JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2006 2009 Hyväksytty Jyväskylän yliopiston hallituksessa 2.2.2005

SISÄLLYS 1 Johdanto...5 2 Arvoperusta ja tehtävä...5 3 Strategiatyö...6 4 Koulutusalat...7 5 Organisaatio...8 6 Kehittämisen päälinjaukset vuosina 2006 2009...8 7 Tutkimus...13 8 Tohtorikoulutus...16 9 Peruskoulutus...18 10 Aikuiskoulutus...22 11 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus...24 12 Muut yliopiston avaintoiminnot...28 13 Henkilöstö...30 14 Tilat...32 15 Taloudelliset voimavarat...34 16 Kehittämishankkeet...36 16.1 Valtakunnalliset ohjelmat...36 16.1.1 Korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohjelma...36 Hajautetut biomassapohjaiset energiantuotantoratkaisut ja niiden käytäntöön soveltaminen... 36 16.1.2 Muut valtakunnalliset ohjelmat...37 Virtuaaliyliopisto vuonna 2006...37 Connet-ohjelma...39 Tietoteollisuusohjelma... 39 Suomen vesialan opetusresurssien yhdentäminen valtakunnalliseksi tieteenalakohtaiseksi verkostoksi...40 Naisjohtajuuden tutkimus- ja koulutushanke...42 16.2 Yliopiston hankkeet...43 Uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelma...43 Opiskelijavalintojen ja opiskeluprosessien tukemisen kansallinen kehittämishanke...44 Liikuntalääketieteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen...47 Torkinmäen kampuksen rakentaminen (Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus)...48 3

Organisaatiokaavio...50 Suomen Akatemian arvioimat tutkimuksen huippuyksiköt...51 Korkealaatuisen koulutuksen yksiköt vuosina 2004 2006...51 Vuosina 2004 2006 käynnissä olevat Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön tulossopimuksen mukaiset kehittämishankkeet...51 Opetusministeriölle vuodesta 2007 alkaen rahoitettavaksi esitettävät kehittämishankkeet...52 Ainelaitokset ja oppiaineet lukuvuonna 2004 2005...53 Maisteriohjelmat/muuntokoulutus/koulutusohjelmat vuonna 2005...54 Vieraskieliset ohjelmat lukuvuonna 2004 2005...56 Verkostoyhteistyö vuonna 2005...57 Liitetaulukot...58 4

1 JOHDANTO Jyväskylän yliopisto tähtää suunnittelulla siihen, että yliopistolla on edellytykset ylläpitää ja kehittää kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, yliopistolla on edellytykset antaa tutkimukseen perustuvaa korkeatasoista ja kansainvälisesti vertailukelpoista koulutusta ja että tehtäviään hoitaessaan yliopisto toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta Yliopistossa kiinnitetään erityistä huomiota vuorovaikutteisen ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Valmistelevat neuvottelut, toiminta- ja taloussuunnitelmaprosessi sekä tulosneuvottelut kytketään mahdollisimman avoimeksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on käyty tiedekuntien ja erillislaitosten hyväksymien suunnitelmien ja esittämien tulossopimusluonnosten perusteella rehtorin johdolla tulosneuvottelut tulossopimuskaudeksi 2005 2006. Niissä on käyty arvioiva keskustelu nykytilasta, sovittu tavoitteista ja toimenpiteistä sekä vuoden 2005 voimavaroista. Tulosneuvotteluissa sovellettiin toista kertaa yliopiston hallituksen toukokuussa 2003 hyväksymää kokonaisrahoitukseen perustuvaa rahoitusmallia. Toiminta- ja taloussuunnitelma on asiakirja, jolla yliopiston hallitus ohjaa yliopiston toimintaa. Tämän vuosiksi 2006 2009 laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman tarkoituksena on päivittää ja täsmentää aiempien vuosien suunnitelmissa esitettyjä tavoitteita. Suunnitelmassa keskitytään yliopiston kokonaisstrategiassa sekä sitä tukevissa osastrategioissa esitettyjen kehittämisen päälinjojen ja tulevaisuuden haasteiden pohjalta täsmennettyjen tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tarvittavien toimintatapojen ja toimenpiteiden esittämiseen. Tavoitteet on asetettu siten, että yliopistolla on edellytykset vastata koko yliopistokentän läpäiseviin, selkeästi kasvaviin, toiminnallisiin haasteisiin. Tavoitteet on pyritty saattamaan sellaiseen muotoon, että niiden toteutumista pystytään arvioimaan ja seuraamaan. Toiminta- ja taloussuunnitelman toteutumisesta raportoidaan säännöllisesti yliopiston johdolle, hallitukselle sekä tiedekuntien ja erillislaitosten edustajille. Asiakirjan tarkoituksena on myös informoida ulkopuolisia sidosryhmiä yliopiston toiminnan suuntaamisesta sekä toimia tausta-aineistona yliopiston ja opetusministeriön välisissä tulossopimusneuvotteluissa. Erityistä huomiota on kiinnitetty kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen, pitkäjänteisen tutkimustoiminnan vahvistamiseen, tohtorikoulutuksen tehostamiseen, profiloitumiseen, priorisointiin ja yliopiston uudistumiskykyyn. Myös koulutuksen laadun kehittäminen on keskeinen kohde. Yliopiston yhtenä päämääränä on toimintansa vaikuttavuuden lisääminen. Tutkimuksen ja koulutuksen rinnalla yhteiskunnallinen palvelutehtävä on yliopiston kokonaisstrategian ja voimaantulevan yliopistolain mukaisesti yliopiston kolmas tehtäväalue. 2 ARVOPERUSTA JA TEHTÄVÄ Jyväskylän yliopiston tehtävänä on tutkimukseen perustuen etsiä totuutta, tuottaa ja levittää uutta tietoa sekä kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopiston toiminnassa painottuvat sivistys, laatu ja vaikuttavuus. Jyväskylän yliopisto on vastuuntuntoinen ja kommunikoiva tiedeyhteisö, jonka tarkoitus on luonnon ilmiöiden, ihmisen, ihmisen toiminnan ja teknologian syventävä 5

ymmärtäminen ja näin saatavan osaamisen siirtäminen ihmisten ja instituutioiden käyttöön. Yliopisto noudattaa ja edistää eettisiä arvoja. Yliopiston tehtävänä on vaikuttaa laaja-alaisena tiedeyhteisönä sivistykselliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen ihmisen elämänkulun kattavan kasvun ja vastuun aikaansaamiseksi. Yliopisto edistää ihmisen, teknologian ja luonnon tasapainoista vuorovaikutusta ja pyrkii vastaamaan inhimillisen teknologian ja monitieteisyyden kehittämishaasteisiin. Yliopisto toteuttaa tehtäväänsä harjoittamalla kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, tuottamalla siihen pohjautuvaa laadukasta perus- ja tutkijankoulutusta sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtäväänsä liittyen toimimalla asiantuntijaorganisaationa, kulttuurin edistäjänä ja akateemisena alueellisena kehittäjänä. Yliopiston toiminta perustuu eurooppalaisen yliopistolaitoksen perinteikkääseen laajaalaiseen humanistiseen arvopohjaan sekä inhimillisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja luonnontieteellis-teknologisten näkökulmien huomioon ottamiseen. Tieteenalojen vankka perusosaaminen mahdollistaa myös monitieteisen ja innovatiivisen toimintakulttuurin. Toiminnassa keskeistä on kestävän kehityksen edistäminen sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti. 3 STRATEGIATYÖ Yliopistossa on tehty 2000-luvun alkuvuosina laajaa, koko yliopiston kattavaa strategiatyötä. Yliopiston hallitus hyväksyi tammikuussa 2002 uudistetun, vuoteen 2015 ulottuvan kokonaisstrategian. Kokonaisstrategian linjauksia täsmentävinä osastrategioina on laadittu seuraavat strategia-asiakirjat: kansainvälistymisstrategia 2000 2005 henkilöstöstrategia perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia kansainvälisen kehitystyön strategia aikuiskoulutusstrategia Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia 2003 2006 Chydenius-instituutin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun valmistelema Keski-Pohjanmaan korkeakoulujen alueellisen yhteistyön strategia innovaatiopolitiikka viestinnän strategiset linjaukset tietohallintostrategia 2003 2006 opiskelijavalintojen kehittämisstrategia Yliopiston hallitus hyväksyi lokakuussa 2004 yliopiston kielipoliittisen ohjelman, jonka toteutumista seuraa ja koordinoi rehtorin asettama työryhmä. Yliopisto on mukana myös Keski-Suomen liiton koordinoimassa Keski-Suomen kansainvälistymisstrategiaa laativassa työryhmässä. Vuoden 2006 aikana laaditaan liiketoimintasuunnitelma sekä päivitetään Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun väliset aluestrategiat. Vuonna 2005 valmistuu myös tilastrategia sekä kansainvälistymisstrategian ja kansainvälisen kehitystyön strategian päivitetyt periaatteet ja tavoitteet yhdistävä kansainvälinen kampus -toimenpideohjelma. Yliopistossa on käynnissä tutkimuksen kokonaisarviointi, jonka pohjalta vuoden 2006 aikana valistellaan tutkimusstrategia. Osastrategioiden valmistelussa on pidetty tärkeänä, että ne linkittyvät kokonais- 6

