ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Transkriptio

1 ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT 3. ILMASTONMUUTOSMALLIT 4. TULEVAISUUDEN ILMASTOSTA 5. MITÄ VOISI TILANTEEN HYVÄKSI TEHDÄ? KYSYMYKSIÄ SAA ESITTÄÄ! Page 2 of 18 LISÄTIETOJA: ILMASTO-OPAS.FI: MONIPUOLINEN KANSANTAJUINEN ILMASTONMUU- TOSTA KÄSITTELEVÄ VERKKOSIVUSTO ILMATIETEENLAITOS.FI/SETUKLIM: TUOREISIIN TUTKIMUSTULOKSIIN PERUSTUVIA VERKKORAPORTTEJA ILMATIETEENLAITOS.FI/UUSIN-ARVIOINTIRAPORTTI: UUDEN IPCC-RA- PORTIN YHTEENVETO SUOMEKSI

3 1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 3 of 18

4 1. MAAPALLON KASVIHUONEILMIÖ Page 4 of 18 ILMAKEHÄ TOIMII AIVAN VASTAAVASTI LUONNOLLINEN KASVIHUONEILMIÖ SYYNÄ ENNEN KAIKKEA ILMAKEHÄN HIILIDIOKSIDI JA VESIHÖYRY MAAN PINTA NOIN 30 C LÄMPÖISEMPI KUIN ILMAN KASVIHUONEILMIÖTÄ. ILMAN KH-ILMIÖTÄ EI MAAPALLOLLA OLISI PITKÄLLE KEHITTYNYTTÄ ELÄMÄÄ. ONGELMA: KASVIHUONEILMIÖN VOIMISTUMINEN

5 KASVIHUONEKAASUISTA TÄRKEIN ON HIILIDIOKSIDI. KAASU ON ILMAKEHÄSSÄ PITKÄIKÄINEN, PITOISUUS KASVAA KOKO AJAN. MUITA KASVIHUONEKAASUJA: METAANI, TYPPIOKSIDUULI, F-KAASUT. IHMISKUNNAN ILMAKEHÄÄN TUOTTAMAT PIENHIUKKASET OVAT JARRUTTANEET LÄMPENEMISTÄ. HIUKKASET OVAT KUITENKIN LYHYTIKÄISIÄ, JOTEN NIITTEN PITOISUUDET EIVÄT MAAILMANLAAJUISESTI ENÄÄ PALJOA KASVA. LÄMPENEVÄÄ ODOTETTAVISSA! Page 5 of 18

6 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT HIILIDIOKSIDIN PÄÄSTÖT: VÄESTÖMÄÄRÄ X (ENERGIANKULUTUS/HLÖ) X (PÄÄSTÖT/ENERG.TUOTANTO) PÄÄSTÖT RIIPPUVAT SIIS VÄESTÖKEHITYKSESTÄ, ELINTASOSTA, KULUTUSTA- VOISTA (ENERGIAINTENSIIVISYYS) JA ENERGIAN TUOTANTOTAVOISTA (FOSSII- LISET POLTTOAINEET VAI UUSIUTUVA ENERGIA?). RATKAISU: LUODAAN VAIHTOEHTOISIA PÄÄSTÖSKENAARIOITA JA LASKETAAN NIISTÄ ERI KAASUJEN JA PIENHIUKKASTEN PITOISUUKSIEN KEHITYS. Page 6 of 18

7 3. ILMASTONMUUTOSMALLIT Page 7 of 18 PÄÄSTÖSKENAARIO KAASUJEN KEMIAN JA HIILEN KIERRON MALLI KASVIHUONEKAASUJEN PITOISUUDET ILMASTONMUUTOSMALLI TULEVA ILMASTO ILMASTOMALLI PERUSTUU MATEMAATTISINA YHTÄLÖINÄ ESITETTYIHIN FYSIIKAN LAKEIHIN, JOTKA ON KIRJOITETTU TIETOKONEELLA RATKAISTAVISSA OLEVAAN MUOTOON

8 4. MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN ILMASTO? MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA VV , 3 SKENAARIOTA. Page 8 of 18 RCP8.5: SUURET PÄÄSTÖT RCP4.5: MELKO ALHAISET PÄÄSTÖT RCP2.6: HYVIN PIENET PÄÄSTÖT JOS VERTAILUKOHTANA AIKA ENNEN TEOLLISTUMISTA, ON MUUTOSARVIOIHIN LI- SÄTTÄVÄ VIELÄ N. 0.5 C.

9 LÄMPÖTILAN NOUSU ( C): 28 MAAILMANLAAJUISEN MALLIN KESKIARVO Page 9 of 18

10 SADEMÄÄRÄN MUUTOS (%): 28 MAAILMANLAAJUISEN MALLIN KESKIARVO Page 10 of 18

11 SUOMEN TULEVA ILMASTO SUOMEN LÄMPÖTILOJEN MUUTOKSET: Page 11 of 18 MALLIEN EROTUSKYKY: VAIKEA ANTAA ENNUSTEITA ERIKSEEN SUOMEN ERI ALUEIL- LE.

