Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario Heinäkuu 2013 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Arkkitehtuurin laitos SOTERA Instituutti Maria Klemetz, tutkija, arkkitehti Erkki Vauramo, tutkija, professori (h.c.) 1

Sisällysluettelo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhuspalvelulaitosten inventaario... 1 Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 4 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri... 5 1.1 Kunnat ja palvelut... 5 1.2 Väestöennuste... 6 1.3 Palvelut ja palvelutarve... 8 2 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri THL:n potilas- ja asukaslaskennan valossa... 10 2.1 Hoidon kesto... 10 2.2 Hoitoon tai hoivaan tulosyy... 13 2.3 Dementia - suurin resurssien kuluttaja... 16 3 Käynnit palvelurakennuksissa... 18 3.1 Leivonmäki... 18 3.2 Laukaa... 20 3.3 Konnevesi... 24 3.4 Hankasalmi... 26 3.5 Muurame... 27 3.6 Luhanka... 29 3.7 Joutsa... 33 3.8 Toivakka... 36 3.9 Äänekoski... 39 3.9.1 Äänekosken terveyskeskus ja palveluasumista... 39 3.9.2 Äänekoski, vanhusten palveluasuminen... 41 3.9.3 Äänekoski Konginkankaan vanhainkoti ja palvelutalo... 43 3.9.4 Äänekoski Suolahden vanhainkoti Tupasvilla... 44 3.9.5 Äänekoski - Sumiainen... 45 3.10 Keuruu... 46 3.11 Uurainen... 52 3.12 Petäjävesi... 53 3.13 Wiitaunioni... 53 3.13.1 Viitasaaren terveyskeskus... 53 3.13.2 Pihtiputaan terveyskeskus... 57 3.13.3 Pihtipudas - Palvelukeskus Sopukka... 59 3.14 Kinnula Vanhainkoti Kotipiha... 61 3.15 Saarikka... 63 3.15.1 Kivijärvi - Terveyskeskus ja palvelutalo... 63 3.15.2 Kivijärvi - Palvelukoti Wallesmanni... 65 3.15.3 Saarijärvi - Terveyskeskuksen vuodeosasto... 67 3.15.4 Saarijärvi Peltoahon palvelukoti... 69 3.15.5 Karstula - Terveysasema... 70 3.15.6 Karstula-Uusjokelan palvelukeskus... 71 3.15.7 Kyyjärvi - Vanhainkoti Kiviranta... 72 4 Inventaarioon liittyviä yleisiä havaintoja... 74 2

4.1 Alueella on merkittävä ylikapasiteetti... 74 4.2 Palvelujen sijainti yhdyskuntarakenteessa... 74 4.3 Terveyskeskukset rakennuksena ja vuodeosastot... 75 4.4 Vanhainkodit... 77 4.5 Kalustus ja käytettävyys... 77 4.6 Ruokailu... 78 4.7 Dementiaa sairastava vaatii tutun ympäristön... 78 4.8 Uudisrakentamisessa kelvotonta tilankäyttöä... 79 4.9 Avioparin on voitava asua yhdessä... 81 4.10 Ahdas tila ja pakkomakuu huonontavat kuntoa... 81 5 Tarvitaan Sote-uudistus ja rakennemuutos... 82 5.1 Mallia uudistetusta järjestelmästä... 82 5.2 Tarvitaan uusi alueellinen kuntoutusjärjestelmä... 84 5.3 Terveyskeskussairaalasta kuntouttava lähisairaala... 86 5.4 Kuntoutussairaalan huoneeseen mallia hotellihuoneesta... 87 5.5 Vanhusten asunnot ovat kuntien keskustatoiminta... 88 5.6 Palvelukortteli toimiva ratkaisu ikäihmisille... 89 5.7 Vanhukset takaisin itsenäiseen elämään... 92 5.8 Tarvitaan uutta taloudellista ajattelua... 92 5.9 Keski-Suomen maakunta investoi pitkäaikaiseen hoitoon... 94 5.10 Arvio vanhushoidon vaatimista investointikustannuksista... 94 6 Johtopäätökset... 95 3

Esipuhe Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Aalto-yliopiston Sotera-instituutin välillä käynnistyi vuonna 2008 kehitysyhteistyö, jota on jatkunut nyt kuusi vuotta. Tehtävät ovat liittyneet läheisesti keskussairaalan kehittämiseen. Sairaanhoitopiirille kuuluu myös vastuu ikääntyvien asukkaiden kriisien jälkeisestä kuntoutuksesta. Valtakunnallisissa suosituksissa tavoitteena on pääosin lopettaa nykyinen terveyskeskusten pitkäaikainen vuodeosastohoito ja vanhainkotien laitoshoito. Tämä edellyttää Sote-uudistuksen osana kuntoutuksen uudelleenjärjestämistä. Osana uuden keskussairaalan kehittämistä ovat kuntoutuksen uudet ratkaisut. Tarkoituksenmukainen rakenne on kuntoutuksen osaamiskeskuksen sijaitseminen keskitetysti Jyväskylässä ja toteutus järjestäminen hajautettuna sairaanhoitopiirissä paikallisesti lähipalveluna. Kehittämistyötä varten tarvitaan tieto sairaanhoitopiirin terveyskeskusten ja vanhusten laitospalvelujen rakennusten käytettävyydestä ja modernisointimahdollisuuksista. Jyväskylän kaupungin laitosten tilanne tunnettiin hyvin, joten ne rajattiin pois projektista. Tästä työstä tehtiin sopimus Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Aalto-yliopiston Sotera-instituutin kesken helmikuussa 2013. Sovittu projekti sisälsi katsauksen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien vanhushuoltoon tilastojen valossa sekä tutustumiskäynnit vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Joitakin palveluasuntoja liitettiin kuntien toivomuksesta mukaan. Tilojen ja rakennusten kunnon yksityiskohtainen arviointi rajattiin pois sekä aikataulu- että kustannussyistä. Päähuomio kiinnitettiin yksikön toimivuuteen ja tilojen tarkoituksenmukaisuuteen. Toistuvia havaintoja, jotka johtuvat vanhentuneesta rakennustavasta, ei kaikkien kohteiden osalta kirjoitettu auki. Tehtävää varten Sotera nimesi projektiryhmän, johon kuuluivat professori Erkki Vauramo vastuullisena osaprojektin johtajana ja arkkitehti Maria Klemetz rakennusten asiantuntijana. Tutustumiskäynnit tehtiin maalis-huhtikuussa 2012 kolmena kahden päivän matkana, jotka sairaanhoitopiiri oli ohjelmoinut. Esitämme parhaat kiitokset käyntiemme kohteina olleiden laitosten henkilökunnalle miellyttävistä ja avartavista keskusteluista sekä hyvistä kahvituksista. Tulokset esitetään seuraavassa raportissa. Kohteet esitellään käyntijärjestyksessä. Espoossa elokuussa 2013 Maria Klemetz Erkki Vauramo Yhteystiedot: erkki.vauraamo@aalto.fi 4