strategiaan täsmentäen ja yksityiskohtaistaen sen linjauksia. Kokonaisstrategia ja sitä tukevat osastrategiat muodostavat tällöin hierarkkisen tavoitekokonaisuuden, jonka toteutumista seurataan, jota päivitetään tarpeen mukaan ja joka luo pohjan yliopiston toimintojen jatkuvalle monipuoliselle parantamiselle. 4 KOULUTUSALAT Jyväskylän yliopistossa on edustettuna kahdeksan varsinaista koulutusalaa ja informaatioteknologia, joilla kaikilla annetaan perus-, jatko- ja aikuiskoulutusta sekä harjoitetaan tieteellistä tutkimusta. Yliopistossa edustettuna olevien koulutusalojen vahvan perusosaamisen ja perustieteiden tuottaman tiedon kumuloitumisen varassa yliopisto kehittää ennakkoluulottomasti uudenlaista, tieteenaloja ja tiedekuntarajoja ylittävää, tutkimusta ja koulutusta. Yliopiston seitsemästä tiedekunnasta kolmessa on edustettuina kaksi alaa. Informaatioteknologian tiedekunnassa on osa kauppatieteellisestä ja osa luonnontieteellisestä alasta. Humanistisen alan tarkastelukohteena on kulttuuria ja traditioita luova, yhteisöjä muodostava ja vuorovaikutusta harjoittava ihminen. Edustettuina ovat kieliä ja viestintää, kulttuuria, taiteita ja musiikkia sekä historiaa tutkivat ja opettavat alat. Tiedekunta yhdistää humanistisen yleissivistyksen parhaat perinteet tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen ja työelämäsuuntautuneeseen koulutukseen. Tiedekunta toimii suomalaisen kulttuurin vahvistamiseksi ja tuo esiin sen panosta kansainvälisessä yhteisössä. Kasvatustieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on koko elämänkulun kattava kehitys ja oppiminen varhaiskasvatuksesta koulutusgerontologiaan. Koulutuksen kehittämisessä tavoitteena on luoda suotuisa opiskeluympäristö ja tukea opiskelijoiden kasvua pätevyydeltään laaja-alaisiksi, omaa toimintastrategiaansa rakentaviksi, vastuuntuntoisiksi, koulu- ja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi opettajiksi ja kasvatusalan ammattilaisiksi. Liikuntatieteellisellä ja terveystieteellisellä aloilla keskeiset tehtävät ovat kouluttaa liikunta- ja terveysalojen korkeimman tason asiantuntijoita sekä tuottaa tutkimustietoa liikunta- ja terveyskulttuurin kehittämiseksi yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin päämääränä ihmisten terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääminen ja ylläpitäminen elämänkulun eri vaiheissa. Yhteiskuntatieteellisellä koulutusalalla tutkimuksessa ja opetuksessa pyritään erilaisten vaihtoehtojen, uusien näkökulmien ja alueiden etsintään unohtamatta tieteenalojen perinnettä ja vakiintunutta sisältöä. Monitieteisyytensä ja tutkimusyhteyksiensä kautta tuotetaan yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimustietoa ja tarjotaan yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen perustuvia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämälle, julkiselle sektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja kansainväliselle yhteisölle. Psykologian alalla lisätään tietoa ihmisen kehityksestä ja toimintakyvystä sekä niiden edellytyksistä ja luodaan perustaa taidoille tukea ihmisen ja yhteisön pyrkimystä hyvään elämänlaatuun. Opetusta annetaan psykologin ammattiin valmistuville ja muille psykologista tietoa työssään soveltaville henkilöille sekä psykologian tutkimukseen suuntautuville opiskelijoille. Kauppatieteellisellä alalla taloustieteissä luodaan ja välitetään tutkimukseen perustuvaa osaamista johtamisen, yrittäjyyden sekä talous- ja elinkeinopoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Tutkimus- ja opintokokonaisuuksissa suositaan monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä. Luonnontieteellisellä alalla tutkimuksen ja koulutuksen kohdealueita ovat perin- 7

teisten matemaattis-luonnontieteellisten alojen ohella soveltavat luonnontieteet ja uudet korkean teknologian alat kuten nanotieteet, ympäristötieteet ja -teknologia. Perus- ja tutkijakoulutusta annetaan ja kehitetään ottaen huomioon uudet työvoimatarpeet erityisesti korkean teknologian aloilla. Tutkimustoiminnassa tuotetaan tieteellistä tietoa ja uusia sovelluksia yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Informaatioteknologian tehtävänä on kouluttaa informaatioteknologian laaja-alaisia, kansainväliseen toimintaan pystyviä osaajia yhteistyössä yliopiston muiden tieteenalojen kanssa, tarjota monipuoliset informaatioteknologian sivuaineopinnot muiden alojen ammattilaisille, harjoittaa tutkimusta osaamisalueilla sekä osallistua teknologian siirtoon ja kehittämiseen Suomessa. Toimintaperiaatteena on tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä pyrkimys rakentaa monipuoliset yhteydet erityisesti elinkeinoelämän kanssa. 5 ORGANISAATIO Yliopiston hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja vararehtorit, hallintovirasto, tiedekuntaneuvostot, tiedekuntien dekaanit ja laitosten johtajat ja laitosneuvostot, erillislaitosten johtokunnat ja johtajat sekä erikseen asetetut muut hallintoelimet. Jyväskylän yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen, informaatioteknologian, kasvatustieteiden, liikunta- ja terveystieteiden, matemaattis-luonnontieteellinen, taloustieteiden sekä yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yliopistossa toimii seuraavat erillislaitokset: Atk-keskus, Avoin yliopisto, Kirjasto, Koulutuksen tutkimuslaitos, Museo, Täydennyskoulutuskeskus, Yliopiston kielikeskus sekä Ympäristöntutkimuskeskus. Yliopiston erillislaitos Chydenius-instituutti on aloittanut toimintansa Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen yhteisenä Kokkolan yliopistokeskuksena 1.1.2004. Yliopistossa toimii erillinen monitieteinen verkostoperiaatteella toimiva laitos Agora Center. Lisäksi ylipistossa on koulutuksen arviointisihteeristö ja rehtorin määräajaksi perustamia monitieteisiä tutkimusyksiköitä. Yliopisto vastaa seuraavista valtakunnallisiksi määritellyistä tehtävistä ja niiden kehittämisestä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus ja kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat tehtävät. Yliopisto vastaa seuraavista yhteiskunnallisista palvelutehtävistä: Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, kiihdytinlaboratorio, opinto-ohjaaja-, erityisopettaja- ja lastentarhaopettajakoulutus sekä viittomakielen opetus. Soveltavan kielentutkimuksen keskus kuuluu humanistiseen tiedekuntaan omana yksikkönään ja kiihdytinlaboratorio matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan laitokseen. Jyväskylän yliopisto on mukana useissa monitieteisissä verkostoyliopistoissa ja tutkimus- ja tutkijakoulutusverkostoissa. (ks. sivu 57). 6 KEHITTÄMISEN PÄÄLINJAUKSET VUOSINA 2006 2009 Jyväskylän yliopiston kokonaisstrategiassa on yliopiston tahtotila vuoteen 2015 määritelty seuraavasti: Jyväskylän yliopisto on laaja-alainen, kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu tieteenalojen laadukkaaseen perusosaamiseen ja tieteidenväliseen yhteistyöhön, mistä kumpuavat myös kansainvälisen 8