12 LÄMPÖTILAN MUUTOS SUOMESSA KUUKAUSITTAIN VV ; KESKIM. ARVIO JA 90% TODENNÄKÖISYYSVÄLI (MUUTOS ESITETTY ASTEINA) Page 12 of 18 LÄMPENEMINEN VOIMAKKAINTA TALVELLA MALLITULOSTEN VÄLILLÄ VIELÄ AIKA PALJON EROJA PÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEN VAIKUTUS NÄKYY

13 VASTAAVA ARVIO SADEMÄÄRÄN MUUTOKSILLE (PROSENTTEINA) Page 13 of 18 SATEET SIIS LISÄÄNTYVÄT TALVELLA SELVÄSTI.

14 MUITA SUOMEN TULEVAN ILMASTON PIIRTEITÄ TALVELLA PILVISYYS LISÄÄNTYY, KESÄLLÄ EHKÄ VÄHENEE JONKIN VERRAN LUMI VÄHENEE TUULIOLOISSA EI VÄLTTÄMÄTTÄ SUURIA MUUTOKSIA SÄÄOLOT TULEVAISUUDESSAKIN VAIHTELEVIA VUODET EIVÄT EDELLEENKÄÄN VELJEKSIÄ! Page 14 of 18 SADEOLOT MUUTTUNEVAT OIKULLISEMMIKSI (ENEMMÄN ETELÄOSISSA) TALVELLA HIRMUPAKKASET LAUHTUVAT SUHTEESSA ENEMMÄN KUIN KESKI- LÄMPÖTILA MAAN KOHOAMINEN JÄÄKAUDEN JÄLJILTÄ HELPOTTAA MERENPINNAN KO- HOAMISEN VAIKUTUKSIA

15 ILMASTONMUUTOS EI ETENE TASAISESTI MAAPALLON KESKILÄMPÖTILAN HAVAITUT MUUTOKSET JA EL NIÑO -VAIHTELU C Page 15 of El Niño La Niña events SST anomaly C Niño Base

16 MERET VARASTOIVAT LÄMPÖÄ ORAS4 OHC J Page 16 of Joules Upper 700m Total Depth VIIME VUOSINA LÄMPÖÄ ON SIIRTYNYT TEHOKKAASTI SYVEMMÄLLE MERIIN LÄMPENEMINEN SIIS JATKUU, MUTTA ON VÄLIAIKAISESTI KESKITTYNYT MERIEN SYVEMPIIN KERROKSIIN KELLO KÄÄNTYY TAAS JOSSAKIN VAIHEESSA

17 YLLÄTYSMAHDOLLISUUKSIA SOTA TAI KULKUTAUTI TAPPAA 90 % IHMISKUNNASTA PÄÄSTÖT ROMAHTAISI- VAT KÄSITTÄMÄTTÖMÄN HÄIKÄISEVÄ TEKNILLINEN EDISTYSASKEL FOSSIILINEN ENERGIA MUUTTUISI KERTAHEITOLLA KANNATTAMATTOMAKSI MAAILMANLAAJUINEN YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN VALLANKUMOUS TAUDIT VOITETAAN IHMISTEN ELINIKÄ KOHOAA VUOTEEN SUURIA MÄÄRIÄ METAANIA ALKAA VAPAUTUA LUONNOSTA Page 17 of 18 NYKYISET MALLIT ARVIOISIVAT ILMASTON HERKKYYDEN VÄÄRIN (HAARUKKA ON KYLLÄ AIKA ISO) AURINKO YLLÄTTÄÄ (HYVIN EPÄTODENNÄKÖISTÄ) MERIVIRRAT OIKUTTELEVAT JOTAKIN AIVAN ENNALTA ARVAAMATONTA...

18 5. AJATELMIA ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNASTA HIILIDIOKSIDI TÄRKEÄMPI KUIN MUUT TUOTETUT KH-KAASUT YHTEENSÄ PÄÄOSA HIILIDIOKSIDISTA TULEE FOSSIILISISTA POLTTOAINEISTA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄYTTÖÄ HILLITTÄVÄ KEINOJA AINEELLISEN KULUTUKSEN JA FOSSIILISTEN POLTTOAINEITTEN KÄY- TÖN HILLITSEMISEKSI: Page 18 of 18 UUSI TALOUDELLINEN MAAILMANJÄRJESTYS KEHITYSMAITTEN EDUKSI KOULUTUSTA (ETENKIN NAISTEN) JA HYVÄÄ HALLINTOA PERUSTERVEYDENHOITOPALVELUT KOKO IHMISKUNNALLE SYNTYVYYDEN RAJOITTAMISTA VÄESTÖRÄJÄHDYSMAISSA KAUKOMATKAILUUN, YKSITYISAUTOILUUN, LEVEÄÄN ASUMISEEN YM. KERS- KAKULUTUKSEEN RAJOITUKSIA KANSAINVÄLISTYMISTÄ HARKITEN VIRTUAALISTA YHTEYDENPITOA JA MATKUSTAMISTA RAJOITUKSIA VOIMAAN ASTEITTAIN KIRISTÄEN TEKNIIKAN KEHITTÄMISEEN JA KÄYTTÖÖNOTTOON PANOSTUSTA ILMAN KANSALAISYHTEISKUNTAA EI KUITENKAAN PÄRJÄTÄ