1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1 Kunnat ja palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiiri koostuu 21 kunnasta, joissa oli yhteensä asukkaita 249 367 vuonna 2012. On todennäköistä, että rakenne muuttuu lähivuosina, koska kuntarakenne- tai terveyspalvelurakenneuudistus vie kohti isompia palvelukokonaisuuksia. Kuva 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat vuonna 2013 Tavoitteena on tarkastella ikääntymisen vaikutusta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhuspalvelujärjestelmään ja arvioida siitä syntyviä vaatimuksia palvelurakenteeseen. Vanhusten palvelut järjestetään kunnallisesti joko yhden kunnan tai kuntien yhteistyöelimen toimesta. Perusterveydenhuolto on jo nyt ryhmittynyt kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Seututerveyskeskus käsittää Joutsan, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien perusterveydenhoidon. Seututerveyskeskus toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitoksena, ja sen omia päätöksentekoelimiä ovat järjestämistoimikunta ja johtokunta. Järjestämistoimikunnan keskeise- 5

nä tehtävänä on palvelujen järjestämisvastuusta huolehtiminen sekä kuntalaisten että kuntapäättäjien näkökulmasta. Wiitaunioni on Viitasaaren kaupungin ja Pihtiputaan kunnan yhteinen nimitys palvelutuotannon ja hallinnon yhteistyölle. Kinnula on jossakin määrin mukana toiminnassa. Perusturvaliikelaitos Saarikka vastaa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin yhteensä noin 20 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta. Itsenäisiä palvelutuottajia ovat Konnevesi, Hankasalmi, Jyväskylä, Kinnula, Muurame, Uurainen ja Äänekoski. 1.2 Väestöennuste Aluksi tarkastelemme Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestöennustetta vuosille 2010-2040, taulukko 1. Taulukko 1. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnittainen väestöennuste 2013-2040 Ikäryhmittäinen väestöennuste Keski Suomen SHP Joutsa Karstula Keuruu Kinnula Kivijärv i Kyyjärvi Kaikki 2013 251864 5469 4848 134866 1515 4349 10410 1784 1287 2865 1466 2025 264387 5524 4516 147132 1430 3890 9886 1689 1135 2667 1321 2040 273009 5585 4288 156575 1401 3599 9476 1603 1047 2522 1202 14 2013 42317 846 576 21866 211 643 1473 296 177 409 235 2025 45054 888 494 24083 177 550 1510 309 141 387 244 2040 43973 844 457 23781 170 501 1449 302 134 374 231 15 64 2013 160691 3192 2688 91475 836 2514 6068 1024 682 1633 833 2025 155278 2912 2146 93110 669 1971 4968 799 493 1308 644 2040 159135 2861 1920 98279 611 1764 4750 741 447 1203 613 65 74 2013 27117 734 870 12450 226 611 1551 246 232 405 207 2025 31489 863 874 14848 286 625 1581 274 224 457 208 2040 26761 718 702 13580 223 471 1150 177 152 324 116 75 2013 21739 697 714 9075 242 581 1318 218 196 418 191 2025 32566 861 1002 15091 298 744 1827 307 277 515 225 2040 43140 1162 1209 20935 397 863 2127 383 314 621 242 Ikäryhmittäinen Luhankmvespudajärvkinesaarkoski Muura Petäjä Pihti Saari Toivak Uura Viita Ääne Laukaa Multia väestöennuste Kaikki 2013 18670 782 1788 9664 4179 4361 10139 2528 3655 6912 20327 2025 20584 702 1536 10735 4772 3780 9278 2842 4325 6377 20266 2040 21476 663 1397 11344 5107 3417 8660 2931 4689 6034 19993 14 2013 4151 82 259 2178 843 713 1490 509 913 866 3581 2025 4619 79 221 2253 1100 577 1384 618 1049 825 3546 2040 4545 75 197 2175 1124 529 1297 611 1037 766 3374 15 64 2013 11438 388 984 6108 2489 2522 5971 1420 2140 4032 12254 2025 11669 298 729 6327 2642 1936 4632 1452 2498 3060 11015 2040 12132 266 669 6446 2835 1685 4215 1500 2715 2847 10636 65 74 2013 1774 145 209 881 454 569 1358 348 346 997 2504 2025 2214 137 277 1157 513 618 1626 386 399 1170 2752 2040 1921 108 174 1176 477 440 1069 325 429 774 2255 75 2013 1307 167 336 497 393 557 1320 251 256 1017 1988 2025 2082 188 309 998 517 649 1636 386 379 1322 2953 2040 2878 214 357 1547 671 763 2079 495 508 1647 3728 Hankasalmi Jyväskylä Kannonkoski Konnevesi Tulevaisuusennakoinnissa lähteenä käytettiin Tilastokeskuksen väestöennustetta 9/2009 että THL:n Hilmolaskentatietoja vuosilta 2010 ja 2011. Tarkasteluvuosiksi valittiin 2013 tai viimeinen saatavissa oleva vuosi, 2025 ja 2040. 6

Vuosi 2040 on hyvä tarkasteluvuosi, koska hoivarakennuksen elinikä on noin 40 vuotta. Siihen sisältyy peruskorjaus noin 20 vuoden kohdalla. Vuonna 2013 valmistunut laitos on peruskorjauksen tarpeessa vuonna 2033 ja elinkaarensa päässä 2053. Jos rakennuksen suunnittelu vie muutaman vuoden, ovat nyt aloitettavat uudet rakennukset käytössä vielä 2060. Muutos nykyhetkestä sinne on todennäköisesti yhtä iso kuin muutos vuodesta 1986 tähän päivään. Siksi vanhuspalvelujen suunnittelussa on mahdollista ja tavoiteltavaa nähdä noin 25 vuotta eteenpäin. Väestöennusteesta nähdään, että Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on kasvava alue. Väestön kasvua tapahtuu kaikissa ikäluokissa, mutta tarkasteluaikana se on suurinta yli 75-vuotiaiden ikäluokissa, jotka kasvavat noin 21 401 asukkaalla kaksinkertaiseksi (98 %) eli 21 739 asukkaasta 43 140:een. Työssäkäyvä väestö (15-64-vuotiaat) vähenee koko piirissä vuoteen 2025 mennessä noin 3,3 %, mutta kasvaa sen jälkeen nykytasoon. Työssäkäyvän väestön kasvua on vain kuudessa Jyväskylän ympärillä olevassa kunnassa (vihreä). Koko piirin osalta 15-64-vuotiaiden asukkaiden määrä laskee noin 5 000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä merkitsee kiristyvää kuntataloutta. Seuraavaksi tarkastelemme taulukossa 2 väestön muutosta kunnittain. Veronmaksukykyä voidaan karkeasti arvioida ikärakenteen perusteella olettamalla, että opiskelijat ja eläkeläiset maksavat puolet työikäisen aikuisen maksamasta verosta. Taulukko 2 on tehty tällä olettamuksella. Taulukko 2. Väestöennuste kunnittain 2012-2040 ja sen vaikutus verotuloihin Väestön muutos 2013 2040 % 2013 2025 2040 Keski-Suomen SHP 251 864 264 387 273 009 108 105 Hankasalmi 5 469 5 524 5 585 102 98 Joutsa 4 848 4 516 4 288 88 83 Jyväskylä 134 866 147 132 156 575 116 114 Kannonkoski 1 515 1 430 1 401 92 87 Karstula 4 349 3 890 3 599 83 78 Keuruu 10 410 9 886 9 476 91 85 Kinnula 1 784 1 689 1 603 90 81 Kivijärvi 1 287 1 135 1 047 81 78 Konnevesi 2 865 2 667 2 522 88 82 Kyyjärvi 1 466 1 321 1 202 82 75 Laukaa 18 670 20 584 21 476 115 111 Luhanka 782 702 663 85 78 Multia 1 788 1 536 1 397 78 75 Muurame 9 664 10 735 11 344 117 116 Petäjävesi 4 179 4 772 5 107 122 116 Pihtipudas 4 361 3 780 3 417 78 74 Saarijärvi 10 139 9 278 8 660 85 79 Toivakka 2 528 2 842 2 931 116 109 Uurainen 3 655 4 325 4 689 128 129 Viitasaari 6 912 6 377 6 034 87 81 Äänekoski 20 327 20 266 19 993 98 94 Veronmaksukyky 2040 Taulukosta 2 näemme, että useissa kunnissa verotulot vähenevät merkittävästi väestön vähenemisen vuoksi. Vaikka koko piirissä väestö kasvaa yhteensä 8 %, lisääntyy veronmaksukyky vähemmän, koska väestön lisäys kohdistuu opiskelijoihin ja ikääntyvään väestöön. Sekä Jyväskylässä että muutamassa 7