huipputason saavutukset. Yliopisto on vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja, osa eurooppalaisia koulutusmarkkinoita ja kansainvälistä tiedeyhteisöä. Yliopistolaitokseen kohdistuvat, vuoden 2004 aikana valmistuneet, selvitykset ja raportit luovat merkittäviä haasteita yliopiston kehittämiselle. Yliopisto ei vain reagoi ulkoisiin kehittämistarpeisiin, vaan ohjaa kehitystään valikoivasti oman visionsa ja omien vahvuuksiensa perusteella. Yliopiston tahtotila monialaisena korkealaatuista tutkimustyötä tekevänä ja tieteellisyyteen perustuvaa opetusta antavana kansainvälisesti kilpailukykyisenä yhteisönä konkretisoituu erityisesti seuraaviin kehittämisen päälinjauksiin suunnittelukaudella 2006 2009: Tiede ja tutkimus: Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus on yliopiston kaiken toiminnan perusta. Tutkimuksen laatua ja relevanssia parannetaan sekä osallistumista kansainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön voimistetaan. Kehitetään järjestelmällisesti vahvoja ja toimintakykyisiä tutkimuskeskittymiä, jotka profiloivat yliopistoa ja joilla on mahdollisuuksia menestyä kansainvälisesti. Tutkimuksen kokonaisarvioinnin pohjalta yliopisto jatkaa tieteellisen toiminnan kehittämistä keskittämällä voimavaroja modernien tutkimusympäristöjen rakentamiseen. Uuden tutkijasukupolven laadukkaasta kouluttamisesta huolehditaan. Tohtorikoulutusohjelmiin rekrytoidaan lahjakkaita opiskelijoita valikoiduista yliopistoista tiedekuntien tekemien ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden rekrytointisuunnitelmien mukaisesti. Tuetaan lupaavien tutkijatohtoreiden urakehitysmahdollisuuksia. Kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi yhteistyötä tiivistetään korkeatasoisten ulkomaisten yliopistojen kanssa. Tieteellisen toiminnan laadun mittarina toimii tiedeyhteisössä referee-menettely. Laadun varmistamiseksi ja tieteellisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tavoitteena on lisätä ja parantaa kansainvälistä julkaisutoimintaa. Rahoituspohjan monipuolistamiseksi yliopisto tähtää laadulla kilpaillun ja erityisesti ulkomaisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseen. Sivistys: Tiedon ja osaamisen luomisen ja siirtämisen yhteydessä yliopisto kasvattaa ja uudistaa sivistysperintöä. Yliopistokoulutuksen saaneet pystyvät monipuoliseen tietojen hankintaan ja niiden kriittiseen arviointiin. He osaavat kehittää ajatteluaan, sosiaalisia ja viestinnällisiä taitojaan, kykenevät rakentavaan yhteistyöhön ja toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä sekä ottavat huomioon toimintansa seuraukset ja kantavat niistä vastuun. Yliopisto osallistuu laajasti yhteiskunnan sivistyspyrkimysten edistämiseen koulutuksen lisäksi myös muilla tehtäväalueillaan. Laatu: Laadun parantamiseksi tähdätään määrätietoisesti huippuosaamiseen, johon liittyy olennaisena osana suunnitelmallinen kansainvälinen verkostoituminen. Laatutyön tavoitteena on aktiivinen laatukulttuurin edistäminen ja toiminnan omaehtoinen parantaminen sekä korkeakoulutuksen laadunvarmistukseen liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin vastaaminen. Tavoitteena on luoda yliopistoon johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi sekä toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi systemaattinen laadunvarmistusjärjestelmä. Opetusministeriön korkeakoulutuksen laadunvarmistusta kehittävän työryhmän suositusten ja opetusministeriön ohjeistuksen mukaisesti toimintojen parantamiseksi muistiin merkitään ja tehdään näkyviksi perustoimintoihin liittyvät, jo olemassa olevat laadunvarmistusta toteuttavat periaatteet ja toimintatavat sekä kehitetään koulutuksen, hallinnon, tutkimuksen ja yhteiskunnallisten palvelutehtävien laadunvarmistusjärjestelmiä siten, että ne palvelevat yliopiston eri yksiköiden toimintojen kehittämistä ja kehittymistä tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulutuksen ja hallinnon prosessien ja tulosten dokumentointi ja analysointi mahdollistaa myös tarpeettomiksi käyneistä ja päällekkäisistä toiminnoista luopumisen, mikä lisää kokonaistaloudellisuutta. Johtaminen, arviointi ja kehittäminen integroidaan entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Koulutuksen laatujärjestelmää kehitetään siten, että se on auditoitavissa vuonna 2007. Vuosina 2002 2005 toteutetun johtamisen paras laatu -hankkeen tulosten pohjalta jatketaan johtamisen laadun kehittämistyötä ja luodaan laadukkaan johtamisen malli ja perinne Jyväskylän yliopistoon. Laadullisessa ja sisällöllisessä kehittämistyössä korostetaan tutkimuksen, opetuksen ja 9

