Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1
Maailman energiankäytön ja -tuotannon kasvunäkymät maailmassa 18 000 16 000 14 000 12 000 Muut uusiutuvat Ydin Biomassa Kaasu Mtoe 10 000 8 000 6000 4 000 2 000 Hiilil Öljy 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 Lähde: IEA World Energy Outlook 2006, perusskenaario 2
Energiankäytön CO 2 päästöjen kasvunäkymät maailmassa 50 Miljard dia tonnia 40 30 20 Kasvu 55 % (25 vuotta) 10 0 1990 2004 2010 2015 2030 Hiili Öljy Kaasu Lähde: IEA World Energy Outlook 2006, perusskenaario 3
Käytetyimpien polttoaineiden jäljellä olevat varat nykykäytöllä Lähde: VTT, Energia suomessa 2004 *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja 4
Energian kokonaiskulutus kasvaa vakaasti myös Suomessa 40 000 35 000 Energiankulutus Suomessa 1976-2006 30 000 25 000 kt toe 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Lähde: Tilastokeskus k 5
Energian loppukäyttö Suomessa 2006 Muut 13 % Rakennusten lämmitys Teollisuus 20% 51 % Liikenne 16 % Lähde: Tilastokeskus 6
Lämmityksen markkinaosuudet 2006 Lämmityksen markkinaosuudet v. 2006 kaukolämpö 48,3 % Lähde: Energiatilasto/Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus muut 8,8 % sähkö 17,5 % puu 11,4 % kevyt polttoöljy 14,0 % 7
Kaukolämmön ja siihen liittyvän Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon sähköntuotannon käytetyt polttoaineet 2007 Öljy 4 % Puu 12 % Muut 4 % Kivihiili 26 % Turve 19 % Maakaasu 35 % polttoaine-energia yhteensä v. 2007 53,9 TWh 8
100 % 80 % Kaukolämmön ja siihen liittyvän Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön sähköntuotannon tuotantoon käytetyt polttoaineet muu turve puu 60 % 40 % kivihiili maakaasu 20 % öljy 0 % 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 9
Liikenteen energiankulutus Suomessa v. 2004 yhteensä 5,3 Mtoe Tieliikenne 74 % Rautatiet 2 % Vesiliikenne 13 % Lentoliikenne 11 % Lähde: Tilastokeskus 10
GWh Sähkön kokonaiskulutus kasvaa energiankulutusta nopeammin 100 000 Sähkön kokonaiskulutus Suomessa 1970-2006 90 000 80 000 70 000 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 2003 2006 *Tähän diaan on liitettynä muistiinpanoja Lähde: Tilastokeskus 11
Sähkön kulutus sektoreittain Suomessa 2006 Sähkön kulutus sektoreittain 2006 Siirto- ja jakeluhäviöt Palvelut ja 4 % Metsäteollisuus julkinen 31 % kulutus 19 % Metalliteollisuu Muu Metalliteollisuus s 53 % 9 % Koti- ja maataloudet Muut 24 % 6 % Kemian teollisuus 7 % Lähde: Tilastokeskus 12
Sähkönkulutuksen ennakoitu kehitys 2006 90 TWh, 2020 107 TWh, 2030 115 TWh 120 Häviöt 100 Sähkölämmitys h TW 80 60 40 Asuminen ja maatalous Palvelut ja liikenne Muu teollisuus Kemianteollisuus 20 0 1990 2000 2010 2020 2030 Lähde: Energiateollisuus ja EK (11/2007) Metalliteollisuus Metsäteollisuus 13
Sähkön huipputehon kulutuksen kehitys 25 000 20 000 15 000 10 000 Arvio Tilasto 5 000 0 1990 2000 2010 2020 2030 14
Sähkön tuotanto energialähteittäin 2007 Maakaasu 13 % Kivihiili 17 % Turve 8 % Öljy 0,5 % Vesivoima 18 % Ydinvoima 29 % Tuuli 0,2 % Biomassa 13 % Jäte 0,8 % Uusiutuvat: 32 % Hiilidioksidivapaat: 61 % 15
ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys y y y Tarvitaan toimien tasapainoa Energiatehokkuus tuotannossa ja kulutuksessa Uusiutuvat Ydinvoima Hiilidioksidin talteenotto Uusiutuvien ohjauskeinot mahdollisimman markkinaehtoisia Päästökauppa ensisijainen ohjauskeino Hinnalla on väliä Kustannustehokkaat ratkaisut Suomi on EU:n energiaintensiivisin maa 16
Maakohtaiset uusiutuvan energian velvoitteet Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Ranska Espanja Kreikka 2005 % Kasvu % - yks. Saksa Ita lia Iso-Britannia Puola Alankomaat Tshekinmaa Belgia 0 10 20 30 40 50 60 17