lähikunnassa on väestön kasvua, mutta se ei riitä rahoittamaan nykyistä määrää sosiaali- ja terveyspalveluja. Johtopäätös väestöennusteesta on, että verotulojen kasvua on vähän. Siksi maakunnalla (sairaanhoitopiirillä) on varaa enintään nykyisen kokoiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökuntaan. Tämä henkilökunta joutuu hoitamaan kaksinkertaisen määrän vanhuksia. 1.3 Palvelut ja palvelutarve Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelurakennetta kunnittain Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) vuoden 2010 potilas- ja asiakaslaskennan valossa. Taulukkoon 3 on merkitty nykytilanne laitostyypeittäin. Rinnalle on otettu Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen mitoitus. Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistamassa uusia määrällisiä tavoitteita vanhusten palveluille. Siksi taulukkoon on laskettu laitoshoidon (1 % yli 75-vuotiaista) ja palveluasumisen (9 % yli 75- vuotiaista) paikkamäärät. Taulukko 3. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnittainen palvelurakenne 31.12.2010 ja Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen tarve vuoden 2011 väestöllä laskettuna Väestö 75+ 2012 Tehostettu Tavallinen Vanhainkoti palveluasunto palveluasunto Tk Vuodeosasto Palveluasuntoja Laitoksia1 9% yli 75 % yli 75 v. v. Ylimäärä Tilanne 31.12.2010 Kaikki yhteensä Hankasalmi 42 16 38 96..Hankasalmi 701 7 63 33 Joutsa 58 16 7 30 111..Joutsa 692 7 62 49 Jyväskylä 387 693 58 372 1510..Jyväskylä 8562 86 771 739 Kannonkoski 1 32 10 43..Kannonkoski 247 2 22 21 Karstula 15 26 38 35 114..Karstula 557 6 50 64 Keuruu 52 66 58 176..Keuruu 1302 13 117 59 Kinnula 5 29 7 1 42..Kinnula 217 2 20 22 Kivijärvi 17 17 34..Kivijärvi 184 2 17 17 Konnevesi 21 2 17 21 61..Konnevesi 405 4 36 25 Kyyjärvi 20 2 6 9 37..Kyyjärvi 191 2 17 20 Laukaa 68 128 31 227..Laukaa 1240 12 112 115 Luhanka 21 1 3 25..Luhanka 157 2 14 11 Multia 51 1 52..Multia 342 3 31 21 Muurame 55 5 24 84..Muurame 449 4 40 44 Petäjävesi 1 32 16 25 74..Petäjävesi 379 4 34 40 Pihtipudas 15 32 1 30 78..Pihtipudas 531 5 48 30 Saarijärvi 40 56 52 88 236..Saarijärvi 1282 13 115 121 Toivakka 25 31 3 59..Toivakka 243 2 22 37 Uurainen 14 31 5 50..Uurainen 247 2 22 28 Viitasaari 87 1 41 129..Viitasaari 966 10 87 42 Äänekoski 101 136 49 52 338..Äänekoski 1866 19 168 170 SHP yhteenveto 936 1778 363 1044 4031 Keski Suomen SHP 23701 237 2133 1898 Hoivapaikkamäärien tarvearvio tehdään tällä hetkellä yli 75-vuotiaiden määrän pohjalta. Kun vanhojen ihmisten määrä kasvaa, tarvitaan enemmän palveluja. Toisaalta vanhukset elävät terveitä vuosia hyvin toimintakykyisinä. Vuoden 2011 potilaslaskennan mukaan eriasteisia hoitopaikkoja oli yhteensä 4 152. Ikäihmisten laatusuosituksen mukainen paikkamäärä vuoden 2013 väestöllä laskettuna olisi nyt 2 370 paikkaa. Sairaanhoitopiirillä on nyt 1 782 yli suositustason. Luku on pienentynyt vuoden 2010 tasosta 1 898. 8

Suuri ikäluokka ei kuole samanlaisena 5-7 vuoden piikkinä kuin se syntyi. Ikäluokasta on jo nyt kuollut merkittävä osuus. Jäljellä olevien henkilöiden kuolema hajaantuu syntymistä pidemmälle ajanjaksolle. Kun katsotaan väestöennusteesta kuolemien lukumäärän kasvua, voidaan tästä arvioida suuren ikäluokan edellyttämä hoidon lisätarve. Toisaalta palvelutarve kasvaa viimeisen elinvuoden aikana. Oikeampi tulevan tarpeen arvio lähtee kuolemien lukumäärän kasvusta, ei ikääntyvän väestön kasvusta. Seuraavassa taulukossa 4 on tarkasteltu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin väestön kuolemien kehitystä ja arvioitu palvelutarpeen kasvua tältä pohjalta. Kuolleet 2013 merkitsee väestöennusteen mukaista kuolemien määrää vuonna 2013 ja vastaavasti vuosina 2025 sekä 2040. Sarake Muutos % merkitsee kuolemien %- muutosta vuosien 2013 ja 2040 välillä. Sarake Laatu 2013 merkitsee Ikäihmisten laatusuosituksen mukaista paikkamäärää vuonna 2013. Tämä on 2 174. Kun nykytilanne taulukosta 3 on 4 031 paikkaa, on paikkojen ylimäärä 1 850 paikkaa. Palvelurakenne on erittäin laitosvoittoinen. Ikärakenne Tarve 1 merkitsee väestönennusteen mukaisen vanhusten määrän kasvun pohjalta arvioitua paikkamäärää vuonna 2040, joka on 4 314 eriasteista paikkaa. Tarve 2 merkitsee kuolemien määrään perustuvaa tarvetta vuoteen 2040 mennessä, yhteensä 3038. Kahden arviointimenettelyn eroa yhteensä 1 276 paikkaa vuonna 2040 vertaillaan sarakkeessa Tarve 1 Tarve 2. Taulukko 4. Ikärakenteen muutokseen ja kuolemien määrän muutokseen perustuvat tarvearviot hoitopaikoista vuodelle 2040 Kuolleet 2013 Kuolleet 2025 Kuolleet 2040 Muutos % 2040/2013 Laatu 2013 Ikärakenne Tarve 1 Kuolemat Tarve 2 Tarve1 tarve 2 Keski Suomen SHP 2409 2574 3038 126 2174 4314 3038 1276..Hankasalmi 78 75 80 103 70 116 136 19..Joutsa 81 82 90 111 71 121 117 4..Jyväskylä 997 1131 1438 144 908 2094 1327 766..Kannonkoski 27 25 27 100 24 40 34 6..Karstula 67 65 67 100 58 86 82 5..Keuruu 142 141 156 110 132 213 168 45..Kinnula 22 23 26 118 22 38 26 13..Kivijärvi 18 21 21 117 20 31 21 10..Konnevesi 44 43 44 100 42 62 50 12..Kyyjärvi 22 18 17 77 19 24 24 0..Laukaa 157 172 209 133 131 288 172 115..Luhanka 17 16 16 94 17 21 18 3..Multia 32 27 25 78 34 36 33 3..Muurame 61 78 106 174 50 155 62 93..Petäjävesi 46 45 50 109 39 67 46 21..Pihtipudas 71 63 60 85 56 76 71 5..Saarijärvi 140 136 142 101 132 208 140 68..Toivakka 28 29 35 125 25 50 26 23..Uurainen 35 35 41 117 26 51 30 21..Viitasaari 102 109 117 115 102 165 80 85..Äänekoski 222 240 271 122 199 373 172 201 9