yhteiskunnallisen palvelutehtävän yhteyttä. Yliopistoa lujitetaan sisäisesti yhteistyöllä ja avoimuudella. Aloitteellisuuteen perustuvia alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkkoja entisestään vahvistetaan. Opetuksessa hyödynnetään määrätietoisesti tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on koulutuksen laadun parantaminen ja yhteistyön lisääminen yliopistojen välillä osana virtuaaliyliopistoa. Virtuaaliyliopistohankkeet nivotaan entistä tiiviimmin opetuksen ja tutkimuksen yleiseen kehittämiseen. Virtuaaliyliopistokonseptia hyödynnetään myös monipuolisesti yliopiston alueellisen palvelutehtävän toteuttamisessa ja kansainvälisessä verkostoitumisessa. Vaikuttavuus: Vaikuttavuuden parantamiseksi yliopiston kaikilta tasoilta luodaan aktiiviset yhteistyösuhteet sidostahoihin verkottumisperiaatteella, jotta uusiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin hankkeisiin voidaan tarttua entistä nopeammin ja niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Yliopisto toimii aktiivisesti alueellisessa kehittämisessä erityisesti EU:n alueohjelmia hyödyntäen. Lisätään myös valmiuksia hankkia suoraan ulkomaista rahoitusta. Ammattikorkeakoulujen kanssa vahvistetaan yhteistyötä korkeakoulujen aluekehitysvaikutusten lisäämiseksi vuonna 2005 päivitettävien aluekehitysstrategioiden linjausten mukaisesti. Yliopisto tiedottaa ajantasaisesti opetuksen ja tutkimuksen kehityksestä niin, että yliopiston tunnettuus lisääntyy ja hyvä maine välittyy potentiaalisille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille ja rahoittajille, elinkeinoelämälle sekä suurelle yleisölle Suomessa ja kansainväliselle yliopistoyhteisölle samoin kuin ulkomaisille yhteistyökumppaneille. Yliopisto ottaa huomioon vaikuttavuutensa ja näkyvyytensä parantamisen myös alumnitoimintansa kehittämisessä. Alumnisuhteiden avulla yliopiston yhteydet työelämään tehostuvat. Alumnien työelämätietoutta voidaan käyttää myös yliopiston toiminnan kehittämisessä. Suomalaisen yhteiskunnan erityishaasteena on työvoiman ikääntyminen ja työvoiman pitäminen työkykyisenä työelämässä nykyistä pidempään. Tämä on kansallisen kilpailu- ja innovaatiokyvyn keskeinen edellytys. Yliopisto kantaa vastuuta alumniensa osaamisen kehittämisen ja ylläpitämisen mahdollisuuksista tarjoamalla heille tiiviiden verkostosuhteiden kautta myös houkuttelevia aikuiskoulutuksen mahdollisuuksia. Alueellinen kehittäminen ja innovaatiotoiminta: Valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsauksen (Osaaminen, innovaatiot ja kansainvälistyminen) mukaan ylipistojen kehittämistarpeisiin kuuluu työvoimatarpeiden ennakointi, alueiden tarpeiden huomioon ottaminen ja toimivan innovaatioketjun luominen. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on lisätä Keski-Suomen teknillistieteellistä osaamista ja siten helpottaa yritysten kytkeytymistä kansainvälisiin osaamisverkostoihin ja vahvistaa niiden kilpailukykyä maailmanlaajuisilla markkinoilla. Selvitysmies Uronen on esittänyt, että teknillistieteellinen koulutus aloitetaan informaatiotekniikan, teollisen fysiikan ja nanoelektroniikan aloilla. Ympäristötekniikan ala selvitetään erikseen. Selvitysten pohjalta jatketaan teknillistieteellisen koulutuksen ja teollisuutta palvelevan tutkimuksen kehittämistä. Keskeisenä lähtökohtana on alueelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävän monialaisen, teollisuutta ja yrityksiä tukevan koulutuksen toteuttaminen olemassa olevaan osaamiseen ja vahvuusalueisiin perustuen. Syksyllä 2005 käynnistettäväksi suunniteltu teknillistieteellinen koulutus tukee Keski-Suomen osalta innovaatiotoiminnan profiloitumista ja tehostaa yhteistyötä välittäjäorganisaatioiden kanssa. Kehittämistoimia suunnataan edellä esitettyjen lisäksi myös muille tulevaisuuden kannalta keskeisille aloille kuten nanotieteiden, hyvinvointiteknologian, sosiaalisten innovaatioiden ja uusiutuvan energiatutkimuksen kehittämiseen. Kehitetään toimivia innovaatioketjuja tunnistamalla rajapintoja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen sekä soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen välillä. Kullekin ketjun toiminnalle etsitään soveltuvimmat yhteistyökumppanit. Yhteistyötä tehdään erityisesti parhaiden sektoritutkimuslaitosten, ammattikorkeakoulujen ja korkean tutkimus- ja tuotekehityspanoksen omaavien yritysten kanssa. Tavoitteena on sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden tehokas tuottaminen ja levittäminen yhteiskunnan käyttöön. Yliopistoon laaditaan sosiaalisten innovaatioiden tutkimus- ja kehittämisohjelma ja jatketaan sosiaalisten innovaatioiden foorumin kehittämistä. Uutena esimerkkinä sosiaalisen innovaation toteu- 10

tusmallista on käynnistyvä Tutkimus- ja kehittämiskeskus Gerocenter. Kansainvälistymisen syventäminen: Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi yliopisto jatkaa aktiivisten ja tuottavien kansainvälisten yhteistyösuhteiden rakentamista vahvuusalueillaan. Yliopisto on laatinut tavoitteellisen kansainvälisen toimintansa tueksi strategia-asiakirjat koskien kansainvälistymistä ja kansainvälistä kehitystyötä. Näiden asiakirjojen keskeisimmät päivitetyt tavoitteet ja periaatteet yhdistyvät vuoden 2005 aikana valmistuvassa yliopiston kansainvälinen kampus -toimenpideohjelmassa kattavaksi kansainvälisen toiminnan kehittämissuunnitelmaksi, jossa määritellään kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida ja kehittää aine- ja erillislaitosten kansainvälistymiskehitystä tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen palvelutehtävän alueilla. Peruskoulutuksessa tavoitteena on entistä suunnitelmallisempi opiskelija- ja opettajavaihto valikoitujen kumppaniyliopistojen kanssa, koulutusyhteistyön syventäminen kansainvälisten yhteisohjelmien ja muiden verkostojen puitteissa sekä ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden ja laadunvarmistuksen läpäisseiden vieraskielisten koulutusohjelmien määrän lisääminen. Yliopistossa on käynnissä 9 englanninkielistä maisteriohjelmaa, kansainvälinen COMAS jatkokoulutusohjelma sekä 12 vieraskielistä sivuainekokonaisuutta tai muuta ohjelmaa. Näiden lisäksi vuoden 2005 aikana käynnistyy erillisrahoituksella kolme uutta englanninkielistä koulutusohjelmaa. Yliopisto pyrkii edelleen laajentamaan tukeaan kehitysmaille erityisesti opetus- ja ympäristöalan hankkeiden ja kumppanuustoiminnan kautta. Suomen ja kehitysmaiden välisen korkeakouluyhteistyön lisäämiseksi on käynnistynyt vastavuoroisuudelle perustuva Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välinen verkostoyhteistyö (UniPID). Ohjelman tavoitteena on laajentaa sekä kehitysmaiden että suomalaisten kehitysyhteistyöosaamista ja luoda pohjaa pitkäjänteiselle korkeakoulujen väliselle institutionaaliselle yhteistyölle. CIMO:n ja ulkoasiainministeriön rahoittaman North-South Higher Education Networkohjelman puitteissa on käynnistynyt kaksi yliopiston koordinoimaa hanketta. Yliopistolla on myös merkittävä rooli kestävän kehityksen toteuttamisen keinojen ja laadullisten seurantaindikaattoreiden kehittäjänä sekä itsenäisesti että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö erityisesti elinkeinoelämän kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta yliopistossa tuotetuista innovaatioista saadaan luotua käytännön sovelluksia kestävän kehityksen toteuttamiseksi. Yliopisto toimii aktiivisesti maakunnallisessa yhteistyöhankkeessa kahdeksan uuden EU:n jäsenmaan maakunnan ja niiden yliopistojen kanssa (MASTO-hanke). Yliopiston UNESCO-professuuri tukee yliopistoyhteyksien rakentumista kehitysmaiden yliopistojen kanssa. Tuloksellisuus luo pohjan toiminnan edellytyksille ja sen osuutta pidetään tärkeänä voimavarojen kohdentamisessa. Arviointia hyödynnetään suunnitelmallisesti osana yliopiston toimintojen normaalia kehittämistä. Vuonna 2002 on toteutettu tutkimuksen vahvuusalueiden arviointi. Vahvuusaluepolitiikka arvioidaan vuosina 2004 2006 toteutettavan tutkimuksen kokonaisarvioinnin yhteydessä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenneselvityksen esitysten mukaisesti yliopiston tulosohjausta kehitetään siten, että tavoitteenasettelussa ja tulosseurannassa kiinnitetään lisääntyvästi huomiota koulutustavoitteiden rinnalla tutkimuksen edellytyksiin ja tuloksiin. Tälle luovat erinomaiset edellytykset vuoden 2006 alkuun mennessä valmistuva tutkimuksen kokonaisarviointi. Arviointituloksia voidaan hyödyntää ohjaamalla henkilöstö- ja taloudellisia voimavaroja strategisesti tärkeille ja kehityskelpoisille tutkimusalueille. Myös yhteiskunnallisen palvelutehtävän tavoitteenasettelu ja tulosseuranta liitetään osaksi tulosohjausta ja laadunvarmistusta. Tätä tarkoitusta varten Chydeniusinstituutissa Kokkolan yliopistokeskuksessa on käynnistetty tutkimuspohjainen yhteiskunnallisen palvelutehtävän laadun kehittämisen pilottihanke. Yliopiston osallistuminen Tampereen yliopiston koordinoiman Neljän suomalaisen monialaisen yliopiston hallinnon vertailututkimuksessa edistää hallinnollisten prosessien laadullista kehittämistä. 11