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2005 Lämpöpumput 2% Tuulivoima Kierrätyspolttoaineet 0,1 % 4 % Puun pienkäyttö 13 % Teollisuuden bioliem et 38 % Vesivoima 14 % Teollisuus 67 % Vesivoima 14 % Muut 19 % Teollisuuden reaktiolämpö 2 % Teollisuuden jätepuu 27 % 18
Energian loppukulutus Suomessa 2006 (Energiatilasto 2007, Tilastokeskus) Kaukolämpö Hiili 11 % 3% Sähkö 27 % Öljytuotteet 34 % Maakaasu 5 % Puu ja kierrätyspolttoaineet 18 % Energiaturve 2 % 19
Uusiutuvan lisäsähkön potentiaali ja tuen tarve Lähde: Energiateollisuus / GreenStream Network 2007 100 Tukitaso ( /MWh e) 90 Ruokohelpi 07TWh 0,7 50 40 30 Kierrätyspolttoaineet 1,3 TWh Vesivoima 1,65 TWh Tuulivoima 6,1 TWh Biokaasu 0,7 TWh Tuen tarve riippuu päästöoikeuden arvosta 20 10 Puupolttoaineet 2,7 TWh + Olki 0,9 TWh näkemystä Lisäysmahdollisuus ei kaikilta osin vastaa ET:n omaa 2 4 6 8 10 12 14 Lisäysmahdollisuus -2020 (TWh e) 20
Ilmastopolitiikan vastuunjako 2005-2012 - ongelmana kansallinen soveltaminen yhteisillä markkinoilla Jäsenmailla oma päästökiintiö KIOTO-VELVOITE EU-PÄÄSTÖKAUPPA EU-maat PL UK FI FR DE Jokainen jäsenmaa tekee suunnitelman Päästökaupan ulkopuoliset päästöt Päästöt päästökaupan piirissä EU:n päästökaupan päästökiintiö Kansallinen jakosuunnitelma laitoksille 21
Ilmastopolitiikan litiik vastuunjako 2013-2020 2020 Päästökaupan ulkopuolella -10 % EU:n päästöt 2005 5176 Mt CO2 41 % 59 % Päästökaupan piirissä -21 % vs. 2005 EU-PÄÄSTÖKAUPPA huutokaupattavat Jako jäsenmaille kiintiöinä Suomi 30 Mt CO2 (2020) (- 16 % vs. 2005) Jako laitoksille yhteisillä säännöillä ilmaiset (ei sähkö) EU-päästöoikeudet yhteensä 22
Ilmastopolitiikan vastuunjako ja päästöjen vähentäminen Päästökaupan piirissä olevat päästöt kiintiöidään ja vastuu yrityksillä EU-tasoisesti vähentäminen edellyttää investointeja päästöttömän ja vähäpäästöiseen tuotantoon investointimahdollisuudet! vaihtoehtona tuotannon rajoittaminen Päästökaupan ulkopuoliset valtioiden vastuulla vähentäminen eri sektoreilla politiikkaohjauksella ja teknologiakehityksellä maatalous, liikenne, pienteollisuus, jätehuolto, asuminen jne. päästöjen siirto päästökaupan piiriin esim. liikenteen sähköistys, lisääntyvä kauko- ja sähkölämmitys 23
Huipun aikainen kapasiteetin kysyntä ja Suomen käytössä oleva tuotantokapasiteetti 20000 18000 16000 14000 12000 5500 MW v. 2020 8400 MW v. 2030 Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto W e MW 10000 Teollisuus yhteistuotanto 8000 6000 4000 Ydinvoima Vesivoima 2000 0 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Tarve 24
Energiantuotannon tavoitetila Kasvavan kysynnän tyydyttäminen kilpailukykyiseen hintaan kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi alentaen omavaraisuutta kasvattaen toimitusvarmuudesta ja huoltovarmuudesta huolehtien 25
Eri tuotantomuodoilla erilainen rooli - kaikkia tarvitaan Uusiutuvan energian tavoite Ydinvoima ++ 0 ++ 0 + ++ ++ + 0 0 0 ++ Vesivoima ++ ++ ++ ++ + + Tuulivoima 0 - ++ ++ - ++ Sähköteho & toimitusvarmuus Säädettävyys Kasvihuonekaasupäästötavoite Kustannustehokkuus Lisäysmahdollisuus Yhteis- + 0 + (+) + (+) tuotanto Lauhdevoima Energiansäästö + (+) ++ + + + 26
Energiateollisuuden skenaarion lähtökohtiahti Täytetään kysynnän ja tarjonnan välinen tila ensin uusiutuvalla ja yhteistuotannolla vesivoima ET:n selvityksen mukaiset kaikki hankkeet 450 MW 2020 ja 900 MW 2030 mennessä tuulivoima 1500 MW 2020 ja 2500 MW 2030 mennessä yhteistuotanto poistuvan tilalle uutta, lämpökuorma hyödynnetään maksimaalisesti Jäljelle jäävä tila täytetään ydinvoimalla ja konventionaalisella lauhdevoimalla varioidaan ja tehdään herkkyystarkasteluja Tuotanto ajetaan sähkömarkkinamallilla ovatko laitokset tuotannossa vai virheinvestointeja 27