Kuten taulukosta 4 ilmenee, vuonna 2040 ikärakennemallilla laskettu tarve on 4 314 paikkaa eli samaa suuruusluokkaa kuin tämänhetkinen laitosmäärä. Kuolemien määrään perustuva tarvearvion on pienempi 3 038, eroa on 1 276 paikkaa. Tarkastelun perusteella sairaanhoitopiirin parhailla käytännöillä selvitään suuren ikäluokan kuolemisesta ilman erityisiä lisäresursseja. 2 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri THL:n potilas- ja asukaslaskennan valossa Vuosittain THL kerää vuoden viimeisenä päivänä jokaisesta sairaala- tai asumispalvelun piirissä olevasta henkilöstä tiedot. Järjestelmää kutsutaan potilas- ja asiakaslaskennaksi tai lyhyemmin laskennaksi. Tässä yhteydessä hyödynnetään laskennasta vain hoidonkestotietoja ja laitokseen tulosyitä. Seuraavassa tarkastellaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhusten palvelujärjestelmän ominaisuuksia. Tulokset ovat laskentapäivältä 31.12.2011, joka on viimeinen saatavissa oleva vuosi. 2.1 Hoidon kesto Taulukot 2. ja 3. esittävät hoidon kestoa laskentapäivään ja palveluun tulon syytä. Hoitopäiväkustannukset on laskettu Kuntaliiton kanssa tarkistelulla tavalla. Kun keskihinta kunnissa vaihtelee, voidaan arvio haluttaessa tarkistaa paikallista tasoa vastaavaksi. Taulukoissa hoitoaikaluokka 2. 10-29 vrk merkitsee, että tähän ryhmään kuuluvan henkilön hoidon kesto on yli 10 vrk, mutta alle 29 vrk. Heitä on ollut yhteensä 16 henkilöä. Aika hoidon alusta on keskimäärin 17 vrk. Yhteensä heidän hoitoonsa on käytetty 268 hoitopäivää. Jos vanhainkodin hoitopäivän hinta on 130 euroa, on 268 hoitopäivää maksanut 34 840 euroa ja keskimäärin potilasta kohti 2 210 euroa. Tarkastelutapa antaa kuvan siitä, miten paljon keskeneräinen hoito on maksanut tarkastelupäivään mennessä Taulukkoihin on merkitty kaksi rajaa punaisella. Euroopan Unionin terveysministeriö DG SANCO terveyspoliittisessa valmistelutyössä on esitetty tavoite, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi olla laitosjärjestelmässä yli kahta vuotta. Rajaa ei ole merkitty tavalliseen palveluasunnon kohdalle. Useat jäsenvaltiot ovat rajoittaneet sairaaloiden vuodeosastohoidon 30 vuorokauteen, koska pidempiaikainen vuodelepo aiheuttaa vanhuksille toimintakyvyn menetystä. Myös tämä raja on merkitty terveyskeskuksen kohdalla. 10

Taulukko 5A. Laskenta 31.12.2011, Keski-Suomen shp, vanhainkodit, tehostettu palveluasunto ja tavallinen palveluasunto, hoitoaika jakson alusta ja kustannusvaikutukset KSSHP, Vanhainkodit, laskenta 31.12.2011 Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustanus 0 1 9 34 3 149 0 4 82 520 19370 1 10 29 34 3 554 0 16 82 2 080 72 020 2 30 59 37 4 1 643 0 44 82 5 720 213 590 3 60 90 52 5 3 886 1 75 80 9 750 505 180 4 91 179 91 9 11 997 2 132 83 17 160 1 559 610 5 180 364 204 20 55 563 10 272 83 35 360 7 223 190 6 365 729 317 32 140 683 25 444 84 57 720 18 288 790 7 730 1094 76 8 68 801 12 905 82 117 650 8 944 130 8 1095 3599 155 15 263 169 47 1 698 85 220 740 34 211 970 9 3600 9999 4 0 15 881 3 3 970 81 516 100 2 064 530 Yhteensä 1 004 100 562 326 100 560 83 72 800 73 102 380 KSSHP, Tehostettu palveluasunto, laskenta 31.12.2011 Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (130 /vrk) Kertynyt kustanus 0 1 9 58 3 286 0 5 81 650 37180 1 10 29 82 5 1 406 0 17 80 2 210 182 780 2 30 59 82 5 3 574 0 44 82 5 720 464 620 3 60 90 103 6 7 713 1 75 81 9 750 1 002 690 4 91 179 192 11 24 338 2 127 83 16 510 3 163 940 5 180 364 364 20 96 464 8 265 82 34 450 12 540 320 6 365 729 346 19 179 042 14 517 82 67 210 23 275 460 7 730 1094 260 14 236 647 19 910 83 118 300 30 764 110 8 1095 3599 302 17 566 450 45 1 876 83 243 880 73 638 500 9 3600 9999 32 2 156 333 12 4 885 85 635 050 20 323 290 Yhteensä 1 821 100 1 272 253 100 699 82 90 870 165 392 890 KSSHP, Vanhusten tavallinen palveluasunto, laskenta 31.12.2011 Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (90 /vrk) Kertynyt kustanus 0 1 9 12 3 57 0 5 81 450 5 130 1 10 29 15 4 251 0 17 83 1 530 22 590 2 30 59 16 5 681 0 43 82 3 870 61 290 3 60 90 10 3 736 0 74 81 6 660 66 240 4 91 179 28 8 3 633 1 130 78 11 700 326 970 5 180 364 41 12 11 035 3 269 84 24 210 993 150 6 365 729 74 21 39 182 10 529 80 47 610 3 526 380 7 730 1094 37 11 32 107 8 868 79 78 120 2 889 630 8 1095 3599 96 27 188 646 48 1 965 82 176 850 16 978 140 9 3600 9999 23 7 116 640 30 5 071 80 456 390 10 497 600 Yhteensä 352 100 392 968 100 1 116 81 100 440 35 367 120 11