Koulutuksen tutkimuslaitoksessa vahvistettua arviointitutkimusta käytetään lisääntyvästi kehittämishankkeiden tukena. Rakenteellista kehittämistä tehdään yhteistyöllä yliopiston omista lähtökohdista ottaen huomioon eri alojen valtakunnallinen asema tiedon tuottamisessa ja niiden yhteiskunnallinen merkittävyys. Maamme muiden yliopistojen kanssa pyritään sopimaan työnjaosta. Yliopiston rakennetta kehitetään siten, että se osaltaan varmistaa hyvän toiminnan perusedellytykset ja edistää uusien innovatiivisten tutkimusympäristöjen kehittymistä sekä kansainvälisesti kilpailukykyisten huipputulosten saavuttamista. Toimintatapoja joustavoitetaan, jotta uusiin haasteisiin pystytään tarttumaan nopeasti. Tutkintorakenteiden kaksiportaisuus antaa mahdollisuuksia yliopiston sisäisen työnjaon uudistamiseen ja voimavarojen entistä tehokkaampaan käyttöön. Humanistisessa, kasvatustieteiden sekä liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnassa meneillään oleva laaja strategiatyö on johtanut uudelleenorganisointeihin jo ennen suunnittelukauden alkua. Yhteisiä tukipalveluja lisätään tiedekunnissa palvelukeskuksia perustamalla. Palvelutoiminnassa pyritään merkittävään toiminnalliseen ja taloudelliseen hyötyyn. Ulkoisella rahoituksella toimivien hankkeiden kustannusvastaavuutta parannetaan. Toiminnan laajuus mitoittuu osaamisen kasvattamisen ja yhteiskunnallisen kysynnän synnyttämien tarpeiden mukaisesti. Vuonna 2009 yliopiston varsinaisten opiskelijoiden kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 16 000 ja aikuisopiskelijoiden määrän yli 30 000. Kasvu edellyttää henkilöstö- ja muiden voimavarojen lisäämistä, kilpailukykyisten koulutusohjelmien tuottamista ulkopuolisen rahoituksen varmistamiseksi ja voimavarojen uudelleenkohdentamista. KUVIO 1 12

7 TUTKIMUS Tutkimustyön johtavana periaatteena on merkittävien tieteellisten tulosten saavuttaminen. Yliopiston kokonaisstrategiassa on tutkimukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopiston tieteellinen tutkimus on korkeatasoista ja kansainvälisesti laajasti tunnustettua, mistä osoituksena yliopistolla on vähintään seitsemän Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä ja vähintään 15 kansainvälisesti vahvaa tutkimusaluetta näkyvine tutkimusryhmineen. 2) Yliopisto on mukana vähintään yhdessä kansainvälisesti nimetyssä huippututkimusyksikköverkostossa. 3) Yliopisto osallistuu aktiivisesti ja laajasti kansainvälisiin tutkimushankkeisiin ja -ohjelmiin. 4) Tutkimustulokset julkaistaan alansa parhailla tieteellisillä foorumeilla. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviksi tutkimuksen tavoitteiksi: TAVOITE 1. TUTKIMUKSEN LAATUA JA MERKITYSTÄ VAHVISTETAAN Yliopistossa toteutetaan tutkimuksen kokonaisarviointi sekä tutkijakoulutuksen tason ja tuloksellisuuden kartoitus. Kokonaisarvioinnin päätavoitteena on arvioida tutkimuksen tilaa ja hyödyntää arvioinnin tuloksia tutkimuksen profiloinnissa. Kokonaisarviointi valmistuu vuoden 2006 kevääseen mennessä ja sen tuloksia käytetään yliopiston nykyisen tutkimuksen korkeatasoista laatua edistävän vahvuusaluepolitiikan ja monitieteisyyttä edistävän tutkimusyksikköpolitiikan arviointiin. Tutkimuksen kokonaisarviointi auttaa laitoksia linjaamaan ja priorisoimaan tutkimustaan. Yliopistotasolla tuloksia hyödynnetään tutkimusstrategian laatimisessa. Strategiassa määritellään ne tiede- ja tutkimuspoliittiset suuntaviivat, joilla yliopiston tutkimustoimintaa kehitetään suunnittelukaudella 2006 2009. Tiedeneuvosto tukee asiantuntijaelimenä yliopiston tiedepoliittista kehittämistä suosituksin ja kannanotoin. Suomen Akatemian arvioimia tutkimuksen huippuyksiköitä yliopistossa ovat Evoluutioekologia (2000 2005) Ihmisen kehitys ja se riskitekijät (2000 2005) Ydin- ja materiaalifysiikka (2000 2005) Mielen historia yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2002 2007) Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikka yhdessä Helsingin yliopiston kanssa (2002 2007) Yliopistossa toimii Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan hyväksytty monitieteinen ihmisnäkökulmaa painottava tukitoiminto-organisaatio Psykocenter (2000 2005). Lisäksi kiihdytinlaboratorio on EU:n komission rahoittama tutkimusinfrastruktuuri, jota hyödynnetään Euroopan tasolla laajasti. Yliopiston itsearvioimia kansainvälisesti vahvimpia alueita ovat Ihmisen vanheneminen erityisesti toimintakyvyn muutokset ikääntyessä 13

