokohelpi) - biokaasu - tuulivoima - maalämpö - aurinkoenergia - vesivoima 15 Uusiutumattomat: - kivihiili - öljy - maakaasu - turve - ydinvoima

Uusiutuvat: 16 Uusiutumattomat:

Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan alle neljäsosa Suomen kokonaisenergiantarpeesta Ydinvoima 16 % Turve 7% Sähkön nettotuonti 1 % Maakaasu 11 % Muut 1 % Vesivoima 2 % Uusiutuvat 22 % Puupolttoaineet 19 % Hiili 17 % Öljy 25 % Lähde: Tilastokeskus 2004 17

Tuulivoima tuulivoimamarkkinat kasvavat 20 % vuodessa muualla maailmassa edetään vauhdikkaasti: - Tanska: tuottaa viidesosan sähköstä tuulivoimalla ja sitoutunut kasvattamaan osuuden 50 %:iin vuoteen 2030 - Saksan tuulivoimakapasiteetti on Suomeen verrattuna liki 300-, Espanjan 120- ja Tanskan 60-kertainen. Pelkästään Itävallan kapasiteetin lisäys vuonna 2004 oli viisi kertaa Suomen koko kapasiteetin suuruinen. Suomessa tuotetaan tuulivoimalla vasta 0,1 % sähköstä. Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa, jossa on rakennettu maailman eniten tuulivoimaa. tuulivoima työllistää 2-5 kertaa paremmin tuotettua energiayksikköä kohden kuin fossiili- tai ydinenergia. 18 Lumituuli Oy:n voimalaitos Lumijoella tuottaa tuulisähköä verkkoon

Päästötöntä bioenergiaa tarvitaan lisää bioenergialla tuotetaan nyt 20 % Suomen energiantarpeesta bioenergialla on suuria laajenemismahdollisuuksia esimerkkejä bioenergiasta: - polttopuu - hake - pelletti - biokaasu - ruokohelpi - energiapaju - rypsi 19 Kalmarin maatilalla Laukaassa oma biokaasulaitos tuottaa tilalla tarvittavan lämmön ja sähkön. Lisäksi tilan henkilöauto kulkee omalla biokaasulla.

Suomen tehtävä osansa Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat luonnonvaroja samoin kuin suomalaiset, tarvittaisiin neljä maapalloa. Suomessa on paljon parannettavaa. Esimerkiksi matalaenergiatekniikalla uusien kerrostalojen energiankulutusta voitaisiin leikata Suomessa nykyisestä vielä 70 %. 20

Ilmastonmuutokseen vaikutetaan kotimaisella politiikalla Taloudelliset ohjauskeinot Lainsäädäntö verotus (esim. energiavero) tuet (esim. tuulivoiman investointituki) päästökauppa (esim. EU:n hiilidioksidipäästökauppa) lait, määräykset ja suositukset (esim. rakentamismääräykset) Tiedotus ja valistus 21

Valitse energiaa säästävä vaihtoehto Valitse vähän energiaa kuluttavia laitteita. Esimerkiksi energiansäästölampuilla voit vähentää valaistuksen sähkönkulutusta jopa 80 %. Kodin laitteiden kuten TV:n ja videoiden valmiustilat kuluttavat Suomessa sähköä yhden hiilivoimalan tuotannon verran. Sammuta siis laitteet kokonaan! Lämmitykseen kuluu Suomessa noin viidennes energiasta. Laskemalla lämpötilaa yhdellä asteella vähennät lämmityksen energiankulutusta 5 %. Vältä valaistuksen ja laitteiden turhaa käyttöä. Älä tuhlaa lämmintä vettä. 22 Energiansäästölamppu

Vaihda virtaa Voit itse valita, mistä sähkösi tilaat. Edullisin vihreä sähkö on samanhintaista kuin keskiverto tavallinen sähkö. Vaihtaminen on helppoa. Voit valita mieleisesi sähkönmyyjän ja täyttää sopimuslomakkeen Vaihda virtaa -kampanjasivuilla. Kotimaisilla, uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on ympäristöystävällistä. www.vaihdavirtaa.net 23

Kevyt ja joukkoliikenne ovat ilmastoystävällisimpiä Enemmän busseja pyöräilyä junamatkoja raideliikennettä kuljetuksissa Vähemmän yksityisautoilua lentomatkoja Lähes puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle viisi kilometriä, neljännes alle kolme kilometriä. 24

Mopolla vai pyörällä? Hiilidioksidipäästöt 10 km matkalla Lähde: Liikennevälineiden yksikköpäästöt http://lipasto.vtt.fi 25

Kuluta harkiten ja huolehdi jätteistä Korjaa rikkoontuneet tavarat ja vaatteet Kierrätä Jätä turha krääsä ostamatta Vähennä jätteen määrää esim. välttämällä turhia pakkauksia Lajittele ja kompostoi Osta luomua ja lähellä tuotettua ruokaa, vähennä lihan syöntiä Älä tupakoi 26

27

28

Shoppailun hinta Viiden huonolaatuisen t-paidan tekeminen kuluttaa energiaa viisinkertaisesti yhteen hyvälaatuiseen verrattuna. 29

Yhteenveto Ilmastonmuutos on maailman vakavin ympäristöongelma. Jos ilmastonmuutosta ei saada hidastettua, seuraukset sekä ihmiselle että ympäristölle voivat olla dramaattiset. Onneksi päästöjä on mahdollista vähentää. Ilmastonmuutoksen torjumistoimet on käynnistetty ympäri maailmaa. Omilla valinnoillamme voimme hidastaa ilmastonmuutosta! 30

Mikä on maailmantalouden suurin haaste? -Ilmastonmuutos, koska se voi muuttaa kaiken. Kukaan terroristi ei voi voittaa meitä, mutta emme voi tietää, milloin ekosysteemin sietokyky lopullisesti ylittyy. Tämä on iso uhka, mutta myös iso mahdollisuus parempaan maailmaan ja muun muassa työpaikkojen lisäämiseen, siksi olen tästä niin vakavissani. Bill Clinton, 9.5.2006 Tampereella 31

Hyviä ilmastotiedon lähteitä www.ilmasto.org/peli Polttopallo Luonto-Liiton ilmasto-opas www.ilmasto.org 32

33

Ydinvoima on virhevalinta ydinvoima ei voi olla pitkän ajan ratkaisu ilmasto-ongelmiin uraani on uusiutumatonta ydinvoimaloilla tuotetaan vain 3 % maailman energiasta uraanikaivosten ja ydinjätteiden ongelmat ovat ratkaisematta ydinvoima on kallista ja vie resursseja uusiutuvien kehittämiseltä (esim. ns. risupaketti) pienimuotoisia uusiutuvaan energiaan perustuvia voimalaitoksia voi turvallisesti rakentaa minne päin maailmaa vain Hämähäkkimies tarjoutui tuomaan sementtiä Olkiluodon työmaalle toukokuussa 2006.