Taulukko 5B. Laskenta 31.12.2010, Keski-Suomen shp, aikuisten tavallinen palveluasunto, lyhytaikainen ja pitkäaikainen terveyskeskusten vuodeosasto ja kaikki laitokset yhteensä, hoitoaika jakson alusta ja sen kustannusvaikutukset KSSHP, Aikuisten tavallinen palveluasunto, laskenta 31.12.2011 Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (90 /vrk) Kertynyt kustanus 0 1 9 3 3 20 0 7 51 630 1800 1 10 29 1 1 13 0 13 53 1170 1 170 2 30 59 5 5 197 0 39 59 3 510 17 730 3 60 90 3 3 231 0 77 66 6 930 20 790 4 91 179 9 9 1 129 1 125 58 11 250 101 610 5 180 364 14 14 3 501 2 250 50 22 500 315 090 6 365 729 23 22 12 423 9 540 52 48 600 1 118 070 7 730 1094 18 17 15 727 11 874 43 78 660 1 415 430 8 1095 3599 17 17 37 103 26 2 183 52 196 470 3 339 270 9 3600 9999 10 10 74 380 51 7 438 57 669 420 6 694 200 Yhteensä 103 100 144 724 100 1 405 52 126 450 13 025 160 KSSHP, Tk vuodeosasto, lyhytaikainen, laskenta 31.12.2011 Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (230 /vrk) Kertynyt kustanus 0 1 9 306 53 1187 12 4 77 920 273 010 1 10 29 161 28 2 616 27 16 77 3680 601 680 2 30 59 75 13 3 073 31 41 80 9430 706 790 3 60 90 39 7 2 899 30 74 77 17020 666 770 Yhteensä 581 100 9 775 100 17 77 3 910 2 248 250 KSSHP, Tk vuodeosasto, pitkäaikainen, laskenta 31.12.2011 Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (230 /vrk) Kertynyt kustanus 0 1 9 10 3 45 0 5 81 1150 10 350 1 10 29 10 3 186 0 19 80 4 370 42 780 2 30 59 6 2 246 0 41 75 9 430 56 580 3 60 90 10 3 766 1 77 78 17 710 176 180 4 91 179 60 21 7 737 7 129 80 29 670 1 779 510 5 180 364 64 22 16 661 14 260 83 59 800 3 832 030 6 365 729 88 30 37 172 32 422 83 97 060 8 549 560 7 730 1094 24 8 20 936 18 872 81 200 560 4 815 280 8 1095 3599 19 7 32 835 28 1 728 84 397 440 7 552 050 Yhteensä 291 100 116 584 100 401 82 92 230 26 814 320 KSSHP, Kaikkiyksiköt yhteensä, laskenta 31.12.2011 Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson kesto alusta, luokka Luku määrä Lkm % Keski ikä Jakson hinta (126 /vrk) Kertynyt kustanus 0 1 9 423 10 1744 0 4 78 504 219 744 1 10 29 303 7 5 026 0 17 79 2 142 633 276 2 30 59 221 5 9 414 0 43 81 5 418 1 186 164 3 60 90 217 5 16 231 1 75 80 9 450 2 045 106 4 91 179 380 9 48 834 2 129 81 16 254 6 153 084 5 180 364 687 17 183 224 7 267 82 33 642 23 086 224 6 365 729 848 20 408 502 16 482 82 60 732 51 471 252 7 730 1094 415 10 374 218 15 902 81 113 652 47 151 468 8 1095 3599 589 14 1 088 203 44 1 848 83 232 848 137 113 578 9 3600 9999 69 2 363 234 15 5 264 79 663 264 45 767 484 Yhteensä 4 152 100 2 498 630 100 602 81 75 852 314 827 380 Punainen alue 1 073 26 1 825 655 74 1 701 82 1 009 764 230 032 530 12

Yhteensä 4 152 palveluissa olevien henkilöiden keskeneräisen hoidon arvo on noin 314 miljoonaa euroa. He olivat olleet järjestelmässä laskentahetkeen 31.12.2011 yhteensä 1,6 vuotta. Ne, yhteensä 1073 vanhusta eli 26 %, jotka olivat olleet laitoksessa yli kaksi vuotta eli punaisella alueella, olivat olleet siellä yhteensä 4,7 vuotta. Heidän keskeneräinen hoitonsa oli maksanut 230 miljoonaa euroa eli 74 % kaikista resursseista. Kyseessä on ryhmä, jonka palveluihin tulosyihin on erikseen puututtava. Vaikka tavallinen palveluasunto on halpa, niin ne kymmenen vanhusta, jotka ovat asuneet siellä vähän yli 20 vuotta, ovat maksaneet keskimäärin 669 000 euroa, yhteensä 6,7 miljoonaa euroa. Terveyskeskusten vuodeosastoilla alle kuukauden kestoisiin jaksoihin oli laskentapäivänä käytetty 467 sairaansijaa ja 4 034 hoitopäivää eli hoitoaika oli keskimäärin 8,6 vrk. Tämän ryhmän potilaiden keski-ikä oli 77 vuotta. Heistä 181 oli Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksessa ja 285 muualla maakunnassa. Vuositasolla tämä merkitsee noin 20 000 hoitojaksoa. Nämä jaksot ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vanhushuollon ydin. Terveyskeskussairaalan yli kuukauden kestäviä jaksoja tuotettiin yhteensä 405 sairaansijalla. Tältä osin sairaalan asemaa tulee jatkossa perusteellisesti harkita. 2.2 Hoitoon tai hoivaan tulosyy Vanhuksella on usein monia diagnooseja, kuten verenpainetta, rytmihäiriötä, nivelkipuja ja sokeritasapainon ongelmia. Jossakin vaiheessa syntyy kriisi, joka aiheuttaa laitoshoidon. Siksi laitokseen tulosyy kuvaa paremmin palvelujärjestelmän tarvetta kuin diagnoosi. Taulukko 6A. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, vanhainkoti KSSHP, Vanhainkodit, laskenta 31.12.2011 Hoitopäiviä alusta Hp % Jakson kesto alusta vrk Jakson hinta (130 /vrk) Tulosyy Lukumäärä Lkm % Keski ikä Kertynyt kustanus 24 Dementia 559 56 316 991 56 567 84 73 710 41 208 830 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 177 18 94 068 17 531 82 69 030 12 228 840 11 Itsensä huolehtimisen vajav 157 16 79 850 14 509 83 66 170 10 380 500 12 Liikkumiskyvyn va javuudet 44 4 28 846 5 656 80 85 280 3 749 980 21 Muistamattomuus 23 2 17 671 3 768 86 99 840 2 297 230 34 Yksinäi syys,turva ttomuus 9 1 5 087 1 565 88 73 450 661 310 23 Viestimikyvyn va javuudet 2 0 4 831 1 2 416 88 314 080 628 030 36 Omaisten avun puute 2 0 3 638 1 1 819 83 236 470 472 940 2x Muut hermostolliset syyt 4 0 2 943 1 736 83 95 680 382 590 39 Tarkoituksenmuk hoitop puut 12 1 2 439 0 203 83 26 390 317 070 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 3 0 2 008 0 669 79 86 970 261 040 22 Sekavuus 2 0 1 668 0 834 71 108 420 216 840 37 Hoitajan loma 5 0 1 106 0 221 83 28 730 143 780 3x Muut ps yyk. sosiaaliset syy 1 0 607 0 607 97 78 910 78 910 35 Asumisongelmat 3 0 287 0 96 72 12 480 37 310 4 Kuntoutus 1 0 286 0 286 87 37 180 37 180 Yhteensä 1 004 100 562 326 100 560 83 72 800 73 102 380 Vanhainkodit merkitsevät 23 % koko sairaanhoitopiirin kustannuksista. Keski-Suomen vanhainkodeissa on poikkeavan paljon sairauden hoitoa (17 %) koko maahan verrattuna (8 %). Hoito-aika on 20 % koko maata lyhyempi. 13