Kielen oppiminen ja kielenopetus Kognitiivinen musiikkitiede Politiikan teoria ja politiikan analyysi Rakennekemia Tieteellinen laskenta ja teolliset sovellukset Vahvuusalueiden toimikausi on 2003 2005. Lisäksi yliopistossa on useita aloja, joilla tehdään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Erityisesti tuetaan tutkimusalueiden kehittymistä Suomen Akatemian tai pohjoismaisiksi tutkimuksen huippuyksiköiksi. Tavoitteena on, että yliopisto saa suunnittelukauden aikana kaksi uutta Suomen Akatemian arvioimaa tutkimuksen huippuyksikköä, yliopistossa on useita akatemiaprofessuureja ja että nykyisillä tutkimuksen huippuyksiköillä on edellytykset jatkaa huippuyksikköinä. Tutkimushankkeiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan. Tutkimusyhteistyötä tuetaan mm. menemällä mukaan kansainvälisiin tutkimusohjelmiin, kutsumalla yliopistoon korkeatasoisia tutkijavieraita sekä järjestämällä kansainvälisiä tieteellisiä kongresseja. Erityisesti tuetaan yliopiston eri tieteenalojen mukanaoloa eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentamisessa siten, että yliopiston tutkimusryhmät ja tutkijat osallistuvat avaintoimijoina, joko koordinaattoreina tai johtoryhmien jäseninä, sekä kuudennen ja seitsemännen puiteohjelman hankkeisiin että muihin ERA:n toiminta-alueen hankkeisiin. Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä laajennetaan etenkin Aasian maiden (Intia, Japani ja Kiina) ja Pohjois- Amerikan kanssa. Tavoitteena on, että kaikki opettajat myös tutkivat ja että kaikki opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat suorittavat tohtoritutkinnon. Siten varmistetaan myös, että opetuksen ja tutkimuksen välinen elävä yhteys säilyy. TAVOITE 2. TUTKIMUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ PARANNETAAN ENTISESTÄÄN Yliopistossa luodaan hyvät tutkimusedellytykset kaikille niille tieteenaloille, joilla on mahdollisuus suorittaa tohtorintutkinto. Erityisesti tuetaan tutkimuksen kokonaisarvioinnin tuloksena tunnistettuja korkeatasoisia ja kehityskykyisiä aloja vahvistamalla niiden tutkimuksen infrastruktuureita ja tutkijavoimavaroja sekä rakentamalla tutkimusalliansseja sekä yliopiston sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa. Tutkimusohjelmapohjaista yhteistyötä lisätään. Laitoksille pyritään luomaan tuloksellisen tieteellisen toiminnan edellyttämä infrastruktuuri. Opettajien työtehtävien määrittelyä hyödynnetään siten, että opettajien työsuunnitelma järjestetään joustavasti ottaen huomioon tutkimuksen kulloisenkin vaiheen vaatimukset. Ulkopuolisen laadulla kilpaillun rahoituksen määrää pyritään kasvattamaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja Suomen Akatemialta saatavien voimavarojen hakemiseen. Tekes-rahoitusta pyritään lisäämään myös tutkimusaloilla, jotka perinteisesti eivät ole kuuluneet Tekes-rahoituksen piiriin. TAVOITE 3. MONITIETEISTÄ TUTKIMUSTA EDISTETÄÄN Yliopistossa kehitetään monitieteisiä innovatiivisia tutkimusympäristöjä, jotka ovat uudistumiskykyisiä ja jotka tuottavat uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Laboratiivisilla aloilla toimivaksi malliksi on osoittautunut fyysisesti yhteisissä tiloissa toimiva tutkimuskeskittymä. Agora Centerillä ja Nano Science Centerillä on jo tutkimuskeskittymän tunnusmerkkejä ja niillä on käytössä yhteiset tutkimuksen infrastruktuurit. Myös Viveca- 14

konseptin hyödyntämistä hyvinvointiteknologiassa jatketaan. Tutkimuskeskittymät laativat toimintasuunnitelmansa, jäntevöittävät tutkimushallintoaan ja rakentavat kumppanuusperiaatteella toimivia alliansseja, joiden puitteissa toteutetaan yhteisiä tutkimushankkeita ja tukijakoulutusta. Nanotieteitä- ja teknologiaa koskeva yhteistyösopimus on jo tehty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Monitieteisiä tutkimusyksiköitä voidaan perustaa rehtorin päätöksellä 3 5 vuodeksi. Tutkimusyksiköt saavat yleensä niille kohdennettua määräaikaista rahoitusta. Keskeistä yksikköjen toiminnalle on, että eri osapuolet sitoutuvat niiden toimintaan ja luovat elävän verkoston. Ajanjakson lopussa yksikön toiminta, tuloksellisuus ja kehittymisedellytykset arvioidaan. Mikäli toiminta on ollut laadukasta ja tuloksellista, yksikölle voidaan myöntää uusi toimintakausi. Yliopistossa on seuraavat rehtorin määräajaksi perustamat monitieteiset tutkimusyksiköt: Neuromuscular Research Center, Perhetutkimuskeskus, Rehtori-instituutti, Taidetiedekeskus Artes Liberales, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus, Wolmar Schildt -instituutti sekä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen instituutti. Yliopistossa toimii myös yliopiston hallituksen perustama Suomen gerontologian tutkimuskeskus. TAVOITE 4. JULKAISUTOIMINTAA VAHVISTETAAN Julkaisutoiminnan laatua ja merkitystä vahvistetaan. Julkaisutoiminnan tavoitteena on tuottaa suunnittelukauden loppuun mennessä 800 ulkomaista referee-julkaisua/vuosi, mikä merkitsee keskimäärin 2 julkaisua vakinaista tutkimus- ja opetushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä kohden. Tutkimustuloksia pyritään tekemään tunnetuksi mahdollisimman korkeatasoisilla tieteellisillä foorumeilla. Yliopistosarjoissa on siirrytty kirjaston toteuttamaan sähköiseen julkaisemiseen. TAVOITE 5. HUIPPUTUTKIJOIDEN AKTIIVISTA REKRYTOINTIA LISÄTÄÄN Yliopisto rekrytoi aktiivisesti huippututkijoita korkeatasoisen tutkimuksen edellytysten jatkuvaksi vahvistamiseksi. Kansainvälistymistä ja osaamisen vaihtoa edistetään julistamalla enenevästi professorin virat ja tutkijatohtoripaikat myös ulkomaiseen hakuun ja painottamalla professorin virkojen täytössä ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä. Kansainvälistymisen ja osaamisen vaihdon edistämiseksi tehostetaan myös varttuneempien tutkijoiden kahdensuuntaista vierailutoimintaa. Tutkijavaihto toimii samalla mainetyönä, jolla edistetään ulkomaisten huippututkijoiden varsinaista rekrytointia. TUTKIMUKSESSA ERITYISIÄ TOIMENPITEITÄ OVAT laaditaan yliopiston tutkimusstrategia vuonna 2006 ja jäntevöitetään tutkimushallintopalveluja luodaan ja vahvistetaan tutkimusohjelmapohjaisia monitieteisiä tutkimuskeskittymiä lisätään aktiivista huippututkijoiden rekrytointia perustetaan tutkijatohtorivirkoja 15

8 TOHTORIKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa on tohtorikoulutukselle asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Yliopistossa annetaan niin laadukasta tutkimukseen pohjautuvaa tieteellistä jatkoja tutkijankoulutusta, että tohtorintutkinnon suorittaneilla on valmius edistää maan tieteellistä tasoa, ja että he sijoittuvat hyvin yliopistojen virkoihin ja yliopistojen ulkopuolisiin tehtäviin. Merkittävällä osalla tutkinnon suorittaneista on annettavaa myös kansainväliselle tiedeyhteisölle. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä, käyttäjälähtöistä teknologiaa hyödyntäen. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin tohtorikoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. VUOSILLE 2004 2006 ASETETUT TOHTORINTUTKINTOTAVOITTEET SAAVUTETAAN Tohtorintutkintojen määrää kasvatetaan siten, että vuosina 2004 2006 suoritetaan keskimäärin 119 tohtorintutkintoa vuodessa. Tavoite jakautuu aloittain liitetaulukon 8. mukaisesti. Lukumäärällisen tavoitteen lisäksi huolehditaan tutkintojen laadullisesti korkean tason ylläpitämisestä. TAVOITE 2. TOHTORINTUTKINTOJEN SUORITTAMISIKÄÄ ALENNETAAN JA SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN Alennetaan tohtorintutkinnon suorittamisikää pysyvästi siten, että 2/3 väittelijöistä on alle 32-vuotiaita vuoteen 2006 mennessä ja alle 31-vuotiaita vuoteen 2009 mennessä. Lyhennetään tohtorintutkintojen suorittamisaikoja nykyisestä. Tavoitteena on, että tutkinto suoritetaan päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa. TAVOITE 3. TOHTORIKOULUTUKSELLA EDISTETÄÄN KANSAINVÄLISTÄ JA KANSALLISTA VAIKUTTAVUUTTA Toteutetaan yksilölliset edellytykset huomioon ottaen suunniteltuja tohtorikoulutusohjelmia myös yritysten ja yhteisöjen kanssa, millä vahvistetaan erityisesti tohtorikoulutuksen kansallista vaikuttavuutta. Toimenpiteet edellä esitettyjen tohtorikoulutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi ovat seuraavat: Siirrytään kohti yhä strukturoidumpaa tohtorikoulutusjärjestelmää luomalla yliopistoon tiedekunta- tai tieteenalakohtaisia tutkijankoulutusohjelmia. Tohtorikoulutettavien 16