Tuulivoiman käsittely tuotantoskenaariossa Tuulivoimassa on merkittävä uusiutuvan sähköntuotannon potentiaali Tuulivoimalla ei kuitenkaan juuri lainkaan tehoominaisuutta tuotanto jokseenkin satunnaista, vaikka lyhyellä aikavälillä melko hyvin ennustettavaa tuulivoima korvaa vain niukasti muuta kapasiteettia (tehoa) eri arvioiden mukaan noin 5-20% asennetusta tehosta Nordel käyttää arvoa 0 % yksittäiselle maalle ja arvoa 6 % kaikille Pohjoismaille Selvityksessä tuulivoimaa rakennetaan melko paljon, mutta se ei tarjoa tehoa kuin 6 % asennetusta kapasiteetista 28
Käytössä oleva tuotantokapasiteetti, yhteistuotanto ja uusiutuvat maksimaalisesti hyödynnetty 22000 Tuulivoima 6% 20000 MW e 18000 16000 14000 12000 10000 8000 Erillinen sähkön- tuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima 6000 4000 Vesivoima 2000 0 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Tarve 29
Tehotasapaino, kun yhteistuotanto ja uusiutuvat maksimaalisesti hyödynnetty 500 0-500 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029-1000 -1500 MWe -2000-2500 -3000-3500 -4000-4500 30
Perusskenaario kapasiteettitasapainoksi uusiutuvat ja yhteistuotanto maksimiin 2 x 1600 MW ydinvoimaa, i 700 MW uutta hiilivoimaa i 22000 Tuulivoima 20000 W e MW 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto Ydinvoima Vesivoima Tarve 31
Tehotasapaino, kun uusiutuvat ja CHP max, uusi lauhdevoima 700 MW ja 2 kpl 1600 MW ydinvoima 1500 1000 500 0 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 MWe -500-1000 -1500-2000 -2500 32
Sähkön tuotanto ja päästöt perusskenaariossa 140 TWh Milj. t 35 120 30 100 25 80 20 Erillinen sähköntuotanto Kaukolämpö yhteistuotanto Teollisuus yhteistuotanto t t t Ydinvoima 60 15 CO2 talteenotto 40 10 Vesivoima Tuulivoima 20 5 Kulutus CO2-päästöt 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 0 33
Perusskenaario Uusiutuvien osuus ja päästöttömien osuus sähkön kulutuksesta 100 % 90 % 80 % Hiilidioksidipäästöttömät Osuus s Suomen sähkö ön kulutuksesta 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Sisältää hiilidioksidin talteenoton Uusiutuvat 20 % 10 % 0 % 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 34
Perusskenaario Uusiutuvan sähkön tuotantomäärä, TWh 40 TWh 35 30 Muut uusiutuvat 25 20 Tuulivoima 15 Puuperäiset 10 5 Vesivoima 0 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 35
Skenaariotyön johtopäätöksiä Kapasiteetin tarve on suuri Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan kyse ei ole ainoastaan ilmasto- ja uusiutuvan energian tavoitteesta Erillistä sähköntuotantoa tarvitaan vielä hyvin paljon Todelliset vaihtoehdot ovat konventionaalinen lauhdevoima ja ydinvoima molemmat käyvät hyvin, konventionaalinen lauhde edellyttää ilmastokysymyksen ratkaisemista (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) ti) Tuotanto näyttää mahtuvan hyvin markkinoille esim. yhteistuotanto ei leikkaannu 36
Investoinnit ovat mahdollisuus Suomen sähköntuotantokapasiteettia on mahdollisuus kehittää siten, että kapasiteetti riittää ja toimitusvarmuus turvataan päästöt alenevat merkittävästi, jopa alle puoleen tuotantorakenne on sähkön hinnan suhteen edullisempi kuin nykyään Investointihalukkuutta on yrityksillä nyt paljon ei missään nimessä pidä rajoittaa investointeihin on kiire, läpimenoajat hyvin pitkiä 37
Sähkö ja kaukolämpö voivat olla iso osa Suomen ratkaisua Sähkö ja kaukolämpö ovat päästökaupan piirissä Kulutuksen siirtyminen sähkölle ja kaukolämmölle päästökaupan ulkopuolelta alentaa päästöjä puolet Suomen velvoitteesta (-16 %) helposti saavutettavissa pelkästään sähköautoja lisäämällä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä sähkön ja kaukolämmön k piiriin siirtymällä Sähkö voi olla tulevaisuudessa lähes päästöneutraali kaukolämmössä ja yhteistuotannossa huomattava bioenergian lisäämisen mahdollisuus Sähkön ja kaukolämmön markkinaosuuden menetys vastaavasti lisäisi päästöjä ja Suomen päästötaakkaa 38