Taulukko 6B. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, tehostettu palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan Tehostettu palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (130 /vrk) M nus % 24 Dementia 1007 55 596520 592 83 4,7 86 76 960 77 547 600 47 11 Itsensä huolehtimisen vajav 394 22 327116 830 82 4,4 88 107 900 42 525 080 26 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 86 5 65923 767 80 4,4 85 99 710 8 569 990 5 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 97 5 55733 575 81 4,9 76 74 750 7 245 290 4 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 31 2 51395 1658 76 4,3 94 215 540 6 681 350 4 23 Viestimikyvyn vajavuudet 17 1 37973 2234 88 4,6 88 290 420 4 936 490 3 21 Muistamattomuus 72 4 32804 456 84 4,6 75 59 280 4 264 520 3 35 Asumisongelmat 19 1 27955 1471 82 4,5 89 191 230 3 634 150 2 34 Yksinäisyys,turvattomuus 28 2 26894 961 88 3,8 82 124 930 3 496 220 2 3x Muut psyyk. sosiaaliset syy 17 1 16232 955 77 4,4 82 124 150 2 110 160 1 36 Omaisten avun puute 10 1 12245 1225 84 4,4 100 159 250 1 591 850 1 39 Tarkoituksenmuk hoitop puut 9 0 7067 785 78 4,3 67 102 050 918 710 1 38 Kotiin annettav palvel puut 4 0 6666 1667 86 2,8 75 216 710 866 580 1 33 Päihdeongelma 11 1 5983 544 73 4,9 100 70 720 777 790 0 37 Hoitajan loma 16 1 1248 78 82 4,3 13 10 140 162 240 0 22 Sekavuus 3 0 499 166 76 4,7 67 21 580 64 870 0 Yhteensä 1821 100 1272253 699 82 4,6 85 90 870 165 392 890 100 Tehostettu palveluasunto käyttää noin 52 % kaikista vanhushuollon resursseista. Järjestelmä on keskeinen jatkossakin. Tulosyyrakenne muistuttaa maan keskitasoa. Taulukko 6C. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, tavallinen palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan Tavallinen palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (90 /vrk) M nus % 11 Itsensä huolehtimisen vajav 113 32 159314 1410 82 3,5 90 126 900 14 338 260 41 24 Dementia 98 28 71857 733 85 3,6 84 65 970 6 467 130 18 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 30 9 32182 1073 80 3,7 97 96 570 2 896 380 8 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 16 5 26222 1639 76 3,3 81 147 510 2 359 980 7 35 Asumisongelmat 24 7 25815 1076 82 2,8 75 96 840 2 323 350 7 23 Viestimikyvyn vajavuudet 12 3 24062 2005 41 3,3 100 180 450 2 165 580 6 34 Yksinäisyys,turvattomuus 16 5 14141 884 87 2,9 63 79 560 1 272 690 4 3x Muut psyyk. sosiaaliset syy 5 1 10576 2115 77 4,4 100 190 350 951 840 3 21 Muistamattomuus 17 5 7119 419 86 3,1 82 37 710 640 710 2 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 3 1 6120 2040 90 2,7 100 183 600 550 800 2 36 Omaisten avun puute 1 0 5938 5938 85 4 100 534 420 534 420 2 33 Päihdeongelma 4 1 3401 850 71 2 100 76 500 306 090 1 38 Kotiin annettav palvel puut 4 1 3088 772 71 4 75 69 480 277 920 1 2x Muut hermostolliset syyt 2 1 2585 1293 85 4,5 100 116 370 232 650 1 22 Sekavuus 1 0 504 504 86 5 100 45 360 45 360 0 37 Hoitajan loma 6 2 44 7 78 3 0 630 3 960 0 Yhteensä 352 100 392968 1116 81 3,5 85 100 440 35 367 120 100 Tavallinen palveluasunto, jossa ei ole yön aikaista valvontaa, edustaa useissa maissa noin puolta koko vanhuspalvelujen kokonaismäärästä. Keski-Suomessa osa-alueen kustannukset ovat vain noin 11 % koko palvelujen määrästä. Tulosyyrakenne muistuttaa maan keskitasoa. 14

Taulukko 6D. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, keski-ikäisten tavallinen palveluasunto Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Tavallinen aikuisten Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan palveluasunto % viä alusta aika ikä suus % (90 /vrk) M nus % 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 42 41 66785 1590 51 4,2 86 143 100 6 010 650 46 11 Itsensä huolehtimisen vajav 21 20 21150 1007 47 4,5 100 90 630 1 903 500 15 33 Päihdeongelma 18 17 16824 935 55 4,9 89 84 150 1 514 160 12 38 Kotiin annettav palvel puut 3 3 11702 3901 51 4,3 67 351 090 1 053 180 8 24 Dementia 5 5 7396 1479 55 4,8 80 133 110 665 640 5 23 Viestimikyvyn vajavuudet 1 1 5772 5772 63 4 100 519 480 519 480 4 39 Tarkoituksenmuk hoitop puut 1 1 4477 4477 61 5 100 402 930 402 930 3 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 2 2 4369 2185 58 3,5 50 196 650 393 210 3 3x Muut psyyk. sosiaaliset syy 2 2 1716 858 61 4,5 100 77 220 154 440 1 21 Muistamattomuus 2 2 1274 637 45 4,5 100 57 330 114 660 1 35 Asumisongelmat 3 3 1244 415 65 5 100 37 350 111 960 1 34 Yksinäisyys,turvattomuus 1 1 1040 1040 44 4 100 93 600 93 600 1 2x Muut hermostolliset syyt 2 2 975 488 46 3,5 100 43 920 87 750 1 Yhteensä 103 100 144724 1405 52 4,4 89 126 450 13 025 160 100 THL on halunnut eriyttää keski-ikäisen väestön palveluasumisen ensimmäistä kertaa omaksi yksiköksi vuoden 2011 laskennassa. Sen kustannukset ovat vain 4 % keskeneräisen hoidon kokonaiskustannuksista. Taulukko 6E. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, terveyskeskuksen vuodeosasto lyhytaikainen hoito Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Terveysleskuksen Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan vuodeosasto, lyhytaikainen % viä alusta aika ikä suus % (230 /vrk) M nus % 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 361 62 5962 17 77 3,2 0 3 910 1 371 260 61 24 Dementia 120 21 2356 20 82 3,7 0 4 600 541 880 24 11 Itsensä huolehtimisen vajav 60 10 787 13 76 2,8 0 2 990 181 010 8 5 Tapaturma 28 5 479 17 75 3,3 0 3910 110 170 5 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 4 1 78 20 54 2,5 0 4 600 17 940 1 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 1 0 53 53 41 3 0 12190 12 190 1 4 Kuntoutus 3 1 22 7 87 2,3 0 1 610 5 060 0 3x Muut psyyk. sosiaaliset syy 1 0 19 19 19 1 0 4370 4 370 0 22 Sekavuus 1 0 14 14 67 5 0 3 220 3 220 0 37 Hoitajan loma 1 0 4 4 62 3 0 920 920 0 0 Ei tietoa 1 0 1 1 21 1 0 230 230 0 Yhteensä 581 100 9775 17 77 3,3 0 3 910 2 248 250 100 Taulukko 6F. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, terveyskeskuksen vuodeosasto pitkäaikainen hoito Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Terveyskeskusen Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan vuodeosasto, pitkäaikainen % viä alusta aika ikä suus % (230 /vrk) M nus % 24 Dementia 173 59 76283 441 83 4,5 100 101 430 17 545 090 65 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 91 31 27915 307 80 4,5 100 70 610 6 420 450 24 11 Itsensä huolehtimisen vajav 21 7 9248 440 79 4,3 100 101 200 2 127 040 8 4 Kuntoutus 1 0 1840 1840 84 5 100 423 200 423 200 2 5 Tapaturma 2 1 610 305 79 4,5 100 70 150 140 300 1 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 1 0 365 365 87 3 100 83 950 83 950 0 36 Omaisten avun puute 2 1 323 162 73 5 100 37 260 74 290 0 Yhteensä 291 100 116584 401 82 4,5 100 92 230 26 814 320 100 Terveyskeskussairaala edustaa kokonaisuutena 9 % keskeneräisen hoidon arvosta, josta lyhytaikainen hoito edustaa noin 0,7 % keskeneräisen hoidon kokonaiskustannuksista. Somaattisen sairauden tutkimus ja hoito edustavat lyhytaikaisessa hoitopäivien käytössä 61 % koko käytöstä, kun koko maan keskiarvo on 49 %. Terveyskeskussairaala on aktiivisempi koko maan tasoon verrattuna. 15