valintakriteereitä kehitetään. Tiedotusta tohtorikoulutuksesta tehostetaan siten, että jo peruskoulutusvaiheessa opiskelija voi suuntautua tutkijan uralle. Tohtorikoulutettavien integroitumista kansallisiin ja erityisesti kansainvälisiin tutkimusverkostoihin tuetaan. Tohtorikoulutusta kansainvälistetään solmimalla yhteistyösopimuksia eurooppalaisten tutkijakoulujen kanssa. Siten valmistaudutaan Bolognaprosessin kolmanteen sykliin. Tohtorikoulutettaville luodaan mahdollisuus suorittaa opintoja ulkomaisissa yliopistoissa käyttäen hyväksi kansainvälisiä vaihto-ohjelmia. Järjestetään kansainvälisiä tohtorikoulutusseminaareja, joista yhtenä muotona on kansainvälinen kesäkoulu. Opiskelijoita rekrytoidaan tohtorikoulutusohjelmiin lisääntyvästi ulkomailta. Nuoria tutkijoita kannustetaan tieteestä tiedottamiseen, kongresseissa esiintymiseen ja julkaisemiseen kansainvälisillä tieteellisillä foorumeilla. Tavoitteena on ulkomaisten tohtorikoulutettavien määrän kolminkertaistaminen suunnittelukauden aikana. Tohtorikoulutuksen laadunkehittämistä jatketaan hyödyntämällä sekä yliopiston oman vuonna 2005 toteutettavan tohtorikoulutuksen arvioinnin että European University Association in (EUA) tohtorikoulutuksen laatuprojektin tuloksia. Jälkimmäistä hanketta toteuttaa 49 eurooppalaista yliopistoa, joiden joukossa Jyväskylän yliopisto on ainoana suomalaisena yliopistona. Tohtorikoulutuksen nykytilaa erityisesti opintojen etenemisen, ohjauksen ja rahoituksen kannalta arvioidaan tekemällä kaikille tohtorikoulutettaville kohdistettu kyselytutkimus. Tuloksia hyödynnetään tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kokonaisarvioinnin yhteydessä ja ohjauksen kehittämisessä. Kyselytutkimuksen toteuttaminen tukee tohtorikoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmän rakentamista. Tohtorikoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan tekemällä selvitys tohtoreiden urakehityksestä ja sijoittumisesta työelämään. Tehostetaan tohtorikoulutettavien ohjausta ja siihen suunnataan entistä enemmän voimavaroja. Luodaan ohjaajaverkostoja parhaimpien ohjauskäytäntöjen tunnistamiseksi. Etäohjauksen menetelmiä kehitetään yliopiston ulkopuolella työskentelevien tohtoriopiskelijoiden edellytysten parantamiseksi. Metodologian koulutusta tuetaan ja järjestetään enenevästi yhteisesti. Tohtorikoulutettavia otetaan laitosten tutkimusprojekteihin, ja pyritään muodostamaan määräteemaan keskittyviä kiinteitä tohtorikoulutusryhmiä. Dosenttiopetuksen hyödyntämistä tohtorikoulutuksessa tehostetaan. Tuetaan opiskelijoiden integroitumista tutkimusryhmiin. Vahvistetaan opiskelijoiden taitoja tutkimustulostensa tunnetuksi tekemiseen sekä kansainvälisesti että kansallisesti. Entistä suuremmiksi ja kansainvälisemmiksi muuttuvien tutkimusryhmien ja -hankkeiden johtaminen vaatii erityisosaamista. TOHTORIKOULUTUKSESSA ERITYISIÄ TOIMENPITEITÄ OVAT tohtorikoulutuksen sisältöä kehitetään siten, että tohtoreilla on riittävät valmiudet siirtyä myös julkisen ja yksityisen sektorin vaativiin tehtäviin tohtorikoulutettaville laaditaan selkeät valintakriteerit tohtorikoulutusta systematisoidaan ja ohjausjärjestelmää kehitetään osana opinnäytetöiden laadunvarmistusta 17

9 PERUSKOULUTUS Yliopiston kokonaisstrategiassa peruskoulutukselle on asetettu seuraavat kehittämistavoitteet: 1) Opiskelijat saavat korkeatasoiseen tutkimukseen pohjautuvan laadullisesti parhaan mahdollisen opetuksen kautta tiedot ja taidot aktiiviseen, tiedeperustaiseen ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen siten, että he kykenevät vastaamaan työelämän ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. 2) Yliopisto toteuttaa yhteistyössä koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja muiden instituutioiden kanssa uudenlaisia monitieteisiä koulutusohjelmia ja -ratkaisuja, joissa hyödynnetään erilaisia oppimis- ja opetusympäristöjä sekä inhimillistä käyttäjälähtöistä teknologiaa. Yliopiston kokonaisstrategiassa määritellyt kehittämistavoitteet konkretisoituvat suunnittelukaudella seuraaviin peruskoulutuksen tavoitteisiin: TAVOITE 1. YLIOPISTOON SAADAAN UUSIA KOULUTUKSEN LAATUYKSIKÖITÄ Tavoitteena on vähintään neljän peruskoulutuksen laatuyksikön saaminen suunnittelukaudella. Opetusministeriön nimeämiä korkealaatuisen koulutuksen yksiköitä vuosina 2004 2006 ovat Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutin Kokkolan yliopistokeskuksen luokanopettajien aikuiskoulutus, Fysiikan laitos ja Psykonet-yliopistoverkosto (koordinoi Turun yliopisto). Opetusneuvosto tukee asiantuntijaelimenä yliopiston peruskoulutuksen kehittämistä suosituksin ja kannanotoin. TAVOITE 2. OPISKELIJAVALINTOJA KEHITETÄÄN TUTKIMUSPOHJAISESTI Tavoitteena on, että yliopistoon hakeutuu maan parhaita opiskelijoita ja että yliopisto säilyttää asemansa suosituimpien yliopistojen joukossa. Opiskelijavalintojen kehittäminen pohjautuu yliopiston kokonaisstrategian 2015 mukaisesti yliopiston arvoperustaan eli sivistykseen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Yliopiston opiskelijavalintojen kehittämisstrategian mukaisesti tavoitteena on opintoihin sijoittumisen nopeuttaminen, valintayksiköiden määrän vähentäminen, valintamenettelyjen keventäminen, valintaa ja koulutusta koskevan tiedotuksen parantaminen, valintoja koskevan tutkimuksen toteuttaminen ja valintayhteistyön kehittäminen. Yliopistossa toteutetaan vuosina 2004 2006 opiskelijavalintojen kehittämishanke, jonka tavoitteena on opiskelijavalintajärjestelmän uudistaminen tutkimuspohjaisesti aktiivisen rekrytoinnin suuntaan. Tiedekunnat ja ainelaitokset kehittävät rekrytointikäytäntöjään maisterivaiheen opintoihin sekä ulkomaisista yliopistoista saapuville että ammattikorkeakoulusta valmistuneille henkilöille. Tässä yhteydessä määritetään aiemman osaamisen hyväksilukemisen käytännöt ja mahdollisten täydentävien opintojen tarve. Osana opiskelijavalintojen kehittämistä luodaan käytännöt, joilla varmistetaan avoimen yliopiston väylän toimivuus ja aikuisopiskelijoiden pääsy yliopiston tutkinto- 18

opiskelijoiksi. Tavoitteena on myös tehostaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden valintaprosessia ja aktiivista rekrytointia englanninkielisiin maisteriohjelmiin. TAVOITE 3. OPINTOJEN LÄPÄISYÄ TEHOSTETAAN JA TUTKINTOJEN SUORITTAMISAIKOJA LYHENNETÄÄN Opetuksen laatua kehitetään siten, että yliopisto-opintojen läpäisy paranee eli opiskeluajat lyhenevät ja keskeyttäminen vähenee. Tavoitteena on, että 75 % opiskelijoista suorittaa kandidaatintutkinnon 3 vuodessa (netto-opiskeluaika) ja maisterintutkinnon 2 vuodessa (lukuun ottamatta psykologian koulutusalaa, jossa maisterintutkinnon kokonaissuorittamisaika on 5,5 vuotta). Tavoitteeseen pääsemiseksi opetussuunnitelmia kehitetään laadullisesti ydinainesanalyysejä hyödyntäen. Opetusohjelmat suunnitellaan laitosten sisällä ja kesken siten, että ajallinen ja sisällöllinen päällekkäisyys minimoidaan. Valinnaisuutta opiskelusisältöjen, opiskelutapojen ja opintojen suorittamismahdollisuuksien suhteen lisätään. Yliopiston hallitus on tehnyt päätöksen uudella tavalla jaksotetusta lukuvuosijärjestelmästä lukuvuoden käytön tehostamiseksi. Yliopistossa kehitetään malli pysyväksi opetuksen arviointi- ja tukijärjestelmäksi tuottamaan tietoa pedagogisen koulutuksen ja tukitoimien tarpeen muutoksista. Opetuksen laadun kehittämisprosessit ovat osa yliopiston kaikki toiminnot kattavaa laadunvarmistustyötä. TAVOITE 4. KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUTTA TEHOSTETAAN Opintojen ohjausta kehitetään siten, että Jyväskylän yliopistosta valmistuneet sijoittuvat aiempaa nuorempina hyvin koulutustansa vastaaviin tehtäviin ja pystyvät menestyksekkäästi toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä kotimaisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla. Opinto- ja uraohjausjärjestelmää sekä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimista työelämään sijoittumisen ja kansainvälisen kompetenssin kehittymisen näkökulmasta kehitetään yhteistyössä laitosten opinto-ohjauksesta vastaavien, tutkimus- ja rekrytointipalvelujen sekä kansainvälisten palvelujen kanssa. Tämän lisäksi välitetään tietoa työmarkkinoista niin opiskelijoille kuin ainelaitoksillekin. Ohjaus liitetään osaksi laadittavaa koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmää. Yliopistossa otetaan käyttöön kaikilla aloilla opiskelijoiden kanssa laadittavat henkilökohtaiset opintosuunnitelmat vuoteen 2006 mennessä. Sähköisiä sovelluksia laajennetaan ja suunnitelmiin sisällytetään urasuunnittelua. Jo perusopintovaiheessa opiskelijalle tuodaan esille mahdollisuudet täydentää opintojaan ja hankkia lisäpätevyyttä tutkinnon suorittamisen jälkeen. Osa maisteritutkintokoulutuksesta tulee olemaan luonteeltaan aikuiskoulutusta. Koulutuksen vaikuttavuutta lisätään myös opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä vahvistamalla sekä opettajien ja tutkijoiden pedagogisia valmiuksia lisäämällä. Yliopisto seuraa aktiivisesti valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille ja pitää yhteyttä alumneihin palautteen saamiseksi koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä varten. Opiskelusta muodostetaan entistä voimakkaammin jatkumo, joka toimii myös työelämään siirtymisen jälkeen. Yhteistyöverkkoja kehitetään elinikäisen oppimisen periaatteella siten, että tutkinnon suorittaneet aika ajoin palaavat täydentämään opintojaan yliopistossa ja/tai suorittavat jatkotutkintoja. Tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneista 98 % on vuoden kuluttua joko työssä tai jatkaa opintojaan. 19

TAVOITE 5. UUTTA TUTKINTOJÄRJESTELMÄÄ HYÖDYNNETÄÄN OPETUKSEN LAADUN KEHITTÄMISESSÄ Uuden tutkintojärjestelmän mukaisten uudistettujen opetussuunnitelmien pohjalta painotetaan erityisesti opetuksen laadun kehittämistä siten, että yliopisto on kansainvälisesti arvostetussa kouluttaja-asemassa profiilinsa kannalta tärkeillä koulutusaloilla. Tavoitteena on, että uuden tutkintojärjestelmän myötä opiskelu tarjoaa entistä paremmat työelämä- ja jatkokoulutusvalmiudet. Kaksiportainen tutkintojärjestelmä joustavoittaa opintoja. Alempi tutkinto muodostaa kokonaisuuden, jonka pohjalta voidaan vaihtoehtoisia opintopolkuja hyväksi käyttäen edetä ylempiin tutkintoihin. Tutkintojärjestelmän muutoksia hyödynnetään keskittämällä entistä useampia oppiaineita joko maisteri- tai tohtoritasolle. Myös avointa yliopisto-opetusta kehitetään osana kaksiportaista tutkintojärjestelmää niin, että avoimen yliopiston väylä toimii ja aikuisten pääsy yliopisto-opiskelijaksi kehittyy. TAVOITE 6. VUOSILLE 2004 2006 ASETETUT PERUSTUTKINTOMÄÄRÄT SAAVUTETAAN Maisterintutkintoja suoritetaan v. 2004 2006 vuodessa opetusministeriön kanssa laaditun tulossopimuksen mukaisesti keskimäärin 1 285 tutkintoa, joista 290 aineenopettajakoulutuksessa. Tutkinnot jakautuvat koulutusaloittain liitetaulukon 1. mukaisesti. TAVOITE 7. PERUSTUTKINTOKOULUTUSTA KANSAINVÄLISTETÄÄN Tavoitteena on jokaisen opiskelijan kansainvälisen kompetenssin kehittäminen osana opintoja sekä laaja ja suunnitelmallinen opettaja- ja opiskelijavaihtotoiminta. Tavoitteena on, että ulkomainen opiskelu- tai työharjoittelujakso tai kansainvälisiä valmiuksia sisältävät opinnot sijoitetaan kandidaatti- ja/tai maisteritutkinnon opetussuunnitelmiin kaikilla aloilla. Ulkomainen jakso sekä muu kansainvälistyminen edellyttävät riittäviä ja oikein ajoitettuja kieli- ja viestintäopintoja. Opiskelijoille, jotka eivät lähde vaihtoon, suunnitellaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman osana kotiyliopistossa tapahtuvat kansainvälistymisopinnot. Laitokset huolehtivat siitä, että ulkomaisista yhteistyöyliopistoista valikoidaan opiskelijavaihdon kannalta parhaiksi osoittautuneet ja niiden kanssa tehtävää yhteistyötä tiivistetään mm. säännöllisten opettajavierailujen avulla. Ulkomailla suoritettujen opintojen korvaavuuskäytäntöjä selkeytetään edelleen. Tavoitteena on nostaa ulkomailla opiskelevien osuutta tasaisesti vuosittain niin, että vuoden 2006 loppuun mennessä 460 perustutkinto-opiskelijaa vuosittain suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla. Tavoitteena on, että vuoden 2009 loppuun mennessä kansainvälisen opiskelijavaihdon volyymi on 520 lähtevää ja yhtä monta saapuvaa vaihto-opiskelijaa vuodessa. Laadukas kansainvälinen opettajavaihto ja opetusvierailut edistävät yliopiston kansainvälistä verkostoitumista ja opetuksen laadun kehittämistä tuomalla yhteistyöyliopistojen erityisosaamisen opiskelijoiden ulottuville, syventämällä yliopistojen välistä yhteistyötä ja lisäämällä vieraskielisen opetuksen määrää. Myös kansainvälisen opiskelijavaihdon määrällinen, ja etenkin laadullinen kehittäminen edellyttävät suunnitelmallista opettajavaihtoa. Määrällinen tavoite on, että vuoteen 2006 mennessä yliopiston opettajat tekevät vähintään 70 Erasmus-opetusvierailua vuodessa ja että Euroopan ulkopuolisiin 20