Terveyskeskussairaaloiden 872 sairaansijasta 487 eli 56 % käytettiin alle kuukauden mittaisiin jaksoihin. Luku vastaa noin 1,7ss/1000 asukasta. Sillä on merkitystä myös keskussairaalan suunnittelun kannalta. Kun tarkastelemme terveyskeskuksen vuodeosastolle tulosyitä, on 872:sta vain 452 sisällä sairauden vuoksi. Muut ovat erilaisia toimintakyky- tai palveluorganisaatioon liittyviä ongelmia. Näiden henkilöiden kunto voi huonontua ja hoidon pitkittyessä ilmeisesti huononee vuodeosastolla. He selviäisivät paremmin kevennetyssä palvelumuodossa, esimerkiksi palveluasunnoissa. Taulukko 6. A-F yhteensä. Keski-Suomen shp, hoivaan tulon syyt 31.12.2011, kaikki yksiköt yhteensä Pysyväispäätös % Kertynyt kustannus Keski Suomen shp, kaikki Lukumäärmäärä Luku Hoitopäi Hoito Keski Hoitoi Jakson hinta Kustan järjestelmät yhteensä % viä alusta aika ikä suus % (126 /vrk) M nus % 24 Dementia 1962 47 1071403 546 83 4,6 84 68 796 134 996 778 43 11 Itsensä huolehtimisen vajav 766 18 597465 780 81 4,2 82 98 280 75 280 590 24 12 Liikkumiskyvyn vajavuudet 203 5 193789 955 74 4,4 88 120 330 24 417 414 8 6 Som.sairauden tutkim. + hoi 729 18 189798 260 79 4 46 32 760 23 914 548 8 32 Muu psykiatr. sairaus/oire 57 1 84437 1481 74 3,8 82 186 606 10 639 062 3 23 Viestimikyvyn vajavuudet 32 1 72638 2270 69 4,1 94 286 020 9 152 388 3 21 Muistamattomuus 114 3 58868 516 84 4,4 79 65 016 7 417 368 2 35 Asumisongelmat 49 1 55301 1129 80 3,7 82 142 254 6 967 926 2 34 Yksinäisyys,turvattomuus 54 1 47162 873 87 3,5 76 109 998 5 942 412 2 3x Muut psyyk. sosiaaliset syy 26 1 29150 1121 75 4,2 85 141 246 3 672 900 1 33 Päihdeongelma 33 1 26208 794 63 4,5 94 100 044 3 302 208 1 36 Omaisten avun puute 15 0 22144 1476 82 4,5 93 185 976 2 790 144 1 38 Kotiin annettav palvel puut 11 0 21456 1951 71 3,6 73 245 826 2 703 456 1 39 Tarkoituksenmuk hoitop puut 22 1 13983 636 80 4,7 82 80 136 1 761 858 1 2x Muut hermostolliset syyt 8 0 6503 813 74 4,4 88 102 438 819 378 0 22 Sekavuus 7 0 2685 384 74 4,9 71 48 384 338 310 0 37 Hoitajan loma 28 1 2402 86 80 3,9 11 10 836 302 652 0 4 Kuntoutus 5 0 2148 430 86 3,4 40 54 180 270 648 0 5 Tapaturma 30 1 1089 36 76 3,3 7 4 536 137 214 0 0 Ei tietoa 1 0 1 1 21 1 0 126 126 0 Yhteensä 4152 100 2498630 602 81 4,4 76 75 852 314 827 380 100 Dementian hoito ja kotona pärjäämättömyys muodostavat Keski-Suomessa kuten muuallakin vanhushuollon perusongelman. Vuodelepo ei paranna, mutta synnyttää helposti HAD-tilan eli sairaalahoitoon liittyvän toimintakyvyttömyyden. (HAD = Hospital Acquired Disability tai Hospitalization Associated Disability). Vain viisi henkilöä oli tietoisessa kuntoutuksessa Keski-Suomen vanhuspalvelujärjestelmässä. Luku osoittaa kuntoutuksen asemaa nykyisen hoitojärjestelmän keinovalikoimassa. 2.3 Dementia - suurin resurssien kuluttaja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin dementian hoidon jakaantumista eri järjestelmien kesken voidaan tarkastella taulukossa 7. Tulosyyllä dementia järjestelmässä oli 31.12.2011 sisällä 1 962 eli 47 % kaikista vanhuksista. He olivat keski-iältään 84 vuotta. Heidän keskeneräinen hoitonsa oli maksanut 31.12.2011 mennessä yhteensä 150 miljoonaa euroa eli 43 % kaikista kustannuksista. 16

Taulukko 7. Tulosyy dementia, kustannukset osuus K-S shp:n kuntien palvelutuotannossa 31.12.2011 Keski Suomen shp, 31.12.2011 Lkm % yksikön kaikista Hp alusta Hp % yksikön kaikista Lukumäärä Hoitoaika vrk Ikä Hoitoisuus Pys. päät. % Hinta/ vrk Jakson hinta Kertynyt kustannus Vanhainkoti 559 56 316 991 56 567 84 4,9 93 130 73 710 41 208 830 27 Tehostettu palveluasunto 1 007 55 596 520 47 592 83 4,7 86 130 76 960 77 547 600 52 Taval. palveluas. Aik. 98 28 71 857 18 733 85 3,6 84 90 65 970 6 467 130 4 Taval. palveluas. Vanh. 5 5 7396 5 1 479 55 4,8 80 90 133 110 665 640 0 Tk vuodeosasto lyh 120 21 2 356 24 20 82 3,7 0 230 4 600 541 880 0 Tk vuodeosasto pitkä 173 59 76 283 65 441 83 4,5 100 230 101 430 17 545 090 12 Yhteensä 1 962 47 1 071 403 43 546 83 4,6 84 140 76 440 149 996 420 100 % Keski-Suomen sairaanhoitopiirin dementian hoidon kustannuksista tullee terveyskeskussairaaloista noin 14 %. Terveyskeskuksen vuodeosaston 872 potilaasta 293 eli 33 % on sairaalassa dementian vuoksi. Tulosyistä merkittävin on dementia. WHO:n Euron Euroopan sairaaloiden hoitotiedosto antaa erinomaisen mahdollisuuden hoitojen kansainvälisiin vertailuihin. Dementian hoidon poikkeuksellisuus Suomessa tulee esiin kuviosta. Suomi on omassa kokoluokassaan muistisairaiden sairaalahoidossa. Kuva 2. Dementian sairaalahoito vrk/1000 asukasta Euroopan maissa. Suomessa lääkärit uskovat dementian paranevan vuodelevolla. Kuva 2 antaa vakavaa pohdittavaa Suomen palvelujärjestelmälle. Maassamme pidetään yllä terveyskeskusten vuodeosastoilla kallista hoitojärjestelmää, josta potilaat eivät hyödy. Päinvastoin muistisairauksissa potilaan kunto huononee vuodelevosta. Jos muistisairaat siirretään palveluasuntoihin, katoavat terveyskeskusten vuodeosastoilta potilaat ja osastoja joudutaan lakkauttamaan. Tätä jotkut kunnalliset luottamusmiehet eivät mielellään hyväksy, koska sairaalasta on tullut kunnalle statuskysymys. 17

3 Käynnit palvelurakennuksissa Seuraavassa on esitetty havainnot palvelurakennusten inventoinnista. Kartalla ovat paikkakuntien palveluiden keskeiset sijainnit sekä inventoitujen rakennusten sijainti suhteessa palvelukeskittymään, huomiota on kiinnitetty palvelurakennusten usein syrjäiseen sijaintiin keskustatoimintojen suhteen. 3.1 Leivonmäki Palvelukeskus Huuponhovi Leivonmäki on pieni kylämäinen paikkakunta, jonka keskustatiivistymän muodostaa tieristeys. Risteykseen sijoittuu apteekki, pari kauppaa ja joitakin muita palveluja. Palvelukeskus Huuponhovi sijaitsee kylän keskustan läheisyydessä, noin 350 m liittymästä. KESKUSTA PALVELUKESKUS Kuva 3. Palvelukeskus sijaitsee noin 350 m. palvelutiivistymäristeyksestä, Leivonmäki Huuponhovin vanhustenkeskus on valmistunut 1990-luvun alussa. Nyt noin 20 vuoden käytön jälkeen rakennus vaatii väliremonttia. Tässä yhteydessä tulisi harkita kalustuksen uusimista, tilojen väljentämistä ja toimintojen lisäämistä. Osa wc-tiloista vaatii uudelleen arviointia. Ruokasalin yhdistäminen muuhun toimintaan ja mahdollisesti toimiston uudelleenjärjestely lisäävät keskusaulan avartamismahdollisuutta ja siten keskuksen kehittymistä kylän olohuoneeksi. 18

Hoitojaksot olivat lyhyitä. Näissä olosuhteissa 2-hengen huoneet tuntuvat toimivan. Mikäli pitkäaikaisempia asukkaita tulee, joudutaan 2-hengen huoneet muuttamaan 1-hengen huoneiksi. Ulkotilojen käyttöä ja ulos pääsemistä tulisi lisätä. Vaikka lumen vuoksi pihasta ei saanut selvää kuvaa, vaikutti siltä, että piha-alueen kasvistoa kannattaa uudelleen arvioida ja niitten sijoittelua harkita. Laitos oli selkeästi hengeltään kuntoutusta suosiva. Ongelmaksi tuli suhde omaishoitajiin, jotka ehkä tekevät liikaa vanhuksen puolesta. Huuponhovin vanhustenkeskuksessa oli 16 ns. osastopaikkaa ja 8 Leivonmäen vanhainkotiyhdistyksen ylläpitämää asuntopaikkaa. Nämä sijaitsivat selkeästi eri siivissä. Perusrakenne oli tavanomainen, osastohuoneet olivat käytävän varrella. Ne olivat kohtuullisen tilavia. Rakennus Rakennus muodostuu kahdesta osasta, joiden välissä on sisäänkäynnit. Asuintilat sekä yhteistilat ovat perinteiset. Hoitajien tila on eristetty asukkaista lasikopilla. Asuinhuoneiden koko ja kokoonpano vaihtelee noin 15-30 m 2, 1-2 henkilöä. Asukkaita on huoneisiin sijoitettuna 1-2, suuremmissa huoneissa yleensä 2 henkilöä. Kylpyhuone on joko erillinen tai sijaitsee asuinhuoneiden välillä. Vanhusten palvelujen sijainti on tällä hetkellä hivenen kylän aktiivisen palveluristeyksen ulottumattomissa (350 m). Jotta matkaa voitaisiin psykologisesti lyhentää ja palveluja hyödyntää, tulisi reitti tehdä esteettömäksi vanhuksille sekä muille kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi (julkiset katukuntovälineet, välietappikioski tai penkit ym.). Levähdyspaikat ovat tärkeitä. Matkan pituuden takia aktivoinnin onnistumisella on riskinsä, sijainti voi olla kuitenkin liian kaukana. Paras paikka vanhusten palveluasumiselle olisi kylän risteys, jonne sen harvat palvelut ovat sijoittuneet. Vanhusten päästäminen ulos laitoksesta lukkojen takaa on varmistettava. Kuva 4. Palvelukeskus Huuponhovi, Leivonmäki asuinhuone 19

Kuva 5. Palvelukeskus Huuponhovi, Leivonmäki-Joutsa, asuinhuone Leivonmäki ja Huuponhovi ovat hallinnollisesti osa Joutsaa. Joutsassa oli innostunut henkilökunnan johtoporras. Kuntoutus on nostettu tärkeäksi hoivatyössä. Kalustus Kalustus on kohtalaisen kodinomaista. Palvelukeskus Huuponhovissa asukkaat olivat jalkeilla tai liikkeellä pyörätuoleineen vierailuhetkellä. Palveluasumista sisätiloissa leimaa tilapäisyyden tunne, eivätkä vanhukset ole ottaneet asuinhuoneita kodeikseen, joka näkyy oman kalustuksen puutteena. On mahdollista, että järjestelyn puute estää tämän. Omien huonekalujen ja kodinomaisen sisutuksen aikaansaaminen voi yksinäiselle vanhukselle olla liikaa, ja hän tarvitsee tässä kannustusta ja apua. Oman identiteetin luominen omilla tavaroilla on tärkeä hoivatyön väline eikä sitä pidä sivuuttaa pelkkänä estetiikkana. 3.2 Laukaa Terveyskeskus ja palvelutalo Koti-Kuusela Terveyskeskuskompleksiin on sijoitettu terveyskeskuksen lisäksi vanhusten palveluasumista Koti-Kuuselan ryhmäkodissa, päiväpalvelukeskus, työvoimatoimisto ja kehitysvammaisten asuntoja. Sijainti Terveyskeskuskompleksin sijainti on keskustan takana, varasto/teollisuusalueen ja mäen toisella puolella. Mäki estää liikuntarajoitteisten kulkemisen. Alue sijaitsee maantien vieressä mäen takana kuopassa. Matkaa keskustapalveluille on noin 600 m. Alue on tyyppiesimerkki siitä, miten mahdollisesti vaikeaksi koettavat yhdyskuntaelementit: vanhukset, kehitysvammaiset ja työttömät (työvoimatoimisto, nuorisotyöllistäminen), sijoitetaan pois näkyviltä ja erilleen kaupungista tai kyläasutuksesta, takapihamaiselle alueelle. Linjaus johtaa siihen, että alueen käytettävyys kärsii, ja alueen omat palvelut on tuotettava muusta yhteiskunnasta erillisenä palveluna. 20